ellauri017.html on line 38: - Haluan käydä näyttämässä myös avaruuden demareille että olen paljon isompi luonnossa kuin lehtikuvissa. - Avaruuden demareille? Onko sielläkin demareita? Eikös humanoidit ole sellaisia Mauri Pekkarisen näköisiä pieniä vihreitä miehiä? - Mitä vielä, Mars on vaaleanpunainen planeetta. Kansalaiskeräyxellä on saatu ennätysajassa jo kokoon mulle menolipun hinta.
ellauri036.html on line 1929: vaaleanpunainen pipu katoaa everstijuntan jykevän nyrkin sisälle.

ellauri053.html on line 78: Ei kaikki miehet ole karkeaihoisia. Eunukki luuli niin koska sen parta kasvoi huonosti. Kunigunde piti kapteenista ja Candidesta koska niillä oli lahea vaaleanpunainen iho. Mä olin silkkiapina. Nyt olen kaurikotilo.
ellauri162.html on line 429: III. Ensimmäinen terzetti - Idealisoitu kuolema Vaaleanpunaisesta ja mystisensinisestä ilta. Vaihdamme ainutlaatuisen salaman. Kuten pitkä nyykkä, kaikki täynnä jäähyväisiä; Jakeessa 9 "ilta" on elämän lopun vertauskuva, kuten päivän loppu. Kuolemaan perinteisesti liittyvä väri on musta. Täällä Baudelaire on täysin ristiriidassa tämän kuvan kanssa pehmeillä ja kauniilla väreillä "vaaleanpunainen ja sininen". Tämä kuolema on "mystinen", joten se tuo lähemmäksi Jumalaa tai jotain elämää parempaa.
ellauri172.html on line 623: Ooh, pikku punahäpynen oli eto sydänkäpynen, kuin vaaleanpunainen pieni ahvena harsomekossa jonka huuleen sopi upottaa hampaansa!
ellauri221.html on line 133: Yhdessä kuvassa nyrpeän näköisellä naisella on yllään valkoiset lenkkarit ja leveälahkeiset sydänkuvioiset sorzit. Takamuksen kohdalta nousee vaaleanpunainen pilvi, jossa lukee ”pier”, ”prööt”, ”pask” ja ”prörölöö”. Naisen sivussa lukee act like a lady, eli käyttäydy kuin leidi. Kuvatekstissä Tanskanen kirjoittaa:
ellauri276.html on line 330: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella.
ellauri282.html on line 672: unohda, vaaleanpunainen, ruusu.
ellauri286.html on line 513: Oksasella on violetti-musta-vaaleanpunainen rastaskampaus, joita koristavat samanväriset hiuspidennykset. “Haluan olla ainoa sängyssäni, jolla on tukijatke vyöllä.”
ellauri317.html on line 794: Suosittu Purishkevich, jota Vladimir Kokovtsov kuvaili hurmaavaksi, epävakaaksi mieheksi, joka ei voinut viipyä minuuttiakaan yhdessä paikassa, valittiin Bessarabian ja Kurskin maakunnan toisen, kolmannen ja neljännen keisarillisen duuman varaedustajaksi. Hän sai mainetta loistavista puheistaan ​​ja skandaalimaisesta käytöksestään, kuten puhumisesta 1. toukokuuta vaaleanpunainen neilikka (kai) sepaluxessa. Hän oli kovan linjan kannattaja sacerdotal itsevaltiuden ja venäläistämisen luomaan yhtenäisyyttä. Purishkevichin vihamielisyyden juutalaisia ​​kohtaan aiheutti hänen käsityksensä, että he olivat "vallankumouksellisen liikkeen etujoukkoja". Hän halusi, että heidät kaikki karkotettaisiin Kolymaan. Hän uskoi, että "kadetit, sosialistit, älymystö, lehdistö ja yliopistoprofessorien neuvostot" olivat kaikki juutalaisten hallinnassa.
ellauri330.html on line 314: Norsunluutornistakin pistää ulos vaaleanpunainen terskanpää.
xxx/ellauri154.html on line 327: Mitä vaaleanpunainen väri tarkoittaa psykologiassa?
xxx/ellauri177.html on line 192: Vaaleanpunaisen naurava elämä puhkesi sitten kukkaan: vaaleanpunaisen valkoinen, tuskin ripaus lakkaa, lunta neitsyen jaloista, joka koettelee lähteen vettä; vaaleanpunainen, huomaamattomampi kuin vilkaisevan polven lämmin valkoisuus, kuin hehku, jolla nuori käsi valaisee leveää hihaa; rehellinen vaaleanpunainen, verta satiinin alla, paljaat olkapäät, paljaat lonkat, naisen koko alaston, valolla hyväili; kirkkaan vaaleanpunainen, kukat silmuissa kurkusta, puoliavoimia kukkia huulilta puhaltaen lämpimän hengityksen tuoksua. Ja kiipeilyruusut, suuret valkoiset ruusut, jotka olivat täynnä valkoisia kukkia, pukeutuivat kaikki nämä ruusut, kaikki tämä liha, niiden rypäleiden pitsiin, heidän kevyen musliininsa viattomuuteen; kun taas siellä täällä viininväriset ruusut, melkein mustat, verenvuoto, lävistivät tämän morsiamen puhtauden intohimon haavalla. Tuoksuvan puun häät, jotka johtavat toukokuun neitsyt heinä- ja elokuun hedelmällisyyteen; ensimmäinen tietämätön suudelma, poimittu kuin kimppu, hääaamuna. Jopa ruohikolla vaahtoavat ruusut, korkeat vihreät villamekot, odottivat rakkautta. Auringonpolttamaa polkua pitkin kulkivat kukat, kasvot eteenpäin, kutsuen kevyitä tuulia niiden ohittaessa. Aukiolla avatun teltan alla kaikki hymyt loistivat. Yksikään täyttymys ei ollut samanlainen.
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri228.html on line 244: Lemin tunnetuin romaani on Solaris, josta on tehty kaksi elokuvaa: Andrei Tarkovskin Soljaris ja Steven Soderberghin Solaris. LEMistä tuli loppupeleissä aika lailla Yodan näköinen (paizi vaaleanpunainen eikä vihreä).
xxx/ellauri237.html on line 751: Alasti olet yhtä yksinkertainen kuin yksi käsistäni: Sileäkarvainen, maanpäällinen, minimaalinen, pyöreä, läpinäkyvä. Alasti olet laiha kuin kuorittu vehnä. Alasti olet pieni kuin yksi kynsistäni: kaareva, hienovarainen, vaaleanpunainen, kunnes runoilupäivä on pulkassa ja pääsen hameen alle. Pitkässä pukujeni ja teosteni tunnelissa janoan sinua, joka yöllä puret minua kuin koira.
xxx/ellauri281.html on line 382:
xxx/ellauri286.html on line 514: Oksasella on violetti-musta-vaaleanpunainen rastaskampaus, joita koristavat samanväriset hiuspidennykset. “Haluan olla ainoa sängyssäni, jolla on tukijatke vyöllä.”
18