Mutta, koska mä olen rullannut loputtomassa määrässä existenssejä, jumalten hahmossa, ihmisten ja eläinten, mä kieltäydyn matkustelemasta pitempään, mä en halua enää tätä väsymystä! Mä hylkään mun ruumiin likaisen majatalon, lihasta pykätyn, veren punaaman, hirveen nahkan peittämän, täynnä säädyttömyyxiä; — ja korvauxexi mä saan lopultakin nukkua kaikista syvimmässä absoluutissa, nimittäin olemattomuudessa.
ellauri045.html on line 380: Mulle se on niin et naiseni on osa ruumistani, kun makaan sen kaa olen todella yhtä, mä ihan vaistoan sen, hei me lennetään. Mä en ole mikään fyysisesti vahva mies, pelkkä piipunrassi vaik puhun panohommista. Menetin neizyyteni vasta suht vanhana, puol vuotta sitten. Eukon ympärillä liehu aina joku tyyppi. Kuitenkin se sieti mua, kai kun saatoin joskus kymmenenkin kertaa illassa maata tuntematta väsymystä, vaikka pussit kuivina ja polvet ruvella.
ellauri050.html on line 758: Harmaja teki kesällä 1935 opiskelijamatkan Italiaan. Huonot järjestelyt aiheuttivat väsymystä ja stressiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että tuberkuloosi puhkesi syksyllä uudestaan. Hän joutui Helsingin keuhkotautiparantolaan. Eikös se ole Ruskeasuolla?
ellauri308.html on line 245: Holokaustiväsymystä
ellauri322.html on line 468: Kaikki majatalot matkan varrella olivat parempia kuin olin odottanut, vaikka sänkyjen pehmeys silti häiritsi minua ja esti minua löytämästä lepoa, jota usein tarvitsin kestääkseni seuraavan päivän väsymystä. Hintataso oli kohtuullinen ja ihmiset erittäin kohteliaita, ja heidän tapoissaan oli tietty aito iloisuus ja itsenäinen henki, mikä melkein sai minut unohtamaan, että he olivat vain majatalon pitäjiä, rupusakkia - tarjoilijoita, emäntiä, piikoja ym. renkejä, joidenka ovela orjamaisuus Englannissa on mielestäni erityisen inhottavaa.
ellauri343.html on line 288: Suunnitelma kuitenkin kehittyi hyvin. E. E. Kailan Jääkäritoimisto lähetti Repolaan 500 kivääriä ja 100 000 patruunaa. Lieksan ja Joensuun alueen sotilasviranomaiset saatiin ummistamaan silmät asekuljetuksilta. 16. joulukuuta Bobi Sivénin Paavo-veljelleen kirjoittamassa kirjeessä Sivén kertoi, että metsää oli saatu myytyä kahden miljoonan markan arvosta. Joulukuussa 1920 Sivén vietti Eemil Huhtalan kanssa Porajärvellä viikon ja muodosti alueella 60-miehisen joukon, joka vetäytyisi merkin saatuaan karhunpesään, Repolaan. Muuten Sivén ja Huhtala päättivät jättää Porajärven suosiolla bolševikeille. Porajärvellä käynti kuitenkin masensi Sivéniä ja matkan jälkeen hän sanoi epätoivoisena Huhtalalle: "Olisi parasta laskea kuula kalloonsa, eihän sitä ilkiä palata Suomeen. Uskotko Huhtala sitä?". Huhtala vastasi, ettei Sivén ajatellut asiaa noin, mutta Sivén vain valitti väsymystään.
ellauri401.html on line 602: Matka jatkui junalla Göteborgin satamaan, josta laiva lähti matkaan kohti New Yorkia. Ilma oli koko ajan suotuisa ja valtameri tyyni. Mutta Ervastin olo ei ollut hääppöinen. Hän tunsi koko ajan melko suurta väsymystä, ja kun hän yritti lukea, hän nukahti pian. Se kuulemma johtui meri-ilmasta. Laiva saapui New Yorkin satamaan 5.10., mutta laiva seisoi yön kauempana New Yorkin satamasta ja lähestyi sitä vasta seuraavana aamuna 6.10.
xxx/ellauri057.html on line 99: Unto Kupiainen oli naimisissa kaksi kertaa, vuosina 1934–41 Salme Hietamiehen kanssa ja vuodesta 1947 Kerttu Sihvosen kanssa. Poti sotaväsymystä 1942. Meni sisu kaulaan. Satu meni saunaan, laittoi laukun naulaan. Satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.
xxx/ellauri086.html on line 655: D.H. Lawrencella oli izellään aika amerikkalainen mielikuvitus. James Joyce teki siitä irlantilaista pilaa. Cambridgen apostolipojat hahatteli sille myös. Lawrence oli vähän vihainen, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa. Pureskeli viixiään ja hautoi kaunaisia ajatuxia. Se oli työläistaustainen. Kostoxi tai muuten vaan se bylsi sitten Bertin ja muiden apostolipoikien flammaa Lady Ottolinea, joka Jönsin mukaan oli jusze Lady Chatterley. D.H. oli sen testosteronilta hajahtava moukkamainen puutarhuri joka kuokki sitä nakupellenä puutarhavajassa kuin Miltonilla Eevaa Aatami. Leidi oli varmaan kova rupattelemaan. Chatterley, get it? On jäänyt lapsuudesta mieleen se kohta missä D.H.:n kikkeli koki taisteluväsymystä ja oli rutistunut pienexi kuin possun kärsä tai joku rusina. Leidi koitti saada sitä pystyyn taas, ja lähtihän se kuin hoppafoordi kun oli muutama kerta vemputettu kammesta. Kirja löytyi työnnettynä äidin ja isin kirjahyllyyn takariville.
xxx/ellauri136.html on line 501: Analyysin runo "On aika, ystäväni, aika on ..." osoittaa, että tekijä käyttää käsitteitä, jotka vastustavat väsymystä ja kuolemaa - rauha, tahto." Väsymys ei tule elämästä sinänsä, vaan ainoastaan elämäntavoista, pakko-oireista tavoista ja velvollisuuksista.
11