ellauri036.html on line 1709: lähti matkaan taivaanvahvuuden ympäri.
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri143.html on line 181: Luku 4. Hyveen vahvuuden välttäminen (அறன் வலியுறுத்தல் aṟaṉ valiyuṟuttal): 31–40
ellauri183.html on line 400: Oi J-la, täynnä myötätuntoa, joka asut korkealla, annapa todellista hermolepoa sen naaraspuolisen avataarisi Jumalallisen läsnäolon Shechinahin siivillä pyhän ja puhtaan ylevissä palloissa, jotka loistavat maailmanvahvuuden loistotorneina, [mainitse hänen heprealainen nimensä ja isänsä nimi tässä]:n sielulle joka on mennyt hänen supernaaliseen [ei-infernaaliseen] maailmaansa, sillä hänen sielunsa muistoksi on lahjoitettu rakkautta ja huisisti massia; Olkoon hänen lepopaikkansa Gan Edenissä. Siksi, suojelkoon Kaikki armollinen häntä siipiensä kannella ikuisesti ja sitokoon hänen sielunsa elämän lepositeisiin. Herra on hänen perintönsä; Levätköön hän leposijassaan rauhassa; Ja sanokaamme: Åja.
ellauri323.html on line 196: Äitinsä ja veljensä tavoin Moore pysyi omistautuneena presbyteerinä, johon hänen isoisänsä vaikutti voimakkaasti, ja hän lähestyi kristillistä uskoaan voimanopetuksena, joka on todistettu koettelemusten ja kiusausten kautta; hänen runoissaan käsitellään usein vahvuuden ja vastoinkäymisten teemoja. Hän ajatteli "ei ollut mahdollista elää ilman uskonnollista uskoa". Moore asui St. Louisin alueella kuusivuotiaan asti. Kun hänen isoisänsä kuoli vuonna 1894, he kolme asuivat sukulaisten luona lähellä Pittsburghia 2v, sitten muuttivat Carlisleen, Pennsylvaniaan, missä hänen äitinsä sai työpaikan opettaa englantia yksityisessä tyttökoulussa.
ellauri345.html on line 653: "Saksalaiset eivät ole olleet vieraiden kansojen paskiaisiksi , heistä ei ole tullut puoliverisiä, he ovat säilyttäneet luontaisen puhtautensa enemmän kuin monet muut kansat. Onnelliset saksalaiset ovat alkuperäistä kansaa. Kaikki liian tiheä kansojen sekoittuminen vieraisiin aineisiin on ehdottomasti katastrofi, joka synnyttää ristiriitaisia haluja ja taipumuksia ja tuhoaa kansan yksilöllisyyden ja luonteen vahvuuden."
ellauri348.html on line 871: CSV tunnistaa kuusi hyveluokkaa (eli "ydinhyveet"), jotka sisältävät 24 mitattavissa olevaa "luonteen vahvuutta". Kuuden hyveen ja 24 vahvuuden järjestys on seuraava:
ellauri371.html on line 105: Taloussodat ovat juutalaisten muutoksen perusta, voi Bladaniya. Meidän on varmistettava, että sodat, jos mahdollista, ei tarjoa alueellisia etuja. Tämä tuo uudelleen sodan taloudelliselle maaperälle, jossa he näkevät avussamme valta-asemamme vahvuuden, voi Tanska, ja tämä asiaintila hyödyttää molempia osapuolia kansainvälisten edustajiemme käytettävissä olevilla varoilla, jolla on miljoonia rupia, silmiä, katseita, esteettömästi rahaa ilman rajoja. Sitten meidän välillämme alkuperäiset oikeudet poistavat ihmisten oikeudet heidän omassa mielessään oikealta vasemmalle ja hallitsee kansoja samalla tavalla kuin valtioiden siviilioikeus säätelee suhteita heidän riidanaiheensa keskenään.
ellauri408.html on line 642: Kuuntele hänen huutavan roistolle: "Olet tasavertainen maan mahtavien kanssa, sillä heillä ei ole muuta kuin sinä. Kaikki tämä kulta, kaikki tämä rikkaus, jota he keräävät, kaikki nämä arvonimet, kaikki nämä linnat, kaikki nämä orjat, jotka vaeltavat heidän jalkojensa juuressa, eivät ole heidän; ne kuuluvat Fortuunalle, joka antoi ne eilen, joka vie huomenna. Ihmisellä ei ole mitään omaa tämän maan päällä paitsi hänen vapaa tahtonsa, omatuntonsa ja tahtonsa (jotka nekin on pelkkää silmänlumetta, luonto on deterministinen). Kuningas itse on heikompi kuin ensimmäinen roisto, koska hän ei ole mitään sinä päivänä, jona ihmiset haluavat, ja pystyykö hän sinä päivänä taistelemaan roistoa vastaan? Ei, koska pienin konna on häntä vahvempi. Se, mikä muodostaa kuninkaan vahvuuden, arvon, voimansa, rikkautensa, on hänen alamaistensa voima, rohkeus, omistautuminen ja työ, eikä mikään näistä kuulu hänelle. sillä mikään ei ole meidän, paitsi se, mitä luonto on meille antanut, eikä onni voisi saada meistä hallussaan ainuttakaan olkea, vaikka olisimme saaneet sen väkisin, ellei luonto olisi antanut sitä meille !" Ja edelleen suoraan kuninkaiden puoleen: "Ole kohtelias, antelias ja hyvä sydän ja sääli köyhiä kohtaan, jos haluat ystävyyttä kansalta. Näytä esimerkkiä herroille ja rikkaille; älkää olko ylpeitä älkääkä ahne, sillä ilman kansaa kuningas ei ole mitään sen enempää kuin pelkkä kansalainen."
xxx/ellauri010.html on line 1322: on vahvuuden mukainen jako-osa,

11