Mitä väliä häpeällisyyxien nokintajärjestyxestä? Kirkko on syystä tehnyt naimisesta sakramentin!

Mitä väliä, täytyyy olla paratiisi hyville ja helkkari myös pahoille!
ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
ellauri046.html on line 627: Tää asessori Wiljami lässyttää Tenttenissä Södikalle kuin vanha pederasti. Kiimaisista hevosista puhutaan 2-mielisesti. Söde on narsistinen paskiainen mutta söde sellainen, ei alter ego sellaiselle voi suuttua. Uskonnollisille rakkaus on kuin jotain kamaa. Sitä voi ottaa ja antaa kuin viinaa ja nappuloita. Jesse teki suuren teon kun se nöyryytti izensä. Mix nöyristely eli alamaisuus on joistakuista hienoa? Se on hienoa vaan niistä jotka diggaa ylipäänsä nokintajärjestyxiä. Samat porukat fanittaa Förstejä kaikessa, Söörenille se on ihan fetishi. Kuka tulee ekax, saa kultaa, mikä näistä on paras? Kuka johtaa? Vitun väliä.
ellauri047.html on line 815: Dobby makustelee vähän väliä jööttimäisyyttä: mikä tekee jöötistä jöötin. Kai se on jonkinlainen potpurri ranskislaista rokokoohienostelijaa ja perisaksalaista kraft-blut-wurst-ubermenschiä, izeyrittäjää nettitaxikuskia. Kuin iso Pauli, väliin härkä mörkö tiikeri, ja sitten taas jeesus taivas enkeli, tosin ilman vakaumusta.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 485: vähän väliä esiin vastoin kaikkia todennäköisyyxiä.

ellauri048.html on line 682: ei midiä väliä. Kuten esim. Herlinin Sanomien

ellauri049.html on line 946: Qu’importe ! Il voit, il veut, il songe, il touche ! Mitä väliä! Se näkee, tahtoo, unexii ja koskee!
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallis­runoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri050.html on line 50: Pastori unohti lähteä hartauskokouxeen, mutta sillä ei ollut väliä, sillä oli sateinen ilta eikä ketään tullut.
ellauri050.html on line 320: Yet ever and anon a trumpet sounds Silti vähän väliä kuuluu trumpetti
ellauri051.html on line 1806: 1194 A few quadrillions of eras, a few octillions of cubic leagues, do not hazard the span or make it impatient, 1194 Muutama kvadriljoona aikakausia, muutama oktillijoona kuutioliigaa, eivät vaaranna jänneväliä tai tee siitä kärsimätöntä,
ellauri055.html on line 245: Voltairekin on eri rasistinen. Ahnas juutalainen Isaskar heitetään tunkiolle. Paavin tyttären raiskaa inhottava neekeri. Mitä vitun väristä on väliä. Bernhardilainen bylsis iloissaan pekingeesiä jos sisään mahtuisi.
ellauri058.html on line 31: Kuvassa on Helluntaiystävät joskus 20-luvulla. Seuraavassa kuvassa on Suomen rauhanneuvottelijat Tartossa. Kumman poppoon huomaan uskaltaisit panna toivosi? Vai onko väliä?
ellauri058.html on line 498: Paljon väliä.
ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
ellauri061.html on line 610: I loved you ever: but it is no matter; Mähän susta tykkäsin: mut väliäkö hällä,
ellauri061.html on line 1583: Kalle Palanderin vaimo Riina kiistää uuden miehen. Virossa tiuskiva Kalle yhä raivoissaan. Kallen lukuisista kyläkateista ei ole mitään väliä.
ellauri062.html on line 557: Sikäli kun sillä nyt on väliä. Ehkä se panovirekin on ihan tahallinen. On useita lukutapoja. Useita tärkeitä mahdollisuuksia, mahdottomia mahdollisia maailmoja, kuten sanoi Jaakko Hintikka. Abessinian selkkauxia. Valtakunnan mulkkauxia.
