ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri051.html on line 710: 147 And am around, tenacious, acquisitive, tireless, and cannot be shaken away. Ja oon kimpussa, sitkeä, utelias, väsymätön enkä lähe kulumallakaan.
ellauri063.html on line 196: Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.)
ellauri109.html on line 650: ). Hän on kuolematon, ei sixi että hänellä yxin elukoista on väsymätön ääni, vaan sixi että hänellä on sielu, kyky sääliä ja uhrautua ja kestää.
ellauri196.html on line 314: Hän oli aktiivinen kirjoittaja ja väsymätön julkaisemaan romaaneja, nykyaikaisia ja historiallisia novelleja sekä esseitä.
ellauri294.html on line 664: Jopa loppuun asti Mead oli väsymätön. "Ennemmin tai myöhemmin kuolen", hänen tiedettiin myöntäneen. "Mutta en aio jäädä eläkkeelle." 74-vuotiaana Mead matkusti Manus-kansan luo Papuassa Uudessa-Guineassa. Mead oli aloittanut työnsä Manusten kanssa vuonna 1929, ja hänen monet vierailunsa heihin olivat tuottaneet yhden ensimmäisistä antropologisista tutkimuksista, jotka kattoivat samojen ihmisten sukupolvia. Matka oli yksi hänen viimeisistä. Pian Yhdysvaltoihin palattuaan Meadilla diagnosoitiin haimasyöpä. Sairaus eteni nopeasti ja vuonna 1978 hän kuoli.
xxx/ellauri261.html on line 95: Jossain vaiheessa seurueeseemme liittyy myös Isä Ambrosius, ortodoksisen kirkon väsymätön etsijä, joka viimeistelyä vailla olevasta romaanistani kuultuaan ehdottaa, että pitäisin romaanin teemojen pohjalta eteerisen luentosarjan Valamon kesävieraille, jotka ovat matkanneet luonnon helmaan etsimään toisenlaista tietoisuutta ja sitä kautta henkisen elämän eväitä. Lupaan harkita asiaa, mutta painotan etten mielelläni tee sitovia päätöksiä koomamaisen ryyppäyksen keskellä. Isä ymmärtää ja ehdottaa maljaa romaneille, joille kaikki pöydässä istujat ennustavat suurta menestystä.
7