ellauri017.html on line 868: Hizi on se syynännyt ne tarkasti! Nää naisten vaatteista kyykyttäjät on tosi kiinnostuneita pahexumistaan hyntteistä. Ei edes huivia sais laittaa päähän, tai se pitäis ottaa pois. Mix ei voi jättää toisten vaatevalintoja rauhaan? Izenäisyyspäivän vaateparaati on tätä samaa hölmöilyä. Aatteet ja vaatteet, samaa teerenpeliä, vitun keekoilua.
ellauri018.html on line 269: Callen vaatteista on mulla rakki ja Jönsillä on mokki. Mulla on isän vanha Aquascutum takki 50-luvulta ja Pojulta perityt ennen sotia tehdyt räätälin käsin ompelemat housut, joiden takapuolen paikkasin.
ellauri022.html on line 835: Puhui harrasteista ja vaatteista.

ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri053.html on line 756: Rampe vertailee banglakyldyyriä eurooppalaiseen jälkimmäisen tappioxi. Se pitää selkeesti enempi lannevaatteista, levitoinnista ja ovea raottelevasta musiikista.
ellauri060.html on line 140: – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.
ellauri109.html on line 769: Sinusta lähtee kamala meteli sanoo Koko Hubaran äiti Ekbergillä sen värikkäistä vaatteista. Ekbergin verhot oli celadoninvihreät. Siis jädenväriset. Pistaasin lähinnä.
ellauri110.html on line 292: Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.
ellauri131.html on line 639: Marianne: Elokuun alussa olin palannut viinin ja teeveemoskan pariin. Rahat oli lopussa. Universumin shekki oli katteeton. Napsautin tvn päälle. Kardashianit riitelivät Kanyen Kimille ostamista vaatteista. Self help on vaarallista jos rakastaa elämistä pilvilinnoissa. Self help on bisnestä. Isoa bisnestä. Se myy onnentunnetta.
ellauri142.html on line 755: Tie on kahdenlainen, luonnollisen kihnutuxen ja tunteen eli henkisen käsipelin tie. Siitä johtuu: luonnollinen ja henkinen sielun lettu elo. Zyykkisest ja fyysisest. Tätä tietä ei valaise aurinko, ei kuu eikä se paista Kenin arkivaatteista. Tuuli kuljettaa mukanaan kakan tuoksua. Ajattelemattomat eivät sitä tiedä, ja harva arvaa.
ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."
ellauri254.html on line 755:
Meidän Darja riisuutuu oikeutetusti intin vaatteista. Konsta ja Maxim kangistuisivat. Niin minäkin jos vielä kykenisin.

ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan ​​tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen.
ellauri325.html on line 288: Smithin uralla oli yksi tapaus, jonka hän kenties jakoi pahoitellen. Hän oli tuskin saavuttanut miehisyyden, kun hän tapasi maailman kauneimman tytön. Hiän oli erilainen kuin kaikki muut naiset. Hiänellä oli syvempi luonne kuin muilla ihmisillä. Smith tajusi sen heti. Hiän pystyi tuntemaan ja ymmärtämään asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet. Hiän saattoi ymmärtää häntä. Hiänellä oli loistava huumorintaju ja erinomainen arvostus vitsistä. Hän kertoi hiänelle ne kuusi jotka hän tiesi eräänä yönä, ja hiän piti niitä mahtavina. Pelkästään hiänen läsnäolonsa sai Smithin tuntemaan ikään kuin hän olisi niellyt auringonlaskun: kun hänen sormensa kosketti ensimmäistä kertaa hiänen sormeaan, hän tunsi jännitystä kauttaaltaan. Hän huomasi pian, että jos hän otti lujasti kiinni naisen kädestä, hän voisi saada hienon jännityksen, ja jos hän istuisi naisen viereen sohvalle, pää hiänen korvaansa vasten ja käsivarsi noin puolitoista kertaa hiänen ympärillään, hän voisi saada niin sanotun ensiluokkaisen A-1-jännityksen. Smith sai ajatuksen, että hän haluaisi hiänen olevan aina lähellään. Hän ehdotti hiänelle järjestelyä, jonka mukaan hiänen tulisi asua hänen kanssaan samassa talossa ja ottaa henkilökohtaisesti vastuu hänen vaatteistaan ja aterioistaan. Hiän sai vastineeksi täyden ylöspidon, noin seitsemänkymmentäviisi senttiä viikossa valmiina rahana, ja Smithin oli määrä olla hänen orjansa.
ellauri362.html on line 221: Et saa, et voi, et löydä munaa vaatteistani: Thou canst not, thou must not, thou shalt not be mine:
xxx/ellauri075.html on line 542: Jean Rhysin teoksissa on vahvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Naispäähenkilöt muistuttavat häntä itseään: He ovat juurettomia, ulkopuolisia ja tuntevat tulevansa miesten hyväksikäyttämiksi. Huomenta, keskiyö (suom. Hanna Tarkka, 2002) on tragikoominen kuvaus Sasha-nimisestä naisesta, joka on rahattomana Pariisissa. Hän suunnittelee itsemurhaa, mutta on toisaalta huolissaan kampauksesta ja vaatteistaan.