ellauri062.html on line 874: Näyttämökuva vaihtuu välisoiton aikana temppeliksi. Saliin saapuu ritareita puoliympyrään. Aortta kannetaan sisälle, ja palvelijat tuovat peitetyn "Graalin" temppelin keskelle. Titurel (kekä se on? Ei selviä, muttei taida olla väliä) pyytää Aorttaa paljastamaan "Graalin". Rituaali on ohi, kuningas kannettu pois ja ritarit poistuneet temppelistä. Gurnemanz kysyy: Weisst du, was du sahst? (Tiedätkö mitä näit?), Parsifal pudistaa "päätään". Gurnemanz on pettynyt, koska Parsifal oli houkka muttei 'puhdas houkka'.
ellauri063.html on line 194:

Tässä jatkuu Juonikkaan magnum opuxen kommentointi ja editointi sivulta 305. Käsittelyjärjestys menee ihan sekasin, mutta Jaskan tuntien sillä ei ole vitun väliä. Nyt ollaan MELKEIN puolivälissä, Gott sei Dank! Joskushan tänkin neropatin on pakko lopettaa. Marraskuu jo meni, joulukuu on pian puolessa. Saattaa venähtää tammikuulle tätä vauhtia.
ellauri063.html on line 252: Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri066.html on line 30: Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä.
ellauri067.html on line 495: Pynchonin henkilöt on ihan papernukkeja, joihin on pantu hassunkurisia nimiä. Kuin Helmin joululepakot: RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA. Niitä ei kerta kaikkiaan jaxa edes kuvitella, kun ne on niin miehiä ja naisia vailla ominaisuuksia. Roger Rabbitkin on paljon monisyisempi. Sixei liioin jaxa ällistyttää jos joku niistä osoittautuu samaxi kuin joku toinen. Mitä väliä.
ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
ellauri069.html on line 529: Antiikin aikana ajateltiin yleisesti esimerkiksi, että pohjoiset kansat, joiden iho ja silmät ovat vaaleat, hiukset vaaleat ja karkeat ja ruumis rehevä, ovat luonteeltaan tyhmänpuoleisia mutta kuumaverisiä ja urheita. Eteläiset kansat, joiden iho on tumma sekä hiukset kiharat ja pehmeät, ovat puolestaan arkoja, nopeaälyisiä, kieroja, valehtelemaan taipuvaisia ja nautinnonhaluisia. Näiden väliin kreikkaiset sijoittivat ihannetyyppinä itsensä; heidän ulkonäkönsä edusti harmonista keskiväliä. Roomalaiset omaksuivat myöhemmin saman ajattelun mutta asettivat itsensä ihannetyypiksi.
ellauri071.html on line 477: Ehtoolliseen sakramentti on oikeasti vihollisten veren juomista, vinkkaa Tomppeli. Vihollisen, kaverin, mitä väliä. Ei veri ole hyvää juotuna, mutta siitä voi tehdä verilettuja. Ne ovat tosi hyviä. Mixi termiittiapinat ei syö omia ruumiita? Siinä olisi paljon hyvää pureskeltavaa. Pelkääkö ne hullun lehmän tautia? Pikemminkin nälkäistä pilkettä kaverin silmässä. Ei uskaltaisi enää kääntää kenellekään selkäänsä. Sama vika vaivaa eutanasiaa.
ellauri072.html on line 190: Sexiskandaalit ravistavat katolista kirkkoa vähän väliä. Ongelma on se, että samansukuisten ja alimittaisten apinoiden hypistely on vain luonnollista, mutta katolinen kirkko on luonnoton, kun se kieltää sen pappiraukoilta. Ei riitä ettei ne saa bylsiä, pikku pippeleiden tafsauskin on tabu. Se on julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri072.html on line 602: Bostonin maantieteestä on erittäin tarkkoja selostuxia, en voi tietää kuinka paljon ne on fiktiivisiä tai ei. Niinku sillä oikeesti olis väliä, ei ole.
ellauri074.html on line 98: Mitä väliä. Niinku plagiointi olis joteskin paha asia. Typerää ajatusten patentointia. Kaakatusreviirejä.
ellauri077.html on line 559: Eke koittaa perustella että ironiaa ei voi ironisoida. Ekelle ironia on sitä että "millään ei ole lopultakaan paljon väliä", eli EKV ja tuplaironia olis "silläkään ei ole mitään väliä", eli EVVK. No joo, eihän se juuri tuo lisäarvoa. Eli Eken sanakirjassa "ironia" tarkoittaa arvonkieltämistä. Kun arvot on kertaalleen jo kielletty, ei enää ole mitään kiellettävää jäljellä. Kaikki arvot on ikäänkun känselöity huis hais bittiavaruuteen, eikä Sörkan/Wallun/Eken näppixessä ole undo-nappulaa. Ei voi enää selvittää mitkä arvot oli niitä oikeita, kun kaik män huuthelekkariin.
ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
ellauri082.html on line 224: Tää runo on tosi vaikee suomentaa koska se on niin hyvä. Se on loppusonnullinen mutta silti ihan arkinen ja siitä huolimatta liikuttava. Suomennoxesta ei voi millään tulla yhtä hienoa, on uhrattava joko merkitys tai loppusoinnut, hyvässä lykyssä häviävät molemmat. No loppusoinnuista on vähiten väliä (sori Vaakku), joten antaa niiden sitten mennä.
ellauri082.html on line 383: William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa. James toimi Harvardin yliopiston professorina vuodesta 1876 lähtien kuolemaansa saakka. William Jamesin veli Henry James oli eräs Yhdysvaltain tunnetuimpia kirjailijoita. William James Sidis oli hänen kummipoikansa. (Kekä sekin oli? No mitä väliä.)
ellauri083.html on line 394: Sitä mä en muuten tajua mixi on tärkeätä tietää mikä jonkun leffan tai sarjan jonkun hahmon näyttelijän nimi on. Ei vois vähempää kiinnostaa. Two men say they're Jesus. One of them must be wrong. (Dire Straits) Toi tarkkuus on aivan riittävä. Toinen saattoi olla vaikka Spartakus. Kumpi oli kumpi, ei mitään väliä.
ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla.
ellauri088.html on line 347: Tässä työssä motivoi se, että mitä enemmän palvelen asiakkaita, sitä enemmän saan itsekin. Toimitan lisäarvoa, joten vaikka itse otan ehkä jonkun mielestä paljon, annan kuitenkin vielä enemmän. Jollain kierolla tavalla kiehtoo sekin, että jos en toimita mitään, en myöskään saa mitään. Vain tuloksella on väliä. Mitä keinoista, kyllä tulos ne pyhittää.”
ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu.
ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan.
ellauri089.html on line 423: § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there!
ellauri092.html on line 206: Nää on tosi hämäriä, selityxen jälkeenkin. Pyhitys on se että apinoista ikäänkun tulee jotain pikku jumalolentoja. Uudelleensyntyminen on se hurahdus. Uskonvarmuus tarkoittaa että hurahtaneella on ikäänkuin pääsylippu taivaaseen. Hankittu vanhurskaus on jotain erityisen mefodistista. Täydellinen pyhitys meinaa että pääsee pulmusexi vielä elävänä. Hizi kyllä pitää olla joku tosi tarkka teologinen nitpickeri että saa näistä uskonkiistoista mitään selkoa. Tavallinen syntinen kyllä miettii että mitä eroa, ja sitäpaizi oikeastaan mitä väliä.
ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä.
ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
ellauri097.html on line 434: Se oli pyylevä poikamies joka arvosteli Rousseaun sex appealia. Mutta onko tämä evidenssi riittävä? Se oli hedonisti, mutta kummalla puolella kalsareita hedone sitä odotti? Ehkä sillä ei ollut väliä. Mixillä oli tollanen myssy päässä Allan Ramsayn kuvassa? The David Hume Hat! Daniel Dennet teetti izelleen sellaisen.
ellauri101.html on line 473: Kotimaa-lehti tekee oikaisun: artistin nimi ei ole Nutez Jonez, artistin nimi on Nuteh Jonez. Paljon väliä. Kyse on suomalaisista somalipojista, kuvassa toinen näyttää kiltiltä, toinen ruipelompi rääväsuiselta röyhkimyxeltä. Varmaan tarkoituxella. Ne kuulostaa kyllä aika liikuttavilta. Niiden laulun sanat on mustaa suomea. Siitä ei mä eikä Philip Teir ymmärretä enää mitään! Näin ne menee:
ellauri105.html on line 104: Susanin lehti Politico on antisemitistinen ja oikeistohenkinen. Tiesittekö muuten että Bernie Sanderskin on jutku? 😃 Tuppikulli tai esinahkapoolo, vitun väliä, se mikä ratkaisee on paljonko on perstaskussa. Vieläko taipuu bideelle vai ei.
