ellauri071.html on line 154: Joopa joo, tollasta runebergilaista sota ja bylsintä-teemaa, joka on nuorta miestä aina kuumentanut. Luin sivun, luin 2, vereni tunsin kuumemmax. Ei toi mulla enää nappaa, jos on koskaan niin kauhiasti napannutkaan. Bylsintäpuoli kyllä, muttei toi urheuspuoli niinkään. Vaik eihän toi vänrikki Nappula nyt tässä kovin näyttävästi sotinut, yöpaita päällä kazoisnelisti suoraan vihollisten joukkoon epähuomiossa. Romanttisempi veljyeni Jönsy on suomentanut sen etevästi, mutta en nyt kehtoo kokonaan sitä tähän plagioida, muutakuin pari mehukasta kohtaa. Toi ranskalainen on sit varmaan transu nainen, tai sitten ei, kukas näistä homopettereistä selvän ottaa...
ellauri101.html on line 264: Sairasvyö kävi Espoon Tapiolan koulun ja lukion. Figures. Reservin vänrikki Sairasvyö on palvellut Ruotuväen varusmiestoimittajana, ollut Contactor-lehden päätoimittaja ja työskennellyt Radio Cityssä. On siinä kovaa näyttöä. Ja lisää pukkasi:
ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri115.html on line 314: Ari Vatasella on neljä lasta, Kim (1972), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen on toiminut muun muassa rallikuski Sébastien Ogierin istuinpehmusteena. Jussi Vatanen on kotoisin Sonkajärven Sukevalta. Hänet tunnetaan muun muassa päärooleistaan Napapiirin sankarit -elokuvassa ja Kimmo-televisiosarjassa sekä vänrikki Koskelan roolista vuoden 2017 Tuntematon sotilas -elokuvassa. Vuosina 2011–2014 hän näytteli Putous-viihdeohjelmassa, jonka sketsihahmokilpailun hän voitti kahdesti hahmoilla Mr. Mallorca ja Antsku. Jääkiekkoilija Sami Vatanen on kotoisin Jyväskylän Halssilan kaupunginosasta.
ellauri155.html on line 173: expertti, pioneeri, ritari, kavaljeeri, caballero, vänrikki, kreivi, sheriffi (scirgerefa), avainpelaaja, keisari, tsaari, nero, pelle, spede, narri, klovni, hopliitti, razukko, kentauri, kyklooppi
ellauri172.html on line 177: Kouluvuodet eivät olleet juuri paremmat: Egli definì questi anni come "otto anni di ineducazione; asino, fra asini e sotto un asino", in cui si sentiva "ingabbiato". Alfieresta tuli sitten nimen mukaisesti vänrikki eli ensigni (grado militare dallo spagnolo alférez e questo dall'arabo الفارس ovvero al-fāris, "cavaliere") è, nelle varie forze arma te mondiali, il grado inferiore di ufficiale, quello di allievo ufficiale (cadetto), o il più alto tra quelli dei sottufficiali. Paizi vänrikki Nappula oli oikeasti lieutenant Sonny Fuzz. Meriväessä se on aliluutnantti.
ellauri172.html on line 196: Tää seikkailu meni sillee paremmin että juoppo Stuart koitti murhata Luisan joka pääsi karkuun sitä Roomaan ursuloiden ja vänrikkinsä hoteisiin. (Vrt. Ezra Pound.) Kunnes Yorkin paha kardinaali puuttui kyyhkyläisten onneen. Pulut pakenivat Colmariin ja sieltä Pariisiin jossa niitä jelppi Thomas Jefferson.