xxx/ellauri081.html on line 62: Teresa syntyi Teresa de Cepeda y Ahumadiksi Avilassa 28. marraskuuta 1515 kolmantena lapsena yhdeksästä vaikutusvaltaisille Don Alonso Sanchez de Cepedalle ja tämän toiselle vaimolle Doña Beatriz Davila y Ahumadalle. Luettuaan marttyyrien elämistä hän vielä lapsena ja alle yhdeksänvuotiaana yritti epäonnistuneesti paeta kotoaan vanhemman veljensä kanssa kuollakseen maurien käsissä marttyyrinä ja päästäkseen Taivaaseen, sanoen vanhemmilleen, että ”haluan nähdä Jumalan”. Teini-ikäisenä hän välitti vain pojista, vaatteista, flirttailusta ja kapinoimisesta, kunnes hänen isänsä päätti lähettää hänet nunnaluostariin tytön ollessa 16-vuotias. Nyze halusi nähdä Jeesuxen heijarin. 20-vuotiaana 1535 tai 1536 hän astui karmeliittaluostariin Avilassa, jossa hän myös otti käyttöön nimensä Jeesuksen Teresa, josta kolmea vuotta myöhemmin hän sairastui vakavasti ja oli koomassa neljä päivää. Varmaan yliannostuxen takia. Otti liikaa extaasia. 1543 hänen isänsä kuoli ja kaikki hänen sisarensa muuttivat (pakenivat?) Amerikkaan yksi toisensa jälkeen. Lindsay Lohan saattaa siis olla sen aaluva. Ex-tylsimys ja tuleva pyhimys perusti 1562 ensimmäiset reformoidut karmeliitat Avilassa ja tulevina vuosina 17 nunnaluostaria. Philip II:n tuella paljasrintakarmeliittojen provinssi hyväksyttiin ja vahvistettiin kanonisesti 22. kesäkuuta 1580. Pyhä Teresa kuoli 4. lokakuuta 1582 ja vietiin aluksi Avilaan, sekä sittemmin Albaan, jossa sen "se" on säilynyt turmeltumattomana ja hänen sydämensäkin on asettettu yleisön kunnioitettavaksi. Molemmissa on reikä vielä puhkaisun muistona.
xxx/ellauri134.html on line 56: Tääl on niin kuuma On pakko luopuu vaatteista
xxx/ellauri134.html on line 57: On pakko luopuu vaatteista Ja tulla sun lakanoihin
xxx/ellauri227.html on line 257: Taimi oli saanut nimensä Taimi-tädiltä. Sen sukunimi oli nolosti Mähönen. Se oli paha, mikä näkyi jo sen halvoista käytetyistä vaatteista.
xxx/ellauri250.html on line 48: Käly on ihme itsekäs ämmä. Minä, minä, minä, minä, minä... Hän on maailman ahkerin, hänen työnsä on niiiiin vaativaa, hänellä on terveyttä ja kuntoa vaikka mulle jakaa (iskispä siihen joku kuppa...kele!) Hänen lapset on kauniita, viisaita, lahjakkaita. Hänen lapset on kiinnostuneita ulkonäöstä ja muotivaatteista. Hänellä on autossa sellanen ja tällänen turva. Voi ..ttu!
xxx/ellauri292.html on line 349: Miehet väittelevät auttaessaan Huldaa vaatteista, onko kaupunkiin tullut Hulda sosiaalinen ongelma, sillä maaseudulla riittää töitä. Tuomari Soratien mielestä juuri siksi ”Hulda on väestöprobleeman huippu”. Hulda kieltää olevansa mikään probleema ja sanoo tulleensa Helsinkiin, koska leipä torpassa ei riittänyt, ja tarjoaa tuomarille palveluksia. Poliisin tuttu ”taivaanrannan maalari” ilmaantuu vaatimaan Huldaa itselleen, mutta tyttö kieltäytyy lähtemästä ja tuomari heittää miehen ulos. Tuomarin Conny-tädin sijasta Hulda saa "kotiapulaisen" paikan.
xxx/ellauri293.html on line 141: Dorcas ( kreikaksi : Δορκάς , latinoitu : Dorkás , käytetään käännettynä muunnelmana arameankielisestä nimestä Tabitha ( keisarillinen aramea : טביתא) oli mainittu Apostolien teoissa. Hiän asui Joppen satamakaupungissa, joka on nykyään Tel Avivin sulauma. Acts kuvailee häntä tunnetuksi "hyvistä teoistaan ja armonteoistaan", joka ompelee vaatteita köyhille. Kun hän kuoli, hänen yhteisönsä elävän lesket surivat häntä ja lähettivät kiireellisesti hakemaan Pietarin ( Apostolien teot 9:38 ), joka oli lähellä Lyddassa. Todisteena hänen hyväntekeväisyydestään, he näyttivät hänelle joitakin hänen ompelemistaan vaatteista, ja Raamatun kertomuksen mukaan Pietari nähtyään Tabithan vaatteitta herätti hänet kuolleista. (Apostolien teot 9:36-43 , katso keskustelu sieltä ja albumia 213.)
xxx/ellauri357.html on line 509: Shelleyn pahasti hajonnut ruumis huuhtoutui maihin Viareggiossa kymmenen päivää myöhemmin, ja Trelawny tunnisti sen vaatteista ja kopiosta Keatsin Lamiasta takin taskussa. Elokuun 16. päivänä hänen ruumiinsa polttohaudattiin rannalla lähellä Viareggioa ja tuhkat haudattiin Rooman protestanttiselle hautausmaalle. Päivä sen jälkeen, kun uutiset hänen kuolemastaan ​​saapuivat Englantiin, Tory Lontoon sanomalehti The Courier painoi: "Shelley, joidenkin uskottomien runojen kirjoittaja, on hukkunut; nyt hän tietää, onko Jumalaa vai ei. Vai onko se ehkä suuri kana."
24