ellauri106.html on line 701: Peeter uhkaa murhata mustasukkainen vaimonsa kun se nolaa sen opiskelijatyttöjen edessä. Paiskattuaan oven kiinni vaimon nenän edestä se jatkaa opetusta mihin jäi: Noniin. Minkä tautta homo Mann lähettää Aschenbachin Veneziaan eikä Roomaan? VITUN VÄLIÄ. Koko Phillusta on enää vitun väliä, se on känsellöinyt itsensä. Mutta on siinä hyvin hyvin paljon tuttua.
ellauri109.html on line 260: Siihen tuloxeen tuli Platonin Sokrateskin tutkittuaan Alkibiadeen vaipanväliä. Hankamäki oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia, mutta ei tullut valituksi.
ellauri109.html on line 613: Naurettava pelle. Mitä väliä maxetusta maxapalasta runkkukastikkeessa. GT-sählämien historian toistaminen Gazassa viimeisten filistealaisten tukassa is more to the point.
ellauri110.html on line 368: Mixi jeppe juo? Verukkeita on monia. joku on sanonut pahasti, rahatilanne on huono, kirja ei onnistu. Uusia murheita löytyy aina. Mitä väliä millään! Olen vapaa mies, vastaan vain izestäni.
ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 787: Mikä päivä on pyhäpäivä? Vai onko sillä enää väliä kun viikonloppu on jo 2-päiväinen? Totta KAI sillä on väliä, joka ikinen hyttynen on kuurnittava! Vääränä päivänä ei saa edes auttaa omaa lehmää ojasta! Naapurit kyttäävät ettei liian ahkera naapuri vaan pääse joholle pyhäpäivänä.
ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähess 300v myöhemmin pikku mä.
ellauri115.html on line 661: Mä tajuan tahdon vaan mun omasta tahdosta [muiden tahdosta vitun väliä], eikä äly ole mulle yhtään tutumpi [fair enough]. Kun kysyt multa mikä syy määrää mun tahtoni, on mun vuoro kysyä mikä syy määrää mun tuomion; sillä on selvää että nää on 1 ja sama syy; ja jos sä ymmärrät selvästi että mies on aktiivinen tuomaroinnissa, ezen äly on vaan kyky verrata ja tuomita, niin sä näät että sen vapaus on vaan samanlainen kyky tai siitä johdettavissa; mies valizee hyvän ja pahan välillä samalla lailla kun se tuomaroi toden ja väärän välillä; jos sen tuomio on väärä, se valizee väärin. Mikä silloin on syy joka määrää sen halua? Se on sen tuomio. Ja mikä määrää sen tuomion? Sen äly, sen kyky tuomiskella; eli määräävä syy on siinä izessä. Tän enempää mä en yhtään ymmärrä. [No tätä pätkää mä en ymmärtänyt enää YHTÄÄN, sixi suomennoskin on näin sekava.]
ellauri115.html on line 1208: Vanheneminen on narsistille narsistinen loukkaus, kun hän ei enää ole yhtä vahva vakuuttava ja kilpailukykyinen. Pehmittyään sieltä hän kovettaa tunteensa ja jäädyttää suhteensa jotta lapsuuden kipeät tunnemuistot ei pääse pintaan. Sexuaalinen vallankäyttö ja manipulointi loppuvat. Hän alkaa sekakäyttäjäxi tai heittäytyy maanisesti johkin touhuunsa, esim paasauxeen, pitääxeen tilanteen hallinnassa. Kipu on sellainen ettei voi millään olla jouten. Rupeaa entistäkin luulosairaammaxi. Voi vajota lopuxi täyd. sisäiseen liikkumattomuuden ja tyhjyyteen. N. kovettuu ja sammuu, ikäänk. kuolee elävältä. Millään ei ole enää mitään väliä. Tää on sentään aika ääritapaus. Edes J-J R. ei ehtinyt mennä noin pahaxi.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri118.html on line 580: Kirjallisuuden mystikkaa ja dialogipelimallin pointti on se ettei source tagit ole esillä, ja että se on just se juju. Fiktion lukeminen on kuin ratkois sanaristikkoja. Kuka mietti mitäkin? Kenes ajatus tää nyt on? Paizi ei niitä kukaan oikeasti ratko, antaa mennä vaan. Kaikki siihen samaan sykkyrään omaan ompelukoriin vaan. Darwinin puutarhuri esimerkiksi. Onxillä nyt niin paljon väliä kuka ajatteli mitäkin. No ehkä joillekuille on.