ellauri172.html on line 198: Kalle Stuart kuoli vihdoin 1788, mutta vänrikki ei sitten nainutkaan sen leskeä. Asserì di non voler "avere una semplice contessa per moglie, potendo avere per amante una regina!" Ei prinsessakaan halunnut menettää Ranskan apanaattia.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri316.html on line 178: nuoren vänrikki Liventsevin vaiheet niin sodassa kuin rakkaudessakin. Romaanin
ellauri343.html on line 49: No eihän tässä edes mitään tapahdu, zuhna polkupyöräjuipit vaan pelkäävät olemattomia puskaryssiä. Kerrassaan pitkästyttävää, toisto tyylikeinona. Kai kaikki jänskemmät tappohommat on jo kerrottu. Kumarassa kuljetaan ryssän mezässä, selkä kyyryssä kuin vänrikki Carlson tykkimiehenä. Kipin kapin kotia tullaan kolmen vuoden paskareissun päätyttyä, nöf nöf nöf. Mutta tulipahan tehtyä. "Kovimmat" miehet joutivat rauhantunnustelijoixi; sikäli hyvä että pehmeät jäivät sitten lisääntymään. Ne jotka ymmärsivät pitää päät piilossa.
ellauri343.html on line 305: Ulkoministeriön seppeleen laskivat varatuomari Arne Broms ja vänrikki Tapio Voionmaa. Repolaisten seppeleen laskivat maanviljelijät Peka Kyöttinen ja Grigori Grigorjeff. Kyöttinen muisti lämmöllä ystäväänsä ja työtoveriaan. Tämän jälkeen hän veti esiin Repolan kunnantalon katolla heiluneen Suomen lipun, joka oli laskettu vuoden 1920 viimeisenä päivänä (tai ainakin ihan samannäköisen). Kyöttinen noudatti Sivénin viimeistä toivomusta ja antoi lipun Karjalan Liitolle talletettavaksi. Karjalan Liiton puheenjohtaja professori E. N. Setälä otti lipun vastaan. Setälä piti puheen, josta näki, että Suomen tärkein tehtävä oman itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen oli Karjalan vapauden hankkiminen. Kuitenkaan tätä eivät kaikki olleet tajunneet, joten kansakunnan yhteinen häpeä oli se, ettei tarpeeksi ollut tehty Repolan ja Porajärven Suomeen kuulumisen turvaamiseksi.
ellauri344.html on line 62: Valevänrikki Soro. Käy vieraissa. Alennetaan takaisin vääpelixi.
xxx/ellauri027.html on line 321: Linkomiehen tyttärenpoika Eero Karhuvaara oli meidän luokalla. Se ampui muiden päähän kuminauhoja viivottimella. Siitä tuli merivoimiin kapteeni ja puolustusvoimain tiedottaja, sen isoveli Lauri on jotain tv:stä tuttua. Edwin ize oli kovan linjan sodanliezoja, oikeistofalangin sinkomies, joka sai rauhan tullen kommareilta linnatuomion, josta heideggermäisesti kohosi vielä yliopiston rexixi 50-luvulla. 70-luvulla sitä vielä vähän häpeiltiin, ei ollut Eski vielä rehabilitoinut Edwin Johan Hildegardia. Aarne Kinnunen siteeraa keltaisessa kirjassa jotain vääräleukaa joka kommentoi Edwinin mahtipontista saapumista yokunnan vuojuun: puuttuu van Te Deum. Aarne mainizee ohimennen Edwinin vänrikki Stoolin aikaisen sotilasnimen Flink - vikkelä. Sotamies Viki. Hidassoutuinen omena oli linkoutunut puusta ainaskin viiden metrin päähän. Sotaministeri rannalla.
xxx/ellauri233.html on line 354: Mutta ei aikaakaan niin voi kauhistus: Alle viikko ennen Adamsin paluuta Ieyasu oli kuollut. Adams haastoi Cocksin ja Eatonin oikeuteen tarjotakseen yrityslahjoja uudelle hallitsijalle, Hidetadalle. Vaikka Ieyasun kuolema näyttää heikentäneen Adamsin poliittista vaikutusvaltaa, Hidetada suostui säilyttämään englantilaiset kaupankäyntioikeudet. Hän myönsi myös uuden Punainen hylje -luvan (Shuinjō) Adamsille, mikä antoi hänelle mahdollisuuden jatkaa kauppaa ulkomailla shōgunin suojeluksessa. Hänen asemansa japsuarmeijan vänrikkinä myös uusittiin.
16