ellauri118.html on line 943: Juonesta ei HBO:lla ole paljon väliä, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvia. Se ohjaa ne ilmeisesti ize.
ellauri131.html on line 888: Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.
ellauri132.html on line 385: Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.
ellauri133.html on line 490: Bev oli jalkoväliä lukuunottamatta täydellinen Marilyn Monroe kopio.
ellauri142.html on line 463: Stilleben. Jos haluat säilyttää rauhan ja harmonian muiden kanssa, sinun on opittava taivuttamaan kaluasi monin tavoin. Ei ole niin kevyttä elää aina ilman loukkausta ja sinnitellä uskollisesti siinä kuolemaan asti. Siunattuja ovat ne, jotka ovat saavuttaneet sen ja lopettaneet tumppuhommat onnellisesti. Natuur mort kalaga. Jos kutsumuksesi ja velvollisuutesi mukaan haluat olla luja ja kasvaa hyvään maahan, ole olevinasi maahanmuuttaja. Vaikutat ehkä hölmöltä paikallisten mielestä, mut mitä väliä.
ellauri143.html on line 891: Pahnanpohjimmaisista ei väliä. Antaa laahuxen laahustella ja siivoilla vessoja kunhan eivät napise.
ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua:
ellauri144.html on line 101: "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä.
ellauri147.html on line 181: Osaluettelosta ei selviä kuka niistä on se token neekeri. Vähän väliä. Se on pelkkä comic relief taas kuitenkin. Tuskin jaxan odottaa sitä jaxoa jossa esiintyy lupaava Julien Floreancig as Thomas, a French snob philosophy professor.
ellauri151.html on line 696: Sitä mä en tajua mixnää jaxaa huutaa siitä ettei privaatti kieli ole mahdollista. Mitä väliä? Tää on samanlainen opinkappale kuin et ex nihilo nihil fit. Mixei muka? Onxniillä jokin salattu teologinen merkitys? Luultavasti, eine niistä muuten pitäisi niin paljon melua. Enkyllä tiedä mikä. Jotain skeptisismiä ja solipsismiä koskeva luultavasti, ettei me olla yxin täällä, vaan pörrätään pesän yhteispörinää. No ei siihen mitään argumenttia tarvita. Vaan pöljä voisi muuta ajatella. Eihän tältä somepöhinältä enää edes kuule omaa ääntänsä.
ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia.
ellauri152.html on line 339: (HUOH.) Mikähän tässäkin on poinzina? Työmiesten haukotuttavaa jaaritusta. Mitä kirjailija on tarkoittanut tällä? Ei sunkaan...Auttoiko urheilijapoika tikun pois toisen housuista? Niinkun siinä leijonan tassusadussa? Kiitollinen leijona tuli pojan syliin nuolaisten sen jalkoväliä.
ellauri152.html on line 482: "Hällä väliä. Ne ovat kaikki villipetoja. Lehmä on niille jumala. Ja kiinalaiset puolestaan heittävät liiat tyttärensä järveen. Vain me juutalaiset uskomme yhteen Jumalaan, kaikki muut palvovat puita, käärmeitā, krokotiileja, mitä mieleen nyt juolahtaakin... Kaikki muut ovat turmeltuneita. Silloinkin kun he sanovat "Käännä toinenkin poski", he tappavat toisiaan ja tekevät koko ajan syntiä. Niitäkö sinä vertaat meihin?"
ellauri153.html on line 187: Oi sun isien kullat, oppikaa ammatti koska maailman omaisuuteen ja rikkauxiin ei ole luottamista; myös hopea ja kulta ovat riskialttiita koska joko joku varas voi varastaa ne heti tai omistaja käyttää ne vähä vähältä; mut ammatti on elävä lähde ja pysyvä rikkaus; ja vaikka ammattimies voi menettää rikkaudet, ei väliä koska ammatti on ize rikkautta ja minne menetkin sullon rispektiä ja sä istut hyvillä palleilla, kun taas ne joilla ei ole bisnestä saa vaan muruja ja näkee ikävyyxiä. (Vittu et tää on vetelää.)

ellauri155.html on line 721: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles.
ellauri158.html on line 119: Yxilöitä ei voi määritellä. Vaan luokkia. Nojaa, yxiön voi määritellä, jossa on vaan 1 yxilö. Mitä väliä. Ilman urelementtejä tulee ihan sama matikka
ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture.
ellauri159.html on line 718: The knightly trait of gratitude includes both being grateful in diverse circumstances as well as expressing gratitude to God (cheap) and other good guys (more expensive). Toward the latter part of the medieval knight era (the fourteenth to sixteenth centuries), many knights acquired wealth and power and developed relationships with royalty. This wealth and friendship with the king’s court brought feasting and abundance in many ways. In fact, part of a squire’s training as a knight was "learning how to serve his Lord at meals and kick out the beggars". Nihti osoitti näin kiitollisuutta kinkulle, ja kinkku oli kiitollinen sille. Kaikki olivat kiitollisia. Ne ainakin joista oli väliä.
ellauri159.html on line 1384: Faith on a fact can create the fact. Billin esimerkki koskee yrittäjää ja seuraavaa vuosineljännestä, eli ylhäältä käsin avun saanutta izetietoista optimistisirkkaa. Tää tietysti on ton jenkkiuskomisen varsinainen keissi. Se on totta koska se toimii tähän tarkoitukseen, eli luotto tuottaa voittoa. Lopusta ei ole väliä, se on vaan vanukkaan koristelua. The proof of the pudding is in the eating.
ellauri160.html on line 355: Vähän väliä se seisoo. - -
ellauri161.html on line 56: Olennainen seikka on perustelematon usko siihen, että liito-oravalla on väliä. Voitaisiin näet yhtä hyvin (tai huonoin) syin ajatella, ettei tuo pikkujyrsijä paina asuntomessujen rinnalla papanansa vertaa. Toki olen ylpeä siitä, että maassamme vielä elää noita ”lentäviä rukkasia”.
ellauri161.html on line 261: Jumalasta erkaantuu esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nyölénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut. Ja liito-oravat, mutta niistä ei ole niin väliä.
ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle.
ellauri171.html on line 490: Absalomin kapina Daavidia vastaan ​​ei onnistunut, ja nuori mies kuoli kauhean taistelun jälkeen tukka sotkussa. Kymmenen raiskatun naisen kohtalosta vitun väliä, mutta mitä Tamarille kävi?
ellauri171.html on line 963: The land of Canaan comprises the modern regions of Israel, Palestine, Lebanon, Jordan and Syria. At the time when Canaanite religion was practiced, Canaan was divided into various city states. Baal oli se sama Iisebelin bali jota Hannibalkin palveli, nehän oli molemmat foinikialaisia. Toiset pelkää eliä ja toiset balia. El tai bal, ylijohtaja tai herra, paljon väliä. Sano vaan hannixi balit jäi aidalle.
ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.
ellauri182.html on line 299: Kannattaisiko neiti Tanakan kiinnittää painavien puuvillahousujen vyötärö 2 vai 3 pyykkipojalla? Mitä väliä. Hese temppelin suuri Buddha painaa 93 tonnia, tälle tietoiskulle on tilaa konnien jakelemien iskujenkin keskellä. Ukemi olisi valmis pitelemään Reittä tiukasti. Hortensiat vaativat huippualkalisen maaperän. Ja paskat!
ellauri184.html on line 591: Tuomas on kuin kaimansa Tom Hanx vähän retardi. Mihkä myö lähetään? Ei väliä, sillä mä olen tie, totuus ja elämä. Minne mä meen sinne menee tiekin, höperö. Philip sanoi Kiki olalla: Näytäppä herra isoherra. Tässähän mä oon, Jeshua leveili. Meniköhän perille? Toivottavasti, muuten ei tästä tule ihmeitä. Sutten seassa on oltava kilttejä kuin pulut ja kierosti kuin nippu käärmeitä. Puhukaa mitä sylki suuhun tuo, se sylki tulee multa ja mun isiltä.
ellauri185.html on line 381: No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on.
ellauri188.html on line 108: Melville ei käsitä mixi taipiit on sille niin ystävällisiä. Mikä luihu taka-ajatus siinä lienee takana? Fattening frogs for snakes perhaps? Mixi ne tunnustelevat Hermannin käsivartta vähän väliä, nuoleskellen huuliaan ja taputellen vazojaan?
ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia?
ellauri203.html on line 66: Kolmiomittaus - Romanttisissa suhteissa sekä ystävyyssuhteissa ja työtilanteissa narsistit yhtäkkiä "hiljenevät" kanssasi, kieltävät sinulta aikaa, energiaa, kiintymystä ja kiitosta, samalla kun he tekevät selväksi tai suoraan toteavat, että nämä asiat ovat nyt "lahjoiettu" jollekin toiselle. He kirjaimellisesti ottavat yhteyttä ilmaistakseen, että he hengailivat jonkun toisen kanssa. Mitä väliä sillä on? He todella uskovat, että saada olla se "joku muu", jota he käyttävät hyväxi, on jotain, josta kilpailla.
ellauri203.html on line 77: Uusi tarjonta - Narsistit vaikenevat, kun he ovat luottavaisesti korvanneet sinut ottamatta huomioon tai välittämättä tunteistasi. Sillä ei ole väliä, olitko eilen heidän paras ystävänsä, elämänsä rakkaus tai sielunkumppani heidän mielessään, se oli eilen. Tänään joku muu on täyttänyt roolisi, ja he haluaisivat sinun luopuvan kaikesta huolenpidosta, rakkaudesta tai tunteista, unohtavan muistot, energian, rahan tai käytetyn ajan ja "siirtyvän eteenpäin" poistumalla hiljaa vasemmalta näyttämöltä. Korvaaminen niin helposti paljastaa, että he eivät koskaan arvostaneet sinua alun alkaenkaan. He arvostivat sitä, miten sinä näit heidät, ja valitettavasti, jos olet tullut siihen tulokseen, että he ovat narsistisia, et koskaan näe heitä samoin.
ellauri203.html on line 81: Hylkäys - jos olet onnekas, he ovat nyt selvät kanssasi ikuisesti, poistamalla pysyvästi itsensä olemassaolostasi. Ei-niin-onnekkaat meistä saavat nähdä, että hiljaisuus voi ja tarkoittaa jonkinlaisen "koston" suunnittelemista, koska he eivät pitäneet heitä täydellisinä, joissa he palaavat vain nähdäkseen reaktiosi. Ei ole väliä kuinka kauan siitä on. He "hiljenevät" ajanjaksoina, jolloin he "menevät puhumaan" negatiivisesti sinusta kaikille, jotka kuuntelevat. Sinä et ole se, joka pääsi karkuun, he eivät halua olla ystäviä, he eivät tule voittamaan sinua takaisin, he eivät "saaneet apua".
ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin.
ellauri207.html on line 226: Kanaa harmitti eze oli päästänyt pullan iholleen. Vittu tota Stig-Erlanderia, eze osaa olla narsisti. Mix vitussa Lispet pitää näyttää nakupellenä vähän väliä? Kysy apinalta.
ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä.
ellauri214.html on line 568: Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua.
ellauri216.html on line 146: Pseudo-Dionysios kirjoittaa dogmihistoriallisessa tilanteessa, jossa keisari Zenonin Henoticon yritti saada aikaan sovinnon Khalkedonin konsiilin kaksiluonto-oppia kannattavien ja monofysitismiä kannattavien välille. Akateemisessa tutkimuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, onko Dionysios itse monofysitismin kannattaja vai ei; ehkä yleisimmän näkökulman mukaan hänen on katsottu kuuluvan joukkoon, joka pyrki aikaansaamaan sovinnon kiistelevien osapuolten välille. Eli siis oliko Jesse vain ihminen niikö Spartacus vai oliko se joku puolijumala. Paljon väliä.
ellauri216.html on line 185: Munkki Vasili (ei Vitali) oli suuri syntinen mutta kamppaili kyrvän kanssa hyvän kilvoituxen. Kunnes kerran panovalmis kana muuttihe ketuxi ja sitten munkixi joka ei ollut kukaan muu kuin Vasili ize. Miltä näytit, kysyi imugeeni, kilpiltäkö vaiko tuhmalta? Silloin Vitali kääkkäsi ja lähti kiitää, eivätkä he koskaan palaa. Vasili oli näet ize koulukiusaaja, joka oli lähetetty koettelemaan luostarin kärsivällisyyttä. Niin tai näin, onko sillä meille väliä.
ellauri220.html on line 210: Ericiä röhnötti lepakkotuolissa ja runkkasi ohjusmaiseen kondomiin. Eric hinkkasi kulliaan tunnollisesti ja järjestelmällisesti. Hänen jalkojensa välissä lattialla oli kuva Jayne Mansfieldistä, jonka tissit pursusivat paljetein koristetun puvun kaula-aukosta. Hän olisi halunnut tunkea kullinsa Jaynen rintojen väliin, kunnes se (Jayne? Vai kulliko?) sanoisi huiii. (Totakaan mä en oikein ymmärrä, mitä viziä tunkea kullia muihin reikiin kuin mihin se on tarkoitettu. Mä mieluummin puristelisin ja lupsuttaisin Jaynen tissejä samalla kun vähän alempana nuohoisin sen jalkoväliä mahtavalla sukunuijalla.)
ellauri238.html on line 38: Hän näyttää musta jumalan parilta, hän, jos sopii, voittavan jumalat, joka istuen vastapäätä vähän väliä sua kazoo ja kuulee makeasti nauravan, kurjalta se repii kaikki aistit minulta: sillä saman tien kun sinuun lesbo vilkaisinkin, mitään ei ole jälellä mulla ääntä suussa, vaan kieli kuivuu, hento liekki nousee jäsenestä, korvat soivat tinnituxesta, yö peittää rekan kaksoisvalot. Luppoaika, katinpoika, sua vaivaa: löysäilystä nautit etkä toiminnasta: laiskottelu tappoi kunkunkin ja särki kaupungit.
ellauri238.html on line 559: Kun Puuppa lukee Penalle ääneen Penan Aikaa Prahassa, Pena pillahtaa itkuun vähän väliä: niin kaunista, niin kaunista! Yeats ja Kipling oli samanlaisia. Kotimaassa Pena tahtoo olla kaikkien tuntema naama, ei ole elossa ellei lue sitä lööpeistä. Ulkomailla se sai lomaa mannekeerauxesta ja porvarin säikytyxestä.
ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
ellauri245.html on line 660: Jonnetyyppinen maailmankuva on samanlainen kuin Amerikka New Yorkerin kannessa, missä Manhattan (omat porukat) näkyy edessä niin isona ettei sen takaa muuta mannerta enää erota, muusta maailmasta puhumattakaan. Jonkun typerän belgi-insinöörin sisar teki seppukun 24-vuotiaana syystä tahi toisesta, ja sitä pitää tässä vielä sadan vuoden kuluttua muistella. Mitä vitun väliä??? Imponerende. Hvor mye? Saatanan kaupparazuja.
ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
ellauri246.html on line 943: Hän vain kuumeisesti lukea kaiken, joka törmäsi kiehumaan ja mitä voitaisiin ottaa nykyisestä, ei-sosialistinen kirjallisuudesta. Tuottomattomuus, järjestelmällinen opettanut englantia tai kiillottaa suoraan turkkilaisille tai puolalaisille runoja ja proosaa. Missä järjestyksessä hän tapasi Poetospassnik, Tsvetaeva, Eliot, Mandelstam, John Donna, Zabolotsky, Frost, Khlebnikov, Akhmatova, Oden, Iiathes, Galchinsky - nyt se on jo epätodennäköistä hänen runoissaan, eikä sillä ole väliä.
ellauri256.html on line 495: Ihmisiä on kartettava, tiesi Gorkin äitikin. Ovat kateellisia. Kaikki tekevät ilolla pahaa. Ovatko kaikki syypäitä omaan likaisuuteensa? Mitä väliä. Tää kaikki on apinoilla ihan geeneissä.
ellauri260.html on line 87: Toisin kuin Hobbes, jolle "miehen arvo" on "hänen hintansa" ja ihmisarvo on "miehen pörssinoteeraus", Kant piti ihmisarvoa "itseisarvona", etumerkillä ei ole väliä. Hän esitti kahtiajaon hinnan ja ihmisarvon välillä, jonka mukaan "jotain, jolla on hinta, voidaan vaihtaa johonkin muuhun samanarvoiseen; kun taas sillä, joka ylittää kaiken hinnan ja joka ei siksi myönnä vastaavaa, on arvokkuus (dignity)."
ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri264.html on line 466: It matters not how strait the gate, Ei väliä miten ahdas porttikonki on,
ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä?
ellauri275.html on line 758: