Poikakoululainen vähät ymmärtää,
ellauri001.html on line 2386: meitä ei olekaan vähän.
Tämä sota käydään kaduilla, toivottavasti niin, että yhdyskuntarakenne säilyy, ja mahdollisimman vähän ihmishenkiä menetetään. Kolmen päivän jälkeen kaikki ryhmässämme ovat pitkästyneitä.
ellauri006.html on line 1338: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.
ellauri006.html on line 1398: Poikia ja tyttäriä tulee uudet 7 ja 3. Ei sentään 14 ja 6. Tarina ei kerro onko waimoja nyt 2. Jos ei, naisparka. Tyttöjen nimet oli Jemina, Ketsia, ja Kerenhapuk. Kaksi ensimmäistä nimeä on tawallisia etenkin mustilla, kolmas harwinaisempi. Kuka nyt haluaisi olla Kerenhapuk. Puritaaneilla oli Kerenhapukkeja, vaikka ne pahexuivat meikkiä. (Nimen merkitys on meikkilaatikko). Poldarkissa oli sen niminen vähän huorahtava mustalainen tyttö.
ellauri006.html on line 1425: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri006.html on line 1759: - Katso vähän mitä puhut, Les, tässä on nyt kyse raamatusta, saatana.
ellauri006.html on line 1849: Sillä haluuminen on mun sylissä ihan liimalla, kauniin aikaansaanti ei. En näät tee hyvää jota tahdon, vaan pahaa mitä en tahdo, sitä puuhaan. Jos näät teen mitä en tahdo, niin en minä enää tee sitä vaan mussa elelevä harha. Löydän siis lain sille etmä haluun tehdä hyvää, nim. et mun sylissä on paha, mä näät tykkään kyllä jumalan laista ihmisten sisällä, mutta näen toisen lain mun jäsenissä joka taistelee mun järjen lakia vastaan, joka häpäisee mut mun jäsenissä olevalla erehdyxen lailla. (Sanoin tän vähän sekavasti toisto tyylikeinona mutta ehkä saatte pointin.)
ellauri007.html on line 136: savukinkkua kaupoissa vähän aikaa alennuksella.
ellauri007.html on line 857: Milla-tädin turpa Solveig von Schoultzin kirjan kannessa on vähän rivon näköinen, vagina dentata. Siihen sopii työntää keppiä ja porkkanaa. En pitänyt kirjasesta pienenä, se oli mielestäni K1 (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno).
ellauri007.html on line 869: tekee kutaa vaikka vähän sattuu.
ellauri007.html on line 1344: Kun se vähän kesti,
ellauri007.html on line 1674: Jimmy-serkku oli pudonnut kaivoon päälleen ja vähän tärähtänyt. Henki valtaa sen syksyisin kun se keittää perunoita sioille. Aika sakumaista.
ellauri008.html on line 230: ihan vähän niinkuin kuuluisammaksi.
ellauri008.html on line 489: Hyvät kirjailijat on vähän sellasia androgyynejä. Taviksia. Ei kauhistele, kukkoile, kiivaile, nyyhkyile, hienoile, höyryy, uhoo, mesoo, hymistele, lyö rumpua eikä mahtaile. (Grassin peltirumpu on paska, ei jaksa edes loppuun.)
ellauri008.html on line 773: Romantikko on vanha synonyymi narsistille. Hoito-ohje on oikeen suuntainen. Paras ois kun lakkais luulemasta et on jotain erikoista. Kun ei kuvittele liikoja, niin ei niin petykään. Yllätyxet, jos niitä on, on iloisia. Uimaan on vaikee oppia, mut vähän päästä, kun lihoo vanhetessaan, osaa jopa kellua. Ei tarvi enää edes polkea. Voi uiskennella matalalla veden alla, vain silmät pinnalla. Saku Sammakko viihtyy lammikossa, pitää suorastaan olematta ylpeä. On läpeensä tyytyväinen. Se on sen elementti, ei harva ilma.
ellauri008.html on line 868: Kun jenkeissä tehtiin hiljan poliisisarja jossa savunaama oli puikoissa ja paleface sidekickinä, enemmistökatsojat oli shokissa. Sellaisetkin sarjat on vähän kyseenalaisia missä pomona on joku ämmä. Puuttuu vaan et jumala ois musta apinanaaras joka olis vielä mamu, muu tai lesbo. Hintelä ja vanha ja kukkahattu päässä, tai alaikänen läski rättipää vammanen ja ruma. Ei helkkari, ei jumalauta tulis uskonnosta mitään, missä olis pelote? Ketä ihailtas ja toteltas? Hirveydet ja niiden sepitys kysyy palleja, sen tiesi Palle Hirviseppä. Pojat ovat poikia, miehet miehiä. Vähän tyhmempiä, siks voisivatkin alkaa koulun myöhemmin, niin saisivat taas lytätyksi tytöt siinäkin. Sais nenäkkäät tytöt opetuksen. Lisää miesopettajia suosimaan poikia ja bylsimään tyttöjä, ja niille kunnon palkat, munalisä.
ellauri008.html on line 925: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 1058: pysyis henkitoreissa vähän kauemmin.
ellauri008.html on line 1164: tai vainaa, sen permanenttia ei ole vähään aikaan näkynyt.
ellauri008.html on line 1201: ja se ei olekaan ihan vähän sanottu.
ellauri008.html on line 1445: Painovoima painaa, armo kohottaa, on siinä nostetta kuin ilmapallossa. Armo oikeasti ei oo muuta kuin voittaneiden yksi siirto loppupeleissä (jolla ostetaan hävinneiltä goodwillia - hyvä veto, jos häviäjät kuitenkin jatkaa peliä, eli niitä ei saada pysyvästi pois pelistä). Weil kai ajatteli armoa tahdosta riippumattomana voimana, jonka varassa voi ihmisten välisessä painovoimakentässäkin keijua. Luoja ois tässä (kuin Simonen isä ehkä?) luomiltaan poissaoleva. Tämmöistä on nähty. Aika omituista jälkiteollista panteismia. Onkohan siinä vähän cargokultin piirteitä.
ellauri008.html on line 1555: Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.
ellauri008.html on line 1567: Otellaan vähän sulassa sovussa, shakkipeliä, ei se tähän pääty, parempi voittakoon, otetaan kohta uusinta, vaihdetaan upseereja, moukat syökööt pölyä.
ellauri008.html on line 1699: meitä custom väkeä on ihan liian vähän,
ellauri008.html on line 1755: Mut tulijoitakin on vähänlaisesti
ellauri008.html on line 1767: Piristyy vähän linjan ruhtinaan visiitistä.
ellauri008.html on line 2150: Mä vien meidät mun hotellihuoneeseen. Älä nyt katso mua noin. En ole homo. Etkä sä ole minun tyyppiäni. Mä pidän miehistä, jotka pystyvät huutamaan, kun panen niitä perseeseen. Sä et pystyisi muuhun kuin raapimaan patjaa. Totta puhuen se ei riitä mulle. Pitää kuulua vähän ääntäkin.
ellauri009.html on line 85: Vampyyrit oxentaa verta tutuille. Naisryhmissä on kotivävyjä, vierailijoita käy lämmittämässä. Ja vähän bylsimässä. Tämä soinnahtaa tutulta myös.
ellauri009.html on line 138: Joo nyt Darwinin ennuste näkyykin tilatoissa: rikkailla on enempi lapsia kuin köyhillä. Proleaikoina vaan lisääntymisstrategia erosi: varattomien ja kodittomien on tehtävä paljon poikasia kuten saaliskalojen, jotta edes joku jäisi elämään. Reviirieläimet, pedot tekee vähän pentuja mutta hyviä, jottei reviiri täyty.
ellauri009.html on line 238: Mikä sen matikka sit on? Jotain mitä on paljon halvalla tuolla on vähän ja arvokasta täällä. Mausteet. Orjat. Ostohinta on halpa koska myyjät ovat köyhiä ja heikkoja. Niille tarttee maxaa vaan vähän, jos ei kelpaa, niin turpaan vaan. Kauppa kannattaa sikana vaan kun se perustuu ryöstöön.
ellauri009.html on line 240: Köyhässä päässä otetaan väkisin, ryöstäminen kannattaa, se on halpaa. Köyhiltä ryöstetään maxamalla köyhille säälittävä ostohinta, rikkailla on varaa isoon myyntihintaan. Köyhät myy halvalla, vähä tienaavat, mut pysyy suht köyhinä, kauppias rikastuu, rikas rahoittaja rikastuu vielä enemmän. Kapitalisti ei ole yrittäjä, se on sijoittaja. Tase tekee töitä, ei porho.
ellauri009.html on line 633: Mulla on vähän taipumusta tähän.
ellauri009.html on line 795: Paremmin menis kun pysähtyis vähän miettimään
ellauri009.html on line 1437: Pienet pojat ymmärtäisivät, että on ookoo olla vähän jähmeä, kunhan on kiltti. Rekka-autossakin luki takavuosina: olen isokokoinen, mutta hyvätapainen.
ellauri009.html on line 1681: Samaa merkitsevän nimen, mutta vähän rumemman. Jos sitäkään. Häviäjät unohdetaan. Voittajia muistellaan. Voittajille kumarretaan, häviäjille pyllistetään. Voittajat näyttää V-mäistä merkkiä. Häviäjille näytetään fäkkiä.
ellauri009.html on line 1812: Ne on vaan onnekkaita heppuja, jotka on arvanneet kerran oikein, olleet oikealla paikalla oikeella hetkellä. Kun lukee niistä vähän tarkemmin, huomaa että muun aikaa ne on ollu yhtä pieniä ja tyhmiä ääliöitä kuin muut, ellei vielä pienempiä ja tyhmempiä.
ellauri009.html on line 1822: Murkut on kaikki tyhmiä, murkkupesä voi vaikuttaa vähän älykkäämmältä, koska se on vuosimiljoonissa sopeutunut ympäristöön. Senkin monimutkaisuus heijastaa vaan ympäristöä.
ellauri009.html on line 1839: Tai sit pitäis mennä vähän eteenpäin, suoraan termiittipesävaiheeseen.
ellauri011.html on line 110: Yksi loppumaton raide vie tästä pohjoiseen. Entinen on jäänyt taakse, tulevaa on vähänlaisesti. Juna puuppaa haikeasti pienen aamupuupituksen.
ellauri011.html on line 116: Että vähän tällaista syyskuun lopun tunnelmaa.
ellauri011.html on line 180: Sekin rakennusnaista vähän lohduttaa.
ellauri011.html on line 206: vähän sopimattomia ja kapinallisia,
ellauri011.html on line 309: Voisin saada tästä vähän pyyhkeitä,
ellauri011.html on line 690: Noita noitalahjoja on 9 kpl, ne löytyy luvusta 1 Kor. 12. Ne on vähän kuin lähetyssaarnaajien tai helluntaiystävien toimenkuvat arkipäivän käännöstyössä, siis käännytyxessä.
ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
ellauri011.html on line 711: Voimankäyttö on kai lähinnä pelottelua ja houkuttelua: ihmeitä, taikoja ja sakramentteja, kasvisruuan muuttamista lihaksi. Sekin trendaa nyt. Itseruoskinta on myös hyvää voimankäyttöä. Ja vähän toistenkin.
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 771: Paulon mielestä Jeesuksenkin suksi luisti Magdaleenan torvessa. Täytyhän sen oppia mikä ihmisistä on kivintä. Mikä uhraus se roikkuminen muuten on. Olikohan sillä myös perettä? Ei seis, täähän oli sillä toisella lehtisellerillä, mikä se oli tiivitaavi, Dan Brown. Hörhöilyä kuorossa. Jessen riiputuksen tarkoitus Paulosta oli todistaa että oman unelman voi saavuttaa, kun oikein yrittää. Ei ihme että paavi vittuuntuu eikä vähän. Kani kalastaa sen vesillä. Kanin kirjatkin myy melkein yhtä hyvin kuin paavin, ne on laihempia, helppolukuisia, enemmän panokohtauksia, ja iloisemmat kannet. Eniten tää todistaa et bestsellerlistat on tyhmyyskilpailuja.
ellauri011.html on line 877: Pakko palata tähän Paulon pyhis/tavis jakomielisyyteen. Se on luontojaan hömelö hippi, tuiki tavallinen juippi, mutta vähän väliä se pälähtää simona siunaamaan ja saarnaamaan, ihan kesken lausetta, ihankun siltä katkeaisi piuha, se unohtaisi kuka se on ja missä mennään, ja yks kaks muistaisi hei mullahan on gurupipo päässä.
ellauri011.html on line 879: Paulon kirjat muistuttavat Broadway musikaaleja. Ensin vähän klisheistä suorasanaista juonta, sitten ilmeet muuttuu hartaaksi, asetutaan rintamaan katsomaan yleisöön päin, ja pälähdetään laulamaan, yksin duona tai kuorossa. Ikimuistoisia iskelmiä, hittimenestyksiä. Kertosäkeitä, kaikki mukaan nyt.
ellauri011.html on line 938:
Paulo ei ole ihan varma pystyykö se tähän, vaikka lähtökohdat olis hyvät. Mut toi tottelevaisuuspykälä vähän hankaa. No Patu puree hampia ja päättää jäädä suffeliksi. Pelkää sairaasti et Karla suuttuu siitä, sehän rakastaa mua hurjana. Vaan ei suutu, vähät välittää. No wonder, kumpikin näät rakastaa vaan itteään. Pikku narsistit. Pikku julmurit. Paulon sankarit.
ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
ellauri011.html on line 1045: Tässä opuxessa on Kanin kirjoitustyyli vähän muuttunut. Silosäkeen rampatus on vähän vähemmän läpitunkevaa, mut se voi riippua myös kääntäjästä, luen tätä suomexi.
ellauri011.html on line 1050: 22 kg * 43 Ke/kg kullan nykyhinnoilla, eli vähän alle 1M euroa, jaettuna 281 hengellä tekee alle 3400e per henki, kuukauden tienesti nykyisillä keskipalkoilla. Jos sen sijoittais vaikkapa Kani Oy:n osakkeisiin 10% tuotolla, siitähän tulisi, hetkinen, melkein euro päivässä, miinus verot. Kelpo eläke.
ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
ellauri011.html on line 1080: Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.
ellauri011.html on line 1098: Tässä kohtaa on vähän leikinlaskua, menestynyt kani ei ole enää ihan yhtä vakavikko. Se sallii izelleen vähän vapauxia, pientä pilantekoa pyhistä asioista. Aika rennost noidat ja vainajat heittää läppää pahasta ja hyvästä, eikä kauheasti spennaa käykö lopultakaan oikein vaiko vasein. Kanille on joka tapauxessa käynyt hyvin.
ellauri011.html on line 1126: Kanin uskonto on näät hippiys, se on: varasta kaikki mikä lähtee irti ilman hälytystä, myllää yhteen, siisti vähän ja myy käytettyjen aatteiden myymälässä uutena, afgaaniturkissa haisten pössyltä, kudottu oranssinpunakeltainen munapussihattu pömpöttäen rastaletin päällä.
ellauri011.html on line 1350: Suomalaiset on naiveja, 60% luulee että mediassa painettu (tai klikattu) sana on totta, mustaa valkoisella (nyttemmin värikuvina). Ranskalaisista ja jenkeistä enää pieni vähemmistö. Mut niinhän ne vähän aikaa sitten vielä uskoi Raamattuun. Ja kirkon seinille maalattuihin pirunkuviin. Asiaa auttaa, että vasemmistolehdet saatiin ryssän romahduksen jälkeen hengiltä ja Yle hallituksen kontrolliin. Ei kuulu enää soraääniä. Vaihtoehtoisia totuuksia.
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 235: Me voitas kirjoittaa toisillemme; ei kai niin pientä iloa voi kieltää. Ei haaskata sitä vähää onnea mikä meillä on jäljellä, ehkä ainutta mitä viholliset ei voi meiltä viedä. Mä saan lukea että sä oot mun mies ja mä voin kirjoittaa että rouva Abelard.
ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
ellauri012.html on line 271: Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli
ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy.
ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 488: Ehkäpä se oli vähän häiriintynyt.
ellauri012.html on line 522: Puolihumalaiset isännät oli ystävällisiä, tarjos lohdux puolix juotua viskipulloa, sellaista kaarevaa ja litteää taskumattia. Kiitin, mutten ottanut, se olis ollut jo vähän liian noloa. Eihän tässä sentään olla pullonpohjan vaivasia, vaikka köyhiä. Sit onneksi jo heräsin. Jäi näkemättä miten siitä kiipelistä selvisin.
ellauri012.html on line 532: Viimeisten sanojen kanssa käy helposti kuin Elsan kertomuksen paaville. Sen piti päättää mainen taivallus sanaan Aamen. Kardinaalit preppas sitä kuolinvuoteella vähän väliä: muista sit se aamen. Sit tuli RAI:n toimittaja siihen väliin ja kysyi siltä: mikä on nyt paavin kunto? Paavi vastasi: no, minä ... (†).
ellauri012.html on line 580: Setämies ymmärtää että tää on alistetun taktiikka, ja korjaisi sitä löystämällä vähän tyttöin liekanarua, toki kohtuuden rajoissa.
ellauri012.html on line 590: Paljon on vielä tehtävää, ja elonleikkaajia vähän.
ellauri012.html on line 622: Jos tyttö ite perii, ehkä vähän enemmän.
ellauri012.html on line 669: Ota säkin nyt tästä vähän itelles, osta jotain kivaa, mä aina kehun sua tuolla portaalissa.
ellauri012.html on line 706: Jouluna 2019 pikku CEC eli Charlotte oli meillä jouluna. Se oli niin iso jo että tykkäs laulaa joululauluja. Innostuin vähän (khrm) hyräilemään mukana. Charlotte puukki mua ja komensi INTE SJUNGA! Samma på svenska, så att säja.
ellauri012.html on line 714: Ei tunnettu mainiona seuramiehenä, ei lämmittänyt saunoja. Ei keräillyt mitään, tai no poikasena keräs Zorroja, ja vähän aikaa kaljapulloja, mut ne alko haista, vietiin alkoon, noin tuhat pulloa.
ellauri012.html on line 725: Somalia oli ennen sotia rikas maa, koska sillä oli paljon banaaneja. Jengin lompakot aivan pullottivat niitä. Luin yhdksän syksysateen runokokoelman läpitte. Ne runot oli aika heikkoja. Otin tähän yhden paremmasta päästä ja parantelin sitä vähän.
ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa.
ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
ellauri014.html on line 51: Britit sanoo et ekat romskut tuli briteistä, ranskalaiset että Ranskasta. Tästä tais puhua se Turkkiin karannut saksanjuutalainenkin, joku Erich Auervaara, Mimesis. Vaik se väitti (tietysti) et ekan romskun oli kirjoittanut jehova. No fiktiota jehovan tuotanto on kyllä valtaosalta. Moraalia siinä piisaa vaikka muille jakaa, mut juoni on vähän epäuskottava. Siitä on kyllä tehty valtavasti leffoja ja fan fictionia.
ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
ellauri014.html on line 308: Kiristyskirjeitä ehtii lähtee kolme, tosi falskeja, ennenkuin tärppää. Pikku Julia on kauhuissaan ja lupaa hetimiten mitä vaan. Vaik tietää et tää on nyt menoa. Kai senkin tekee vähän mieli sveitsin patukkaa, kolmikulmahatun tobleroonea.
ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.
ellauri014.html on line 335: Allegrakin kuoli nuorena. Eipä juuri ehtinyt ottaa lommoa. Childe Haroldissa Byron kaipaili vähän Adaa, toista tytärtään, joka keksi tietokoneen. Ei se ollut nähnyt sitäkään.
ellauri014.html on line 362: Panohommatkin tais unohtua toviksi. Tää pätkä on vähän kun ne Pauli Kanin hippiulvahdukset kesken juonen.
ellauri014.html on line 402: Pelkkiä huonoja on tarjolla nyt optioita. Julia ei osaa päättää, ja ihan heräteostoksena se sit antaa Pröölle koko rahalla. Ks. kirje XXX. Mitä se sit heti katuu roiskuttaen kyynellaineita. Itsensä tyydyttänyt Pröö siitä vähän pahastuu. Eikös karttakeppi kelvannutkaan?
ellauri014.html on line 454: Kotosalla iskä on niin kiukkuinen, että mätkii Juliaa ja sen äitiä. Julkku kaatuu ja lyö päänsä pöydänjalkaan, verta tulee nenästä (ja vähän alempaa, Pröö jr. menee kesken). Isä säikähtää vähän sentään, sano sori siitä äidille, osa siitä lie tarkoitettu muttei sentään osoitettu Juulialle.
ellauri014.html on line 458: Illalla iskä istuttaa Julkun syliinsä lohdutukseksi. Itketään vähän yhdessä, tulee parempi olo. Mut aamulla iskä silti sanoo tiukasti: sitä rotinkaista et sitten enää tapaile. Julkku menee pahoillaan äidin luo, mutta voikin pahoin: pahoin pelkää, että iskän potkinnasta tuli Pröön sikiölle keskenmeno. On se surkeaa.
ellauri014.html on line 462: Pröön aateliset "kaverit": Claire, sen heila d'Orbe, ja proto-Byron, laittaa matkavaunut valmiiksi ja pudottaa sitruunan kotiopen syliin kolmisteen. Claire ja loordi heittää vähän läppää punssista, Claire vitsailee siitä Juulialle, onkohan tää sittenkään niin kauheen vakavaa? Clairen sulhanen d'Orbe on vähän tyhmä, mut Clairekin on vähän ruma. Se on sivuvaunun osa.
ellauri014.html on line 464: Pröölle valehdellaan vähäsen, et saadaan se rauhoittumaan; ei kerrota keskenmenosta, vaan sanotaan et se oli tuulimuna. Pröö on pettynyt, mut ehkä vähän helpottunut myös. Masentunutta Pröötä lohdutellaan, Claire lupaa stikkaa preivillä, loordi kantaa sen kaksin käsin kärryihin. Sieltä se ryntää vielä pussaamaan Julkun kengänjälkiä, mut sitten lähdetään.
ellauri014.html on line 488: Kinsellan rikas vanhempi mies oli kiltti, vähän liiankin, ei pannut kampoihin paskamaiselle anopille. Jätti himoshoppaajan itse kaikki tekemään. Varo sitä! Muista katsastaa lähisuku huolella! Muuten voi miniän liian pienet korvat kaataa koko homman.
ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään, ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa.
ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin.
ellauri014.html on line 536: Tedin Pariisin kirjeissä on vähän enemmän sisältöä ja vähemmän voihkinaa. Kyllä tulee Kani ja sen hippikiekasut etsimättä mieleen noista ah ma kuolen -intermezzoista. Ah kunpa ne vaimentuisi pikaisesti nollaan.
ellauri014.html on line 564: Julle kuvittelee et Pröö jäi bordelliin, jotta kaverit ei nauraisi. Höpsis. Elementary, my dear Watson, sitä panetti. Pikku huijari. No, Juulia ei päästä sitä vähällä, sivukaupalla jatkuu vielä haukkuja, kuin Iines Ankalla sen nokka väpättää.
ellauri014.html on line 568: Lopux vähän palsamia perään: menköön tän kerran, mut älä enää koskaan tee niin! Se on (seuraavasta) kerrasta poikki, lupaan niin!
ellauri014.html on line 613: Julle vähän haaveilee jo syrjäloikasta, muttei uskalla ihan ehottaa sitä kuiteskaan. Sen sijaan se kertoo häistä.
ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.
ellauri014.html on line 759: Wolmar on nyt perillä Tedin käynnistä Jullen kaikkein pyhimmässä. Se ei ole olevinaan moxiskaan, sehän on fiktiivinen henkilö. Pröö (nyt taas tällä nimellä) kuzutaan Wolmarien luo vieraisille. Se jännittää ihan hirveesti, mut hyvinhän se menee, kaikki on tosi joviaaleja. Se saa huoneen ihan Mme Wolmarin seinänaapurina. Julle on vähän pulskempi muttei juuri rumempi, eikä isorokkokaan näy niin et sen huomais, paitsi ihan läheltä.
ellauri014.html on line 763: Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 795: Rusakon mukaan jos lakeijat on sovussa, ne petkuttavat isäntäänsä yhdessä; jos ne on luotettavia isännälle, ne kilpailee. Voihan se ollakkin vähän niin. Kolmen pelaajan peli on epätasapainoinen. Ei tää ole mikään win win peli liioin, kun kyykytetään toisia.
ellauri014.html on line 812: Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla. Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
ellauri014.html on line 879: Sveitsin köyhät on rikkaampia kuin jonkun köyhän maan varakkaat, niitä ei onnex tarvi autella isolla rahalla, riittää kun taputtelee vähän päähän. Kaikkialla on sievää ja siistiä, köyhänkin väen chaleet pesty hyvin sisältä ja ulkoa. Kaikkien käkikellot kukkuu tahdissa.
ellauri014.html on line 881: Julle jakaa almut oikeudenmukaisesti, kilteille vähäsen ja tuhmille kylmää kättä. Nyt kun on omaa perettä, kilteillekin riittää vähemmän. Nousukkaille se ei anna mitään.
ellauri014.html on line 897: Tällä tavalla tää enkelimäinen sielu onnistuu torppaamaan omanvoitonpyyntiset avunpyytäjät. Tää ja muukin samanlainen vähäosaisille vittuilu on sille ihan miellyttävä harraste. Muulloin se pitää mieluiten kimppakivaa lasten kaa, kuin kyyhky joka pehmittää poikasille suklaan kivipiirassa.
ellauri014.html on line 905: Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa.
ellauri014.html on line 913: Julle on Wolmarilta oppinut säästelemään vähän kaikessa, se ei enää juo kahvia, koska se on kallista, ja se maistuu sitä paremmalta mitä vähemmän sitä saa. Sama pätee varmaan Wollen kullista. Parooni ja Wolle saavat herkutella pullollisella jälkiruokaviiniä joka hizin aterian jälkeen. Julle pullottaa nekin kotiviinistä ja panee hienon nimiset etiketit päälle. Vähän sellaista schweiziläistä säästäväisyyttä, tarkan markan vieraanvaraisuutta.
ellauri014.html on line 923: Se on sentään hyvä että Julle on melkein lakannut lueskelemasta, ei se ehdi, kun on niin paljon puuhaa perheen kaa ja siivottavaa. Se valvoo tunnin kauemmin kuin Wolmari, et se ehtii vähän jotain saarnakokoelmaa lukea, ettei sisälukutaito pääse unohtumaan. Ja onhan sillä nää iänikuiset kirjeet.
ellauri014.html on line 934: Julle antoi lasten juosta paljasjaloin ulkona, ja antoi niille paljon liekaa pienenä. Tääkö riittää? Ei, ei siinä kaikki. Varsinainen kikka oli ottaa lapselta heti luulot pois. Sille on paukutettava päähän, että se on vaan lapsi, vähän niinkun eri rotua, tai vammanen, ja että sen on toteltava jokaista aikuista kuin pikku koira. Lapsesta tulee höveli kun se ei saa läpi tahtoansa muuten kuin anomuxesta. Mamman ja papan myönnöt ja kiellot on peruuttamattomia, ei poikkeuksia eikä toista instanssia.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
ellauri014.html on line 1007: Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.
ellauri014.html on line 1009: Markiisitar poltti hihansa, kun loordi ronttas sille Lauran hylkäämiä lahjoja, "pikku Lauralle" luki vielä käärepaperissa. Ne lahjat lensi ikkunasta pokat mukana. Siitä lähin markiisitar hauto kostoa. Sen upseerimies tuli Roomaan pistelemään loordiin reikiä palvelusmiekalla. Loordi voitti, upseeri kuoli mielipahaan myöhemmin. Mut vähän jo rypistynyt markiisitar ei enää kelpaa Ralphille, se saa pakit, loordi käy mieluummin sileän pikku Lauran luona konventissa.
ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.
ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
ellauri014.html on line 1143: Wolmar ramppaa sillä aikaa mezälössä kiroillen noutajaa, joka jättää vanhan äijän vaille vaipanvaihtajaa. Sitse karkaisee mielensä ja juoxee kertoo Jullelle et lääkärin mukaan se ois nyt loppu slut. Ylläri, köhii Julie, siltähän tää on vähän tuntunutkin. Mut venaa vähän, mulla on sulle vielä yhtä ja toista opetettavaa. Vielä yxi pitkänläntä saarna odottaa.
ellauri014.html on line 1153: Pastori köhii ja alottaa saattohommat. Se sanoo toivovansa, et Julle tulee pääsemään eteistä peremmälle vaikka onkin ollut vähän vääräuskonen. Julle kohentaixe pieluxilla ja pitää pikku saarnan ammattimiesten kesken. Mä oon ollu kunnon protestantti, nojaan vaan painettuun sanaan ja päättelyyn, mitä mä en jaxa uskoa, panen protestiin ja jätän uskomatta, meni syteen tai saveen vastustajan maalilla.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
ellauri014.html on line 1190: Julle kehuu Pröönkin moraalia kuplixi, vähän niinkuin puolustellen izeään. Kukaan muu ei ole täysin vakuuttunut.
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1231: Claire sekoo ihan täysin, se pitää panna lukon taa, ja tästä lähin se inhoo pikku Markkua, sitä joka putos vahingossa veteen, kuin jotain äidinmurhaajaa. Kyl tässä oli vähän enemmän pelissä kun pelkkä serkkurakkaus. Aika insestistä porukkaa.
ellauri014.html on line 1311: BC Carlson esseessään Rätten: ett rättsteoretiskt försök pitää tärkeenä, että raastuvan tuomarit (kuten Poju ize) tulkkaa tolkun miehinä lain kirjainta, sillä meiningillä laista vasta tulee oikeutta. Laki ja profeetat, plus vähän evankeliumia, se on siinä.
ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri014.html on line 1440: Se et geenit näyttäis taas olevan joholla, Juulian ja Roomeon nuori rakkaus taas selättää Roope Ankan ainakin nykyajan nuorten fiktiossa (saippuasarjat voi todistaa vähän massille myönteisempää näkemystä), liittyy varmasti vallitsevaan tuotantotavan muutoxeen. Oikeasti se on yhä meemit kekkä rulettaa, vaikka eri meemit ja eri menetelmät on käytössä.
ellauri014.html on line 1517: Kuten tästä selviää, Mariini oli sekatörkeilijä narsististen setämiesten tapaan: isän ulosheittämänä (kuten Diderot) raiskas vähäsen, pakotti aborttiin ja väärensi nimikirjoituksia (kuten Paulo Coelho), kävi nokkapokkaa ja ammuskeli pyssyllä (kuten lordi Byron senior). Oli pari kertaa kiven sisässä (kuten Russell). Ei tämä vielä mitään, pahempaa seuraa...
ellauri014.html on line 1563: Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua.
ellauri014.html on line 1626:
Täähän himskatti (forgive my French), kuulostaa vähän mun tuotannolta! Mäkin "lainaan" muilta aika röyhkeästi, yrittämättä varsinaisesti peitellä jälkiäni. "Kiva juju" siinä on just, että voi tunnistaa klisheitä uusista asennoista.
ellauri014.html on line 1657: Runotyttö Emilia on kiltti. Sillä on hyvä moraali, siksi sitä on kiva lukea. Se on kiltti kilteille, aika kiltti jopa pikku tuhmille, ja oikein ilkeillekin se on vaan niin ilkeä kuin tarvii olla, vaikka se joskus ei olekaan ihan vähän. Sitä ei niin vaan lytätä. Se on oikea uuden kuun Murray.
ellauri014.html on line 2004: Se vähä mitä siitä sielusta oli koskaan jäljellä
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 76: Onko se kokonaisedullista? Onko tämmöinen monopoli tuottavaa? Markkinatalous on tehokkaampaa kuin kollektiivinen. Politiikan, peli- ja utiliteettiteorian kautta päästään näin edelleen taloustieteeseen, joka voisi olla tätä kolmikkoa rahoittava mutta samalla kadehtiva perkele, tai saatana. Etiikka helvettiin, kauneudesta vähät, politiikka on vaan käsikassara, kunhan tulee rnahaa.
ellauri015.html on line 379: vähän kuin toinen runoilija,
ellauri015.html on line 384: selkeesti vähän sekundaa.
ellauri015.html on line 597: Puuttuu minähenkilö, vähän kuin
ellauri015.html on line 604: miettiä vähän omaa osaansakin,
ellauri015.html on line 619: mielellään rahaa, väkivaltaa ja vähän panoa,
ellauri015.html on line 633: Toi jengi on vähän kuin Rousseau, tai Eino Leino:
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri016.html on line 59: Tutun jäämistöstä löytyi kirje Oscarille mamma Matildalta päivätty 1904. Oscar oli maatalousinstituutissa Kronoborgissa, ja sille oli teetetty oikein räätälillä vaalea kesäpukukokonaisuus. Matilda vähän murehti että se oli niin vaaleata kangasta, se likaantuu helposti. Mutta sellaisen oli Oscar ize valinnut. Liekö ollut vallan se puku päällä valokuvassa, jossa se koreilee körttiasuisen kartanon työväen keskellä. Matildan käsiala oli kuin painettua. Sehän olikin tyttökoulun opettaja äidin koulussa ennen naimiaisiin menoa.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri016.html on line 148: Näyttää et toi barak tarkoittaa jos jonkinlaista pyllistelyä, ehkä hyvinkin alunperin polovistumista kuin Lindgrenin pojilla, sitten siunaamista. Se on tavallinen etunimikin esim Barak Obama, eikä siinä käytössä varmastikaan meinaa kiroomista. Kuka nyt lastaan kiroisi (paizi Pirkko Carlson os. Hiekkala). Spinoza oli Baruch sekin, käännettynä Benedictus eli Pentti. Mut kyllähän suomessakin siunailu on vähän kuin naisten kiroilua, sus siunakkoon, jestanpoo, jumalan nimen ottamista suuhun ilman saippuaa. Barakista lisää täällä ja täällä.
ellauri016.html on line 263: Maailman GDP per pää on vähän päälle 11K. Etelä-Sudanissa alle 300, Syyriasta ja Somaliasta ei saa lukuja. Suomi oli top tenissä 1989 (Nokia?). Nyt se on pudonnut 16. sijalle noin kahdestasadasta taloudesta, finnit saavat kokoon alle 50 kilotaalaa per pää. Puolta vähemmän kuin Luxemburg, vaik voitettiin se futixessa. Epistä. Kyllä me ollaan köyhiä, nyt on kyllä pantava oman maan kansalaiset etusijalle, siis alkuperäiset, oops en nyt tarkoittanut saamelaisia, vaan meitä balttinaamoja, mersupersuja.
ellauri016.html on line 334: Mikä helvetti on tonttuovi? Ilmeisesti jonkinlainen joulukoriste, feikkiovi muka joulutontulle, vähän kuin kissanluukku tai minikokoinen ulkohuusin ovi kamarin seinässä josta ei pääse paskalle edes tonttu, koska se ei aukee minnekään.
ellauri016.html on line 507: Tähän väliin vähän mitta- ja määritelmäteoriaa. Teknisesti vaikeus on se, että hyvyyden dimensiot on kohtisuoria, yhtä summaa ei niistä saa. Ja miks niin on? Koska mielipiteitä on yhtä monta kuin arvioijia, eikä apinaläjiä voi punnita kultavaa´alla. Äänestys on paska ajatus, siinä voi lähes puolet hävitä. Ja Darwinista ei lähde apua: maapallo on diverssiputiikki, se suosii diversiteettiä. Apina joka toimii yhdessä ekolokerossa on huono toisessa. Apinoita on liiankin moneen junaan, ei niitä saada yhteen jonoon kirveelläkään.
ellauri016.html on line 509: Ensixkin toi määritelmä on parametrisoitava. Itse kullekin apinalle on snobi sellainen, joka ei käyttele just sen leimaamia painoja, ja keulii sietämättömästi just sen pienestä mielestä väärällä rahalla (sillä mitä sillä itsellään on vähänlaisesti).
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 1020: Punapäinen vähän tikan näköinen väittelijätäti oli varnaan käynyt Pafos-saarella ja pokannut ruusun Eski Saariselta. Puhui kukoistuxesta ja kehui hallituxen kääntäjien työoloja.
ellauri016.html on line 1023: Sen mies on samassa lafkassa turvapuolella, no-nonsense tyyppinen vankanlainen baltti. Eteerisen näköinen Ada-tytär oli itkenyt, kun luki väikkäristä äidin dedikaation. Senkin tukka oli vähän töyhtönä, mutta vaalea. Apassikampauksinen amispoika piti ikävää.
ellauri016.html on line 1058: Väittelijän perhe on kuin hullunkurinen perhe korttipelistä. Isä ja poika on samixia, robusteja persuja, äiti ja tytär samixia myös, pikkuruisia, positiivisia wannabe teologeja. Eteerinen tytär oli pannut nyt niin paljon meikkiä etten ollut tuntea. Sil oli vuojudekoltee ja ihottuman näköinen tatska hartiassa perheen Martta-kissasta. Isovanhemmat on evakon lapsia, pienviljelijöitä Vesivehmaalta. Sieltä kai se positiivisuus on peräisin. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Kaikkien on päästävä ääneen, jopa pikkuruisen isoäidin. Puheita on kaksi tuntia. Sit aukee baari ja jengi paahtaa alakertaan, me funksunäärit hankkiudutaan kotimatkalle. Liisa laittaa farkut takas juhlamekon päälle. Kotimatkalla mä vittuilen vähän sille subliminaalisesti, makselen kalavelkoja. Liisa vitun Tiittula. Vanhoja ei unohdeta.
ellauri016.html on line 1096: Laps suomen ällö ei enää vaihda pois kieltänsä ihanaa, ei opiskele muuta koulussa kuin vähän enkkua. Se edistää maailmansodan tunnelmaa, kun ei tarvi toisten kieltä tankata. Elukoita ovat, ei osaa edes suomea. Siis ne muut.
ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri017.html on line 438: Enneagrammia on toistaiseksi tutkittu tieteellisesti vähän. Enneagrammi ei kuitenkaan ole tiedepiireille täysin vieras. Siitä kirjoittaa mm. neuropsykiatri Daniel J. Siegel kirjassaan The Mindful Therapist.
ellauri017.html on line 752: Tää voi vähän kirpasta. Dodi. Rypäleitä persiissä. Rypäleistään puo tunnetaan.
ellauri017.html on line 754: Mutta nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, he torjuivat hänet kuin jääkiekkomaalivahdit. Vaikka ne ensin itse antoi hyvän todistuksen Jeesukselle ja mainioita arvosanoja, he samassa hetkessä alkoivat vähätellä, että tämä on vaan rakennusmiehen poika.
ellauri017.html on line 844: Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä. On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.
ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
ellauri017.html on line 907: Näiden jesajoiden ym rusakoiden moraalinen habitus on inha yhdistelmä nöyristelyä ja uhoomista. Rukoilevat ja vaativat ja uhkailevat vuoroin pyllistellen vuoroin heristäen nyrkkiä ihan sikana. Vaatimattomuudesta ei puhettakaan. Ei tyydytäkään vähään, ei sopeuduta ympäristöön vaan pilataan se kokonaan.
ellauri017.html on line 920: Jos ennustaa luontokatastrofeja, ei ole hirveesti vaihtoehtoja: on liika kylmä tai kuuma, kuiva tai tulva, myrskyä tai tulikiveä. Tai vähän kaikkia, kuten nyt on osoittautunut. Jesaja weikkas kuiwuutta, ei ihan mene putkeen. Mut tulvaahan ei pitäis enää tulla, se luvattiin ukko Nooalle. Siis mä arvon kuiwuutta, syteen tai saveen. Ostan vokaalin:
ellauri017.html on line 1088: Tää erä koskee taivasvierailuja. Jos ymmärrän, taivasvierailu on vähän niinkuin pelivierailu, käydään joukkueen kanssa vaikka Kiinassa pelaamassa ystävyysottelu. Jee-suxen käynti maan päällä olis sit tähtivierailu, X-kuuluisuuden vinjettiosa undieleffassa.
ellauri017.html on line 1170: Jos saa tähän väliin ehdottaa näin kentiesmiehenä, niin vähän tuntuu et täs sotketaan vanhan ja uuden sopimuksen pykäliä keskenään. Suomen lakikin on ilmatteeksi pilvessä kokonaisena, mut tieto siitä mikä pykälistä on lainvoimainen, on Editan ja jonkun toisen firman copyrightiä. Pyhän kirjan kans on nähtävästi päässyt käymään yhtä ohrasesti. Pykälät on samat kaikille, mut voimassaolosta ja soveltamisesta käydään tiukkaa kädenvääntöä.
ellauri018.html on line 76: Kenel ny ei menis vähä huonosti
ellauri018.html on line 101: Siks hyvästi on aina vähän kysyvä
ellauri018.html on line 177: niin sillonhan vähän joka toinen mun kaltainen tekis samoin,
ellauri018.html on line 179: Onx se reilua muita vähäosaisia kohtaan jotka seisoo leipäjonossa
ellauri018.html on line 196: Se on vähän niinkun on kiva käydä kerran lenkillä, mut jos
ellauri018.html on line 206: Sitä on näin ulkopuolisena vähän noloa arvailla, mut Jönsin
ellauri018.html on line 309: Jos vähän raotatkin selainta
ellauri018.html on line 353: Viru nyt ei ole mikään sivistyxen kehto muutenkaan. Pirkka-Pekan ja Aaken nuotilla polottavat paxut setämiehet, pikkuveljet jotka jäi vahingossa rannalle, kun suomalaiset jatko lahden yli, joutui sakemannnin ja ryssän orjixi, eivätkä vieläkään ole oppineet siitä sisäsiistiksi. Hämärähommissa käy Suomessa polkuhinnalla ja siitä ovat vähän ylpistyneet.
ellauri018.html on line 565: – Se on sosiaalinen kala. Se tunnistaa hoitajat paidan väristä. Mikkoa on harjattu. Kun akvaarion ikkuna pyyhitään kankaalla, se on alkanut sitä kerjäämään, että Mikkoakin silitellään. Se vaihtaa vähän väriäkin. Nyt Mikkoa yritettiin harjata noin 35-senttisellä pulloharjalla. Idea oli huono. Mikko söi sen.
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 659: Herra B muistuttaa vähän el Zorroa. Upporikas aatelismies, joka ezii seikkailuja kuustoistakesäisten immykäisten sylistä. Sillä on sveiziläinen Tacho, joka puhuu suomea kuin intiaani: isäntä olla oikeassa. Iso korsto, ei mikään hukkkapätkä JJ Rousseau. Zorron neidot on fixuja ja sanavalmiita ja osaa käsitellä kenraalin ja Zorron aseita. Kenraali keinuttaa keinua ja työntyy tyttöön mehukkaasti takaapäin. Tyttö natustelee banaania kädessään karvainen kiwihedelmä. Se puhuu banaaniin. Snart blottades ollonet. Kobbonia heiluu. Kokki on Dorlo. Lornasta, Pamela piukkapepusta ja kotirouvien päivänpannuista oli mustavalkoisten piirroskuvien somistamia lehti-ilmoituxia HS:n sekalaisissa 60-luvulla. Sexiä syltillä. Riemua wc-reiällä. Suttuista pornoa. Kyllä nyt on asiat paljon paremmin.
ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä.
ellauri018.html on line 797: Kalifin velvollisuutena on sotia juutalaisia, kristittyjä, zarathustralaisia ja valekalifeja vastaan, kunnes he kääntyvät muslimeiksi tai suostuvat maksamaan veroa oikealle kalifille. Zarathustralaiset on suht hyvin hanskassa, muut on vähän vaiheessa vielä.
ellauri018.html on line 830: Sharia tarkoittaa lähde. Muftit selaa kritiikittömästi lähteitä, eivät tee lähdekritiikkiä. Sharian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Shiialaisuudessa niitä on enemmän. Oppi on peräisin 800-luvun hadith-kokoelmasta Sahih Muslim. Nää on vähän niinkuin kristittyjen sakramentit.
ellauri018.html on line 838: Hemmetin vapaaliikkeitä. Ei jaksa, tää on vähän liian pöljää. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kolme neljä, katsokaa Lallia. Entäs ne matot? Onko nekin pakollisia, vaiko vaan suositeltavia? Mattokauppiailla on tässä intressit valvottavana. Muhammedkin oli mattokauppias, ennenkuin alkoi riehua ja ryöstellä.
ellauri018.html on line 1129: Naisten muistoja ei saa talteen miesten läsnäollessa. Ne keskeyttää, puhuu päälle, ja vähättelee naisten muistoja. Alkaa kertoa omaa versiota tarinasta. Sitä virallista.
ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.
ellauri018.html on line 1151: Asha haluisi jatkaa Somaleissa alkanutta opiskelua eläinlääkärixi Suomessa, muttei osaa kemiaa. Jättää pyrkyrit jo kesken. Ihonväri viittaa hoitoalalle. Ashan poika kipuilee ja on joutumassa jengeihin. Se lähetetään muiden lasten perään mummun luokse Liverpooliin. Asha jää Suomeen omin nokkineen. Tekee keikkalaisen hommia. Lähtee vähän ajan päästä perässä. Asuu siellä ahtaasti lähiössä miljoonan muun sukulaisen kanssa. Not the plan.
ellauri019.html on line 470: Kaldealaiset asettu Urin tienoille joskus 850 eKr, mutta ei niistä tullut Babylonin kunkkuja ennenkuin vähäx aikaa 700-luvulla, eli paljon myöhemmin kuin Ibrahim, jonka piti olla siellä joskus 1500 tienoilla. Ks Genesis 11:28, 11:31, ja 15:7. Juhlakirja (Riemuvuosien kirja siis) sanoo että Ur perustettiin noin vuonna 1700 maailman luomisen jälkeen. Perustaja oli Ur, Kesedin poika, Arphaxadin porukoita ellei juhlakirja erehdy.
ellauri019.html on line 474: Toukokuussa 2009, the United States Army, tuo ammattirikollisten joukkio, "palautti" Urin Irakin "viranomaisille". Siitä olis määrä tulla turistikohde äveriäille amerikkalaisille laivaturisteille, mutta ikävä kyllä siellä on vielä liian levotonta, ja liian vähän mukavuuksia. Abrahamin talostakin puuttuu ikkunat. Ja ilmastointi kaipaa laittoa.
ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort.
ellauri019.html on line 663: Miltonissa saatanalla oli tytär ja niillä keskenänsä poika, aika ällöä, vähän semmosta sukuruzausta. Paha juttu, eikö perkeleiden rotu huonone, ei tuu riittävästi diversiteettiä. Se tytär oli synti, yhtä rumakin, sillä oli käärme takapuolena. Eikös sellaiseen ole vaikeata ruzata? Niiden poika oli kuolema. Onnistui se piru vieköön sittenkin, mut jälki oli odotuxen mukaista. Kuoleman mummia en enää muista, siis sen äitipuolta.
ellauri020.html on line 28: Tämän vuoden tuotannossa oli tarkoitus aloittaa optimistisessa sävyssä, ottaa kuvituxexikin herttaisia lastenkirjoja. Vaan vähän huonolta tää näyttää heti. Petsku on heikossa hapessa, vietti uudenvuoden aaton mielenterveyspolilla. On laihtunut 10 kiloa, liikkuu ja ajattelee hitaasti. Näyttää exyneeltä idän pyhältä mieheltä, suufilaiselta. Kuin nukkavieru Nalle Puh, josta on täytteet hiutuneet. Onkohan sillä Parkinsonin tauti. Se ei tiedä mikä päivä tänään on. Det är inte hans favoritdag i varje fall.
ellauri020.html on line 31: Ei tästä tullutkaan iloista nallen puhinaa, vaan lisää oxennuxen puhistusta kotisoffalta, paljon saippuaa. Naimisiin mentyään sodan jälkeen Pipa ja Sepu söivät paljon jymyhunajaa, äiti varsinkin paisui aika palloxi. Se pelkäs vähän ettei Calle tykkäisi. Kysy rakastatko vielä minua. Siitä saippuassakin on paljolti kysymys.
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 192: Lentopotku perseeseen olisi Iivanalle tullut luvata, ja antaa saman tien. Iivanasta on tärkeää, että annetut lupauxet myös pidetään. Hän on hyvin lämmin ihminen, kuumuukin helposti kuin lämminverinen vanha razuhevonen. Kovasuinen, koittaa purra kun nousee satulaan. Sillä on ehkä razastettu liikaa. Liian paljon eri kuskeja, taitamattomia ohjastajia kuin razastuskoulussa. Roikkuvat sen kaulassa, eivät osaa avuja. Potkii kylkiin ja repii suizista. Tästä välikohtauxesta on vierähtänyt 10v. Se sattui tapaninpäivänä vuonna 2009. Oiskohan se seitsenkymppisenä vähän viilennyt? Kyllä Kristina tätikin kuumuu helposti, eikä sekään pidä melskaavista lapsista. Niitä on sitä vastapäätä olevassa leikkipuistossa.
ellauri020.html on line 327: Iines vähän parantelee fiktiivistä Akua:
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 401: Sanelma Ankka, Akun äiti on karsee akka, sanoo "indeed" kaikkeen kylmästi ja kaximielisesti kuin ei uskois Katjan tarinasta sanaakaan. Tässä kohtaa Iivana on parhaimmillaan, täss on omakohtaisesti koetun makua. Aku osti äiskälle pikkupoikana rintarossin viikkorahoilla. Äiti sanoi kiitos, ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei pidä ostaa hienoille naisille noin halpahintaisia koruja. Ei ihme jos noin paskan muijan poikakin on paskiainen. (Hmm. panee vähän miettimään...) Ruokakin on pahaa, kana sitkeää ja vihannexet löysiä, vaikka aterimet on vimpan päälle kalliita. Jenkkiaateliset kullatussa virikehäkissä nokkii kultajyviä.
ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 558: Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.
ellauri020.html on line 588: Iivana menee vähä syvemmälle Sabrinan repostelussa. Se on alaluokan snobi, six siitä ei tykätä, se ei saa omaa tv-showta koska sillä on rumimmat vaatteet ja pisin naama. Se kadehtii homopropellia käyttävää homokolleegaansa, jolla on oma tv-show ja kauniita vaatteita. Six se vainoo erityisesti homopropellin ystäviä, ja niistä ihan erityisesti Katriinaa.
ellauri020.html on line 635: Lihava riita joulupyhinä. Kuten muut avioparit, ne tuntee toisensa heikot kohdat ja hyökkää armotta niihin, täsmäpommittaa kuin USAn armeija. Seku ei tee niin, vaikka voisi. Se ei pure tappavasti, vaan enimmäxeen haukkuu syystä, näykkii sattuvasti muttei niin sattuvista kohdista. Joskus mä yritänkin vähän ryhdistäytyä, ihan kiitollisuudesta. Ja koitan noudattaa sen esimerkkiä. Ankat ei: paidan ja pepun tiet eroavat, Aku lähtee Calisotaan, Iines St.Moritziin.
ellauri020.html on line 657: Katri-Helena lohduttautuu lähtemällä Kekkoslovakiaan sukulaisiin vähän rehvastelemaan. Siellä on ekat kapitalismin pääskyt jo näkyvissä. Ei mene kauan niin Praha näyttää Disneylandilta. Rip Off Winklet herää kommunismin koomasta.
ellauri020.html on line 681: Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.
ellauri020.html on line 683: Seuraavana aamuna on uusi kukkapuska, ja mennään teeatteriin, dum dilidi dei. Illalla Markku ei päästä enää Katjushaa autosta, vaan sanoo: tuu meille, ei teille eikä pyöräkellariin. Tuu meille, elämä on lyhyt, varsinkin mulla on aika vähän tehollista aikaa jälellä. Tuu nyt. Katrinka tulee, nyt ja monta kertaa myöhemmin. Markku on sen Wolmari. Jalo rotinkainen kuten se, eikä tyhmä siniverinen. Säätyjen osat on vaihtuneet. Raha ratkaisee. Niin se ratkaisi ennenkin, mutta nykyisin strebereillä on sitä enemmän. Maakorko ei pysy osakekasvun perässä.
ellauri020.html on line 691: No se sakemannipoika Christian Hitler, 23-vuotias, aika röyhkeän kylmäilijän oloinen, siis varmasti Katrinkan huonetta ja sukua, inhoaa tekovanhempiaan, as luck would have it, niistä ei tule harmia. Se koittaa vähän iskeä äitiään, pikku Oidipus (ei ihme, Kata keimailee sille pahemmin kuin Jokaste). Oidi osaa käyttää heppiään. Katri skizoo eniten hyväxyykö Markku poikasen. (Senkin tekis kyllä mieli, mut ei nyt sentään...)
ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
ellauri020.html on line 815: izeäni parempia, ja vähän huonompiakin,
ellauri020.html on line 840: Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 52: Mä en juuri lukenut Tex Willereitä, pidin niitä jotenkin vulgääreinä. Ne oli sellaisia pieniä matalia pitkiä vihkosia, vähän kuin KOP:n shekkivihkot sittemmin. Paizi shekkivihoissa oli siniset muovikannet. Texeissä oli kauboita ja intiaaneja. Pikku Matti tykkäs niistä kovasti. Seija luki Matin Tex Willereitä kesällä majalla muun lukemisen puutteessa.
ellauri021.html on line 191: Parturissa luin 7 päivää-lehteä. Suomen julkkisuutiset on vähän kotikutoisempia kuin Trumppien. Harlin osoitteli mainostauluja. Toivo Sukari kävi pissalla. Joku standup-koomikko haahuili kaupassa. Ei ollut Bo Burnham, oli lyhyempi.
ellauri021.html on line 348: Siltähän tuo vähän kuulostaa.
ellauri021.html on line 390: Brittihovissa on väpelö neandertaali Harry nainut röyhkeän Cro magnonin. Saattaapa nyt jo vähän katuakin kauppojaan. Charles maxaa omasta taskustaan niiden ökymenoista 95%. Vaivaisen 5% tähden ei Meghan enää jaxa kumarrella hovin rasisteja. Se haluaa mieluummin yxinvaltiattarexi omalla tontilla. Kanadan julkkisten kunigattarexi. Charlesin on paras jatkaa pulittamista, sillä muuten Meghanilla on siitä ja sen äidistä PAAALJON kerrottavaa keltaisille lehdille.
ellauri021.html on line 392: Kohta ne myyskentelee hölmön Harryn hyvää nimeä Kanadassa brändillä Sussex Royal. SR suklaata. SR meikkejä. SR lippalakkeja ja pinssejä. SR prinssinnakkeja. SR rengasmatkoja Walesin linnoihin, Harry oppaana. Meghan esittelee vaatekaappiaan kohtuuhinnasta. Ja vähän muutakin, jos hinta vaan on oikea. Samaahan de duunaa kuninkaalliset briteissä. Harryn häät tuotti kruunun kassaan miljardin. Harry ja Meghan mukeja jne. jne.
ellauri021.html on line 786: Niistähän mä, plus vähän isästä ja äidistä.
ellauri021.html on line 803: Amerikan keskilännessä ja vähän idempänäkin,
ellauri021.html on line 815: nääkin ylpeät pojat, mitä nyt vähän oidipaalisia.
ellauri021.html on line 905: Feminismi aiheuttaa riitaa miesten ja naisten välillä. Se vähättelee eroja miesten ja naisten välillä; vastustaa kotirouvia, lastenhoitoa, ja naisten pyhäkoulua; se peukuttaa naisten puuttumista miesten töihin. Useimmat kannattavat vielä aborttia.
ellauri022.html on line 178: ja sieti isoäidin kakkavaivat vähän paremmin.
ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
ellauri022.html on line 269: Maud kokkaa ja huutaa Tomille: miesten paikka ei ole keittiössä. Onk se joku somali? Maailman parhaat kokit on miehiä, sanoo mieskokit. Ja on meitä näitä paljon huonompiakin. Pollyn saarna rusinapullasta on opettavainen, mutta onnexi hauskanläntä. Tom antaa kolehdin. Kiitos hyvä veli, tarpeeni ovat vähäiset ja korpit tavallista kylläisemmät, kuten tapasi sanoa Wilho Pylkkänen, ei vaan pastori Müller. Hau.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 285: Luisan vahvuuxia on lämpimien tunteiden kuvailu. Se saa ne kuulostamaan naiivin aidoilta. Se onnistuu siinä usein olematta yököttävän äitelä, heittämällä joukkoon vähän huumoria, satiiria tai suopeata sarkasmia. Se pompittaa hellien kohtausten molempia ospuolia tasapuolisesti, mikä tekee niistä jotenkin sympaattisempia. Jokaisessa siassa on pikkuisen likaa, mutta silti söpöt kärsät ja herttaiset saparot.
ellauri022.html on line 419: Kilppeyden peliteoria on vähän kuin charity. Rikas antaa paljostaan, osoittaa sillä et sillä on kapassiteettia. Sen verran on tässäkin tit for tattia, että kiitollisena pitää olla saamapään, nöyränä siunata antajaa, äänestää sitä, olla sen tiimissä toisia mahtavia vastaan. Auta armias köyhä jos nouset kyykystä ja alat keulia. Siihen loppuu almujen jakelu ja hyväntahtoisuus.
ellauri022.html on line 445: niin Inga Sulinista. Ehkä se oli vähän kuin Margit Spranger nuorena.
ellauri022.html on line 447: Pollyannan äidistä Eleanor Porterista on vähän elämäkertatietoa, sekin tylsänlaista.
ellauri022.html on line 473: Miesten kiltteys ja optimismi ylipäänsä taisi saada siinä kärhämässä vähän lommoja.
ellauri022.html on line 476: Ilmeisestikään tämmöinen päivänsäteily ei ollut oikein miehekästä, vähän homoa.
ellauri022.html on line 603: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.
ellauri022.html on line 611: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri022.html on line 656: Tää on varmaan jotain vanhaa trikiinien ja prionitaudin pelkoa, samaa joka estää rättipäitä syömästä pekonia. Sika ja apina on niin lähellä, et niiden ristiin syömisessä on vähän kannibalismin makua. Mr. Pig syö Howie pojua.
ellauri022.html on line 697: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä.
ellauri022.html on line 783: vähän markkoja paremmat
ellauri022.html on line 791: viel ois vähä laivojani,
ellauri022.html on line 858: John Clare 1793-1864 oli Byronia 1788-1824 5v nuorempi, mut toisin kuin se, eli vanhaxi. Se oli köyhä maajussi, joka kirjotti maaseudusta vähemmän romanttisesti. Se tykkäs heinänteosta ja inhos koneita. Mäyrää se sääli yhtä vähän kuin muutkin maalaiset. Sen runot on sovinnaisia, keskustalaisia.
ellauri022.html on line 895: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
ellauri022.html on line 920: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri023.html on line 25: Orpo Olavin koettelemuxet eli K.O. Syvännön lapsuus (Ristin Voitto 1957). Kirjoittanut Unto Kunnas. Orpo Olavi on uusi tuttavuus, jonka mulle esitteli Anssi Wanha-Yli-Jyrä. Orpo Olavi on kirjan kansikuvassa jotenkin isin näköinen poikaikäisenä, esim siinä fotossa joka on otettu Tallinnassa, jossa se seisoo mamma Margitin ja Alma Potralin välissä. Orpo Olavista tulee mieleen myös Anni Swanin Pauli on koditon, ehkä vähän Wilho Pylkkäsenkin odysseia. On siinä jotain Kullervoakin alkumetreillä. Äitipuoli antoi kiven evääxi. Axel Gallenin Kullervon kirous sopisi tähän kuvituxexi, tai sen ankka/hiiriversio.
ellauri023.html on line 40: "Isäni kävi teollisuuskoulun ja tuli sitä tietä rakennusmestariksi. Äitini oli vähän yli 20-vuotias, kun minä synnyin v. 1909." Siinä siis Kaarlo O. Syvännön syntymävuosi. Siitä alkoivat orpo-Olavin koettelemukset. Mutta kaikki se mitä K. O. Syväntö oli joutunut kokemaan vaikutti siihen, että hänellä riitti sitkeyttä ja uskoa suorittaa tehtävä, mihin hänet oli valittu.
ellauri023.html on line 41: K. O. Syväntö oli ainutlaatuinen apu siinä valmistavassa työssä, että Israelin juutalaiset ja sen naapurimaatkin kerran elävät sovussa niinkuin tulevat tekemään Messiaan valtakunnassa. Apu oli heille tarjottu Jumalan Sana ja ainoa Messias, Jeesus Kristus. Muut messiaat älkööt vaivautuko. Odotus on nyt ohize. Tai siis oli, tai siis odotellaan vielä vähän, mutta samaa messiasta, ei toista.
ellauri023.html on line 47: Oli se aika päivästä, jolloin taivaan tulipallo hehkuvimmin polttaa ja ilma on hiostavan kuuma. Ei tee mieli ulos eikä siellä ulkona kukaan suostu olemaankaan omasta halustaan; on keskipäivä ja siestan aika. Sisällä huoneessa on vilpoista, vähän raukaiseekin Kaarlon höpinä, mutta me keskustelemme. Tulee puhetta lähetyskentän oloista, huonosta kentästä, maan oudoista laeista (Moosexen 10 käskyä) ja säännöstelymääräyxistä (ei sikaa). On rähistävä juutalaisille virkamiehille ja kuitenkin vaellettava kristittynä. Osattava pitää oikea jännite, ettei tule impedanssi mismatchia.
ellauri023.html on line 134: Mitä Ihm---! opettaja repii hihansa, vähältä piti ettei mottaa Olavia lättyyn. Uhkaa lisäjälkkärillä.
ellauri023.html on line 182: Ehkä vähän liiankin iso. Sen presuppositio voi olla ize asiassa falski.
ellauri023.html on line 210: Hyvähän sen oli sanoa, kun oli teologian tohtori ja setlementtiliikkeen messias.
ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 250: Huomattavan monella huuhatoiminnan merkkimiehellä on ollut rikkinäinen lapsuus ja vaikeata nuorena. Ehkä niitä on tapana myös vähän hehkuttaa.
ellauri023.html on line 268: Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä.
ellauri023.html on line 309: Talo kalliolla on komea, vähän Rauhista nuorempi. Sauna oli alunperin
ellauri023.html on line 350: Sen vieressä maatuu, jalopuisena vähän hitaammin, Paulin hieno mahonkivene.
ellauri023.html on line 389: Toinen poika Jouko oli Ökö, se oli vähän jälkeenjääneen oloinen.
ellauri023.html on line 491: Mantat möi tontin seurakunnalta vähän salaa Wilholle 40-luvun vaihteessa. Ne sai asua mökissä elämänsä
ellauri023.html on line 494: Uuno toimitti taloon sileät loimuvaneriovet, joita pylkkäsklaani salaa vähän pahexui, halpatavaraa.
ellauri023.html on line 504: oli paikallaan perustamisen aikaan 1953, mutta nyt se kieltämättä ottaa Rikua vähän pannuun.
ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.
ellauri023.html on line 604: Tää on vaan yx tulkinta, se sanoo vähän väliä. Mitä se semmonen tulkinta oikeen on? Arvaus? Oma miälipide? Jotain sellasta. Niinkuin malliteoriassa, tulkinnat on mahollisia maailmoja. Konsistentteja laajennuxia. Ei niiden tarvi olla oikein eikä totta, ne on vaan sellasia kiintoisia mahixia. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, sanoi Jaakko Hintikka.
ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
ellauri023.html on line 638: Aarne on vähän epämuodikkaasti wittgensteinilainen, vaikkei true believer, silti paasaa kielestä. Wittgenstein oli rahamiesten sukua, pikkuisen vanhoillinen izekin mutta persuvastainen. Jumalaton jutku, katolinen äiti, kaappihomo. Idealismin pikku käsityöläinen.
ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?
ellauri023.html on line 813: jo aikanaan vähän uudenlainen naispääosa; sitä ei kukaan äijä päässyt
ellauri023.html on line 817: on lyönyt läpitte. Kaikki vähänkin järkevät tyypit tässä leffassa
ellauri023.html on line 836: Tosi vähän sexiä on aina ollut Star Warsissa, varmaan six kun se on
ellauri023.html on line 843: tosin ihan loppuvizi jäi vähän monitulkintaisexi. Se Finn ei halunnutkaan
ellauri023.html on line 863: Pahojen ritarien nimi on sith, kun vähän vaihtaa kirjaimia se on shit.
ellauri023.html on line 873: Tää on tämmönen tiimihenkinen sotaelokuva, tulee vähän mieleen lasten
ellauri023.html on line 989: vaik muut joutuis vähän kärsimään.
ellauri023.html on line 1059: Eski kuuluttaa Veskun lavalle. Tää siis tapahtuu Aalto-yliopistossa luennon sijasta, tarkoitus on antaa insinööreille tilaisuus pohtia omaa elämäänsä filosofisesti vähän vapaammissa puitteissa. Lavakin on entisvanha kateederi.
ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
ellauri023.html on line 1079: Vaikka Eesus toimikin paljon Kapernaumissa, lopulta hän syytti kaupunkia vähäuskoisuudesta ja kirosi sen. Siirsi toimintansa Aalto-yliopistoon ja Pafoxen saarelle.
ellauri023.html on line 1081: Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.
ellauri023.html on line 1128: Oikeesti se oli pikku vekkuli, hauska mies, ihan hyvä kemisti, nörtti joka tykkäs hauskuttaa kavereita. Sille kävi vaan vähän hassusti. Tulee mieleen Kari Raivio, jolle kävi paremmin. Levin äiti Esther eli vielä dementtinä hengissä kun Leevi mätkähti. Vaimo Lusija, joka oli samaan aikaan kaupassa, kuoli samana vuonna myöhemmin. Leevi ei ollut masis leirillä. Siellä oli pakko seppoilla. Vanhana on vaikeampi olla seppo, tunnelin pää on lähellä, eikä sieltä näy valon pilkahdusta. Juna on vaan tulossa.
ellauri023.html on line 1144: Isäni oli inssi, insinööri, sen taskut oli täynnä kirjoja. Salamintekijöiden tuttu, koska se tarkasti laskutikulla kinkkulaskut. Se oli kyllä vähän taikauskoinen, sitä pelotti syödä sikaa, mutta se piti kinkusta niin paljon, että se aina lankesi, huokaisten, izexeen kiroillen, kazoi mua salaa, peläten tuomiota ja toivoen rikostoveria.
ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri023.html on line 1226: Tai ontologinen todistus: jumala on täydellinen, sillä on kaikki ominaisuudet, olemassaolo mukaan lukien. Mutta jos se onkin täydellinen ääliö? Kaikki hyvät ominaisuudet, korjaan. Kenen mielestä? Jos se onkin torakka? Onko sen olemassaolo sitten hyvä asia? Hyvä torakoilleko? Ja onko olemassaolo edes ominaisuus? Ei kai määritelmillä voi välttää oletuxia? Olemassaolo ja yxikäsitteisyys pitää todistaa erixeen, näin opetettiin logiikan ja matikan tunneilla. Tuliko sieltä jehova vai allah? Vai molemmat, the more the merrier? Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan. Aina todistetaan joko liian paljon tai liian vähän.
ellauri024.html on line 51: Tehtävä on vähän samanlainen kuin Jessicalla, jonka tyttärellä oli maapähkinäallergia. Jessican piti aina lukea purkeista pienellä präntätty teksti, että tiesi, onko ruoka valmistettu myllyssä, jossa on ehkä käsitelty maapähkinöitä.
ellauri024.html on line 88: Tässä on jo vähän poliittisen välikysymyxen sävyä. Onnexeen jehovalaisten jehova voi vastata siihen myöntävästi. Näin pitkälle ei päästä tässä lehdykässä, jossa pitäydytään lähinnä kysymyksiin (A).
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 332: Se vähän pelkää joutuvansa naurunalaisexi, vaikka tykkääkiin tehdä pilkkaa muista. No onhan ne kaxi ihan eri asiaa. Kaikki muistelmat mahtuu samaan kaavaan: lapsuus on ollut vaikea, nuoruus levoton ja vaihtelevan tuskainen, rakastumisia on ollut ja sitten työ! No tolla tarkkuudella kai. Vain menestyneet sitäpaizi kirjoittaa muistelmia, se karsii vaihtelua.
ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 383: Arska tietää tämänkin: Jos ihmisellä suinkin on tilaisuus varastaa tai sortaa heikompaansa, hän tekee sen epäröimättä vähääkään. Eikä ole liian pientä asiaa. Arska on niin ujo, että se käyttää izestäänkin pelkkää sukunimeä. Mulla on vähän samaa vikaa. Se voi olla poikakoulun peruja.
ellauri024.html on line 469: Sairaan leima tekee hassusta säälittävän. Sääli ja pilkka sulkee pois toisensa. (Paizi että sana säälittävä on pilkkasana? Ei kuitenkaan humoristinen vaan sarkastinen. "Olet säälittävä" ei ole sääliä. Eikä "mä säälin sua". Ei niissä ole vähääkään huumoria.)
ellauri024.html on line 483: Perusmerkitys pientä yllätystä ja siitä toipumista, ristiriidan vähättelyä. Naurunperuskuvio on oho - aha - haha.
ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 533:
Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri024.html on line 539: Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 608: Joo se on totta, mä en juuri jaxa comedy of errors tyyppisiä juttuja, attikalaista komediaa tai the importance of being earnest tyyppisiä jatkettuja koomillisia väärinkäsityxiä ja petkutuxia. Ne on ihan vitun ikävystyttäviä. Arskan hehkuttama Shakespearin Windsorin iloiset rouvat on just sellanen. Huoooooh. Operatiiviset normit on huooooh, juoni on huoooooh. Monimutkainen ihmissuhdeverkosto, huoooooh. Ainoastaan Shakespearen puheenparsi vähän lohduttaa. Miten äkäpussi kesytetään (Arskan vaimo varmaan tiesi) on poissa muodista, liian setämäisenä, sanottiin Hesarissa sattumalta tänään.
ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
ellauri024.html on line 692: Muu komiikka ja poliittinen satiiri leikkii vähäisemmillä normeilla ja tabuilla, jotka voi olla eri porukoilla eri. Sellainen komiikka lässähtää helposti ja synnyttää vain suuttumusta ja harmia, koska se riippuu pienemmistä säädöistä kuin tragedia ja apinan koijaamiseen perustuva romanttinen komedia.
ellauri024.html on line 778: Aarne Kinnusen loppupäätelmä: loppujen lopuxi huumorissa rulaa hyvä maku. Chaplinia monet pitävät julmana. Ja Aarne Kinnusta. Se vaikuttaa joskus vähän hemmolta, jonka elämässä äkkipikaisuus ja julmuus ryöpsähtivät arvaamattomasti.
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri024.html on line 856: Paavi Fransiskus rakastaa vähäosaisia ja pakolaisia, kuin kaimansa aikanansa eläimiä ja lintuja.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 984: Turpiin vaan ja Onnea! - ole kiitollinen siitäkin vähästä mikä tänään onnistui, vaikka se nakkisämpylä. Makustele mieluisia muistoja. Hehkuta huomisia voittoja. Viimeistään haudan takana pääset omille, sen takaamme.
ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi muuntaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
ellauri024.html on line 1026: on köyhää isäpappaa näyttää vähän noloa.
ellauri024.html on line 1085: 6. Että minun tulee olla hänen suhteensa kärsivällinen silloinkin kun huomaan hänen olevan väärässä. - Tämä saattaa eräissä tiloissa olla vähän vaikeata. Lieneeköhän se poloinen neiti Sally Godfrey vielä elossa vai jo kuollut!
ellauri024.html on line 1091: 32. Edellyttäen että on kysymys vain vähäpätöisistä seikoista. - No tuo parantaa hiukan asiaa. Vähäpätöisistä seikoista ei kaiketikaan tulisi izepintaisesti pitää kiinni.
ellauri024.html on line 1165: Kazon tosi vähän telkkaria, vaikka enenevästi
ellauri024.html on line 1348: Jos von Wrightin kulttuurikritiikki olisi vain säälittävää ja naurettavaa, en vaivautuisi edes kritisoimaan sitä. Se on kuitenkin myös yleisesti arvostettua. Tämä karu tosiseikka saattaa tosin johtua samoista syistä kuin se, etei kuolemansairaalle kerrota totuutta hänen omasta tilastaan. Samoin jos joku vanhus laskee alleen tai paperille, niin siitä ei kai pitäisi jatkuvasti huomautella. Ylimielisyyttä ei pidä sekoittaa omahyväisyyteen: von Wrightin kritisointi on yhtä helppoa kuin eläimenrääkkäys. Emme ole kexineet hänen "kulttuurikritiikilleen" muuta käyttöä kuin tuhon mittarina toimimisen. Mitä useammat kiittävät hänen arvokkaita oivalluxiaan, sitä selvempää on, ettemme välty tuholta: matka on liian pitkä ja aikaa liian vähän.
ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
ellauri025.html on line 158: Heistä tiedetään vain hyvin vähän, mutta esimerkiksi Homeros mainitsee heidät. Historioitsija Herodotos kertoo kimmerialaisten julmista rosvoretkistä Lyydiaa vastaan. Kimmerialaiset valtasivat lyhyeksi aikaa Lyydian pääkaupungin Sardiksen. Sitä ennen he olivat olleet kukistamassa Urartua, joka oli Assyrian pohjoinen vihollinen.
ellauri025.html on line 322: ja kumpi on sananvalinnoilla saatu kuulostamaan vähän tyhmemmältä.
ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin.
ellauri025.html on line 431: Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.
ellauri025.html on line 535: mutta kun on aikaa vähän kulunut, niin muistetaan
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 719: Ja saadaanhan tähän vähän vihapuhettakin kommentaarikenttään. Ei voisi olla ajankohtaisempaa sanomaa. Tää turkishattuinen inhoke on vielä Saschan kolleega,
ellauri025.html on line 726: Komminister on suomexi kappalainen. Barkmannin lahjatalon Eskilstunan Nyckelbackan Gammelbo oli komministerboställe, kappalaisen puustelli. Siellä tuli 1600-luvulla vähän tonttuiltua kuin isä Mefodi, Monikan ja ehkä myös Annelisen tyyppisesti otettua ylen määrin olvia:
ellauri025.html on line 733: Gusten ei saa yhtä hyvää kuvaa lehteen kuin Nathan porukoineen, näkyy vaan hämärästi kuvan alareunassa, vaikka oli raiskaamassa mukana. Se tuntee vähän - hm, mitä? - kateutta. Voi helevetti näitä linssiluteita. Linssiluteita ja kumikauloja.
ellauri025.html on line 760: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
ellauri025.html on line 766: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.
ellauri025.html on line 770: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
ellauri025.html on line 791: No sit on vielä tällänen osa nimeltä efteråt. Onx tää epilogi, kuten Zorrossa? Ei, tää efteråtkin on vaan tästä Fripestä, ehkä tylsimmästä tyypistä koko kirjassa. Sekin on kai Monika sukupuolenvaihdoxella, koska sekin kirjoittelee novelleja. Vad är ondska? Finns ondska? Taas ollaan menossa jonnekkin raamattu olalla. No ei, se meni sentään kesken. Frippe alkaa vähän styylaa Cosmon kaa, vaatteet päällä vaikka Cosmo on homo.
ellauri025.html on line 793: Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.
ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku.
ellauri026.html on line 198: Kaljupäinen Roshi (vaikuttaa vähän samansorttiselta huijarilta kuin Piiklesien Maharishi, hizi että näitä mätiä gurujakin piisaa) kuvaili itseään usein vanhaksi, lemmenkipeäksi munkiksi. Sama kuvaus sopi myös Coheniin, joka vastaanotti munkkivihkimyksen Kaliforniassa zen baldyn zen-keskuksessa vuonna 1996. Vihkimyksessä hän sai Roshilta nimen Jikan, jonka Cohen kertoi tarkoittavan hiljaisuutta kahden ajatuksen välillä. Leonardin ze jäi takuulla aika lyhkäsex.
ellauri026.html on line 229: Tätä sietää vähän miettiä. Jenkkien toughness on just sama käsite kuin kreikkalaisten äijämiesten arete, eli miehekkyys. Toi käännös on ihan oikea. Ehkä Emilyn ois pitänyt vaan jatkaa ja kääntää myös "kuningatar Äijyys".
ellauri026.html on line 239: Luther paxu, Erasmus kapea. Erasmus näyttää vähän aids-potilaalta.
ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.
ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 418: E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi. Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY)
ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
ellauri026.html on line 493: Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.)
ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
ellauri026.html on line 597: vähän liikaakin pienenä ja vielä vanhempanakin.
ellauri028.html on line 70: Kovaa elämää, kovaa elämää! Olisi edes vähän pehmeämpää, kiltimpää... Olisin kovasti iloinen. Olisin niin iloinen, ettette tuntisi minua! Minusta tulisi aivan toinen ihminen, täydellisesti. Kohtaisitte minut ettekä tuntisi. Minä teille: "Heippa!", ettekä te tuntisi minua - niin tulisi minusta toinen ihminen.
ellauri028.html on line 89: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 254: Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.
ellauri028.html on line 293: vähän niinkuin ketsu: getiparnetiivi. (Huh, nolottaa vieläkin.)
ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 491: toi takas mun tietoisuuteen. Luin siitä vähän lisää netistä, enimmäkseen nekroloogeja.
ellauri028.html on line 574: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.
ellauri028.html on line 636:
Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!"
ellauri028.html on line 677: Tasapuolisuuden vuoxi paljastan vähäsen, millasen vizit on mua naurattaneetkin. Tässä pitäis olla uusia vizityyppejäkin, sellasia hyviä. Niitä vois olla parodia, vittuilu, sananväännös, episodi, absurdismi, tms. Nää tyypit ei ole poissulkevia, joihinkin vois laittaa useampiakin, muttei jaxa.
ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
ellauri029.html on line 231: Seuraavaan esseeseen on merkitty hyvät ja uudelleen mietittävät kohdat tunnusväreillä. Vihreä (tai tällänen syanidinvärinen) on "hienoa, juurikin näin on muotoiltava asiat", oranssi "hui, tätä kannattaisi kyllä vähän stailata", ja punainen on suoranainen solesismi, joko kielioppi- tai paha tyylikömmähdys. Merkinnät "Timo". Siirin postauxessa on hyvää yritystä kyllä, mutta paljon on vielä oppimista, ennenkuin osaa hölöttää työjärjestelyistä oikealla kielellä.
ellauri029.html on line 350: Eski Saarinen, positiivisuuden kolmastoista apostoli, kehaista retostelee ohimennen pankkinobelisti Kahnemannia. On siis syytä kaivella sitä vähäsen, se on välittömästi suspekti.
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri029.html on line 416: Dokkari tais vähän säikähdyttää Hesarin pikku pelurin, Huonon Nörttitahon,
ellauri029.html on line 440: saman firman "asiakasomistajille" (vähän niinkuin Prismassa). Se ei mitenkään takaa,
ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
ellauri029.html on line 656: Jännää kirjaa tai sarjaa jossa on eka roistoja, jotka saa lopussa ansionsa mukaan, on kiva seurata kahdestakin syystä: ensin on kiva samastua vähän niihin roistoihin, jotka ryöstää, raiskaa ja tappaa toisia apinoita; sehän on hyvinkin houkutteleva ajatus, vaikka pelottava. Ja sitten kun hyvixet esim. poliisit, sotilaat tai karjapaimenet ampuu pahixet tohjoxi, saa toisen tyydyttävän katarttisen peräruiskeen: taas on lupa tappaa, ja ollaan vieläpä hyvän asialla. Áll is well, voi alkaa seuraavaa saippuaa.
ellauri029.html on line 695: Simon henkilöhistoria kuulostaa kyllä vähän narsistiselta, varsinkin ton pojan nimi Frans. Rosa ja Simo on jotenkin samannäköisiä, pikku peikkoja. Meriläinen on ollut avioliitossa ikätoverinsa toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa lokakuusta 2017, ja heillä on uusperhe. Ei se Murajakaan ole ihan viaton, se on muuttanut nimensä Murajaxi Kainulaisesta. Entinen palkkasoturi, palkkatyötön (Sipilän perustulomarsu 2017-8). Rosa on jossain vihreiden suojatyöpaikassa. V. 2017 se kyllästyi sanoja kääntelevään Tampereen pikkumieheen ja muutti takas Helsinkiin.
ellauri029.html on line 853: sepustaa jotain, jonka Sokrates sitten vähän päästä lyttäs nolosti. Ja oli olevinaan tietämätön vieläkin. Vanhat sofistit jäi pahaa aavistamatta seisomaan
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 63: Cicero oli optimaatti eli kokkare, Catilina ja Caesar sai äänet plebeijeiltä. Konsulixi kivuttuaan Cicero osti lainarahalla ökykämpän Rooman Bulevardilta. Sen vastustaja ja naapuri Clodius takavarikoi kämpän ja hajotti sen maan tasalle, vähän olivat kuin Peter Nygård ja sen miljonääri naapuri Pekoni. Maanpaossa Kreikassa Cicero vänisi ja harkizi jo harakiriä. Pompeius kuzu sen takasin jelppimään diktatuuria. Se tuli ja yritti taas pistellä Caesaria, pieleen meni, minkä jälkeen se alkoi nuolla diktaattoreja.
ellauri030.html on line 98: Tämmöiset soveltavan filosofian etiikkapläjäyxet palveli antiikissa samaa tehtävää kuin sittemmin saarnakokoelmat eli postillat. Sellasen ääressä istuessa tuntuu vanhuus vähän paremmalta, ainakin näkee ettei ole ainoa asiasta kärsijä.
ellauri030.html on line 101: Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.
ellauri030.html on line 213: Vielä parempi juttu on että vanhuxet kuolevat! Onnex vanhoja miehiä on vähän! (No nykyäänhän niitä on niin että päät kolisevat. Apuharvennus olis paikallaan.) Tässä Ciceron argumentit on terveen darwinistisia: vanhat käävät tekee tilaa nuorille, saadaan verexiä voimia kehiin kun vanhat kärrätään luutarhan täytteexi.
ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri030.html on line 280: Lopulta päästään viimeiseen syyhyn olla hapan vanhus, nimittäin viikatemies, joka kurkkii jo ihan selän takana. Mun kanta on, että kuolema ja sen pelko on molemmat yhtä luonnollisia kuin vino penis, eikä kummastakaan (mistään kolmesta mun kohdalla) pääse eroon millään ilveellä. Kaikenlainen selittely on ihan turhanpäiväistä. Mutta just SIX, ettei niistä ole eroonpääsyä, nimenomaan niistä jaxetaan jauhaa ihan ilman loppua. (No, vinoista pippeleistä vähän vähemmän.) Onhan mullakin niistä jo erinäisiä palstakilometrejä. Muusa sanoo toisesta huoneesta: ÄLÄ JAUHA!
ellauri030.html on line 323: Epiktetos korostaa itsensähillitsemista, siis Callen mieliaihetta izekuriia, izetärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on vallassamme. Se vaatii yli-inhimillistä izehillintää vähän kaikilta. Älä anna valtaa mielihaluille, vaan pidätä, pidätä. Aika anaalista.
ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri030.html on line 373: Pikaostos kyllä vähän luiskahtelee välistä "sä" ja "me" muotojen välillä,
ellauri030.html on line 499: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 529: Sun oma tahto nimittäin, tat twam asi. Siltähän tää vähän on vähän kuulostanutkin, tosi psykopaatilta. Hegeleistä se ei tykännyt (muista tyhjät salit). Se haukku Hegelin ja samantien Schellingin, Fichten ja Schleiermacherin.
ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.
ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 541: Poliittisesti Schopenhauer oli konservatiivi, kannatti poliisivaltiota ja absoluuttista monarkiaa, se on ihmisissä ihan vaistomaista. Maailma tahtoo sitä, ja maailmahan on pelkkää tahtoa. No vähän miellettäkin ehkä, muttei paljon.
ellauri030.html on line 571: Siilin dilemma on ettei siilit voi lähennellä kun niillä on piikit. Höh mistäs sitten tulee lisää siilejä? Ei niillä ole piikkejä vazapuolella. Hyvin sujuu köyriminen niiltäkin, kun vähän varovat. Panevat piikit suppuun sileästi. Nuutti ei saa bylsityx kun se koko ajan kysyy sattuiko. It hurts, but its a good kinda hurt, vastaa siili. Kun Susanna alux suhtautu meihin epäilevästi, me ostettiin sille herätelahjana pehmosiili. Se leppyi siitä ja kuzui meidät niiden silloiseen kellariloukkoon kazoo telkkarista Johnin mielipiirrettyjä.
ellauri030.html on line 620: ”Jos ajattelee, että hyvin tässä käy, tulee parempi mieli ja masennus vähän väistyy”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 701: Ensinnäkin ne sanovat hyvin vähän, ei edes säälittävää esseetä, jota ne
ellauri030.html on line 702: muuten on kärkkäitä kirjoittamaan vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä.
ellauri030.html on line 782: Siis mikä porukoita nauratti? Takuulla se että vaikka punanahka oli järkevä, repukalla ei ollut riittävästi taustatietoja. Silloin ei auta edes että on ovela. Kolonialistit on tosi paljon joholla. Tää on vähän sukua nauramiselle lasten kustannuxella, jonka Kant erixeen mainizee. Vähän taas sellasta dramaattista ironiaa. Punanahat ei ymmärtäneet viziä.
ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri030.html on line 800: William Hazlitt (1778-1830, kriitikko vaikka vähän tunnettu paizi briteissä; HK Riikonen mainizee sen esseistin ominaisuudessa, vähänkun enkkujen Sainte-Beuve) sanoi tänkin paremmin:
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
ellauri031.html on line 193: - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.)
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri031.html on line 562: vähän hienompien naisten, sellasten Vuitton-laukkuisten, naistenlehden
ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
ellauri031.html on line 670: Mutta dumarilta taisi pilli siinä vähän lähtee käsistä, kun Myron $. Sacketkin puhallettiin samalla kentältä, jonka rahoista oli koko lysti maxettu. Toinen jenkkimesenaatti Oral B Hammasharjakaan ei ollut enää kiinnostunut, sillä sen rahat nieli sen nimeä kantava yliopisto.
ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.
ellauri031.html on line 695: Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.
ellauri031.html on line 708: Tytöt pääsi kouluun Israelissa. Kiltistä Liljasta tuli sairaanhoitaja. Mirkku kuopus oli yhtä hemmo kuin Pylkkäs-kaimansa, nykräs yhtä sun toista kermaperseisesti, sai sentään hukin tehtyä ja nai onnexi jenkkilähetyssaarnaajan pojan. Varmaan jotain norjalaisia kun pojan nimikin on Halvor. Mirjasta tuli amatööripsykologi ja diplomikielenkääntäjä. Kuinka ollakkaan. Kaarlo on siitä silminnähden ylpeä. Tais olla isin tyttö vaikkei edes tuntenut isäänsä pienenä. Mirjan Halvor-miestä ei näy kuvaliitteen kuvissa, eikä lapsia, jos niitä oli. Nyt olis ollut orpo Ollin kiva vittuilla vähän takas isälle, mut se ehti kuolla.
ellauri031.html on line 716: Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.
ellauri031.html on line 734: Mut loppuun vielä yxi Urpon hauskoista unista. Urpo toistaa nasaretilaisen ihmeen Kinneretin järvellä, mutta talvikelillä, taapertaa jään yli kuin esi-isämme Ison-Beltin poikki. Maire on sillä messissä. Syyrian puolella on iso kivi edessä. Se on suuri kivi taas, kuin Jeesuxen haudan tukkeena, tai pikemminkin vuori, joka on tullut Muhammedin luoxe. Ei kun polvipaikat kulumaan. Lyhyen mutta äänekkään rukoilun jälkeen tulee iso rukousvastaus. Herra punnertaa ja siirtää vuoren anojien syliin, kuten ensin näyttää. Vaan ei, vuori mureneekin muhevaxi mullaxi. Siin oli soo, nyökyttävät Syvännöt toisilleen ja hymyilevät. Siion on taas suurentunut vähän. Diili pitää. Oispa Syväntöjen reitillä ollut avanto.
ellauri031.html on line 750: Olavi Syväntöä haastateltiin TV-7:n ohjelmaan Ajankohtaista taivaasta ehkä millenniumin vaihteessa. (Ohjelmatietojen 1970 on takuulla painovirhe, silloinhan Kaarlo oli vielä vauhdissa. Olavi shihishee tässä ohjelmassa jo aika vanhushmaiseshti.) Kiinnostaa, sillä täähän Olavi on aika lailla samanlainen surullinen hahmo kuin Wilho Olavi, karismaattisemman Wilhon seuraaja, samanlainen vähäisempi toimittaja, pikkuprofeetta.
ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.
ellauri031.html on line 819: Höpsismi eri muodoissa on herkkäuskoisille ominainen päätöxentekotapa. Yhden rahan 50/50 oddsien sijasta voi käyttää muitakin. Olin ihan unohtanut, ennenkuin luin Syvännön mustelmaa, että kristinuskovaiset käyttää tähän tarkoituxeen "peukalovärssyjä", vähän samanlaista menetelmää kuin Roope Ankka joka pyöräyttää maapalloa silmät kiinni päättäessään mihkä päin maailmaa seuraavaxi mennä ryöstöretkelle. Peukku työnnetään (muka) summanmutikassa hyvän kirjan väliin ja luetaan siihen sattunut värsy. Menetelmää toistetaan kunnes värsy on mieluinen.
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
ellauri032.html on line 242: T.S.Eliot, brittiproselyytti jenkki kuten kolleegansa Henry James, kissa- ja kevätrunoilija ja patakonservatiivi, tykkäs Paiseesta. Seurataanpa tätäkin johtolankaa vähän matkaa. Katoin, siltä ilmestyi 1931 "essee" nimeltä The Pensees of Pascal.
ellauri032.html on line 285: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.
ellauri032.html on line 326: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
ellauri032.html on line 342: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri032.html on line 435: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri032.html on line 491: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
ellauri032.html on line 644: Samuel Beckett on vähän Aarne Kinnusen näköinen vanhana. No vanhat äijät on aika samannäköisiä yleensä, joko parrakkaita tai parrattomia, lihavia tai laihoja. Nää 2 on parrattomia laihoja luunaamoja. Tai oli, Sam jo aikapäiviä, Arska ihan kohta. Entistäkin enemmän irvileukoja. Mustaa huumoria mullan alta.
ellauri032.html on line 691: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
ellauri032.html on line 748: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 552: Karseita juttuja se kertoo kouluajoilta uskonnonopetuxesta, paxun pikku jansenistipapin pelotteluja, käteenvetoa ja rippitunnustuxia. Ei ihme jos ranskixet on vähän vinxahtaneita. Sellasta se varmaan oli femmalaisilla, joiden huomaan Kari Syreeni mua koitti kiskoa.
ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
ellauri033.html on line 709: Salman Rushdie on vähän Kimmo Koskenniemi-luokan besserwisseri.
ellauri033.html on line 729: En ihmettelisi jos se olisi vähitellen liukunut vähän oikealle.
ellauri033.html on line 736: Sen uusin kirja kuulosti vähän Ivana Trumpin bestselleriltä.
ellauri033.html on line 739: Se on näitä postmodernisteja must vähän vaikuttaa. Vaihtorottia.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 1187: Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Parnasson ja Erik Satiaisen kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. Lähde? No ihan mielelläni lähden. Tää alkaa taas olla vähän liian paxua. Jean Cocteaun tukka seisoo pystyssä, kai homoystäville merkkinä. Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.
ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
ellauri034.html on line 146: – Toivottavasti muutkin maailmalle jumiin jääneet sais lennot pian kotia. Voimia kaikille tähän haastavaan tilanteeseen ja muistetaan olla toistemme tukena! Kaikki painii saman asian kanssa, mutta vain vähän eri tavoilla, joten eihän myöskään vähätellä kenenkään avun ja tuen tarvetta.
ellauri034.html on line 174: > > vähän. Just six floridlaiset nuoret kusipäät chillailee rannoilla. Pitäis
ellauri034.html on line 216: Laajennettua vähän suppeamman oppimäärän perusteella uskaltaudun työhypoteesiin:
ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri034.html on line 399: Siinä suhteessa on tosi vähän eroa talousliberaalilla utilitaristilla,
ellauri034.html on line 401: uskovaisella, joka tahtoo pelastaa sielut, vähät välittäen ruumiista,
ellauri034.html on line 437: Freud oli tosi kexeliäs, se huomas juttuja ja kirjoitteli niiistä tutkimuxia. Se oli vähän aikaa amanuenssina mielisairaalassa, mutta oivalsi pian siirtyä yxityiselle puolelle. Nai 1886 Hampurin päärabbi Bernaysin pojantyttären Marthan. Rahantuloa ei voinut enää estää.
ellauri034.html on line 527: Semmosta vähän rodunjalostusta oli sillä mielessä. Musta taas on hyvä vaan
ellauri035.html on line 987: > K: exitä paizi "osoitteleva ja simppeli" ole vähä samaa aarnekinnusestetiikkaa kuin "mauton"? Mä olin pettynyt Arskan kirjoihin kun se teki siitä jonkinlaisen fetishin.
ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.
ellauri035.html on line 999: > Kai nekin oli vähän kateita.
ellauri035.html on line 1043: Rabinow on vähän kuin Samu Butlerin Erewhonin maahanmuuttaja. He is a real erewhon man / sitting in his erewhon land / making all his erewhon plans for nobody. Utopistista paskanjauhantaa Thomas Moren malliin. Sitäkään mä en ole vielä jauhanut. Näitä permutaatioita hyppypapujen asennoista apinoiden päässä piisaa. Oxymoroneita, the more the merrier.
ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ja asiantuntemuksestaan ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1074: Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea.
ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.
ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri036.html on line 28: Goethea en ole vielä haukkunut vaikka ainexia olisi, olenhan lukenut siltä Wertherin, Faustin, Wilhelm Meisterin, Wahlverwandtschaften ja vähän matkaa tarua ja totta sen muistelmista. Se on musta täysin ylimainostettu ääliö. Ei siitä Mussetkaan oikein pidä:
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 83: No täähän on osotettu tieteellisesti morffaamalla ziljoona naisen kuvaa päällekkäin, tulos oli kazojien äänestyxessä eri kaunis ihminen. Tää kohta vähän nauratti:
ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:
ellauri036.html on line 175: Kuka uskaltaa mua vastustaa mulla on kipparikalle taskussa? Musse tuntee izensä vähän niinkuin jeesuxen kolleegax, sen angstailut Pipan tisun ääressä on orjantappurakruunun arvoiset.
ellauri036.html on line 1135: Niinpä se pani menee sen vähän mitä sillä oli
ellauri036.html on line 1160: se vähät välitti arjesta, ja piti jumalana
ellauri036.html on line 1502: sanokaa niille vähän että polvillaan
ellauri036.html on line 1521: Jos taas ajattelet että edes vähän uskoa,
ellauri036.html on line 1899: Jeesus rauhottu, saatiin vähän aikaa nukkua, vaan annappas,
ellauri036.html on line 1926: Salelle kyl kelpais vähän likaisempikin sellainen. kunhan saa nyrkkiä,
ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.
ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
ellauri036.html on line 1984: Outoa on myös Martan kostonhimoisuus, et rangaistuxen tarkoitus on päästä tasoihin. Helvetti, ne joita jenkeissä rangaistaan ei todellakaan ole lähelläkään tasoissa. Martan emotionalismi on juste milieu, sanoo kriitikko. Niinpä, paizi ei Aristoteleen mielessä, vaan Louis Aragonin: beaux quartiers, moraalia keskiluokan kermaperseille. Kosto elää! huutaa hyväosainen ja lyttää vähäosaista vielä lisää.
ellauri036.html on line 2058: Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
ellauri036.html on line 2135: Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka. Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.
ellauri037.html on line 116: jotka alkaa tuntua jo vähän vanhanaikaislta, kun ne on niin pitkiä.
ellauri037.html on line 249: Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
ellauri037.html on line 317: Se oli ansainnut vähän onnellisia loppuja,
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri038.html on line 232: Gesinnungsethik is basically a caricature of Kantian deontological ethics or - which he puts on the same level - religious (here: Christian) fanatism or ethical absolutism. The line between Gesinnungsethik (ethics of conviction) and Verantwortungsethik (ethics of responsibility) are almost exactly corresponding to what is called deontological vs. utilitarian (rather: consequentialist) ethics in contemporary discourse. Eli koordinaatit kohtisuorassa vs. vähän vinossa. Pieni vinous on vain luonnollista.
ellauri038.html on line 251: Tähän mun (L.C.) on kerrottava, et mäkin luin Sartrea &kumpp. Kristinan houkutuxesta joskus lukioaikana, ja vähän lämpeninkin, mutten kunnolla; kävi sama juttu kuin Kari Syreenin femmalaisten kanssa keskikoulussa. Ei nappaa pitkän päälle sittenkään joukkohysteria eikä siihen liittyvä omatuntotuuba. Paul Breellä oli darwinistinen tutkielma omantunnon synnystä. Se kiinnostas nyt enemmän. Muttei tarpeexi.
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 296: Toi ozikko, jonka sain Wikipedian Nietzschen osastosta, kuulostaa vähän JK Rowlingin seuraavan kirjan nimeltä. Harry Potter ja lisää paalua. Koskenniemestäkin (VA, ei Kimmo) ikuisen paalun ajatus oli fantastinen 1951.
ellauri038.html on line 303: Mikä ääliö. Mut jos koko ajan etoo ja pyörryttää ja sattuu sinne, niin silloin tulee mieleen vaikka mitä höpöä. Mä ize enimmäxeen ajattelen, etten lähtis tähän revohkaan enää uudestaan vaikka saisinkin. Ei jaxa. Paalu ois kyllä saanut mielellään jaxaa vielä vähän. Jaxaa jaxaa.
ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.
ellauri039.html on line 682: Lemmikeillä oli söpömmät haudat vähän etelämpänä.
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
ellauri040.html on line 145: Loput onkin sitten jo Vuosisatamme filosofiaa eikä kuulu enää tähän. Jyrkiä surettaa, että Marx, Nietzsche, Husserl ym kontinenttikonnat jäävät vähäiselle maininnalle. Puhumattakaan vielä modernimmista postmodernisteista, Jyrkin oman puolen poppoosta.
ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri040.html on line 233: Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.
ellauri040.html on line 411: alle jotka minun on vielä kirjoitettava. (Tää Italon idea on vähän
ellauri040.html on line 471: ja nussia uudestaan, ja antaa vähän rakkautta perään,
ellauri040.html on line 580: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 315: Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.
ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
ellauri041.html on line 457: Ookka! Tätä siis sietää kaivella vähän enemmän. Luin myös, että Wilhelm Busch
ellauri041.html on line 704: vähät välittää perjantain paastopyhästä.
ellauri041.html on line 1153: Veli Antonio päinvastoin välitti vähän
ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
ellauri041.html on line 1955: Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? Kun on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja.
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 253: Mitä tästä opimme? Sen että ainoa asia joka on pitänyt näiden 2-jalkaisten apinoiden lajityypillisen hulluuden edes vähän aisoissa, on ollut tahmeahko viestinvälitys. Nyt kun mielipuolisuus pääsee juoxemaan pallon päästä toiseen likvidisti valon nopeudella, on aappalauman vallannut täydellinen mania, berserkkinä ne juoxee amokkia. Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää. Näin tää uusi telehvooni kaikki toiveet täyttää. Hännättömät aapat säntäilee ja kääkkää pahemmin kuin lauma mölyapinoita puiden latvoissa. Tästä ei hyvä heilu, kuiskii jälellä olevat nelijalkaiset seuratessaan menoa vähäisten mezän rippeiden katveesta. Joita toinen hullu Bolsonaaro polttaa molemmista päistä kuin aivokuollut kynttilää.
ellauri042.html on line 330: Jos peukuttaa mielenkiintoa, niin totuudesta vähän väliä: kaikki
ellauri042.html on line 376: vihosta, joka on vähän vanhempi kuin avioliitto, jonka
ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
ellauri042.html on line 660: Tän perusteella Olli Saxen hieno loppukaneetti Popelta sen kommentoidessa sieluttomia viziniekkoja joutuu ize vähän naurettavaan valoon. Mut tääkin on vaan mun omaa Witzelsuchtia.
ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti, pikemminkin sekundantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä jo.
ellauri042.html on line 741: Dostojevskistä mulla on suht vähän paasauxia, varmaan sixi etten siedä koko heppua. Se on just sellanen rikos rangaistus usko toivo rakkaus hymistelijä joita en jaxa ollenkaan. Mutta nyt aloitin lukea sen tiettävästi ainoaa koomisluontoista teosta nimeltä Vanhan ruhtinaan rakkaus. Heti alkusivuilta heräsi tämä kysymys:
ellauri042.html on line 823: Ollin aikana ei ollut vielä neuroverkkoja. Sixe luulee että tässä on jotain salaperäistä. Ei ole. On vaan paljon paljon kytkentöjä, jotka järjestyvät itsestään kokemuksen voimasta.
Nainen joka oli maannut vihannexena 19-vuotiaasta heräsi 63-vuotiaana unitaudista dopamiinilla. Se pyysi mankan ja nauhotti siihen hirmu määrän rivoja viisuja, rasvaisia vitsejä ja limerikkejä. Annostusta piti vähentää jotta se jättäisi Ollin rauhaan. Ollia ei kiinnostanut vähääkään.
ellauri042.html on line 862: Pantainoksen kuoltua vähän ennen vuotta 200 Klemensistä tuli kateketiikkakoulun johtaja. Hän joutui kuitenkin lähtemään Aleksandriasta Septimius Severuksen toimeenpanemien vainojen (202 tai 203) aikana. Klemens toimi lyhyen aikaa Jerusalemin piispana kunnes muutti Kappadokiaan, jossa hän kuoli 215. Lähti karkuun, ei tullut veritodistajaa klementiinistä. Tunnusti vaan oranssia väriä.
ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosaruno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koulunäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri043.html on line 41: Tän varaan nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia.
ellauri043.html on line 43: Mut tosta pidätyskyvyttömyydestä vielä. Katoliset (ja muutkin, myös rikoslaki) tekee eron tekemisen ja tekemättä jättämisen syntien välillä. Jos tekee harkitusti pahaa, niin se on tahtosynti, jos on vaan inkontinentti eli pidätyskyvytön, siis lankeaa, tai repsahtaa, se on heikkoussynti. Juutas oli tahtosyntinen, Pietari heikkoussyntinen. Rajanveto voi olla vähän vaikeaa, mutta kai se on vähän samansuuntainen erottelu kuin peliteoriassa preferenssit ja pelin ratkaisu. Jos säntää preferenssien perään laskematta pelin arvoa, on heikkosyntinen, jos laskee ensin pelin arvon ja silti lähtee varastamaan bylsimään tai tappamaan on tahtosyntinen. Se todistaa, että arvot on perinjuurin väärät, eli niitä pitää oikaista rangaistuxilla. Jos polkasee homo sapiensin aivoilla, on tahtosyntinen, jos liskoaivoilla, on vaan heikko. Tuomita ei kenkään siitä voi, pahimmillaan sakkoihin.
ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään kuuntele, se on mieluummin luomakunnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanottuna ihminen ihmiselle homo. Hassun vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luihun oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla.
ellauri043.html on line 190:
Taivas on punainen, maa täysin musta. Tuulen hävittäjäkoneen mukana hiekat nousee kuin isot linssipavut (hizi et on nälkä), ja putoo takas alas. Pilvien aukosta äkkiä lentää lintuaura kuin teräskiila, jonka reunat vaan vähän värisevät.
ellauri043.html on line 206: Pääkonnaa (tai syntipukkia) Calleyta höykyttänyt kapteeni potkittiin pois armeijasta, koska kaikki oli sen syytä kun se oli kiusannut Calleyta, joka siitä suivaantuneenta verotti vähän viurusilmiä. Pani vahingon kiertämään. Teurastuxen pysäyttäneitä helikopterimiehiä pidettiin armeijan pettureina, ja niiden helikopteri ammuttiin aika pian alas, omat lehmät varmaan purivat. Kaikki armeijapaskiaiset peitteli veritekoja ja suojeli toistensa perseitä.
ellauri043.html on line 241: Oonks mä vähän heikko, jumalauta! Leuka pystyyn ja ylös!
ellauri043.html on line 366: Anttoni löysää vähän.
ellauri043.html on line 369: Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri043.html on line 762: Au! Auts! Jokainen lyönti rikkoo nahkaa, repii jäseniä. Tää taitaa kyllä vähän kirpasta!, ize asiassa ihan saakuristi!
ellauri043.html on line 839: Sä näytät vähän surulliselta; onko ikävä mökkiä? Mähän oon jättänyt kaiken sun vuoxi - jopa kunkku Salomon, jolla kuitenkin on paljon viisautta, 20K sotavaunua, ja kaunis parta! Toin sulle häälahjani. Ota siitä.
ellauri043.html on line 902: Se ottaa nokkiinsa kuningattaren parasollin, hakee vähän taapainoa, sit ravistaa höyheniään ja jää paikalleen.
ellauri043.html on line 1130: Tekopyhä, joka hakee yxinäisyyttä vaan antautuaxeen paremmin halujensa tulvalle! Sä kieltäydyt lihasta, viinistä, saunasta, orjista ja kunnianosoituxista; silti sä mielikuvituxissa herkuttelet banketeilla, parfyymeillä, nakuilla naisilla ja läpyttävillä yleisöillä! Sun siveys ei ole muuta kun vähän hienompaa mädännäisyyttä, ja toi maailman halvexunta on vaan sun vihan voimattomuutta Athanasiosta kohtaan! Se se tekee sunlaisista niin myrzejä, tai kenties se että niille on tullut epäilyxiä koko jutusta. Jos tietää totuuden on iloinen. Olix Jeesus surullinen? Se kulki kaveriseurassa, se lepäs oliivipuun varjossa, kävi publikaanilla bileissä, otti tanakasti kuppia, antoi anteex muidenkin syntejä, ja paranteli kaikenlaisia vaivoja. Kun taas sä, sä et sääli muuta kuin omaa kurjuuttas. Sua vaivaa ikäänkuin katumus ja villi dementia, niin et sä tyrkit pois jopa koiran lipaisun tai lapsen hymyn.
ellauri043.html on line 1550: Näiden 30 ikuisuuden joukkue on Täyteys, vähän niinkuin jumalan yliopistojoukkue. Tällä viisiin lähtöruudusta virtaavat voimat aina heikkenee, vrt. etääntyvän äänen kaiku, haihtuvan parfyymin leyhkä, tai laskevan auringon hehku.
ellauri043.html on line 2500: Se laittaa siitä vähän huulilleen; ja äkkiä, se alkaa nauraa ihan huutonaurua, villinä.
ellauri043.html on line 4268: 7 kiertotähdestä 2 on hyvänsuopia, 2 pahaa, 3 vähän niin ja näin; kikki maan päällä riippuu ikuisista tulista. Niiden semasta ja liikkeestä voi vetää ennusteita; - ja sä dallaat maailman respektaabeleimmalla paikalla. Pythagoras ja Zarathustra treffas täällä. Tällä paikoin tää jengi on tähystänyt tähtiä viimeiset 12K vuotta (ca.) tutustuaxeen paremmin jumaliin.
ellauri043.html on line 4412: Sillä aikaa kun taivaan vallat otti mittaa demoneista, Iranin lapset ajoi takaa käärmeitä. Kuningas, jota lukematon hovi palveli kontallaan asiakasrajapinnassa, käytti mun naamaria, piti mun kampausta (tai pipoa). Sen puutarhat oli taivaallisia; ja sen pazas esitti sitä suolistamassa mörköä, - vähän sellanen hyvä tekee selvää pahasta -logo.
ellauri043.html on line 4862: Eikö susta tunnu että niillä on ... joskus ... vähän niinkuin aavistusta todesta?
ellauri043.html on line 4944: Mutta jumalten rappusten yläpäässä, höyhenenpehmeiden pilvien seassa, joiiden pyörteet kääntyessään pudottelee ruusuja, Venus Anadyomene kazoo izeänsä peilistä; sen silmäterät liukuvat laiskasti sen vähän Esko Ahomaisen raskaiden silmäluomien alla.
ellauri043.html on line 4970: Uhrit palautettiin kukat sormen ympärillä. Muistokin oli vapaa vainaiden lahoomisesta. Ei jäänyt kuin vähän tuhkaa. Sielu, joka sekottui lääkäreihin (korjaan eetteriin) ilman rajoja, oli lähtenyt kohti jumalia!
ellauri043.html on line 6105: Sen näkyvät muodot on ehkä aistiharha, sen kouriintuntuvampi mazku ehkä sun mielikuvitusta. Ehkä koko maailma on jatkuvaa asioiden kuralolloa, ja näkyväinen on päinvastoin ainutta vähän todempaa, kuvitelma ainoaa todellisuutta.
ellauri043.html on line 6188: — ja tukahtuen vähän liian kuumassa ilmapiirissä, se huohottaa, vyötärö kaarella, 2 tissiä eteentyöntyneinä. Kappas!… noinpas vaan mun "liha" tossa "kapinoi"!
ellauri043.html on line 6284: sen botoxihuulet näyttää vereviltä, ja sen vähän raskaat silmäluomet on niin raukeat,
ellauri043.html on line 6734: Lopulta se erottaa vähän niinkun ihmisruumiiden hahmoa.
ellauri043.html on line 6752: — vähän niinkuin unikuvia tässä ollaan, ei ihan oikeita olentoja…
ellauri045.html on line 207: Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa.
ellauri045.html on line 235: västäräkkejä vähäsen
ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
ellauri045.html on line 447: Yllätyksiäkin sattuu. Kun menimme lähes tyhjään ravintola Göstaan, löysimme sieltä Antti Tuurin Merja-vaimonsa kanssa. Meillä on molemmilla tälläiset nuoret vaimot. Ollaan me aika äijiä. Visakoivuja. Ei vähä mitään.
ellauri045.html on line 822: Toni sanoo että jos olet huolestunut siitä oletko narsisti voit olla huoletta: oikeaa narsistia ei se huoleta. En ole aivan vakuuttunut tästä, kyllä narsistikin voi olla huolissaan. Hinkka suhtautuu narsisteihin tosi julmasti ja tunteettomasti. Empatia on aivan nollassa. Siinä on minusta vähän psykopaatin makua.
ellauri045.html on line 861: Huvittavaa mutta oireellista että pandemian aikana kaikista pahinta on se, ettei puupäät pääse seuraamaan urheiluotteluita oikeen kazomoissa, tungeximaan penkeillä ja huutamaan toisten päiden yli että tukka heilahtaa ja sylki roiskahtaa. Ja mazin jälkeen mukiloimaan toisiaan liigakaulaliinat kaulassa. Eli urheilu on tietylle kansanosalle niiden pikku kahakoiden korvike joita apinaesi-isillä oli tapana käydä keskenään, lähtääs pojat vähän syömään naapuriheimon poikasia ja naimaan niiden naaraita. Karahkat ja kivet mukaan jäbät, paras voittakoon!
ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
ellauri046.html on line 51: Olen TV-sarjojen Jukka Petäjä. Tällänen raukkamainen ammatti, ammun viattomia sarjanikkareita puun takaa käsijousella. Osun vähän paremmin kuin tikkapelissä, sentään tikka exyy joskus edes tauluun. Haluisin olla oiikea poiika, mutta ize asiassa olen vain puupää. Enkö koskaan oikeasti tykkää mistään? (Tämä oli muusan kuten aina taulun näpeimpään kohtaan osunutta kritiikkiä. Kuin tikkapelin tikka.)
ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.
ellauri046.html on line 74: perché non debbo aver almeno un poco mixei mulla vois olla edes vähän
ellauri046.html on line 166: Sisäisiä maailmoja alettiin purkaa ilman peitetarinaa vähän ennen maailmansotaa. Kafka, Musil, Broch, Joyce, Proust, Strindberg.
ellauri046.html on line 298: Sööreniä vähän naurattaa sekin et hölmöt norjalaiset antoi Sopelle hymypoikapazaan ainekirjoituxesta, tanskalaiset ei, mistä Sope niille kerrassaan suivaantui.
ellauri046.html on line 396: Jotenkin se oli vähän Söörenin näköinen,
ellauri046.html on line 561: Anna olla Söören. Kerran se vain kirpasee sanoi pässi kun päätä leikattiin. Isi oli ihan kanttuvei eikä tiennyt asiasta midiä. Äiti kysyi nytkö sitten kuollaan ja sai myöntävän vastauxen ja lopetuspiikin kuin Sammeli. Ei sattunut vähääkään. Ei kukaan ole anemiaan kuollut se sanoi toiveikkaasti.
ellauri046.html on line 607: Se on erittäin eri linjoilla kuin mä vähän kaikessa. Toi valloitus vastaan velvollisuus entten tentten on älytön. Koko sen entten tentten ajattelu on tökeröä.
ellauri046.html on line 643: Sit tulee vähän protonazismia: Eller er Tungsind ikke Tidens Brøst, er det ikke den, der gjenlyder endog i dens letsindige Latter, er det ikke Tungsind, der har berøvet os Mod til at befale, Mod til at lyde, Kraft til at handle, Tillid til at haabe?
ellauri046.html on line 841: Vanhan liiton Ukki Taavetti oli törkymöykky, muilutti heettiläisen Uriah Heepin namupalan Bazeban izelleen tapattamalla Uurian kepulisti taistelussa. Professori Naatan vähän moitiskeli sitä tästä, ja pienexi näpäytyxexi Bezeban eka skidi Taavetille kuoli. Taavetti meni jääkaapille lohtusyömään. No sillä oli Taavi maxanut Jehovalle velkansa ja seuraava poika Salomo meni ihan nappiin.
ellauri047.html on line 37: Goethe-instituutteja on joka maassa ja kaupungissa. Mun yhden vähän ressukan maisteriopiskelijan piti päästä tutkimaan niiden nettisivujen kääntämistä koneella, mutta se ei saanut jatko-opiskelustipendiä. Siitä ei nyt ole sitten enää kuulunut. Ja nyt on liian myöhäistä, koronatauon jälkeen mä lähden jäähylle.
ellauri047.html on line 43: Ei hemmetti kukaan voi olla nero kaikessa, eikä edes kovin hyvä noin monessa. Se vaan häsläs Weimarin pikkuvaltiossa vähän joka alalla, mikä oli helppoa kuin heinänteko, koska oli niin vähän kilpailua, ja se oli Karl Augustin ja sen leipäsuden kaveri. Runoilla se osasi ja satuilla. Kova panomies se oli, se on sille annettava. Sen heiloilta on kysyttävä, oliko se sängyssä mistään kotoisin. Sen tiedekyhhääxet joita se väsäs vanhana oli aika heikkoja, runo kasvien metamorfoosista ja se hölmö väriteoria, susi jo syntyessään. Newton oli hoitanut jo hommat.
ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
ellauri047.html on line 111: Goethen sihteeri Eckermann yritti hoitaa Goethen peeärrää väittämällä, et se muka tykkäs tosi paljon Lutherista. Privaatisti sanoi, että se ei ole antikristitty eikä epäkristillinen, mutta selkeesti ei-kristitty, ja et risti on 1 neljästä sen mielestä ällöttävimmästä jutusta. Spinozasta se sitävastoin diggas kovasti, niinkuin Lessing ja Herderkin. Oli se vähän panteistikin, kuten Flaubert ja Einstein. Hihhuleille se oli "suuri pakana". Poliittisesti se oli Aarne Kinnus-tyyppinen 'temokraatti', leikki sijansa saakoon, kunhan ei mene överix. von Goethe kuulosti se korvissa oikein hyvältä. Se oli vapaamuurari. Ranskan vallankumous oli sen mielestä kauheeta, se kirjoitti paljon huvinäytelmiä, jossa se teki pilkkaa siitä. Hermann ja Dorothea on sen kyhäyxistä ehkä kaikkein puisevin. Se oli sen suurin menestys saxalaisten mielestä.
ellauri047.html on line 119: Nojaa, parasta ennen päivän ylittäneitä on runoistakin kyllä valtaosa. Runotkin on niinkuin läpät: ne tehoaa jos lukijalla on samanlaiset arvot kuin kirjoittajalla, ja samanlaisia kokemuxia. Mut jos kirjottaa 143-osaisen tuotannon, niin pakkohan on joukossa olla sekulia. Mulla on vähän sama julkasupolitiikka kuin Goethella. Meillä Wokun kaa ei ole huoneen nurkassa rodea, niinkuin puolalaisella nobelistittarella Wislava Szymborskalla oli.
ellauri047.html on line 153: Nuori Goethe Leipzigissä oli vähän tollanen izetyytyväinen Hanswurst, rokokoo-harlekiiniasussa tepasteli takakenossa puumiekka vyötäisillä, Pluto olet oikea pelle! Wider Hans Worst kirjoitti jo Martin Luther, ja lisää hongankolistaja, oikeinkirjoituxen professori Gottsched. Vernünftige Tadlerinnen. Mefisto on peräisin Hansun vanhemmasta kaverista kotiopettaja Behrischistä, laiha kuiva piru, jolla oli huomattavan suuri nenäkin.
ellauri047.html on line 161: Goethe oli vähän niinkuin Riitta Roth, tai Riku Rinkula vähän kuin Goethe, karismaattinen mytomaani. Tarua ja totta elämästäni. Mehän voidaan sanoa. Riku Rinkeli oli kantelupukki, Tammen kultaisessa kirjassa.
ellauri047.html on line 251: Goethe pohti tätä kymysystä lisurissaan Strassburgissa. Tilanne lie tullut eteen sille silloin tällöin izelleen, tai kavereille ainakin, leuhkija-runosta päätellen. Jöötti kuulosta siinä paizi vahingoniloiselta, vähän kateelta. Nuorta Goethea varmaan otti päähän, kun joku piipunrassi puhu sille panohommista. Goethe nauroi päälle, et kerskuja sai ansionsa mukaan, kun ei käyttänyt varovasti lampaansuolta niinkuin se.
ellauri047.html on line 255: Kaikkein traagisinta oli, et Gretchen nolasi näin myös veljensä, joka teki häpeissään izarin. Tulkoon hänenkin verensä Gretchenin päälle, tuumi tää oikeustieteen lisuri. Joku aikalainen jumalinen väitti Goethesta, et se luopui kristinuskosta ja liittyi islamiin. Siltähän tää alkaa vähän kuulostaa, pro life-ohjelmalta, ja kunniamurhalta.
ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
ellauri047.html on line 635: Keijukuningas on aika hämärä. Herderin kääntämä tanskalainen balladi, vähän kuin Grimmin satu. Goethe satuili kavereille pienenä, Musset myös. Se oli vain pöllön silmä, pelotteli Kristina. Veljet kuunteli silmät pyöreinä. Selitysyrityxet on aika väpelöjä. Varmaan tuntu vaan Goethesta jännältä, niinkuin Johnista toinen tanskalainen balladi, Tor i Helheim. Kun mä mietin mix Tor meni Helliin, John arveli: varmaan oli asiaa. joo en tiedä en mieti moisia. Se onkin viisainta.
ellauri047.html on line 797: Herder ei ollut miellyttävä toveri, vaan oli ivallinen, arvosteleva, ja suvaizematon. Izekeskeinen kakka profeetta-eleineen. Onnexi Goethe tän kerran oli yhtä valmis kuuntelemaan kuin Herder paasaamaan. Paasauxessa putkahtavat esiin Ossianin laulut, jotka oli vähän kalevalatyyppinen vedätys.
ellauri047.html on line 815: Dobby makustelee vähän väliä jööttimäisyyttä: mikä tekee jöötistä jöötin. Kai se on jonkinlainen potpurri ranskislaista rokokoohienostelijaa ja perisaksalaista kraft-blut-wurst-ubermenschiä, izeyrittäjää nettitaxikuskia. Kuin iso Pauli, väliin härkä mörkö tiikeri, ja sitten taas jeesus taivas enkeli, tosin ilman vakaumusta.
ellauri047.html on line 823: Ize asiassa Dobby vähän myöntääkin, että Goethe oli aika tunari kaikessa muussa paizi lyriikassa. Se on aika samanlainen moniosaaja kuin Puovo Huovikko: vähän kaikkea, ei mitään kunnolla paizi ehkä vähän minäminälyriikkaa. No jotkut täällä ei osaa senkään vertaa, nälvii vaan etevämpiä.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 992: Issur Danielowitsch Demsky, Robert Zimmermann, Paul Auster, Harry Heine, Solomon Bellows, ynnä monen monta muuta juutalaista on myynyt sielunsa paholaiselle ja muuttanut heprealaisen nimensä saxalais-slaavilaisexi ja siitä edelleen lännemmäxi, vielä vähän lännemmäxi.
ellauri048.html on line 62: Liian vähän peukutuxia. Stalin oli kuin Jaakko Hintikka, selasi kirjaa lopusta ja laski Hintikka-viitteitä. Vaan 2? Aiika heikko, aaika heikko...
ellauri048.html on line 86: toi Alex Stubbinkin peukuttama empatia, eli sääli vähäosaisia kohtaan.
ellauri048.html on line 92: Klopstock oli tosi empfindsam, ja Goethekin vähän vielä jossain Wertherissä.
ellauri048.html on line 101: Tää vastakkainasettelu on hirmu suosittu, ja siinä ei olekaan vähän moraalin makua.
ellauri048.html on line 110: Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.
ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
ellauri048.html on line 342: Tuntuu vähän ahtaalta, kai sentään jonkun verran lauletaan
ellauri048.html on line 343: sinusta ja vähän muistakin, varsinkin poissaolijoista.
ellauri048.html on line 403: sätintää ja tappouhkauxia. No joo, jotain vähän lyyrisempiä kohtia löytyy kun ezii tikulla,
ellauri048.html on line 474: In the long run we are all dead. Kuolleisuus 100%. Suomenruozalainen epidemiologian tutkijaopiskelija, driven entreprenör, nokkii Ruozin Mengelen koronastrategiaa. På lång sikt går ekonomin att återbygga, men ett förlorat liv går inte att ersätta. Hurså? 2 sukupolven kuluttua kukaan ei tapettuja enää muistakaan. Tekee enintään holokaustileffoja, jotka kertoo elävistä. Holokaustista tulee taide-elämys, hyvin tehty tai tönkösti. Ammutut jutkut makaa kuopassa päät ja jalat vastakkain kerroxissa kuin sardiinit tönkkösuolattuina. Nykyään saa sardiinejakin vähäsuolaisia. Jos ylipäänsä saa enää sardiineja.
ellauri048.html on line 485: vähän väliä esiin vastoin kaikkia todennäköisyyxiä.
ellauri048.html on line 567: Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla.
ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
ellauri048.html on line 736: Joku jutku Goldman huomautta ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja se vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa bisexuaaliselta. Se olikin kaunis poika omasta ja muiden mielestä. Kalansilmä siltikin. Jokaisessa intellektuellissa piilee dumb jerk kun sitä vähän raaputtaa, sanoo Sale ja tietää mistä puhuu.
ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
ellauri048.html on line 840: And Edith with golden hair. ja vähän Eeditinkin kultatukkaa.
ellauri048.html on line 971: Alf oli Cambridgen apostoleja, suklaaosaston poikia. Siellä sillä oli paljon samanhenkisiä kavereja. Alf joutui lopettamaan opiskelut Cambridgessa kun isä kuoli.Isoisä antoi vähän pätäkkää, muttei maxanut Cambridgea Alfille eikä sen veljille, koska kaikki opiskeli jotain joutavaa. Ihankuin Matin appiukko, joka kustantaaa lentoinsinöörin opinnot muttei mitään naisten tanssiopettajan koulutusta. Alf kieltäytyi isoisän tarjoomasta vararehtorin vakanssista. Mieluummin eli köyhästi yhden tädin viikkorahalla, ja päätti ruveta kuuluisaxi runoilijaxi. Tää oli kovaa aikaa sille. Sen julkaisemat runot sai paskakaivoarvosanoja.
ellauri048.html on line 979: Tennysonin runouden viktoriaaninen romanttisuus ei aina nappaa nykyajan makuun. Kielikuvat voi olla liian kukkaistuoxuisia. Sotasankariutta romantisoidaan. Alf on britti-imperialismin kakunkuorruttaja, se koittaa löytää laissez faire riistosta jotain jaloa. Siinä sivussa se vähän luontoilee. Koko ajan on noita “transseja”, kaikenlaista transsendenssiä ja hiljaisuutta ja yxeyttä siihen sun tähän, ja paljon, paljon loppusointuja. Termiittipesän kuhnuri päästelee peräpäästä pesän tuoxua.
ellauri048.html on line 1093: But O for the touch of a vanish'd hand, Tähän kohtaan vähän vaikerrusta
ellauri048.html on line 1157: And thou, O Lord, art more than they. Ja sää, herra, olet jotain vähän enemmän.
ellauri049.html on line 27: Tässä jaxossa on vino pino nuoria neroja, joista suurin osa kuukahtaa matkalla, osasta tulee vähä-äänisiä vanhoja pieruja. Ehkä Goethen nerous oli siinä, että se sai pidettyä neron foliohatun päässä ihan kalkkiviivoille. Se oli hyvä ratkaisu tässä tapauxessa, muissa tapauxissa hyvä ratkaisu on kuolla viinaan, syfilixeen tai laudanumiin viimeistään nelikymppisenä. Älä koskaan vanhene, sanoi Annan kasvatti-isä Matthew Cuthbert flammalleen Jeannielle sydänkohtauxen uhrina. Liian myöhäistä, sanoi se.
ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri049.html on line 171: Uunosta kasvoi hyvin kaksijakoinen lapsi. Hän oli eloisa pikkuvanha poika, joka osoitti johtajuuden piirteitä. Hän käytti poikkeuksellista älykkyyttään aseenaan kompensoidakseen ruumiillista heikkouttaan. Hän oli itsepintainen eikä alistunut herkästi. Juho Honkapää kuvaileekin sisarenpoikaansa: ” Hän oli jo lapsena erittäin hyväpäinen poika, muuten vähän itsepäinen.”18 Kuitenkin hän ailahteli synkkyyteen, itkuun ja mielipahaan hyvin voimakkain ilmaisuin ja sulkeutui omaan kuoreensa. Orpouden, erilaisuuden ja yksinäisyyden tunne ei irrottanut Kailaasta otettaan koko hänen lyhyen elämänsä aikana.
ellauri049.html on line 175: Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan
ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
ellauri049.html on line 194: elintapaansa, jonka hän rahoitti vähäisillä tuloillaan, äidinperinnöllään (12 000 markkaa) ja enojen lainarahoilla. Taloudellisesti turvattu jakso päättyi keväällä 1923. Honkapään enoille, jotka Uunon yliopistokoulutusta hyvässä uskossa olivat rahoittaneet lainaten 30 000 markkaa, valkeni, että sisarenpojan opinnot eivät edistyneet lainkaan sen suuntaisesti kuin kotiin oli uskoteltu ja ettei Uunolla ollut aikomusta maksaa vekseleitään takaisin. Rahavirta katkesi, mutta velkojen annettiin painua pieniä huomautuksia lukuun ottamatta unholaan.
ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri049.html on line 259: Eräs ajankohtaan nähden poikkeuksellinen aihepiiri Sarkian runoudessa olivat pohdinnat pahuudesta ja hyvyydestä, korostunut pasifismi ja ajatus kaikkien ihmisten välisestä veljeydestä. Tämä saattoi olla nuoren Sarkian kokeman sisällissodan seurausta kuin myös 1920-luvulla suoritetun asepalvelun vaikutusta. Varsinkin viimeisessä, toisen maailmansodan aikana syntyneessä runokokoelmassaan Sarkia käsittelee ihmisen kovaa kohtaloa ja osaa maailmassa. Njoo tosiaankin, ilmapiiri oli vähän toisenlainen 30-luvulla. Mut Sarkia tuleekin rotinkaisista.
ellauri049.html on line 287: Saarlokin oli egosentrinen narsisti, sanoo Vaakku, joka tietää mistä puhuu. Makaaberi tunnelma. Peikkomaisia olentoja (Unski) ja kalmanhajuisia kukkia. Pyllynhajuisia pukkia. Synti lyö leiman ozaan ja vähän muuallekin. Izerakkautta ja izeinhoa. Kazos nyt joskus jotain muutakin kuin omaa napanöyhtää. Unski oli sentään sosiaalisempi kun Saarlo. Vaakusta Unski oli tönkömpi, Saarlo sukkelampi. Suomessa oltiin Pariisista 100v myöhässä. Modernismin aikaan etumatka oli kurottu puoleen vuosisataan. Suomalaiset runosepot parantaa kuin sika juoxuaan. Sikamessiaat oli enää 25v jäljessä. Entä mä? huimasti aikaani edellä.
ellauri049.html on line 311: Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista?
ellauri049.html on line 390: Rimbaud varttui Charlevillessä Ardennesin alueella Koillis-Ranskassa. Hänen isänsä oli sotilas ja äiti paikallisen viljelijän tytär. Isä vietti vain vähän aikaa perheensä kanssa ja hylkäsi sen lopulta kokonaan. Rimbaud’n kasvatti ankaran uskonnollinen äiti. Rimbaud pärjäsi koulussa erittäin hyvin, erityisesti kirjallisuudessa. Saksan–Ranskan sota alkoi heinäkuussa 1870 ja Rimbaud’n käymä koulu suljettiin. Elokuussa Rimbaud karkasi kotoaan Pariisiin, mutta hänet pidätettiin liputta matkustamisesta ja hän vietti jonkin aikaa vangittuna. Vapauduttuaan Rimbaud kierteli useiden kuukausien ajan Ranskaa ja Belgiaa, kunnes poliisi palautti hänet kotiin. Helmikuussa 1871 Rimbaud lähti jälleen Pariisiin ja värväytyi vapaaehtoisena Pariisin kommuunin joukkoihin. Hän palasi kotiin kolmen viikon kuluttua juuri ennen kommuunin joukkojen tukahduttamista.
ellauri049.html on line 413: J’étais insoucieux de tous les équipages, Mä vähät välitin matkalaukuista,
ellauri049.html on line 579: Pareil à la leijailen. vähän kuin
ellauri049.html on line 621: Sinnepäin, muttei asiallisesti quite von Wright. Mun suomennos on tarkempi. Mitta onnahtelee jonkun verran, mut saahan se onnahdella vähäsen, kännisessä paatissa.
ellauri049.html on line 992: Sisäisiä maailmoja alettiin purkaa ilman peitetarinaa vähän ennen maailmansotaa. Freud rulettaa. Kafka, Musil, Broch, Joyce, Proust, Strindberg. Näitä kaikkia olen lukenut.
ellauri049.html on line 1138: än några stunder leva kvar i norden, vähän aikaa enää elää pohjoisessa,
ellauri049.html on line 1183: Tämä runo, sanoo Vaakku, on ruozalaisten paras eroottinen runo, eikä edes homoeroottinen. Se paljastaa välittömimmin sen herkän ja tunteellisen pohjan, jolta Växjön piispan lennokkaat dityrambit on nousseet. Eli narsististen setämiesten kerho taas, meitä ei olekaan aivan vähän.
ellauri050.html on line 46: Pastori Meredith käveli hitaasti kotiin. Aluxi hän ajatteli vähän Rosemarya, mutta Sateenkaarinotkoon saavuttuaan hän unohti tämän kokonaan ja rupesi miettimään muuatta saxalaisen teologian opinkappaletta, jonka Ellen oli ottanut puheexi. Hän kulki Sateenkaarinotkon halki ajatuxet muissa maailmoissa. Notkon viehätys ei kyennyt karkottamaan hänen mielestään teologista ongelmaa.
ellauri050.html on line 320: Yet ever and anon a trumpet sounds Silti vähän väliä kuuluu trumpetti
ellauri050.html on line 404: Om-symboli muistuttaa hämmästyttävästi Allahin nimikirjoitusta. Sama pyllyaihelma, johon Omissa työntyy kassikiekura. Allah näyttää vähän pederastilta keppi kädessä.
ellauri050.html on line 504: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
ellauri050.html on line 515: und wir bewundern es so, weil es gelassen verschmäht, ja me palvotaan niin sitä, rennosti vähänpä piittaa
ellauri050.html on line 619: Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.
ellauri050.html on line 646: hdeltä istumalta, mut mietelyriikkaan voi mennä useampi tovi. Se on vähänkuin puzzle-peliä, Donald Trumpin 50 palan mosaiikkia tai kuin ratkaisis sanaristikkoa. "Minä ratkaisin ratkaisin sen!" voi huutaa kuin CEC runon valmistuttua.
ellauri050.html on line 711: Tätä Vaakku vähän hihittelee, ei sekään ole
ellauri050.html on line 714: On Haimalla tälläsiikin vähän uskallettuja:
ellauri050.html on line 780: Vuosi 1932 oli Saimalle ainakin aluksi harvinaisen valoisa: hän pääsi ylioppilaaksi ja tapasi tulevan sulhasensa Jaakko Holman – hän siis oli se Laura Harmajan ankaralla kädellä editoimien päiväkirjojen julkaistujen versioiden salaperäinen ”J”. – Ritva Ylönen kuvaa ansiokkaasti Saiman ja Jaakon suhdetta, joka nykyajan mittapuiden mukaan oli kovasti viaton ja itse asiassa tuomittu epäonnistumaan, niin erilaisia osapuolet olivat: Saima oli intomielinen ja runollinen ja eroottisesti hehkuva, kun taas urheilua harrastava Jaakko piti jalkansa kovin paljon tiiviimmin maan kamaralla. Mutta Jaakko purki suhteen lopullisesti vasta vähän ennen Saiman kuolemaa, joten ilmeisesti jollain tavalla se palveli myös hänen tarpeitaan.
ellauri050.html on line 814: Ritva Ylönen oli muuttanut Kainuusta Helsinkiin vähän yli parikymppisenä merkonomina 1960-luvun lopulla. Alivuokralaisasunnossa hiertävään koti-ikävään auttoi Kalle Päätalon vuonna 1960 ilmestynyt romaani Koillismaa.
ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän.
ellauri051.html on line 340: Epäilenpä että tämä Soikkeli on poliittisesti oikealla laidalla. Se siteeraa suopeasti Pauli Pylkköä, joka puhuu rumia kulttuurivasemmistosta. Pauli Pylkkö taitaa olla ränsistyneen Jaakkoh-Hintikan viimeisiä lahkeessaroikkujia, josta tuli tämän jälkeen nähtävästi jonkinlainen postmoderni nazi ja Heidegger-fani. Vittuili pitkästi ja rumasti myös fyysikkoviikarille Kari Enqvistille ("huomaa Enqvistin kiinnostus ulosteisiin."). Pylkkö on kyllä niin surkuteltava filosofi, että jopa Hintikkakin pyörinee myötähäpeästä kuopassansa Korsossa. Ei kai vaan Pylkkö ole uskonnollinenkin? Hui kauhistus. Mysteereitä persiissä. Dodi. Tää voi kyllä vähän kirpaista. Tää Anti-Enqvist (2012) on aivan tolkuttoman pitkä. On pakko loikkia kuin Soikkeli lukiessaan Saarikosken juoppopäiväkirjoja.
ellauri051.html on line 442: I feel the measureless shame and humiliation of my race--it becomes Tunnen kyllä vähän häpeää ja noloutta apinaporukoiden toimista -- jotka on
ellauri051.html on line 704: 141 For me the man that is proud and feels how it stings to be slighted, Mulle mies joka on ylpeä ja loukkaantuu vähästä,
ellauri051.html on line 960: 374 I will not have a single person slighted or left away, 374 En anna ketään vähätellä tai jättää pois,
ellauri051.html on line 1105: 514 Of the deform'd, trivial, flat, foolish, despised, 514 Epämuodostuneita, vähäpätöisiä, litteitä, typeriä, halveksittuja,
ellauri051.html on line 1566: 961 Give me a little time beyond my cuff'd head, slumbers, dreams, gaping, 961 Anna minulle vähän aikaa mansetin pään yli, uni, unelma, ammottava,
ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity, 994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,
ellauri051.html on line 1896: 1281 I hear and behold God in every object, yet understand God not in the least, 1281 Minä kuulen ja näen Jumalaa kaikissa asioissa, mutta en ymmärrä Jumalaa vähääkään,
ellauri051.html on line 3232: Me fit baisser les yeux de honte niin että mua vähän hävetti.
ellauri051.html on line 3250: Une femme lui ressemblant yx nainen vähän saman näköinen
ellauri052.html on line 173: Koulupoikana Salen Charles Citrine -ego lääppi jalkahoitajan kaunista tytärtä ja luki puistossa Platoa, Wordsworthia, Swinburnea ja Un coeur simpleä. 2 ekaa on punnittu ja köykäsixi havaittu. Entäs ne 2 muuta? Toi ranskis on Flaubertin novelli jossa uskonnollinen palvelustyttö rukoilee täytettyä papukaijaa. Pointti on et ihan sama mitä rukoillaan, rukoileminen on silti apinasta ihanaa, se on vähän kuin vetäs käteen. Sama näkemys kuin Saint Antoinessa. Entäs Swinburne?
ellauri052.html on line 175: Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.
ellauri052.html on line 193: Salella on tuplahukki Chicagosta antropoloogiassa ja sosiologiassa. Se on grad school dropout Wisconsinista. Sen ns professuuri Chicagon Committee of Social Thoughtissa oli feikki, kyseessä on farmiliigan yliopiston aikanaan kekkaama julkkiskärpäspaperi. Oikeest se oli aina vähän nolo tosta keskilännen taustasta, kerskui sillä kuin Hyvinkään kultahattu. Se kerskuu Jenkkilän pahimmilla puolilla kuin Wilt Whatman.
ellauri052.html on line 345: Sale oli ize vähänkuin Stendhalin Sorel, Rousseaun Pröö tai Jeesus, lukutoukka ruipelo joka ei kelvannut puu- tai kellosepäxi vaan nousi naisten reittä myöten toyboyxi meemibisnexeen. Se haikeili röyhkeiden muskelimasojen perään, kert sen isä oli sellainen ja piiskas sitä ihanasti.
ellauri052.html on line 457: Salen miälestä Amerikka on saavuttanut sen mihin muualla vasta pyritään eli vaurauden ja vapauden; nyzen tehtävä on määritellä ihmiskunnan seuraavat tavoitteet. Puhu vaan izestäsi keskiluokan kiipijä. Nabokovista Sale oli keskinkertaisuus. Tais Vladi olla vähän kateellinen imigranttikollegalle.
ellauri052.html on line 624: Jiddu Krishnamurti syntyi 11. toukokuuta 1895 Madanapallessa, eteläisessä Intiassa keskiluokkaiseen, vähävaraiseen bramiiniperheeseen. Isä Jiddu Narianah oli pikkuvirkamies brittien hallinnossa ja Teosofisen seuran jäsen, ja äiti Jiddu Sanjeevamma oli Krishna-jumalan palvelija, raotti ovea. Perheen yhdestätoista lapsesta aikuisiksi selviytyi kuusi. Krishnamurti oli sairaalloinen lapsi ja edistyi koulussa hitaasti. Äiti kuoli 1905 ja perhe köyhtyi isän jäätyä eläkkeelle 1907. Kaksi vuotta myöhemmin isä pääsi kuitenkin teosofeille töihin.
ellauri052.html on line 642: Krishnamurti kirjoitti kirjoja ja kiersi pitämässä julkisia puhetilaisuuksia eri puolilla maailmaa ja tavaten ihmisiä yksityisesti ja ryhminä kuolemaansa 1986 asti. Puhetilaisuudet kestivät yleensä vähän yli tunnin ja niitä oli puhesarjassa 4–10. Tilaisuudet on dokumentoitu tarkasti ääninauhoille ja videoille ja suuri osa niistä on julkaistu sellaisenaan. Krishnamurtin opetusta esitellään kymmenissä kirjoissa, joista 24 on suomennettu.
ellauri052.html on line 678: Duunattuaan vähän aikaa arkeologisilla kaivauxilla (kuten mä) T.E. meni vapaaehtoisena väkeen (toisin kuin mä). Se teki muistinpanoja varusmiespalveluxesta (kuten mä).
Sale nähtävästi tunnisti Arabian Larskassa izensälaisen wannabe suklaapuolen miehen. Homofoobit on usein homofiilejä ja kääntäen. T.E. kirjoitti paljon pitkiä kirjeitä (kuten mä) kuuluisuuxille (toisin kuin mä): G B Shaw, Edward Elgar, Winston Churchill, Robert Graves, Noël Coward, E. M. Forster, Siegfried Sassoon, John Buchan, Augustus John, and Henry Williamson. Mitäh, olix nääkin kaikki hilpeitä?
ellauri053.html on line 80: Kyllä se eunukki näköjään haluu tehdä numeroa izestään, jättää kuopan johon jälkeenjääneet putoavat. Just toi tarve tulla huomatuxi taitaa multa puuttua. Poistun mielelläni kuin pieru Saharaan. Mulla on ize asiassa aika vähän sitä perusnarsistipiirrettä et yleisö olis mulle tärkeä. Mulla on tätä käänteistä narsistipiirrettä että yleisö ei ole mulle tärkeä. Ne on pelkkää laahusta.
ellauri053.html on line 86: Eunukilla on paljon ystäviä. Se on yxinäinen. Mulla on tosi vähän ystäviä. En ole yxinäinen.
ellauri053.html on line 187: Aarne oli maalaishiiri Savonlinnasta, Puovo kaupunkilaisrotta Linjoilta, Bulevardilta ja Kulosaaresta, Puovo varmaan aina vähän naureskeli kömpelölle Aarnelle.
ellauri053.html on line 192: Puovo kirjoittaa pullopalkalla, pyöristyen kirja kirjalta. Säädyllinen savolaismies on vähän pöyristynyt. Jos mä olisin kirjailija, niin en menettelisi noin rivosti. Viinaratteja oli vanhat kiinalaisetkin runoilijat, ja ukko Nooa. Ei siinä ole mitään hämmästeltävää, edes Suomen oloissa. Ei siihen selvin päin pysty, eikä täyspäinen rupea.
ellauri053.html on line 194: Runoja ennen laulettiin, nyt kuiskitaan vuoteen vieressä tai luetaan sisältä. Horatiusta ei enää laulettu. Niiskuneiti luki Vilijonkan tädille ääneen runoja. Täti halus mieluummin Tex Willeriä. Sit on vielä tää mun ja Aarnen tapa, hyräillään mukana vähän nuotin vierestä, kun suuremmat tekijät hoilottavat.
ellauri053.html on line 207: Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa.
ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri053.html on line 401: Joteskin Frankensteinin hirviö on kökkötraktori. Mitä kanzii heittää vaan 1 "tulkinta" jostakin, mixeise vähän pöyhi eri mahixia? Se ei kyllä ole mikään tutkija. Se on maallikkosaarnaaja, telttapastori. Izekkin pittoore, runoseppo manqué.
ellauri053.html on line 403: Sit kuolemasta vähän. Nää ukot vaikuttaa aika kuolemanpelkoisilta. Puovo sanoo:
ellauri053.html on line 408: Tää on Uarnesta arkiraaka pila. Se vähän säikähtää. Ettei vaan jumala nyt suutu. "Näin on runoilija arvioinut mystiikan, jumalan hengen kaikkiallisen läsnäolon." Täh? Mistäs nää mystikat nyt tähän ilmestyi? Frankensteinin tornipäästä. Siellä lepattelee vielä Kinnuska. Hyi Aarne pyydä anteexi.
ellauri053.html on line 563: Onkohan Uarne kaappiuskovainen? Pahexuuko se vähän Puavalia joka on täys pakana? Hybristelijä. Ihmisen olemus on semantiikkaa, Uarne urputtaa. Mitä Lauri luet? (kiukkuisesti) "Semantiikkaa".
ellauri053.html on line 637: Calle istui iltaisin hiusverkko päässä kazomaan nyytisiä. Kun nyt jo eläköitynyt hammaslääkärimme kehotti tikuttamaan hampaita, se sanoi että sen voi hyvin tehdä vaikka kazoessa iltauutisia. Sanon ettei me kazota. Se oli vähän järkyttynyt.
ellauri053.html on line 775: "Vaikeutena on juuri se seikka, että sanoilla on eri merkityxensä. Senvuoxi on runoilijan pakotettava ne runomittaan ja rytmiin, jotta merkitys vähän estyy ja tunne saa tilaisuutta ilmaista izensä."
ellauri053.html on line 822: Sepoy mutiny 1857-8 oli vähän niinko punakapina. East India Company lopetettiin ja valta vaihtui British Rajille.
ellauri053.html on line 879: Rampe oli pehtoorina varsinainen patbrluuna. Kaikki riitajutut sen piti ize ratkoa, paikallista sopimista ikäänkuin. Liikemiehixi ei nuoremmista Tahkureista ollut. Yhdeltä upposi höyrylaivayhtiö. Rampenkin sokeriruokopuristinyritys Tagore et Co. meni puihin. Poika Rathi matkusteli iskän seurana. Joka päivä oli kanakyljystä ja leipävanukasta. Markkinapäivänä tarjottiin tuhansille alustalaisille vähän riisiä ja piimää. Oli hauska kazella kuinka ne siitä nauttivat.
ellauri053.html on line 1172: Yeats’s mind, Eliot said further in the review is, in fact, extreme in egoism, and, as often with egoism, remains a little crude. Liian vähän pylly vasten pyllyä kontakteja etenkin jenkkeihin, on Tompan selitys. Sama vika koprofiili Joycella, joka on sentään massiivinen, Jästi ei. Very powerful feeling is crude; the fault of Mr. Yeats’s is that it is crude without being powerful.
ellauri054.html on line 146: Mit vit? Ettäkö Hermann Grimm ihaili Rafu Valde Emersonia?! Kaikkea vielä. Patbrlruuna ja klientti meinaa nykyään eri asioita kuin Roomassa. Yhtä vittumaisia. Kirjeet oli vähän kuin plokit nykyään, kaikille tarkotettuja. Sen ajan sometusta. Montaigne apinoi Senecaa mut oli muuten epikuurolainen kuten Horatius ja sen porsas.
ellauri054.html on line 348: Swiftin hevosen nimi oli Houyhnhnm. Heppahullussa hepat hirnuu Hirn. Yrjö Hirn oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori. Sittemmin virat erotettiin. Aarne hoiti estetiikan ja Hannu nykyiskansain kirjallisuuden pallia. Hannun palli ainakin on uhanalainen. Hirn oli armoitettu esseisti. Punaposken kamu Göran Schildt (hönö purjehtija) vähän kritisoikin Hirniä. Hirn oli oman aikansa punaposki. Mulla taitaa olla myös jotain läpysköitä Emil ja Henrik Zilliacuxilta Callen peruja. Niitä ei ole suomennettu valittaa HK:n sininen.
ellauri054.html on line 351: Naisesseistejä on tosi vähän. Tää on miesten työtä, kuten narsismikin.
ellauri054.html on line 360: Isolla ylähuulella varustettu Martti Haavio ezi topoxia. Löytyihän niitä. Dodi! Mustapäitä perseessä. Tää voi nyt vähän kirpasta.
ellauri054.html on line 363: Haisteleva humanismi on peräisin Viljaselta. Lauri vähän vittuili Koskimiehen Rafulle. Narsismista lyödään mynttiä.
ellauri054.html on line 365: Teologit väänsi hemmetisti esseitä, varsinkin piispa Sormunen, mut ei niitä kauan luettu. Ei Hande ainaskaan. Kirjallisuuskritiikkiä myös aivan vitusti: Rafu K-mies, Eino Krohn, Kai Laitinen, Irma Rantavaara, Eila Pennanen, Annamari Sarajas, Pekka "Tuus" Tarkka. Mulla taitaa olla JA Hollon "Kohtaamiani", vähän aloitin, en jaxanut.
ellauri054.html on line 546: Meniskö Sordello ja leidi Palma nyt mimmoisiin? Se jää vähän auki. Loput kirjasta III on Browningin omia suunnitelmia.
ellauri055.html on line 36: Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti.
ellauri055.html on line 58: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
ellauri055.html on line 184: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia tuo mieleen Jean de la Bruyèren, terkkuja vapaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 590: Kaunis poika kaikin puolin sanoi Mirkku ja hihitti vähän. Hm sanoi Hande ja nuolaisi booliaan.
ellauri055.html on line 607: Ja tie eeku paranoo kun bailut lämpenevät. Pirre eläytyy hyvin myös väpelön Handen arvomaailmaan. No Jaakon ja Pirren mökki lienee joku tönö Anni Swanin huvilan huussimezässä. Vähän samanlainen kuin Aarne Rannalla ja sen perheellä Nilkin kesäsiirtolassa. Sevverran kokematon on Pirre sauna-asioissa ezen ukot luulee saunan lämpötilan nousevan löylynheitosta. Hassunhauskahko on bailuemäntä joka säntää järveen ja hukkaa silmälasit jorpakkoon, lainaa sattuvasti Mao Tse Tungin runoja ja on hyvin hyvin onneton. Täähän on vähän kuin Theofrastosta tai Jean de la Bruyereä, hullunkurisia luonteita.
ellauri055.html on line 716: Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelusta riippumattomalla tuotannolla.
ellauri055.html on line 740: Olikohan Antti vähän pedantti?
ellauri055.html on line 772: Lahtinen jäi tappamatta loppuselvityxessä, kun se ei osannut selittää kenen puolella se oli ampunut. Lahtinen häkeltyi ja koitti sorahdellen selittää jotakin, josta kysyjä ei saanut mitään selvää. Koko Lahtinen tuntui sorisevan ylhäältä alas asti. Vöyriläinen antoi sille reippaan potkun takapuoleen ja komensi: Ja marls nyt äijä. Ja painu vähän pirlkeleen äkkiä helvetin kuuseen. Ja Lahtinenhan painui.
ellauri055.html on line 796: Sellaiset rompskut on siis muotopuolia joista puuttuu joko romanssi tai reviiri. Hypoteesi on että sellaiset kirjat on joko lapsellisia tai vanhusmaisia. Manninen ja Paloheimo on vähän lapsellisia, Hyry on täysin vanhusmainen.
ellauri055.html on line 928: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
ellauri055.html on line 959: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri055.html on line 1043: Tätä runoa mä inhosin pienenä. Ja tätäkin vähän vaik vähemmän:
ellauri055.html on line 1232: Ragnar on ellottava ällöke. Silti jää vähän vituttamaan et Ragnar ei päässyt tarkoitustensa perille, ja et Hipsu muka ei 17 vuoden ikään oisi kuullut kuukkixista. Talollisen ja herran välimaille jäänyt mökkiläinen Toope vinoilee vielä tehtaalaisten naisista. Mökkinaapuri. No herras-Ragnar selvisi kuin koira veräjästä Hipsun seppukusta kun kamat puuttui Hipsun pussista. Saved by the gong. All is well.
ellauri055.html on line 1322: E. Saarinen sai lisänimen punkkitohtori. F. Sillinpää tunnettiin Töllinmäellä pilkkanimellä piikatohtori. Sikriä se sai naija 16-vuotiaasta ihan luvan perästä vaikka se oli sakkolihaa. 1916 naimiaisiin mentäessä Sikri täytti 18 ja Emppu 28. Helmin ikäinen. Vitali on kyllä vähän vanhempi kuin Sikri.
ellauri055.html on line 1411: Lyyli on Eelixelle kiukkuinen, eikä Eelis muka tajuu mixi. Tuloxena tästä on, kuten Eetu-koiralla, kun koitti ottaa siltä luuta, että äkkiä se mauton luu onkin hirmu tärkeä. Siinä Toope saattaa olla vähän oikeassa, että riita vasta näyttää onko styylaus tosista. (Esim. lippuriita.)
ellauri058.html on line 77: Ozikko on Astrid Lindgreniltä. Astridin Kati käy Amerikassa 1950, mutta siinä on vilahduxia Katin musterin Astridin omista nuoruusajoista 20-30-luvulla, esim Myrna Loy ja Billy Mayerl. Astrid eli 1907-2002. 50-luvun alussa Katin jenkkiheila Bobin isä valitti et parin sukupolven perästä eivät amerikkalaiset enää osaa sisälukua. He istuvat liimautuneina radio-ja televisiokoneisiinsa ja selailevat Comic bookia, jonka vähäisen textin he hädin tuskin kykenevät tavaamaan. Oikeassa oli. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman. Oli siis 50-luvulla. Nau resitent is
ellauri058.html on line 107: Ei, on aivan välttämätöntä että neekerit ainakin muutamia vuosisatoja pidetään vielä paikallaan, kunnes he ovat ehtineet vähän sivistyä. Minä väitin että siinä tapauxessa olisi syytä myöntää hieman enemmän varoja heidän sivistämisexeen, ja lisäsin etten pitänyt hengenvaarallisena, vaikka heille sillä aikaa osoittaisikin hieman tavallista inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä.
ellauri058.html on line 228: – Tuli tämä vähän yllätyksenä ja tietysti olemme pettyneitä. Ymmärrän kyllä, että hänellä on pitkä side Harri Haanpään (ei kai Pentin sukua?) kanssa, ja lähtöpäätös liittyy siihen. Ei tässä ole sen suurempaa dramatiikkaa, Carlson sanoo.
ellauri058.html on line 333: Olen tavallinen ihminen. En ole vähääkään epätavallinen, yxilöllinen tai persoonalinen. En ole se, joka luulin olevani: räjähtävän, koko maailman pirstaleixi lyövän rokkikappaleen kertosäe. En ole se, jollaisesta näin unta, olen se jollaisexi olen nyt herännyt.
ellauri058.html on line 370: Fanaattisesta ruohonleikkuusta olen Karin kanssa kyllä samoilla linjoilla. Ja jalkaväenkenraali Ehrnroothista: korisevalla äänellä puhuvaa jalkaväenkenraalia kuunneltiin kuin suonsilmäkkeestä nostettua meediota, kaikki mitä hän sanoi vertautui jumalansanaan. Mixi tuota vähäjärkiseltä vaikuttavaa ärrävikaista kenraalia kuskattiin kuzuilta toiselle kuin paavia. E.Saarinen lähti tohon mukaan täysillä. Oxettavaa. Ämpäri!
ellauri058.html on line 372: Mut muuten Kari-Matti on hyvin vastenmielinen. Rupusakkia. Pahansuopia pakko-oireisia persumiehiä. Mixi ihmeessä Masa luulee et toisten omakotitalot jotenkin kuuluu sille? Se on narsisti, ilman muuta. Eze jaxaakin Kari sitä vekuttaa et mix on setämiesten asia nyt niin huonosti et naiset saa muuttaa kotoa jos niitä vaan ihan vähän suutuspäissään hotasee. Ennen oli meillä paremmin. Eitää ole romaani tää on persusetähotaveteraanin pamfletti. Eikä tää ole ilmeisesti sattumaa, vaan porilaisen expunkkarin syvintä sielunelämää. Sillä Hotapojan uusimmasta tulee Herlarissa hyvin samansuuntsinen tuomio:
ellauri058.html on line 394: No tietysti varsinkin kun järbä tieten valehtelee esim säilyttääxeen nuppinsa, kuten Milton. Mut tääkin selviää kun sen taustoja vähän kaivellaan.
ellauri058.html on line 435: Hitto tässähän tää nyt on, checklist hyvälle kirjallisuudelle. Kimmo Jokinen voittaa! Hyvä Kimmo! Käydäänpäs tällä kriteeristöllä läpi vähän Hotakaista.
ellauri058.html on line 478: Ookei, tän perusteella ei tarvi enempää Hotakaista plärätä. Se on jo Juoksuhaudantiestä nähty. Vaikea uskoa että sitä pidetään humoristina. Taiwanilaisessa A Sun leffassa naurettiin vaan kerran: kun vankilasta vapautunut heebo pyysi uhriltansa anteexi että oli katkassut siltä käden, uhri nauroi kovaa ja ilottomasti. Hotakaisen huumori on vähän saman tasosta.
ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.
ellauri058.html on line 571: Kriitikko Karonen totesi puheessaan, että urheiluselostajat eivät ole panomiehiä. Panna-verbi kun on nykysuomessa erittäin vähän, jopa aivan liian vähän käytetty hyvä verbi. Ja mistä syystä sitä pelätäänkään käyttää? No koska joidenkin mielestä sillä viitataan vain ja ainoastaan seksiin. Siksi kiekkoa ei ikinä panna maaliin, vaan se joko lauotaan, ujutetaan, isketään tai tällätään. Karonen kaipaa lisää reilua panoa.
ellauri058.html on line 589: Kalle sortui #metoo -rikoksen poluille jo nuorena 1930-luvulla kuherrellessaan, kun työnsi sormensa palkollis-tytön alushousujen lahkeesen. ”Kyllä torjunta pitäisi heti uskoa”, opastaa Timonen. Kuinka se Kalle nyt sillä tavalla. Vesaa tuppaa vähäsen hihityttämään. Pornoa!
ellauri058.html on line 652: Viimeisenä ja vähäisimpänä setämiehenä voisi mainita Pekka Mäkelän, joka kuoli izeaiheutettuun maxasyöpään mun ikäisenä viime vuonna. Maxa sanoi pox, kestettyään läpi koko elämän.
ellauri058.html on line 660: Setämiehenä Pekka vähätteli metoo kysymyxiä. "Kun minua on syytetty metoo-kysymysten vähättelystä, haluan selvennykseksi ilmoittaa, että olen asiassa täysin syyntakeeton uhri, jonka tutkimatta tuomitseminen olisi oikeusmurha. Mun päässä soi ehtimiseen Esa Pakarisen metoo-klassikko 'kuti, kuti, ei saa, voi kun sää olet tuhma'."
ellauri058.html on line 663: Mäkelä pitää ”vähän kuvitelmana” sellaista, että seitsemän- tai kahdeksankymppisenä alkaisi rikkeettömän auvoisa vaihe elämässä.
ellauri058.html on line 964: Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä.
ellauri060.html on line 118: Toinen lupaavan oloinen kirjalöydöskaxikko on Mihail Solohovin 'Apinakohtalo' plus 'He taistelivat reviirinsä puolesta' 1943 ja Ritva Enäkosken 'Halu, hinku ja haba, eli miten bodaan kantin kestäväxi' 1993. Kansa taisteli, koiraat kertovat, ja vähän naaraatkin. Solohov sai aherruxestaan Nobelin palkinnon 1965, ja jo sitä ennen Leninin palkinnon. Ritva Enäkosken osalta jury on vielä sisällä. On sillä jo Vuoden innostaja -palkinto.
ellauri060.html on line 122: Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta.
ellauri060.html on line 174: 38-vuotiaan ensisynnyttäjän lapsi onkin vammanen. Se vaan päätti syntyä sellasena. Onnex se valizi äidin joka vaan vähän kadehtii terveitten lasten äitejä.
ellauri060.html on line 322: Lainasin kirjastosta Pahani Julmusen eli J. Peltosen romaanin Iloisin suru. Ihan vaan ku Michelinmies eli Timo Airaxinen sattui kehasemaan sitä. Arvasin siitä eze vois olla aika puhasveristä setämiesjorinaa. Ainaskin sekin taas näyttää aika vähän peitellen puhuvan izestään ja perheestään.
ellauri060.html on line 328: Moon ollu Juhani Peltosen luona kylässä xx vuotta sitte. Sillä oli hurjan kaunis vaimo. Juhani itte oli hyvin ujo ja vähäpuheinen mies. Melkeen aina kännissä, sellasessa tasasessa, ei räyhäävässä.
ellauri060.html on line 419: Nyt puhuu isä Mefodi. Tuli vähän tonttuiltua.
ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
ellauri060.html on line 450: Antin sukulainen toimittaja Tuomas Manninen kommentoi: Uimahalleissa roiskuttelu on oikeasti vakava tasa-arvokysymys. On oikeasti olemassa kantelevia kilpauimareita, koppavia veetee uimavalvojia ja kostonhimoisia vallasihmisiä jotka jatkaa riitaa hallinto-oikeuteen asti sukanvarresta löytämillään säästöillä. Suomessa on totuteltava tämmöisiin jenkkityylisiin korvauskanteisiin. Tuumaa Anni Swanin mökissä asuva pojanpoikansa Ilta-Sanomien mainio toimittaja Tuomas Manninen. Asia ratkennee vasta KHO:ssa. Kantaja oli hapan ilkimys rva Haapasalo, kriminaalizykologi Salosta, joka sittemmin vielä ärhenteli kun Salo voitti jonkun koripallopokaalin ja "koko Salo hurrasi", paizi tää sitruuna, joka ei kilpaurheilusta perusta. Se tykkää vaan kuntouinnista, kunhan keulijat ei roiskuta. Oiskohan syytä huolestua kun omat mielipiteet nazaa ilmiselviin kusipäihin? Mäkään en siedä eliittiurheilua enkä "koko Salo" tyyppistä kirkonkellojen soittelua. No huolestun kyllä vähän, mutta kantaani en tarkista.
ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon.
ellauri060.html on line 1093: Havas kaatui jatkosodan alussa jäätyään höökivaunun alle 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella. Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen Testamentti pojalleni on tunnetuimpia Havasin runoja. Havasia näytteli näppyläozainen Jopi Rinne 1943 joka sai osastaan runkkujussin. Jopin eka syxee oli Agapetusin "Aatamin housuissa ja vähän Eevankin" . Kriitikko ja kekämies Jussi Karjalainen luonnehtii elokuvaa absurdixi pönttöilyxi ja arvelee sen suosion syyxi nakuilua.
ellauri061.html on line 84: Caliban on syystä vähän kiukkuinen tolle Prosperolle, joka ryöväs siltä saaren ja teki siitä pelkän apupojan izelleen. Ikävä kyllä Caliban ei ihan ehtinut törkkästä penistään Mirkun kaikkein pyhimpään, muuten olis saari jo täynnä calibaaneja. Vitun kusipää toi Prospero.
ellauri061.html on line 99: Sit taas vähän comic reliefien ryyppäjäisiä. Kaikki 3 ovat nokkavoitossa. Typerä Ariel sotkeutuu riidankylväjänä ryyppäjäisiin. Konnat suunnittelee Prosperon nirhaamista. Etukäteen voi arvata miten tässä käy, tyyppien mustat ja valkeet hatut on piirretty niin selvästi.
ellauri061.html on line 103: Sitton vuorossa vähän naiskauneutta laulua ja paljaita sääriä, Irixen Cerexen ja jonkun vielä muodossa. Pafos-seminaari mainitaan. Joo Juno on se kolmas. Somasti puettuja ilomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöihin viehättävässä tanssissa. Prosperolta tulee (syrjään): Toimeen! Panon lähestyy hetki. (Hengille:) Hyvin - pois - jo riittää! Ferdinand: On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallassa on isäsi. Joopa joo sanoo Mirkku, se aina kuumuu tästä esityxestä. Ariel meinas jo muistuttaa Calibanista mutta Prospero kävi niin kuumana ettei se kehannut. Aijuu, olinpa unohtaa ne konnat.
ellauri061.html on line 161: Heti alkuun vähän tympäsee feikkiklassisismi pedanttia norssinlakkia, joka sentään on lukenut antiikin auktoreita alkukielellä. Mut olkoon menneexi. Asiaan! To business!
ellauri061.html on line 227: 2. tuotantokausi. Tässä tulee nyt Puck, ja keijukaisia. Onkohan ne samanlaisia kuin Pratchettin menninkäiset? CRIVENS! Shakella samat näyttelijät esitti mekaanikkoja ja Titanian keijuja: Koi, Sinapinsiemen, Seitti, ja Hernekukka. Hajuherne ois ollut hauskempi nimi. Nää on kyl varmaan olevinaan aika pieniä. Sekin on hassua! Onx Oberon keijukunkku? Ja Titania sen emäntä? Niinpä suattaa olla. Puck on tonttu. Punarinta Hyvähäiskä, eli Robin Goodfellow. Se vetää viisolta mummolta pallin alta ja mummu lentää pyllylleen ja huutaa jestanpoo. Kirkossa vielä. Se on HYVIN hassua!
ellauri061.html on line 247: Mitäh! Noi neljä keijukaista onkin äijiä? Mä luulin et ne ois ollut kurvikkaita vähäpukeisia tyttöjä kuten Peter Panissa. Mutta ei. Master sitä ja Herra tätä, seniori ja munsyöri. Onx tääkin joku all-male paneeli? Onx Titania Hernia ja Helenakin takaa-ajettuja hemmoja? No niiden näyttelijät varmaan olikin. Nyt kieli kantimeen!
ellauri061.html on line 261: But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä.
ellauri061.html on line 284: Elikkä mongoloideja ja kitalakihalkioita tässä manataan. Tulee vähän mieleen Atwoodin käsiapulaiset ja Olli Saxen moronit. Eivät olleet saaneet kohdussa tarpeexi oxygeeniä. Niistä tuli savantteja. Tonttu Jääkiekko vielä myöntää lopuxi: tää oli heikko ja turhanaikainen teema. Silti vittu, kätten pauketta nyt vaan!
ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
ellauri061.html on line 807: Tää loppulöpinä on kuin suoraan Käsiapulaisesta. Jumala tahtoo sitä ja vaatii tätä, on vähän julma joskus mutta silti tosi mukava. Rakastaa paizi nirhausta niin suakin vähän. An mennä vaan Jehova, viekööt vaan kaikki, viekööt huut helkkariin! Vaikka tuhkatkin pesästä, minen välitä.
ellauri061.html on line 1001:
Lao Rui: Toi on Eskin suosikkiviisu Pelle Miljoonalta. Sekin on säälittävä vanhus jo. Pervokin on jo 61. Ei siitä enää tule ton kummempaa. Tuntuu vähän siltä että näkyminen mediassa on sille kohtalonkysymys. Niin kuin sitä ei oikein olisi olemassa ilman sitä. Mix ne tekee niin? Onxe vaan peipon tarvetta laulaa oxalla ylimmällä?
ellauri061.html on line 1008:
Eunukki: Vaikee sanoo... On parempii kirjailijoita ja filosofeja, jotka on vähän julkisuudessa. Kai eskitervoissa on joku puutostauti, joka ei muulla ole hoidettavissa?
ellauri061.html on line 1112: Setämiehinä ihmettelevät Olarissa rivitalonaapurin Hannes Kolehmaisen kansa mixei vaimo pidä pikkurouva-sanasta. Se on sen mielestä sovinistista vähättelyä. Niin kuin onkin. Sehän on sen tarkoitus.
ellauri061.html on line 1168: Minun sukuelimeni tarina kertoo jaritervomaisesta mieskirjailijasta, jolle alkoholi maistuu, ja muutenkin on vähän ankeaa. Tyyppi on aikamoinen reppana, joka ei oikein saa otetta elämästään. Viime kirjastakin on jo aikaa ja kustantaja hätyyttelee. Onneksi mies saa toimeksiannon vankilassa istuvan tappajan tarinan kirjoittamiseen. Siitä alkaa aikamoinen sotku, joka sysää päähenkilön sotkemaan koko elämänsä.
ellauri061.html on line 1281: Tervo muistuttaa, ettei sen enempää maahanmuuttajia kuin kantaväestöä tulla hakemaan kotoa ohjelman tekoon. Izekin se saa yrittää työntää rumaa kärsäänsä vähän joka rakoon, ketä kiinnostaa.
ellauri061.html on line 1286: Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.
ellauri061.html on line 1387: Miehen käsikynkässä ekaa kertaa pihakierroksella 600 askelta. Tästä se lähtee vierottuminen rollaattorista. Kävelimme tosi vakaasti. Onhan tätä tosin 32 vuotta treenailtu. Ukko-koira katsoi menoamme parvekkeelta. Liekö vähän mustis? #kävely #toipilas
ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai.
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1523: Yleensä keskimääräistä rasistisempia ja maahanmuuttovastaisempia ryhmiä ovat iäkkäät, vähän koulutetut, pienituloiset ja työttömät. Myös nuoret miehet ovat usein jyrkkiä asenteissaan.
ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä.
ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
ellauri061.html on line 1607: Shakespeare ei ollut vaan pyllynreikä perheenisänä vaan oikeestikin tais nuohotakin limaisen oloisen Southamptonin jaarlin sellaista. Kirjoitteli sille jotain sonetteja. Kuoli vähän yli viisikymppisenä flunssan jälkitauteihin niinkuin esi-isämme.
ellauri062.html on line 267: Hizi tää alkaa kuulostaa kauniilta ja rohkeilta. Nää saippuat on sarja irrallisia kuplia. Apinan peilisoluja vaan vähän hivellään ilman mitään johdonmukaisuuden häivääkään. Jengi kazoo näitä raidallinen perse punasena ja huuli pyöreenä. No kuka sitä elämältä juonta kaipaakaan. Käänteet riittävät.
ellauri062.html on line 362: Jake laittaa musliminuoret susilauman tavoin jahtaamaan kauhuissaan pakenevaa vähäpukeista blondia (s.136) Tissiliivit näkyy. Onx tää nyt jotain satiiria vai? Vai ihan oikeata xenofobiaa? Tässä se just on, ei tiedä kannustaako Jake juniorileijonia vai susijengiä. Vai ihan vaanko Jakea. Onko Jakessa vähän märkää Clint Eastwoodia? Ei niinkään ulkoa kuin kallon sisäpuolelta, jotain sisäpoliittista sielunveljeä. Clint on limainen libertariaani, vapaa pyssymies. Clint sanoo videolla jep. Sille tuli puheripuli. Clintistä lisää albumissa 284.
ellauri062.html on line 374: Salon Syvälammella pyöri korpibordelli. Kuulusteluissa parittaja ilmoitti ammatikseen konsultti. Parittajan tietokoneelta löytyi suuri joukko valokuvia alastomista tai vähäpukeisista naisista.
ellauri062.html on line 691: :trollface: on vuonna 2008 julkaistu internet-trolleja ja internet-trollausta symbolisoiva rage comic -meemi. Se on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista rage comic -kasvoista. Tämä versio on vähän Jaken näköinen:
ellauri062.html on line 742: Siitä mä oon vähän pettynyt et tässä kirjassa ei ole pinup-kuvia, popup-hahmoja eikä irtileikattavia papernukkeja. Ehkä Arnkil kazoi et nää hahmot on muutenkin jo riittävästi pahvisia.
ellauri062.html on line 861: Nää Gurny ja Klingsor on jotain Wagnerin Parsifalin hahmoja. Gurny on joku outo ämmyrkäinen, vähänkun Valtaistuinkisan wildlingiä vastaava. Klingsor ei olekaan tanskalainen kaupunki, vaan pahis joka putos Graalin kupposen pelastustiimistä sinivärisammioon ja rupes konnaxi. Wagner on eri ilkeän näkönen kaveri. Ilmetty Ruozin pääpandemonologi ilman pokia takaa ajamattomana. Gurnemanz on vähän mun näkönen kilppi vanha partapozo.
ellauri062.html on line 903: Kokonaisuuden edessä on kumarrettava, koska Yli-Juonikas on nimi. Vaikka kaikesta jännittävästä ja hauskasta huolimatta Jatkosota-extra on myös väliin vähän tylsä kirja. | Niko Kirjavala
ellauri062.html on line 1039: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani.
ellauri063.html on line 137: Kansantribuunin oikeuksista (tribunicia potestas) tuli Augustuksen myötä osa Rooman keisarin valtaoikeuksista. Kansantribuunien valta väheni keisarikaudella, vaikka heidän virkansa ei kokonaan hävinnytkään. Ne oli vähän sellasia sosiaalidemokraatteja, patriisien poliittisia luottovankeja. Noskeja.
ellauri063.html on line 347: Mixi naiset on vähemmän persufasisteja kuin miehet? Välitön syy on testosteronin määrässä. Siitä ja muista geneettisistä eroista johtuen naiset on vähän vähemmän paukapäitä. Naisten ansiosta homma pysyy koossa, miehet vetelehtii tai menee riehumaan keskenään nyrkit pystyssä. Ja perimmäinen selitys on tietysti ero lisääntymisstrategiassa. Naisilla on pieni määrä sukusoluja joista on pidettävä hyvä huoli, miesten pussissa piisaa pikku siimahäntiä. Sixi miehet ovat joutavampia, niitä sietää luontoäijän tuhlata, eikä niistä sixi maxa vaivaa tehdä liian fixuja. Riittää kun on habaa, luuvitonen, tanakat leukaperät, karvapeitettä ja ozakyhmyjä.
ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
ellauri063.html on line 460: Matti Vanhanen on suositellut, ettei romanikerjäläisille anneta rahaa. Minä en ole antanut, koska en halua edistää tätä elämänmuotoa. Autetaan neekereitä niiden omissa maissa, ettei ne tunge tänne. Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän.
ellauri063.html on line 496: Sanassa sanotaan, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Niinpä niin. Köyhyys ei vähene saati poistu. Sieluissa se elää iankaikkisesti. Köyhyys ei ole sitä, että itsellä on vähän, vaan sitä, että toisella on enemmän. Suhteellisuus on hieman hämärää mutta kiistatonta. Köyhiä riittää Suomessa yhä, vaikka he ovat tilastollisesti pulskempia kuin rikkaat aikalaisensa ja terveempiä kuin 1800-luvun ylhäisö. Sentään köyhempiä ja sairaampia kuin aikalaisensa ylhäisö.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri063.html on line 570: Arnkil merkkaa Jaken kässäriin kysäreitä ja kuplia joissa lukee "epäselvä viittaussuhde, toistoa, perustele, lähde, enemmän konkretiaa, seuraavat 250 sivua on turhia." Niistä Jake vähät välittää. Kumpis tässä on finlandiaehdokas? Mulla on lukematta vielä 238s. Jos Juotikas olis totellut, olisin jo läpi. Nyt on vielä yhden normaalin romaanin verran lusittavana. Hemmetin hemmetin hemmetti.
ellauri063.html on line 596: – Parasta on antaa tieto selvästi ja kattavasti, jotta jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Mutta niin ymmärrettävästi että viesti menee perille. Ongelmaksi tulee toisen käden tieto, eli se, kun mediat, bloggarit, somevaikuttajat, ja oman elämänsä Einsteinit alkavat pureksia annettua infoa.
ellauri063.html on line 604: Samuli: kiitos kannanotosta (eli turpa kiinni nyhverö). Suomessa ei onnex ole ebolaa vaikka onkin mutakuonoja. Ja jos oiskin onnex naapurin Mengele on expertti. Aina uskottavin on vähän sitä sun tätä tutkinut emeritusproffa. Elitismistä on lyhyt matka rasismiin.
ellauri064.html on line 95: Norjan matkan antikin oli vähäinen. Parin sivun essee, joka koostuu lähinnä tuokiokuvista, ja
ellauri064.html on line 271: Se vähän kummastuttaa että paronin, Elimäen Moision perijän ja kaivosfirman toimarin kesämökki olis joku yhden huoneen koju, jonka pihalla tönöttää vielä asuntovaunu. Naapurit heti kuusiaidan takana. Ei ihan tunnu säädynomaselta.
ellauri064.html on line 366: Lähde: Antti Nylen https://www.goodreads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet. Hilloo vähän aikaa sitä.
ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
ellauri065.html on line 348: ”Talvisotakirjassa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo. Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat.
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!
ellauri066.html on line 153: Silloiset valtalinjan koirat hyväksyi kirjallisuudentutkimuksen ja tekstikritiikin työnjaon 1980-luvulle asti. Teksti riitti, uuskriitikot vähät piittasivat tekijän elämästä tai intentioista. Kuinka toisin olikaan ennen, ja taas nyt!
ellauri066.html on line 238: Atwoodin kirjasta Käsineiti pitkitetty dystooppisen vähävaloinen tv-sarja on darwinistinen. Siinä nimittäin terotetaan että mies on naisen vihollinen tai vähintäänkin hidaste, josta on hyvä päästä eroon kun sen elatusapua ei enää tarvita. Ja niinhän se tietysti onkin, kun sitä oikein ajattelee. Eipä mieskään enää juuri tarvi kynnysmattoa kun se on loppuun mutusteltu. Päähenkilö joku Moss on aika suloton. Sen vahvuus on happamissa ilmeissä. Se on ainoa joka on mukana joka ikisessä jaxossa. Piisaa eltaantuneita miinejä.
ellauri066.html on line 298: Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)
ellauri066.html on line 312: Vainoharhaisuus ei ole Pynchonilla leitmotif vaan pääasia, sen varma nakki josta löytyy komediaa ja vähän tragediaakin ja paljon paljon merkityxiä, voi vittu. Paranoidit löytää merkityxiä vaikka hiuspinnistä kuin enkeleitä neulankärjeltä. Me loput ei vaan oivalleta sitä. On se ehkä vähän haettua, mutta 1000x parempaa kuin se vaihtoehtoinen totuus, että tässä maailmassa ei ole mitään takana, kaikki on näkyvillä, avaa hölmö silmät ja kazo ize. Se on vähän kuin meidän juutalaisten Kabbalaa. (Hiljattain on Pynchon tehnyt hauskaa pilaa meistä jutkuistakin; ettei sekin vaan ole alunperin joku Pynchowitz, miettii Lippman vähän kateellisena valkonaama ampiaiselle.)
ellauri066.html on line 336: Tähän kritiikkin voisi kyllä vastata sanomalla, että tää on nimenomaan tarkoitus - se on osa Pynchonin taiteellista ohjelmaa. Eli siis, se haluu nimenomaan tyrmätä lukijoiden odotuxet ja toiveet, ja parodisesti pelailla juoni- ja henkilöstereotyypeillä vähän niinko Fielding ja Dickens, se haluaa keskittyä vaan siihen Pynchon-kaveriin ja muut on vaan statisteja. Ditto juonenpuutteesta. (Hyvän kuvan juonenkuljetuxesta saa tästä lähteestä.)
ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä.
ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
ellauri066.html on line 511: Gloating is different from schadenfreude in that it does not necessarily require malice (one may gloat to a friend about having defeated him in a game without ill intent), and that it describes an action rather than a state of mind (one typically gloats to the subject of the misfortune or to a third party). Also, unlike schadenfreude, where the focus is on another's misfortune, gloating often brings to mind inappropriately celebrating or bragging about one's own good fortune without any particular focus on the misfortune of others. Tää on vähän kuin ne 2 näkökulmaa snobiin: ylhäältä alaspäinen ja alhaalta ylöspäinen.
ellauri066.html on line 514: Displeasure at another's unhappiness is sympathy, pity, or compassion. [citation needed]. Paizi pity on selkeesti ylhäältä alaspäin, se on vähän niinkuin armoa. Señor ten piedad de nosotros.
ellauri066.html on line 774: Hänen arvionsa epidemian kehityksestä ovat usein osoittautuneet vääriksi. Tämä jäbä tietää todella vähän ja luulee paljon, joten virhearvioita tuli usein. Voisi jopa sanoa, että Mengele sai 13 väärin 12 rivin veikkauskupongissa.
ellauri066.html on line 778: 20.1.2020 COVID-19-tartuntoja on todettu Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Japanissa ja Thaimaassa. Tartuntoja on vähän, noin 200. Tegnell uskoo, että tartuntoja voi tulla jonkin verran lisää mutta vain paikallisesti.
ellauri066.html on line 786: 8.2.2020 Ruotsalaiset valmistautuvat hiihtolomamatkoihin. Matkailualan mukaan lentoja Euroopan hiihtokeskuksiin on peruttu vain vähän.
ellauri066.html on line 804: – Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 856: – Samaa strategiaa soveltamalla meillä on tuskin ollut uusia tartuntoja vanhustenhoidossa kolmen viime kuukauden aikana. Myös kuolemia on ollut hyvin vähän, joten strategiamme ja kuolonuhrien määrän välillä ei todellakaan ole läheistä yhteyttä. En sano, etteikö niiden välillä olisi jonkinlainen yhteys, mutta yhteys ei ole selvä.
ellauri066.html on line 883: – Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri067.html on line 59: Samaa tuoteryhmää edustaa myös Sara Medbergin Kultaportin kaunottaret, paizi Saralla on sentään vähän naisasiaa ja huumoria mukana. Tyttö sopassa. Muistan lukeneeni poikasena ällön nuortenkirjan Meranon (eiku Muranon, Merano oli leffateatteri Viiskulmassa) lasitehtaan päähän potkituista lasipojista, joista yhdelle lopussa kuitenkin kai kävi jotakuinkin hyvin. En muista nimeä. Saattaisit pitää myös äänikirjasta Katja Lahti Lasitehdas, tuotekuvaus:
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri067.html on line 214: Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa V. vuonna 1963. Sen jälkeen hän katosi julkisuudesta eikä ole antanut haastatteluja. Julkisuuden välttelyn vuoksi hänestä tiedetään hyvin vähän. Hän on kuitenkin näyttäytynyt Simpsonit-piirrossarjassa paperipussi päässä.
ellauri067.html on line 292: 1800-luvulle tultessa Novi Pazar oli jo varsin vähämerkityksellinen kaupunki. Toisaalta kaupunkiin tuli etenkin Serbiasta ja Montenegrosta pakenevia muslimeja. Vuonna 1912 Serbian ja Montenegron joukot valtasivat koko Sandžakin, minkä jälkeen monet muslimit muuttivat Osmanien valtakunnan vielä jäljellä oleviin osiin. Toisen maailmansodan aikana kaupunki kuului lyhyen aikaa vuosina 1941–1944 Italian alaiseen niin sanottuun Suur-Albaniaan. Sodan jälkeen kaupungista tuli taas osa Jugoslaviaa.
ellauri067.html on line 361: Enzian is the name of a foil character in Thomas Pynchon's Gravity's Rainbow, contrasted against the main character Slothrop's association with the V-2. Onxtää V-2 niinkuin se kirja V paizi että reikänä on number 2? Enzian on notmii jota valkonaamat panee perseeseen. Mikä ihme siinä on että Tom of New Englandin näköiset piipunrassit niin usein kuumuu persehommista? Tulee vähän mieleen Wilt Whatman mielimutiaisineen.
ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
ellauri069.html on line 328: By the way, lähetyssaarnaus on kovaa kusetusta. Lähetetään nää hyväuskoiset hölmöt kuin kiltit poliisit tuomaan huopia ja lääkkeitä ja taputtamaan päälaelle pickaninnyjä, sanoen: hei kaverit, ei teidän tarvize meitä kumartaa, kumartakaa tätä ristiinmaalattua joulupukinkuvaa, syökää näitä cracker jackeja ja juokaa cocacolapullosta, niin mekin tehään, se on teidän edestänne annettu, sitte ootte lähes yhtä hyviä kuin me, pyllistetään kaikki samaan suuntaan. Eikä siinä kaikki: seuraavassa lähetyxessä tulee paalikaupalla käytettyjä hikisiä t-paitoja, lenkkareita, mv-telkkareita ja aitoja Nokia-luureja, niiet kyllä kannattaa! Hei älkää kurkistelko tännepäin kun me samalla kuskataan täältä kotiin vähän luonnonvaroja.
ellauri069.html on line 422: Ajatusvirhe salaliittoteorioissa on se talousliberalistien peliteoreettinen oletus että jengi on jotain ovelia pelaajia. (Tätä Nipsu näyttää välillä vähän izekin epäilevän). Ei ne ole, porukat on oikeasti clueless kuin kanat, koirat tai muutkin apinat. Ei ne täällä ole pelaamassa mitään shakkipeliä, eikä sixi tarvita salaisia koalitioita eikä viestejä jotta kaikki menee kulloinkin pintaan nousevien kökkäreiden mielen mukaan. Kaikki on jo luonnostaan niiden kanssa samaa mieltä: kaikki heti tänne mulle nyt. Komma muminspelet, heitä noppaa uudestaan. Voi, tahmatassu on syönyt aarteesi, palaa muumitaloon ja ala alusta.
ellauri069.html on line 434: Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona.
ellauri069.html on line 438: Entäs nyttemmin? No ehkä miesporukoita lohduttaa että raketti on niin mulkun oloinen ja kaivautuu syvään maaemon vakoseen ennenkuin se mehevästi räjähtää ja roiskuttaa sisätönsä ulos. Kuulostaako tutulta? "Oi kuinka fallinen!". Teräserektio, kova roketti, rakastettava mutta hömelö Luontoäiti... On tää vielä vähän roolitettua, sori Tomelo.
ellauri069.html on line 448: Paska Kaariposki edustaa ensimmäistä omivaa miestyyppiä, Hotaska ja Knasu jälkimmäistä marisevaa. Tompan pahin puute on ettei se ajattele mitään asioita kenenkään naisosan esittäjän kannalta, ei sillä oikeastaan ole yhtään naispääosan esittäjää, sellaista että oltais edes vähän aikaa naisen pään sisällä (siis ajatuxella eikä vaan munalla). 1000 sivua eikä yhtään naisia, vaikka panoa on vähän joka sivulla! Thackeraykin on ziljoona kertaa parempi.
ellauri069.html on line 632: Tää on kyllä tyypillistä Wagner-tuubaa josta innostuu se sama hörhöporukka kuin ennenkin, siis kaikenlaiset mystikot ja sadomasokistit pygofiilit. Nipsu on beatnikki, vähän iäkäs jo hipixi, mutta innostuu hippihörhöilystä kovasti. Varsinkin mömmöilystä nähtävästi. Ilmaisesta jäzkistä, godixista ja ilmaisista lyhytmekkoisista pikkutytöistä. Vietti 10v länsirannikolla niissä puuhissa. Wartburgia ei enää tunneta edes samannimisistä autoista.
ellauri070.html on line 440: Tästä jääkaappipätkästä tulee vähän mieleen Philip Roth ja maxapihviin runkkaus. Voisko se olla tässä mukana? Portnoy´s Complaint on vuodelta 1969. Tuskinpa. Nipsun veli Hogan liimasi pisinappulaan Chiquita-tarran. Petti venytteli sitä ja sanoi Pee-pii-taa! Sellaisia veljet on. Hauska vinjetti: Nipsunkin isi pitää nukkuessaan hiusverkkoa! Käyttiköhän se Hornborgin hiusvettä jossa oli hauska tykkitornin muotoinen kääntyvä nokka, tai paidanhihan lyhentimiä? Entä sukkahenxeleitä?
ellauri070.html on line 475: "Ei ole mitään niin halvexittavaa kuin tunteileva surrealisti." (s. 898.) Tätä lausetta siteerataan ihan vitusti. Kuulostaa pahalta, halveximinen on tiimitoimintaa. Surrealismi kuten symbolismikin taitaa olla vähän sellasta. Siinä on mystiikkaa, ja mystiikka on persemäisimpiä paranoidien tiimiapinoiden nokintakeinoja.
ellauri071.html on line 143: Craigin interpolaatioteoreemasta seuraa, että teoria p on ristiriidassa teorian q kanssa vain jos p:llä ja q:lla on yhteisiä termejä. Jos p ja q yhdistetään, niin ne eivät voi olla ristiriitaisia, elleivät ne liity toisiinsa jollain yhteisellä termillä t. Ne ovat muuten ikäänkuin pistevieraita. Ja jos p ei tiedä q:sta mitään, q ei ole osa p:n ulottuvilla olevaa kaikkea. Kummastakin näyttää kaikki riippuvan kaikesta, muttei sama kaikki. Ne olis vähän niinku monadeja. Idealisti se oli Leibnizkin.
ellauri071.html on line 243: Tuli mieleen että onko omavoimaisen raketin rata sittenkään paraabeli, jos sen nopeus ei ole vakio? Vai saavuttaako roketti vakionopeuden niin nopeasti ettei tätä tarvi ottaa huomioon? No näyttää siltä että suurimman osan lentoa se seuraa ballistista rataa eli paraabelia, mutta alussa työntövoima jyrkentää sitä ja lopussa ilmanvastus. Koska maapallo on pyöreä, koko rata muistutta vähän avattua hiuspinniä.
ellauri071.html on line 413: Hererot ei tosiaankan ole heteroita. Lihava poika Ludwig marsu taskussa on saanut tutustua lukuisiin ulkomaisiin kulleihin. Persuja käymäsillään käymälässä Ludin paljaassa vaaleanpunaisessa perstaskussa. Siltaan raapustetun graffitin kukka muistuttaa muodoltaan nuoren tytön pillua. Se on varmaan unikko, tai sizeon jalaton hämähäkki väärinpäin. A canoe up the shit creek without a paddle. Tästä otti yx feministi vähän nokkinsa, eikä syyttä. Kyltää on niin toxisen setämäistä että. Ollaan sivulla 947.
ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
ellauri071.html on line 520: Tässä vaiheessa on käynyt selväxi et koko Vyöhyke on nyt jenkeissä. Nipsun oidipaalinen ongelma ei olekaan tuomizeva isähahmo, vaan pikemminkin päinvastoin että rakas äiti on miehistynyt vanha rahamassi, ja iskä vaan vinkuu jossain taustalla. Bow tie daddy don't you blow you top / cause you think you're getting too old, lauloi Borat-wiixinen Frank Zappa mun summanmutikassa ostamalla levyllä. Raketti ja Torni (h.k.) edustavat myös kikkeliä, niinkuin kaikki vähänkin sikaaria muistuttavat esineet tässä kirjassa.
ellauri071.html on line 525: Ei hemmetti ei tästä "päästä eteenpäin" (kuten Lea ja Seija sanovat) ennenkuin on vähän esitelty Kabbalaa. Se on hörhöilyä par excellence.
ellauri072.html on line 45: Mä vähä epäilen et Nipsulla ja Wallabyllä on ollut molemmilla samanlainen määräilevä terveydenhoito- tai opetusalalla toimiva äiti. Joka sovelsi niihin selektiivistä kylmyyttä. Ne olivat ize isänsä tapaisia pehmoisia kuohilaita. Ja sixi niistä tuli tollasia hysteerisiä realisteja.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri072.html on line 153: Upporikas puolalainen upseeri ja seikkailija Jan Potocki (1761-1815) kirjoitti "Saragosasta löytyneen kässärin" ja kärsi sitten melankoliasta. Ampui izensä hopealuodilla kun luuli muuttuvansa ihmissudexi. Siltähän se vähän tuntuukin. Sillä oli perettäkin, 5 lasta 2 vaimosta.
ellauri072.html on line 190: Sexiskandaalit ravistavat katolista kirkkoa vähän väliä. Ongelma on se, että samansukuisten ja alimittaisten apinoiden hypistely on vain luonnollista, mutta katolinen kirkko on luonnoton, kun se kieltää sen pappiraukoilta. Ei riitä ettei ne saa bylsiä, pikku pippeleiden tafsauskin on tabu. Se on julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri072.html on line 225: Nyt vähän näyttää siltä että Wallabylla on jotain tekemistä logopedian kanssa, eipäskun siis logoterapian. Siis Hitlerin maanmiehen Franklin keximän kallonkutistusohjelman. Näät 1 pirun narsistinen ämmä josta se kertoo tässä ikävien ihmisten bühlainissa sai seppukun tehneeltä terapeutiltaan nimenomaan logoterapiaa. Siinä esseessä on erittäinkin paljon ize koetun makua.
ellauri072.html on line 283: L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi.
ellauri072.html on line 343: Se vähän panee huolestuttamaan, että yhdessä jalkanuotissa Wallu yrittää omien sanojensa mukaan välittää jotain "erikoista irvokkuuden/lunastuxen sekaista ahdistusta". Lunastus on yx ällösanoista, ikävää kaupallista jeesustelua. Kaxinkertaista kirjanpitoa.
ellauri072.html on line 391: Tämä nostaa esiin kysymyksen, mitä onnellisuus on ja miten sitä pitäisi mitata. Hyviä vastauksia on vähän, siksi tässäkin artikkelissa nojataan tähän kritisoituun, mutta vakiintuneeseen kysymykseen ja vastausasteikkoon onnellisuuden mittaamisessa.
ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.
ellauri072.html on line 443: Hallizijan tarkoitus on pitää hopeaselät pois toistensa turkista ja toimia vähäosaisten roolimallina. Vaalien tarkoitus on vaihtaa miehitystä määrävälein ja kammeta vanhat kannot ulos. Samaa tarkoitusta palvelevat organisaatiouudistuxet.
ellauri072.html on line 456: Onkohan toi Wallun tarina pojalleen mustasukkaisesta isästä tosipohjainen? Olix Wallu kivulloinen pienenä? Tollasta kyllä tapahtuu et läheisriippuvaiset vanhemmat kokee lapset kilpailijoixi. Calle oli mustasukkainen kuin piru Pirkosta ja - nytkö se vasta tuli mieleen? - Pirkko varmaan oli mustasukkainen Callen palvomalle tyttärelle. Entäs sitten pojat? Vaikee sanoa. Ainaskin Calle sanoi eläkkeelle päästyään et tää on sen elämän parasta aikaa. Mä olin vähän myrtynyt.
ellauri072.html on line 555: Hmm. Tää on vähän suspektia. Haiskahtaa laissez faire kapitalismilta.
ellauri072.html on line 568: No aina helpompilukuista kuin esim Pynchon, ja vähän aikuisempaa.
ellauri073.html on line 88: HS:n kriitikko Mervi Vuorela antoi Röyhkän uusimalle Maantie-levylle kaksi tähteä. ”Kun hän tirkistelee lauluissaan vähäpukeisia naisia, rivien välistä ei paista minkäänlainen itsereflektio tai itseironisuus – ainoastaan setämiehen kiimaisuus”, Vuorela kirjoitti.
ellauri073.html on line 191: Mutkun Wallu löytyi leukakiikusta, se ratkaisi asian. Nyziltä ei voinut enää tulla lisää kirjoja eikä kukaan voinut enää pettyä. Nyt voitiin olla vaan surullisia, ja ihmetellä mixi sen piti tappaa izensä. Hei heput! Kuunnelkaa nyt vähän muakin! Kyllä mullakin on ollut välistä aika kurjaa täällä Euroopassa. Mulla ei ole tota porvarillista "depressio" tautia, mä oon tavallinen psykopaatti vaan. Sanotte mua vihaajax kun kirjoitan näin rumasti Wallusta, mut oikeestihan se ootte te jotka vihaatte mua! Ette edes paina mun kirjoja! Eikä musta luennoida englannin laitoxilla niinkuin Wallusta. Emmä saa edes ize luennoida niissä. Mitä vittua. Mitä se muka teki paremmin kuin mä?
ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)
ellauri073.html on line 195: On outoa mutta sopivaa että Johnin yx hahmo, John McCain (kekä se on pliis?) kuoli just äsken vähän ennen Wallun 10v kuolinpäivää.
ellauri073.html on line 200: No mä en kyllä ole enää ihan tossa joukossa. Kyllähän tää Wallun juttu kuullostaakin vähän falskilta, eze olis hirmu hienoa että Viet Kong piti Johnua vankina yxinäissellissä. Ikäviä ällösanoja Wallu heiluttaa kuin jättimäistä tähtilippua, kuten "palvelus", "uhraus" ja "kunnia".
ellauri073.html on line 210: John McCain oli US politiikan David Foster Wallace (jatkaa Matt): pelkkää pintaliitoa. Molempien ura oli vaihtoehtoista totuutta. Wallace oli muka “avant-garde” artisti mutta matki Hubert Selbyä, Franz Kafkaa ja 12 muuta hemmoa; McCain oli "sotasankari" joka särki 8 konetta ja särkyi kidutuxessa. (En mä ois kyllä, miettii Matt). Molemmat oli huonoja koulussa: Wallu jätti kesken tohtoriopinnot ja Johnu sai melkein potkut sota-akatemiasta. Ne oli ilkeitä naisille: Wallu stalkkasi useita naisia ja kerran työnsi tyttöystävänsä liikkuvasta autosta. McCain otti avioeron vammaisesta vaimosta ja nimitti tosta vaimoa julkisesti "vituxi". Wallace oli olevinaan omaperäinen vaikka se kirjoitti kuin ala-asteella, ja McCain oli olevinaan kapinoizija vaikka se oli rebublikaanina ihan keskitasoa. Tähän vähän lisää Wallun plitiikkanäkemyxiä:
ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
ellauri073.html on line 225: Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.)
ellauri073.html on line 232: No onhan tää vähän yliyxinkertaista. Kaikki poliitikot on myyjiä, on aina olleet myyjiä. FDR ja JFK ja MLK (se neekeri) ja Gandhi oli huippumyyjiä. Mutta ne oli muutakin, ihmiset jotenkin haistoi sen. Niillä oli se lisä joku, se liskohengitys. Sellasta "persoonallisuutta", no klisheehän sekin on, imeskele vaan.
ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.)
ellauri073.html on line 340: Rock Your Day -videoita varten Immonen on joutunut opettelemaan äänenkäyttöä. ”Nuorempana mulle sanottiin, että voitko puhua vähän kovempaa, mutta tää osoittaa että se on harjoittelukysymys. Kovalla harjoittelulla ja työllä jokainen ihminen saa sitä ääntä lähtemään niin paljon kuin tarvii.”
ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen. Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.
ellauri073.html on line 426: Seija tykkää Kelloggsin Bran Flakes -aamuhiutaleista. John Harvey Kellog ja Will Keith Kellogg oli veljexiä 7. päivän adventistiperheestä Taistelupurolta, Michiganista. Eivät paljon käyneet kouluja, koska vanhemmat uskoivat Jee-Suxen tulevan toistamiseen ennen koulun loppua. No ei temmattu, turhaan seistiin taas hirsimökin katolla. JH onnistui kuitenkin hankkimaan lääkärin paperit jostakin, varmaan postimyynnistä. Se oli kova vegaani, peukutti 'biologista elämistä': ei viinaa eikä tupakkaa, ei edes teetä, kahvia eikä hilloa, vain ihan vähän munaa ja maitoa hiutaleiden kyytipojaxi.
ellauri073.html on line 465: Michael Joyce oli Wallun ihailema sen ikäinen tai vähän vanhempi jenkki tennispelaaja. Ei pidä sekoittaa James Joyceen, joka oli koprofiili irkku kirjailija. Jim Wallace (Wallun isä) pani Taavin lukemaan Platon Faidoa (joojoo, tiedän, yäk). Ja innostui kun poika vaikuttikin valopäiseltä, ei ollut pelkkä jock kuten äiti koitti yllyttää. Ne varmaan kilpailivat Wallu paran sielusta. Siitä saattaa selittyä Wallun "literally indescribable war against himself", involving "toxic, paralyzing, raped by psychic bedouins selfconsciousness".
ellauri073.html on line 477: Onko päähenkilö sankari vai roisto? Mennäkö suoraan asiaan vai kiertäen? Vallattomasti vaiko vakavasti? Puhuja esittäytyy ja kertoo izestään. Saattaapa vähän mustata vastustajaakin.
ellauri074.html on line 96: No ei vaitiskaa, tää ONAN taitaa olla joku USAn ja anglofoonin Kanadan (siis miinus Quebec) muodostama valtio saastuneessa pohjois-Amerikassa. Tässon siis vähän samaa kuin sen kanadalaisen tädin Gilead-dystopiassa, paizi tää on ihan puhasta setäilyä. Kumpikas julkas ensinnä? No se Atwoodin ämmyrkäinen tietysti jo 1985. Wallu oli 23v. Onxtää Wallu sit siitä plagiaattia?
ellauri074.html on line 281: Erittäin hyvin sanottu. Mulle se paikka on Käpylä. Kouvola oli vaan paikka jossa kävin työaikana epäonnistumassa. Ciorania epäillään sekä fasismista että anarkismista. Sekin kuulostaa lupaavalta. Nuorempana se ehkä oli vähän fasisti, mutta se karisi sittemmin enimmäxeen pois. Sen sijaan siitä tuli erittäin onnistunut ihmisvihaaja, ihan Timon Ateenalaisen väkevyyxinen. Vaikuttaa siis oikeinkin järkevältä hessulta. Mutta luetaanpa eteenpäin.
ellauri074.html on line 313: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 327: Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. – – Nyt olen sille immuuni.”
ellauri074.html on line 406: Cioran tykkäsi Joubertista koska se oli keskinkertainen tavis kuten Cioran izekin. Joubert oli mm Chateaubriandin bändäri. Pihvi julkaisi Joubertin penseet jälkijättöisesti. Se oli kirjoittanut aivan vitusti. Pihvi vähän paranteli sen penseitä, ettei ne olis ihan niin keskinkertaisia.
ellauri074.html on line 414: Tähän väliin tekis mieli paasata vähän Mircea Eliadesta (1907 – 1986) ja sen Chicagon kollegasta Belovin Sakusta. Mirkkis on ilmitullut ex-fasisti ja antisemitisti, ja Saku tunnetttu semiitti. Mitenkähän ne oikein tulivat toimeen keskenään? Voisi kuvitella ettei kovinkaan hyvin. Väärin arvattu.
ellauri074.html on line 416: Saku arveli aivan oikein, että nazismin menekkiin osasyyllisiä oli fasistikirjailijat kuten Pound, Heidegger, Hamsun, Céline yms. Hiukka epäilyttävä Faulkner halusi vapauttaa 1954 Poundin hourulasta, mutta Saku vastusti. Tää oli pahinta McCarthyn aikaa, nykyisen kaltaista oikeistoaaltoa. Sillon se muuten johtui vähän vastaavasta syystä kuin nyt, ryssät sai rakennetuksi oman atomipommin ja USA:n maailmanherruus näytti romahtavan. MAGAsta oli kymysys silloinkin. Nyt rinnalle ja ohi on keulimassa Kiina.
ellauri074.html on line 428: Saku ja Mirkku tapaili useinkin sitku Sakun nai se romanialainen matemaatikko 1974, vaimo nro 4, Alexandra Bagdasar. Puhuttiin romaniaa ja kokattiin romanialaisia kotiruokia. Ero tuli vaimosta 1985 ja 1986 kuoli Eliade. Mirkun nazitouhut tuli ilmi vasta 1988. Mirkun 30-luvun kirjoituxet oli aika pahaa fasismia indeed. Sen kannattaman rautakaartin miehet listi silmittömästi jutkuja sakujen rinnalla. Sakua vähän hävetti eze oli kaveerannut tälläsen paskiaisen kaa. Se kirjotti sit Mirkun comic sidekickixi Bloomista kertovaan rompskuunsa Ravelstein: kohteliaasti pokkuroiva pikku romanialainen Radu Grielescu, sliipattu intellektuelli jolla oli antisemiitin rikosrekisteri. Aika noloa. Pääsipä kusettamaan Sakua oikein kunnolla.
ellauri074.html on line 617: Palautetta ehkä vähän siitä että "se" ei tunnu yhtä jäykältä päätä kääntäessä. Muita näkökohtia ihan perussuomalaisilta kohtuukäyttäjiltä maakunnista:
ellauri074.html on line 645: Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.
ellauri074.html on line 676: Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx
ellauri077.html on line 105: Suosiosta huolimatta Wallu kärsi toistuvista masixista. Tokana vuonna se lähti kesken kaiken kotia, yllättäen perheensä jolla ei ollut mitään aavistusta sen kunnosta. Vaikkei ollut edes sunnuntai. Saatuaan vähän terapiaa ja lääkkeitä se palas opistoon.
ellauri077.html on line 190: Arska Kinnunen seliti sanan ironia alkuperäistä merkitystä Platonin Sokrateella: ei sano mitä ajattelee, tai ei ajattele mitä sanoo. Ei siihen välttämättä sisälly mitään sarkasmia. Arska sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Väärin, mitä siitä tulisi jos ystävälle aina sanoisi mitä ajattelee. Ei se ole kovin ystävällistä. Muttei siinä ole pakko olla kieli poskessa, ei mitään läppä läppä virnuilua siis. Vaan vähän suhteellisuudentajua. Kaikkea ei tarvi sanoa mitä ajattelee. Parempi on kun ajattelee mitä sanoo.
ellauri077.html on line 249: Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377).
ellauri077.html on line 548: Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)
ellauri077.html on line 567: Kaiketi Wallun yx loikka tapahtui siellä Bostonin puolimatkan krouvissa. Ja sit vähän aikaa pikku skip hop and jump jokasena selvänä päivänä. Tää tällanen AA-asenne on kyllä lainattu kirkolta. Heikkotahtosten koiravaljas ja talutin. Toinen oli sit se loikka alas tikapuilta tai pallilta kun se lähti hirteen lepäämään. Ei se nyt mikään digiloikka ollut, eikä kauheen urheekaan. Mut kai siihen sit sattui ihan hirveesti.
ellauri077.html on line 569: All good fiction “should both...depict the time’s darkness and...illuminate the possibilities for being alive and human in it." On tässä vähän Readers Digest tyylin gooey sentimentiä, mutta hyvällä tahdolla voi tän ehkä niellä.1
ellauri077.html on line 602: narcissistic, anhedonic culture elements of itself: “If readers simply believe the world is stupid and shallow and mean, then [Bret Easton] Ellis can write a mean shallow stupid novel that becomes a mordant deadpan commentary on the badness of everything”. (Ei ihme että amerikan psyko vähän suutahti.)
ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.
ellauri077.html on line 623: Siinä se kai nyt tuli, Loputtoman läpän idis pienessä paketissa rusetti päällä. Ei teevee-juoppoja saa vieroitetuxi näyttämällä lisää teeveehuumetta olipa se vaikka vieroituxesta. Pitää vaan napsauttaa telkka kiinni ja lähettää Lassi ja Leevi ulos leikkimään. Ensixi se marisee mutta vähän ajan kuluttua ne leikkii ulkoleikkejä ihan mielissään.
ellauri077.html on line 638: Vaik kylmä vähän pidän outona että jalkanuotit olis jotain keskustelua. Simputusta kyllä, joka pitää hereillä, mutta että vuoropuhelua, kun linja kuitenkaan ei ole edes half-duplex tyyppiä. Vituttaako vituttaako, kuuntelen...
ellauri077.html on line 640: Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja.
ellauri077.html on line 652: Annan tahtoni ja elämäni klisheitten huomaan. Päivä kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee. First things first. Rohkeus on pelkoa joka on rukouxensa lukenut. Muista pyytää apua. Tapahtukoon sinun tahtosi. Kylä se toimii jos sinä toimit. Kehity tai häivy. Pysy kuvioissa. Kiitollinen sydän ei koskaan ryyppää. Risaisissa housuissa sykkii uskollinen sydän. Onhan se vähän noloa.
ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis.
ellauri079.html on line 99: Jane Hathaway, jota Klampetit sanoo Jane-neidixi, on Drysdalen lojaali, korkeakoulutettu ja tehokas sihteerikkö. Vaikka se haluttomasti toteuttaa hänen toiveensa, se pitää aidosti perheestä ja koittaa suojella niitä pomonsa ahneudelta. Neiti saa usein "pelastaa" Drysdalen sen omilta juonilta, saamatta paljon tai yhtään kiitosta ponnistuxistaan. (Tämmöisiä hahmoja oli paljon Silta-sarjassa. Ainoastaan päähenkilöt sai tehdä mitä huvitti.) Klampetit pitää sitä perheenjäsenenä niinkuin kotiapulaista; jopa Mummi, joka vähiten viihtyy Kaliforniassa, pitää siitä suuresti. Jane on vähän ihastunut Jethroon lähes koko sarjan ajan. Vuonna 1999, TV Guide rankkasi Janen numerolle 38 luettelossa "50 kaikkien aikojen TV-hahmoa". Mikähän sen sijoitus olis nyt? Nyt on tunnetumpi Amy Hathaway. Anne Hathaway oli nuoren Bill Shakespearen 8v vanhempi MILF-puoliso. Bill oli tempassut sen paxuxi. Se eli kuitenkin 8v kauemmin kuin Bill. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Mäkitupalaisista se oli sitten Jethro.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia.
ellauri080.html on line 44: Teofrastos jatkoi Aristoteleen työtä omilla filosofisilla ja empiirisillä tutkimuksillaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli hyvin laaja, isompi kuin Arilla, mutta siitä on säilynyt vain vähän. Kai ne oli sitten aika tylsiä. Teofrastosta pidetään muun muassa kasvitieteen isänä. Se oli Kreikan Anto Leikola. Luultavasti se oli liian arkinen, TLDR tyyppinen.
ellauri080.html on line 104: 4:5 ei mee 1:1. Miten nää sit menee? Sangviinikot on rohkeita, koleerikot äreitä, melankoliset mähiä, flegmaatikot tyyniä. No sit yli jäis toi tunnollinen/hössö piirre. Onxe sit vaan uusi? Onko se sama kun Riemastuxen anaalis-obsessiivinen/retentiivinen tai neuroottinen? Ei tunnollisuus kyl liity selkeesti kehenkään, ellei fleguihin. Mut niitä on kai löperöjäkin, niinku joku Oblomov. Onx tää piirre 5 oikeesti joku modernin työelämän artefakti? Miten jaetan vastakkaiset piirteet muille tyypeille: jos melankoliset on konstitutionaalisesti mähiä, onx kaikki muut sit seurallisia? Vai voix ne olla kumpaa vaan, ikäänkun rändöminä? Tää jää nyt vähän auki.
ellauri080.html on line 424: Ehkä se oli vaan vähän yxinkertainen? (Mun arvaus. No sori, jatkakaa.)
ellauri080.html on line 425: Häiskä jatkaa vähän hälyttävän oloisesti:
ellauri080.html on line 453: Kirjainlyhenteistä voi suunnilleen arvata mistä tässä on kymysys: E/I on extra/introvertti, N/S on varmaan intuition/sensation, T/F thinking/feeling ja P/J on varmaan perception/judgment. Eli tollanen neljän binäärimuuttujan taulukointi. Ensinäkemältä jo heti vaikuttaa et tässon ladattu vähän liian paljon tollasten aivokuorifunktioiden niskoille, kyllä matelijanaivotkin pitäis ottaa mukaan yhtälöön. Tai ehkä liskoaivot tule mukaan tolla T/F axelilla. Kai sit aina toinen niistä on introverttiä ja toinen extroverttiä, arvatenkin noi ekat on intro ja tokat kirjaimet on extro. El super-intro on INTP ja super-extro on ESFJ. Abstract minded system analysts vastaan concerned and supportive people persons. Joo mä nään mihin tässä ollaan menossa. Voi helvetti. Vanhaa patriarkaalista toxista sovinistipaskaa isoilla kirjaimilla kirjoitettuna.
ellauri080.html on line 689: Se vähä mitä netistä löytyy viittaa siihen että lievästi autistiset ADHD tyypit on taipuvaisia ryyppäilemään yxixeen, mutta kunnon autistit on aika immuuneja. Wallu oli takuulla joku ADHD tai aspergeri.
ellauri080.html on line 1040: Ei ainoastaan biodiversiteetti ole hyvää bisnexelle ("lepo hyvää verelle!") vaan se on myös se eettinen asia tehdä, silloinkin kun muut ei nää. Ikävä kyllä apinat kärsivät epäreilusta rotuerottelusta johtuen kliseisistä tyypeistä ja kärhämien pelosta. 1 kaikista tavallisimmista ja kohutuimmista rotuerottelun lajeista tämän päivän sosieteetissa on sukupuolierottelu. Lähes puolet työvoimasta U.S.ssä muodostuu naisista kuten Mulan, kutenkin vain 4% Fortune500 yhtiöistä on naisjohtoisia, ja vain 17 prosentilla valtaistuimista on naisten pyllyjä. Vaikka naiset ovat hyvin läsnä työvoimassa (tekemässä kaikenlaisia vähäpalkkaisia duuneja), niiden naama työnnetään rotuerottelun lammikkoon kun puhe tulee johtopaikoista. TIME-lehden artikkeli, “Naishuijari” käsittelee Naamakirjan COOta (mikähän sekin on, ei ainakaan CEO) Cheryl Sandbergia ja rotuerottelua ja klisheisiä tyyppejä joita se ja muut työvoiman naiset saavat lättyynsä. Apinat ovat tottuneet ja tutustuneet tiettyihin klisheisiin tyyppeihin, niin että kun niistä poiketaan, apinat ovat vaivaantuneita ja tuohduxissa. TIME-lehden kansi näyttää Sheryl Sandbergin ja sanat “Älä vihaa häntä, sillä hän on menestynyt”. Sandberg uhmasi menestyxellä klisheistä tyyppiä, joka mätkii lättyyn työvoimassa ährääviä naisia, ja koittaa kirjallaan "Nojaa, eteenpäin!" saada muita naisia nojaamaan myös eteenpäin.
ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
ellauri080.html on line 1060: Palvelujohtajuus on johtajuusfilosofia jossa johtajan päämaali on palvella. Tää eroaa perinteisetä johtajuudessa jossa johtajan pääfokus on käskeä. Käske, herra, palvelijasi kuulee. Eipäskun se päämaali onkin yrityxen osakkeenomistajien etu. Palvelujohtaja jakaa valtaa, panee työläisten edut ekaxi ja auttaa apinoita kehittymään ja suoriutumaan niin kovaa kuin mahdollista. Palvelujohtajuus kääntää nurin normin joka panee asiakasrajapinnat ekaxi. Orjat ei palvele isäntää vaan isäntä palvelee orjia. Tää kuulostaa vähän jeesustelulta. Kuten sen kekkaaja Roope K. Viherlehti sanoi, palvelujohtajan tulee keskittyä tähän: "Kasvavatko palveltavat apinoina? Tuleeko niistä palveltaessa terveempiä, viisaampia, vapaampia, omatoimisempia, todennäköisempiä rupeamaan joht- palvelijoixi ize? Kun johtajat tolla lailla vaihtaa mindsettiä, niin ne hyötyvät ja niiden palkkalaiset hyötyvät siten että ne saavat henkilökohtaista kasvua, ja järjestökin kasvaa kiitos palkkalaisten kasvavan sitoutumisen ja osallistumisen. Monet järjestöt (esimerkkejä?) ovat omaxuneet tämän opetuxen. Mike Pence toimi Trumpin palveluvarapresidenttinä. Se ei kyllä aina ollut tyytyväinen Trumpin palveluun. (Helvatti että nää jaxaa hokea tosta kasvusta. Mutta ei kapitalismia saa muuten toimimaan. Se perustuu luottoihin ja niiden korkoihin, ja mistäs se korko tulee ellei kasvusta. Korko on englannixi interest.)
ellauri082.html on line 262: Tässä kertoja puhuu suoraviivaisesti kuinka kuolemattomuus annettiin "subjektille" kuolemalla. Jos uskoo kuolemattomuuteen niin kenties kuolema sit pelottaa vähän vähemmän. Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana kertoja sanoo rivejä kuten, "se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän kazomaan kun mezä täyttyy lumesta." Ja sit vielä "Mezä on suloinen, pehmeä ja syvä." Tämmöiset rivit vois mahdolliseti viitata haluun jäädä sinne noihin meziin ikuisesti. On mahdollista että Frost kirjottaa vaan jostakusta joka on pysähtynyt kepilliselle matkalla jonnekin. Kuitenkin mahdolisesti se on kirjoittanut toisenlaisesta helpotuxesta joka tunnetaan suikin nimellä.
ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
ellauri082.html on line 374: Ortodoxijutkut hassuine hattuineen nähtyinä jahven perspektiivistä ylhäältäpäin näyttää mustilta torvisieniltä. Yxi kazoo levottomana taivaalle, leuan alla valkoinen naamari. Jehova ezä vois panna näihin rokotuxiin vähän vauhtia? Eihän tässä pitänyt näin käydä va fan för helvete.
ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
ellauri082.html on line 415: Hölmö eikö toi just tee todennäkösexi sitä, että noi mystiset kohtauxet on jotain matelijan aivojen purskahduxia? Niille ei löydy sanoituxia, koska ne on verbaalisen aivokuoren alapuolisia. Ei se että mystiset tilat on todellisia eli hemmo todella kokee sellaisia oman päänsä sisässä (samat reitit aktivoituu päässä siis kuin sen oikeasti jotain nähdessä) tee kokijan kuvitelmista yhtään todennäköisempiä. Pikemminkin päinvastoin. Siinä näät on vähän eroa jos joku sanoo näen jänixen ja toinenkin näkee sen saman jänixen, kun jos se sanoo näen jumalan, eikä toinen näe kuin sen sekopäisen kaverin. Se ero on just unilla ja valvetilalla.
ellauri082.html on line 420: Oletkos sä nähnyt takaa-ajajaa, joka ajaa takaa pakoonjuoksijaa?" -" Ei ole näkynyt", poika vastasi, siellä vain miehet kuormaa lastasi. Silloin mie otti repun selästää, pullakahvit tarjos matkaeväistään. Poika vähän ihmetteli moista jänistä, aikoikin siltä sentään jotain kysäistä. Silloin kaatui vähän kahvia, jänis korjas pöydänaluspahvia. Jänis sanoi pojalle: "Älä kanna kaunaa, mennään katsomaan onko täällä saunaa". Sauna oli yhdessä mäenrinteessä, siellä oli saavi kiukaan eessä.
ellauri082.html on line 475: Klinkkeri on yleisnimitys tuhlata teollisuusprosesseista, erityisesti niistä, jotka sisältävät sulatus metallit, hitsaus, polttamalla fossiilisia polttoaineita ja käyttö seppä n Forge, mikä yleensä aiheuttaa suuri kertyminen klinkkerin ympärille hormiin. Klinkeri muodostaa usein irrallisen, tumman kerrostuman, joka koostuu jätemateriaaleista, kuten koksista, hiilestä, kuonasta, puuhiilestä ja hiekasta . Klinkerillä on usein lasinen näkö, yleensä siksi, että prosessin aikana muodostuu sulaa piidioksidiyhdistettä. Klinkeri on yleensä paljon tiheämpi kuin koksi, ja toisin kuin koksi, se sisältää yleensä liian vähän hiiltä, jotta sillä olisi arvo polttoaineena. Klinkeri (jäte) - Clinker_(waste)
ellauri082.html on line 514: Huvittavaa että James todistelee hämäräjuttuja kuvilla jotka esittää hermoverkkoja. Se voi olla vähän nolo nähdessään pilvenlongalta miten lähellä se oli ja silti väärässä. Close but no cigar.
ellauri082.html on line 649: Adventistitutkimuxen tulokset esim. osoittaa, että esim. henkilö, joka liikkuu säännöllisesti päivittäin, mutta tupakoi kohtuullisesti ja käyttää vähän alkoholia ja syö tavallista ruokaa elää todennäköisesti kauemmin kuin yksipuolista soijanakkikasvisruokaa käyttävä vähän liikkuva henkilö. Viimeisestä väliraportista jäi mieleen varsinkin säännöllinen pähkinöiden, juuresten palkokasvien käyttö, joka paransi niin kasvis- kuin sekaruokaakin syöjien ennustetta. Vastaavasti pahiten ennustetta heikensi runsas lihajaloisteiden eli makkaroiden, leikkeleiden jne. käyttö. Mielenkiintoista oli se, että vaikka monipuolinen kasvisruoka on tulosten valossa elämänennusteen kannalta paras, ero pelkkää kasvisruokaa käyttävän ja monipuolisesti kasviksia mutta myös kohtuullisesti lihaa käyttävien välillä oli minimaalisen pieni.
ellauri082.html on line 718: Ja halvexunnasta, naisvihasta siinä myös on kysymys, toivon ja tarpeen ohella. Hän nimittäin tarvizee niitä, tarvizee naista, ja koska tarvizee hän myös pelkää ja vihaa vähän, joka ikistä, ja viha saa ilmiasun halvexuntana, jonka hän naamioi lempeäxi huomioxi jolla tekee sen jutun naisen nappien kaa. Hän kaataa naisen vuoteeseen kuin hiljainen tarjoilija tarjottimen.
ellauri082.html on line 735: Tämä tuore tutkimus oli lähinnä piste i:n päälle, sillä kukaan kenellä on vähääkään ihmistuntemusta ja keittiöpsykologin vikaa, ei ole voinut olla huomaamatta tätä. Todellakin, tämä on oikeaa pommittamista punaisilla (lähes mustilla) pillereillä.
ellauri083.html on line 254: Jos sanoo että tämä on huono juttu, on se vähän kuin sanoisi että liikenne, terveydenhoidon lisäverot tai peräreikäfuusion vaarat ovat huono juttu: vain mysliä mässyttävä luddiittiviherpiipertäjä voi kuzua pahaxi asioita, joita ilman kukaan ei voi kuvitella elävänsä.
ellauri083.html on line 330: Ikivanhan matelijanaivo-aivokuorierottelun muodistus viime vuosisadan lopulta, vähän vanhemman freudilaisen id-superegomeemin uusi peitenimi, verbistä katekhein pitää kiinni. Tarkottaa jotain tunnneperäistä. Tekoakateemista jenkkikeekoilua.
ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon.
ellauri083.html on line 671: No tää ei ollut läppä, jehova jopa vähän suutahti, ei toki Aaprahammille vaan sen nenäkkäälle siipalle:
ellauri083.html on line 685: Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin.
ellauri088.html on line 33: Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä.
ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.
ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä.
ellauri088.html on line 167: Välillä sopii tehä vähän mindfulnessia. Se on jotain buddhismin ja trainspottingin välimuotoa.
ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla.
ellauri088.html on line 271: No kyllähän hautakivi säilyttää muistoja. Siellä kiven alla on se vähä mitä siirasta on jälellä. Victorian muistot veljestä on rumia. Ikävältä tyypiltä se kuulostaakin, pihiltä ilkeälta kyrvältä, Vittorian puheista päätellen.
ellauri088.html on line 303: Kettunen kiersi vähän joka paikassa virkeästi kettujahdissa.
ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
ellauri088.html on line 690: Mies keyhtyy, hebo laihtuu, sitte se vähä maxaa. (Suistamo)
ellauri089.html on line 181: Bobilla ei ollut lapsia. Paljon sexiä vähän villoja.
ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan.
ellauri089.html on line 360: Kip ei ehkä ole aivan parasta A-ryhmää, mutta se saa tytöt nauramaan. Vaikkei ehkä ihan toivotussa mielessä. Se nimittäin on ritari sans peur et sans reproche. Kyllä tytöt tykkää vähän tosta reprochestakin. Bad boys viehättää. Em mnä mittä miäst pelkk vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki sanos flikk. (Uudenkaupungin seutu)
ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille.
ellauri089.html on line 374: El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä.
ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
ellauri090.html on line 365: trazer-te o coração de companheiro. vähän purkamaan taas sydäntäni.
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.
ellauri092.html on line 56: Ja kyllähän se vähän kiinnostaa miten tästä eteenpäin, future work. Nykyään kirjoittavat usein mamumaisesti future works.
ellauri092.html on line 112: Seija oli mato kirkkohissassa, täysi kymppi torkassa. Mulla se jäi yhdexikköön kun en välittänyt mennä korottamaan suullisiin. Kirkkohissa oli musta lukuaineista haukotuttavin. Nyze on ruvennut hautakiven katveessa vähän kiinnostamaan.
ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
ellauri092.html on line 163: Täällä puhuu isä mefodi. Paizi että se oli oikeauskoinen kunnes sai vähän tonttuiltuaan potkut Valamosta. Sen jälkeen se oli kai kadotettu lammas, tai paremminkin izepäinen vanha vuohi.
ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
ellauri092.html on line 208: Pst: Wesley kallistui arminianismin sijasta kalvinistisen preterition kannalle eli lampaat olis esivalittu. Tää on vähän kun se että maailma on deterministinen, mutta ei se paljon auta jos se on kaoottinen. Mefodisteilla on paljon laupiaita hommia kuten sairaaloita, orpokoteja, keittoloita ja kouluja. Babtistit on selkeesti joholla, ne on hihhulimpia, niiden jamboreet on vauhdikkaampia. Mefodistit on vähän tollasia kylmäverisiä tinselfishejä.
ellauri092.html on line 355: Jumala järjesti liitukaudella vähän tilaa ihmisen kehittyä ilman häiriötä dinoilta. Siihen hän käytti asteroidia. No sitten lähetti ainokaisen poikansa. Ei ole toista poikaa (vrt. orava ja sinä lapsena Seurasaaressa: "Ei oo, loppu jo!"), mutta asteroideja on tarvittava määrä.
ellauri092.html on line 446: Hilja pettyi ja vähän pahastui, mutta tuumi jälkeenpäin: Parempi oli ettei Mott ottanut sitä rajusti. Siitä olis tullut isä v ä ä r ä s s ä m i e l e s s ä. Ilmarissa epäjumaloimisen vaaraa ei ollut. Lanko Kaarle oli komeampi muttei ilmeisesti ollut naistenmiehiä.
ellauri093.html on line 402: Sitten vuokrattiin 1985 aivan keskustasta kahvila Korsun yläpuolelta huoneisto kokouksia varten. Tässä kokoustilassa kokoonnuttiinkin vuoteen 2005 asti, jolloin siirryttiin SEOn taloon vähän kauemmaksi keskustasta. Sieltä siirryttiin nykyiseen paikkaan. Juhannuksenakin pidetään edelleen kokouksia, mutta vähemmän kuin aikaisemmin, ennen kaikkea työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden ja osallistujien luonnollisen poistuman vuoksi.
ellauri093.html on line 433: Alkaa tuntua että Hilja on ollut puutteenalainen. Olikohan sillä Krissen kanssa salaisuuxia? Sixikö se piti siitä Mataleena-taulusta? Jos se on salaa tyydyttänyt siihen mielenkiintoaan niinkuin Niku sillä Gallén-Kallelan Aino-triptyykillä? Kaiken hymistelyn alla se vaikuttaa vähän kiimaiselta. Tatuoidut lihaxikkaat renttumaiset merimiehet kuumottivat. Hieno paroni halusi Hiljan kotiopettajaxi. Tuskin keski-ikäinen tanskalainen vaaliseurakunnan kirkkoherra teki treffit haudalle ja ojensi siellä Hiljalle hautapazasta kiertävästä viikunasta lehden. Kyse oli Ingemannin fallisesta pazaasta. Maa on yhä kaunis, mutta Ingemannin romaanit on unohtuneet.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
ellauri093.html on line 681: Hampurissa oli määrä oleskella viikko, sillä rva Tarkkasen paperit eivät olleet kunnossa. Dolmen kuzui Hiljan luoxensa, lupasi lämmittää vuodettakin, ja myös Tarkkasia tarvittiin välttämättä! Laivassa oli niin vähän matkustajia, että kansisalongissa mahtui pitämään raamattukeskusteluja. Pieni huutaminenkin kävi päinsä. Merimiespastori Kunila huolehti auliisti matkatavaroistamme. Minä luikahdin omalle taholleni, silä minulla oli omat vastaanottajani, kaxi nuorta juutalaista poikaa, jotka puhelivat tärkeinä kuin pikkulapset: Etpä tiedä täti mitä me saamme tänään päivällisexi! Porsaankyljyxiä!
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri093.html on line 896: Dickin viimeinen Suomen esiintyminen oli aiheesta "hän pitää pyhiä käsissä". Dick vähän varioi kielikuvaa: olemme sydämellä, käsissä, jalkojen juuressa, joka tapauxessa jossain lähituntumassa. Välillä sen puluja ja välillä karhunpentuja. Nokitaan hellästi, heilutetaan häntiä, se taputtaa meitä päälaelle ja raaputtaa korvan takaata.
ellauri093.html on line 900: Vähitellen Dolmenin porukat muuttivat Saxasta Englantiin. Viisas veto, ja ajoissa. Nazi-Saxassa juutalaislähetys ei oikein vetänyt. Kerronko minne ne voi lähettää, virnuili SS-mies. Dolmenista on aika vähän webissä, ei löydy juuri muuta kuin sen jenkeissä julkaistuja simppeleitä kirjoja tabernaakkelista. (Dickin tytär oli mennyt mimmoisiin jenkin kaa.) Lainataan nyt edes esipuhetta (passim):
ellauri094.html on line 142: Täällä pääkaupunkiseudulla on ymmärtääkseni muutama pappi jo lähtenyt lupaamaan, että he tulevat vihkimään samaa sukupuolta olevia heti, kun tämä laki on astunut voimaan, joten lainsäädännöllisesti kirkon tilanne on tässä vaiheessa jätetty nyt vähän sekavaksi. Käytännössä yksittäiset pastorit voivat tehdä tai ainakin testaavat, tekevät, mitä lystää. Siksi on syytä korjata lainsäädäntöön liittyvät puutteet, ja kannatan sekä edustaja Laukkasen tekemää lausumaa että edustaja Räsäsen tekemää lausumaa.
ellauri094.html on line 190: Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen kristinuskonkin nostalgiselle kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä metaforaa esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi Balkanilla, luovutetun Karjalan kysymyksen yhteydessä sekä Neuvostoliiton sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä. Neuvostoliitto kesti vain vähän pitemmän ajan, ja sitä kaivataan vielä kipeästi.
ellauri095.html on line 165: Noniin mähän SANOIN. Vanhempana Manley(kin) oli vähän Maxin näköinen.
ellauri095.html on line 475: Tosta Savonarolasta oli vähän japitusta Pico della Mirandolan kohdalla, albumissa 54. Se vaikutti aika konnamaiselta, tai joltain terroristilta. Poltti kirjoja kuin Paludan ym. ruozalaiset, mistä ei pidä edes Hoblan matukolumnisti Peter Fakir sveduista. Sitä harmittaa ettei enää voi selata tylsissä bileissä isäntien kirjahyllyä ja salaa fnissata. Hyllyt ovat tyhjinä tai niissä on vain yxinäinen ananas tai banaani. Mamma anna ananasta, sanoi ruozalainen jo talvisodan aikana.
ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika.
ellauri096.html on line 45: Mulla alkaa olla näitä surullisen näköisiä partapozoja vähän oireellisen paljon. Olisko pitänyt sittenkin laittaa kanteen vaikka virtahepo sohvalla? Tai Jaakko Yli-Juotikkaan vaakunaeläin Teräshiiri?
ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
ellauri096.html on line 382: Oisko Augustinuxessa vähän Teo Kirkistä? Tero Kirkisen isä oli piispa Kirkinen. Niissä ainakin on paljon samaa. Tero opetti mulle jossain retretissä että pilvestä saa vastauksen kun lähettää sinne kexejä ja vastaanottaa sieltä evästeitä. Augustinus kävi poikasena naurisvarkaissa. Se tunnusti sen Tunnustuxissa.
ellauri096.html on line 416: Alkaa epäilyttää että Juotikaskin voi olla salaa vähän religieuse. Kaappihomppeli se on melkein takuulla.
ellauri096.html on line 463: Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä.
ellauri096.html on line 498: ”Tietynlainen kirjallisuuden kysymysten pohdiskelu tulee jatkumaan, kuten exitentialismin ja manikealaisuuden. Kun nyt olen kirjoittanut sarjaa eteenpäin, on kirkastunut, että tämä Ikos-tapaus on vähän kuin esipuhe laajemmalle kirjallisuutta käsittelevälle kelalle. ”
ellauri096.html on line 559: Jaska näyttää olevan niin tyhmä ettei se erota rekursiota yxinkertaisesta luupista. (No mäkin kyllä mokasin kerran tossa kohdassa, vieläkin vähän nolottaa, kun Aarne "GF" Ranta ja Kimmo "Välilyönti" Koskenniemi pääsi ojentamaan siitä.) Luuppi on jo Oli kerran onnimannissa, tai tarinassa Oli synkkä ja myrskyinen yö,
ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa.
ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
ellauri096.html on line 753: TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään".
ellauri096.html on line 843: Aika alienoitunutta puuhastelua. Tässähän vois olla jo vähän tota uskontototeemia, "liikkumaton liikuttaja" on tomistien Aristoteleelta lanseeraama epiteetti jumalalle.
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri096.html on line 920: Salmenniemi elää köyhyysrajan tuntumassa. "Viisi vuotta sitten olin todella köyhä; nyt olen enää vähävarainen.” Yli-Juonikkaan Onnen Tiirikka -yhtiöillä on vakavia talousvaikeuxia ja kirjanpitoepäselvyyxiä. Elämme vaikeaa aikaa, ystävä hyvä. Johtaja Uuno Turhapuron kaltaisia pisnismiehiä.
ellauri097.html on line 79: Baltimoren asema vientisatamana toipui vapaussodan jälkeen ja sen kautta vietiin viljaa etenkin Etelä-Amerikkaan. Ensimmäinen rautatie tuli kaupunkiin vuonna 1828. Vuonna 1851 kaupunki erotettiin Baltimoren piirikunnasta itsenäiseksi kaupungiksi. Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1860-luvulla Maryland oli osa Pohjoisvaltioita, mutta monet paikalliset kannattivat Etelävaltioita. Yhtä sekopäitä kuin Menckenkin. Kaupungilla on ollut myös ongelmia poliisin ja etenkin kaupungin mustan väestönosan jännitteiden johdosta. Esimerkiksi vuonna 2015 kaupungissa mellakoitiin mustan miehen kuoltua valkoisen poliisin pidättämänä kuljetuksen aikana. Samaan aikaan esimerkiksi murhien määrä on ollut historiallisen korkealla. Neljäsosa porukoista elää köyhyysrajan alapuolella. Sinnittelee vähäosaisina kuin Gilmoren tytöt. Kaxi kolmesta asukista on mustanpuhuvia.
ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.
ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.
ellauri097.html on line 221: Olli siirtyi ajasta iäisyyteen pääsiäismaanantaina. Mietityttää, jatkuuko filmi suoraan seuraavaan tuotantokauteen kuin netflixissä, vai jääkö siinä vähän luppoaikaa, odottelua kuten katolisten limbossa. Alkaako oikeudenkäynti heti ja siiitä samantien karja-autoihin, vai saako siinä vähän aikaa miettiä mitä tuli sanottua ja tehtyä? Olikohan Olli tollanen ryöväri, jolle eillispäivänä lähtenyt ristiinnaulittu lupasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa". Toivotaan parasta. Mutta pelätään pahinta.
ellauri097.html on line 228: Hain Seijaa kirpparilta ja sain sen mukaan. Se halus kazoa kannua eri puolilta muttei tajunnut eziinä oli sitä öljyä ja se kaatui lattialle. Suutuin pettyneenä sille, rähjäsin oikein rumasti. Seija suuttui mulle ja sanoi että oma vika kun en varottanut, niin kuin olikin. Olin kuin Lassi joka suuttuu Leeville kun ize tunaroi. Luihu kaveri kysyi ostanko sen. Nyt on vähän paha hetki sanoin. Lurjus oli ymmärtävinään mutta pahastui. Lähdin siitä muihin huoneisiin missä huomasin että nahkainen kellonremmini oli sillä aikaa vaihdettu johkin säälittävään kankaiseen.
ellauri097.html on line 282: Mamma Mary on aika nätti valokuvassa. Sen veli kuoli kuppaan 16-vuotiaana ja sen jälkeen Mary epäili aina pahinta. Kuulostaa kyllä pahalta. Marylla oli myös huumorintajua: se antoi juomarahan rumalle prostituutille joka ei ollut käynyt kaupaxi, ja saneli tyttärensä riiauskirjeet sen puolesta. Ankara puritaani joka luki Guy Maupassantia. Ei ihme jos Julian oli vähän pihalla. Sen isä oli hirmu kiltti, äiti äkeä. Sellaisesta syntyy usein homoja.
ellauri097.html on line 585: Me kirjailijat olemme väsyneitä jäämiä siitä vanhasta maailmasta. Mutta vasta painettu kirja on yhä kuin uusi! Sitä on ihana haistella, varsinkin kun se on oma! Kunhan muistamme, mikä se on! Kaiken 1900-luvun teollisen pölyn alla kirja odottaa. Muistia pitää vain vähän pinnistää!
ellauri097.html on line 617: Mutta – on syytä todeta ja toistaa – varsinkin viimeiset kaksisataa vuotta se on ollut demokraattinen kuvataiteen laji. Teoksia on monistettu tuhatmäärin, eikä niiden hankkiminen ole vaatinut suuria rahamääriä. Kirjat ovat teollisella aikakaudella maksaneet sen verran, että melkein kuka tahansa on kohtuullisin uhrauksin voinut hankkia niitä omakseen. Kirjastoissa kirjoihin on päässyt käsiksi täysin varatonkin. Mutta nyt, kun kirja on lakannut olemasta joukkotiedotusväline ja sellaisena demokratian pyhä instituutio, ei enää tarvita loputtomasti halpoja kirjoja. Voidaan tehdä vähän ja kalliita kirjoja! Vittuun demokratia, nyt ruvetaankin palvelemaan niche-markkinaa, jolla on kunnolla pätäkkää! Pitäkööt romaanit Isot Numerot!
ellauri097.html on line 629: Kirjahko muistuttaa myös taiteilijakirjaa. Se muistuttaa sitä ennenkaikkea hinnoittelussa. Kun "painos" on vaan parisataa, kustakin "teoxesta" voi nyhtää satoja ellei tuhansia egejä. (Mikä taiteilijakirja taas on, on toisen manifestin aihe. Mut mun tarkoitus on höpläyttää vähävaraiset kirjankuvittajat mukaan liikkeeseen. Kaikkien taidealojen prekariaatit, yhinege!)
ellauri097.html on line 665: Paras ystävämme ja liittolaisemme on kopiokone, vähän ja huonosti käytettynä hylätty leasinglaite, jonka pelastamme tyhjänpäiväisten toimistojen panttivankeudesta – tuo suurenmoinen työjuhta ja laserase, jota käytämme määrätietoisesti väärin, oikein. Ja kohtuullisen järkevä hinnoittelu, joka pitää innoituxen elossa.
ellauri097.html on line 775: No tää on kyllä vähän suggestiivinen, täytyy myöntää. Toi toinen ruohonlehden niittäjä oli varmaan se julkihomo Wilt Whatman. Toinen suosittu homoilurunoehdokas on
ellauri097.html on line 810: No ei ainakaan toi Home Burialin äijä ihan hirmu väkivaltaiselta kuulosta. Onkohan Kuukuppi vähän hysteerinen, voisi Freudin Sigge hyvin kysyä. Minnes muuten on tästä hävinnyt toi Ketsupin siteeraama värsy 58: "I'll follow you and bring you back with force, I will!" Sehän näyttää puuttuvan Gutenbergista?
ellauri098.html on line 149: Monet muuttujista muuttuvat iän mukana, ja sama kirjailija voi kirjoittaa vähän erilaisia kirjoja eri ikäkausina. Sixi taulukon henkilöt täytyy olla kirjailijaviipaleita, episodeja tai tuotantokausia, esim nuori Goethe, Goethe floruit, vanha Goethe. Kokeillaanpas konstruoida alustava datataulukko. Ei ole selvää voiko tähän ottaa mukaan runoja, paizi jos ne on jotain näytelmiä tai kilometrinpituisia eepoxia. Lyriikka ei luultavasti käy. Goethesta pojat oli kivoja, mutta tytöt kivempiä, koska niitä voi käyttää poikina. Ilmeisesti se ei sitten välittänyt ize antaa persettä.
ellauri098.html on line 252: 31. HÄÄT: Hero menee naimisiin ja saa palkinnon ja ylennyxen, tyypillisesti pääsee suoraan hillopaalupaikalle. Tää on darwinistisesti ajatellen ihan pääasia, sikäli on vähän outoa että se jää uupumaan kristittyjen mielitarinasta. No kyllä katoliet naisenpuolet ajattelee sanan voimalla että jeesuxesta tulee niiden ylkämies. Ja miehet voi sitten haaveilla neizyt Maariasta, tai failing that, edes Maria Magdaleenasta.
ellauri098.html on line 384: Entä jänis? Niitäkin on monenlaisia. Arkoja muttei tyhmiä, huijaavat syrjään hyppäämällä petoja. Onko ne ketun hyvispareja? Kamalissa eläimissä elukat ei pysy rooleissa, kettu on sekopää ja ilves läski flegmaatikko. Sieltä ei kanzi ezii malleja. No pöllö ehkä noudattaa kliseitä. Se on selvä dumari, vanha viisas introvertti flegmaatikko. Oravat on pieniä ja heikkoja mutta nokkelia ja pahanilkisiä. Koirat on hyvixiä, tiimipelaajia, urheita vaikka vähän tyhmiä, esim. Hessu. Kissat on eriseuraisia, ovelia ja laiskoja. Nokintajärjestysten ystävät ei pidä niistä. Ryhmä Haussa ne on konnia.
ellauri098.html on line 566: Muusikkoja urheilijoita ja muita vähäpuheisia viihdyttäjiä, selkeästi pönttöpäitä
ellauri099.html on line 159: Suomen Akatemia ja vähän Kreikankin
ellauri099.html on line 281: R: Kyllă. Junalan lisääntymiskäsky on minulle niin tärkeä, että tekisin kaikkeni, jopa häntä loukkaavia asioita, lähentyäkseni v- häntä. Joten neuvoni on, ettet kiirehtisi heittämään kaikkea taivaan tuuliin. Odota vähän, niin näet että evankeliumit antavat paljon enemmän kuin olet niistä tähän mennessä saanut. Niitä voi jauhaa aivan loputtomiin. Kahdestaankin. Siellä missä 2 kokoontuu 1:n hinnalla, on Jeesus kolmantena.
ellauri099.html on line 357: Mulla on vähän sanottavaa.
ellauri099.html on line 457: Annan omastani vähäosaisille.
ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!
ellauri100.html on line 132: Wokun isäpuoli oli Ernst Rüdiger. Ernst Klezmer näyttää kuvista kazoen vähän muotopuolelta, onkohan se dysplastinen. Tai size on syklotyyminen. Kretschem on slaavia ja tarkoittaa Wirtshausta, Kretschmer on siis Wirt.
ellauri100.html on line 174: Suvakit nyt vaan ovat näitä Marjaana-papin tyylisiä vipeltäjiä. Kuntoutuminen vähän kesken.
ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.
ellauri100.html on line 1322: Toisessa vaiheessa sillä on tiedollinen semiotiikka (sémiotique cognitive), missä määritellään kuka tietää ja osaa mitäkin. (Tää ois niinku peliteoriassa siirrot ja pelin informaatioa sekä niistä johdetut strategiajoukot.) Niitä varten on joku modaalinen kielioppi. Tulee mieleen vähän mun dialogipelit ja niiden perustana olleet peliteoreettiset toiminnan modaliteetit. Hizi että nekin on lähes kokonaan jo unohtuneet mielestä.
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri100.html on line 1372: Barthes päätyi siitä haukuskelemaan Michelet´ä (jamais entendu). Sen mielessä Michelet oli näkyvästi väärässä, ja sitä pitää lukea noin metrin päästä ja kritisoida samalla. Sama pätee sitten avant-garde kirjoihin, ei niitäkään ole tarkoitus ahmia eikä jäädä koukkuun kuin joku pikkukala, vaan pitää etäännyttää, pitää kirjaa käsivarren mitan päässä ja kohotella lukiessa kulmakarvoja. Taiteen pitää kyseenalaistaa eikä vastata kysymyxiin niinkuin Michelet oli yrittänyt. Huohheli huoh. Ex olis parasta jos tekis vähän molempia?
ellauri100.html on line 1375: Barthesin semiotiikassa pintatason merkkien alla piilee myyttien metakieli, esim noi porvarien kusetuxet. Tää oli vähän tollasta marxilaista analyyssia. Merkkimaailman pinnan alla kuhisee valtaapitävien meemejä. Muodista ja muista brändeistä saa samanlaisia äkkäyxiä vaikka kuinka paljon. Naomi Kleinin No Logo on tässä kohden hyvää luettavaa. Kohta kaikki pölkkypäät tuli kysymään Barthesilta neuvoa, ja se kyllästyi herättelemään massoja. Ei ne herää kumminkaan.
ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
ellauri101.html on line 75: Tää albumi on vähä niinku jatkoa numeroille 80 ja 98, joissa on käyty läpi apinoiden luonteita.
ellauri101.html on line 115: Siitä etiäppäin ne jakautuu pystysuunnassa viälä johto-ja suoritusportaaseen sekä vaakasuunnassa nakittajiin ja kopinottajiin. Huonoin palkka on suoritusportaan kopinottajilla huoltajilla. Tässon näitä vaihtoehtoja vähän liikaa kyllä, ei niitä jaxa average idiootti pitää mielessä.
ellauri101.html on line 221: Sinä ansaizet kaiken sinulle kuuluvan hyvän kunhan heräät lumouxesta ja herätät vierelläsi nukkuneet. "Sinä ansaizet, kunhan". Eikös tää oo on vähän tollasta tit for tat? Kaikki tämmöset lunastuslupauxet on pelkkää kaupantekoa. Tää kirja on Toivon viesti lapamadoille: pyytäkääpä kauniisti niin saatte ilmaisexi, tai ainaskin pitkällä maxuajalla.
ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina.
ellauri101.html on line 399: ”Silloin, kun en tee töitä, yritän pitää huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestäni. Luen, kirjoitan ja koitan vähän treenatakin ja niin pois päin.” Vähiin se on jäänyt.
ellauri101.html on line 408: Itse asiassa Sairasvyö toteaa, että maltillinen tuotto asuntosijoittamisessa saa hänet myös nukkumaan yönsä paremmin. Yleensähän porvari nukkuu huonosti. "Minulla on vähän parempi olokin, kun se tuotto on maltillinen. Ei tarvi tuntea izeänsä täydellisexi törkimyxexi, vaan kuuden prosentin väkevyisexi. Sellaisenhan saa melkein maitokaupasta."
ellauri101.html on line 699: Jotain aina pakkosyötetään työläisille jollain keinolla niin kuin termiitille feromoneja yhteiskuntavazasta. Pitkään se oli härkä mörkö tiikeri Jeesus taivas enkeli. Njevvostoliitossa se oli vähän aikaa Marx Engels Freud ja Jung. Nyze on yxinomaan Calvin Klein Nike Coke ja Pizza the Hut.
ellauri102.html on line 36: Neandertaalit ei olleet mustia cromagnoneita maahantunkeutujia kummempia. Ne oli vaaleampi maatiaisempi ja vähälukuisempi koirarotu joka sulautui vastustamattomasti matulaumoihin. Niin käynee tänkin kansainvaelluxen aikana, turhaan koittaa Odinin sotamiehet pyristellä vastaan. Tulijat yrittää nöyremmin ja panee kovemmin. Panee kovan vasten puoliveteistä.
ellauri102.html on line 115: Ennen kuin samoja merkkituotteita pystytään myymään samalla tavoin ympäri maailmaa, nuorten itsensä tāytyy kuitenkin samastua uuteen ryhmäänsä. Siitä syystä useimmat maapallonlaajuiset mainoskampanjat keskittyvät yhä vielā tehokkaammin juuri globaalin nuorison idean markkinointiin. Tämā merkitsee erirotuisten, toisiinsa sulautuvien kasvojen kaleidoskooppia, rastapalmikoita, pinkkejä hiuksia, hennalla värjättyjā kämmeniä, lävistyksiä ja tatuointeja, mukana muutama kansallislippu ja välahdys vieraskielisistä katukilvistä, vähän kiinalaista ja arabialaista kirjoitusta, siellä täällä jokin (ja ehkä toinenkin :) englanninkielinen sana, ja kaiken kuorrutuksena kerros sähköistä musiikkia. Fredan luontoaiheisen muotikaupan ikkunassa ei ollut ainoatakaan suomen kielen sanaa, vaikka kauppiaat oli valtalinjan koiria.
ellauri102.html on line 151: Hän oli tulossa konsertoimaan Suomeen heinäkuussa 2008, mutta konsertti peruuntui vähäisen lipunmyynnin vuoksi. Nugent kärsii nykyisin kuulo-ongelmista. Va fa'n culo "Ted"! Ted paskaröörin kuvernöörixi!
ellauri102.html on line 223: Neuvostoliitossa oli vähän tavaraa vähän vaihtoehtoja.
ellauri102.html on line 224: Bränditaloudessa on saatanasti tavaraa vähän vaihtoehtoja.
ellauri102.html on line 226: Voiko olla vähän tavaraa paljon vaihtoehtoja? Oisko se kuin takas viidakossa?
ellauri102.html on line 372: Ei vittu narsismista on tullut hyve! Se ei ole luonnevika enää vaan sen puute on! 😃 Naimi myöntää reilusti että se ize on bestsellerejä suoltavana friilänsärinä justiinsa tollainen kermapursopylly, varmaan narsistikin jos sen pintaa vähän raaputtaisi. Mutta jokaista menestyvää "Minä Oy"tä kohden on miljoonittain säälittäviä "Tmi Mä" putiikkeja jotka käy siivoomassa näille kusipäille, leikkaa niiden kynsiä tai pesee niiden autoja jonkun vuokrafirman orjana.
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri105.html on line 415: nyt niin paljon että sillä on varaa vähän himmailla.
ellauri105.html on line 494: "Tuli vähän tonttuiltua" tunnusti Mefodi äidille. "Pantiin kuivatelakalle". Niinpä Mefodista tuli 60-luvun lopulla Karpaateilla sijainneen Pyhän Jobin luostarin perinteen jatkajan, Yhdysvaltoihin siirtyneen Pyhän Kolminaisuuden nimeä kantaneen luostarin alaisuudessa toimivan alkuperäisen luostarin nimisen, Pyhän Jobin luostarin pappi ja rippi-isä. Pappismunkki Mefodi (Matti Lehmonen) (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri105.html on line 530: Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin.
ellauri106.html on line 446: Johtuuko arjalaisen epäonni epäonnistuneesta insestistä kun se yritti työntyä 11v tyttäreensä matkalla kotiin biitsiltä: kiss [her] the way [he] k-k-kiss[es] umumumother”, kuin Miltonin Saatana. Paizi Saatanalla kyllä meni kamat pussiin, se ja Synti-tytär saivat pikku Kuoleman ja nipun koiria. Syitä ja syntejä löytyy riittämiin kun vähän pöyhäsee. Tai hei, size oli se synti että jutku meni naimisiin shixan kansa vastoin isän tahtoa (niinhän pääsi Philillekkin käymään, ja siitä juuri lähti Philin pyörä lapasesta)?
ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri107.html on line 289: Ilmeisesti Phillu halus olla joku narsistinen herra vapahtaja, sixi se haki ongelmaisia naisia. Kohta se oli niiden pahin ongelma. "Maureen" oli rähisevä, "Susan" kyynelehtivä. Susanin calpurniamainen äiskä arvioi että jutkurunoilija oli hysteerinen. Oikeassa oli. Hysteerinen eikä vähän vaan läpeensä mulkero. Siltä puuttuu vilpittömyyttä mutta sensijaan vilpillisyyttä sillä on pyykkikorikaupalla. Ei luottoa eikä uskoa mutta kosoltikin huonoa uskoa, malfoy. Kukas muu se oli josta tuli sanottua ihan samaa? Ainaskin toi Joe Burgo, narsistiexpertti joka nautti ize kuvailemastaan taudista.
ellauri107.html on line 353: Kun Coleman lakkaa puhumasta reviiristä se alkaa puheen nartuista. Vitun apinat. Juutalaiset raivaavat tiensä hämmästyttävästi ghetosta huipulle. Tässä on vähän tällästä homosteluakin mukana. Molemmat äijät, Coleman ja Nathan on Philip Roth erivärisissä vaippahousuissa.
ellauri107.html on line 566: sinä olet vielä kokematon lapsi. Poika, hän on sompaillut jo vähän liian kauan minun makuuni. Aitisi on oikeassa hänessä on jotakin vikaa.»
ellauri107.html on line 583: Phil, äitini sanoi kyynelehtien jo siinä vaiheessa, me emme riitele mistään sinun kanssasi paizi vähän tästä ämmästä.
ellauri108.html on line 322: Tiesin kyllä että aamulla oisi maha kipeä mutta silti söin kuin hevonen ylijäänyttä kuivaa savusiikaa illalla. Ja tulihan se kipeäxi. Siitä palkinnoxi näin Phil Rothin kuvittamia unia nuorista naisista ja sydänsuruista. Sydänala olikin mulla kipeä. Ja alavaza ja vähän munaskuutkin.
ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä.
ellauri108.html on line 450: Tässä voi nyt olla vähän toistoa, muttei jaxa siivota.
ellauri109.html on line 306: Se narsistin giveaway piirre Rothilla on aivan selvästi et jos sitä kehuu vähänkin niin se leppyy ja pissii hunajaa.
ellauri109.html on line 644: Spielvogel sanoo että on mahdotonta olla onnellisesti naimisissa näyttelijän tai kirjailijan kanssa, ne ovat kaikki samanlaisia. Siltä alkaa vähän kyllä vaikuttaa.
ellauri109.html on line 699: Mixhän Walter Scott sai siitä kierteitä? Varmaan kun silläkin on noita lemmenjuonia ja urotöitä, hengenilmestyxiä ja tuoxinaa. Mutta tähän vähän taustoja.
ellauri109.html on line 773: Koko Hubara on huomannut, miten vähän Suomessa tiedetään jemeninjuutalaisista. Koko juutalaisuuden nähdään tiivistyvän vain holokaustiin ja amerikanjuutalaisiin.
ellauri110.html on line 77: Lukekaa textinne ääneen ja yrittäkää arvata mitä tunnetta texti kuvailee. Harjoitus muuttuu vähän vaikeammaxi, kun kirjoitatte henkilön sijaan hevosesta.
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.
ellauri110.html on line 149: Tää Wikipedian sepustuskin osoittaa ettei termiittiapinat ole edistyneet vähääkään Swiftin ajoista. The curren extirpation of the whole animal population (except the edible ones) by the termite apes is very like the speakers of many immodest proposals.
ellauri110.html on line 179: Hannu on eläin, se myöntää auliisti. Moraalin käsitteet on vähän pehmeitä. Pääasia että tekee mitä tahtoo eikä tahalteen satuta toisia. Näinkö on, olisi?
ellauri110.html on line 193: Juutalainen huora pitää jeremiaadia. Hannulta menee pupu pöxyyn, se vetää takaisin. Iisebel loukkaantuu, kunnei tahdo kelvata. Kaikesta maxan, kaikesta on maxettava, vaikkei mitään särkynyt. Kirpasee se kyllä vähän.
ellauri110.html on line 195: Silti Hannu on vähän pettynyt, kun Iisebel ei nähtävästi muista sitä enää ensi kerralla. Tämä on kestettävä vain, lohdutan izeäni. Seisovasta vedestä odota myrkkyä. William Blake sanoi senkin. Kaikki on kestettävä minkä elämä antaa.
ellauri110.html on line 209: Hannu on mieltynyt sanaan ehken. Sitä pidettiin vähän rahvaanomaisena kyökkisuomena, melkein samanluokkaisena kuin rappu, ales, läpitte, kiinne, ja niinpäin pois.
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri110.html on line 520: Mutta äitivainaja tukee poikaa haudan takaa säästöillä ja Handen kesämökistä tulee talviasuttava kaikilla herkuilla. Tästä kertoessaan Hande sentään vähän piristyy. Remonttimiesten nimistä ei mikään unohdu. Ja tarkemmin laskien, onhan Hande sittenkin vääntänyt äitykästä runon ja esseen jos toisenkin ja netonnut niistä pitkän pennin.
ellauri110.html on line 541: taas seisoin ma rannalla elämän, nyt sykkiös kerrankin päivähän päin sadun saaret, niemet ne terheniset?
ellauri110.html on line 560: lemmen voima on voittamaton. taas uutehen päivähän. iki-armaus ihanan maan?
ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle.
ellauri110.html on line 860: Hande kuulostaa vähän saxalaisvihamieliseltä. Puhuu Lederhoseista. Nyze pahexuu zhekkihuoria ja vertaa niitä virolaisiin, joita se ize kävi kirjan alussa bylsimässä hyvällä halulla.
ellauri110.html on line 935: Hande on vilpillinen izesäälijä, izensä vähättelijä, alistamalla ylistäjä. Ize asiassa se on eri tyytyväinen izeensä ja tekosivistyxeensä. Autodidakti, parhaan opettajan paras oppilas. Opsimathes, myöhään oppinut. Alkoholi peitti pelkoa, matkustaminen on pakoa. No lähtis siinä karkuun rohkeampikin. Kaikki apinat on samanlaisia, jaxaa Hande tolkuttaa. No kaikki narsistiset runoilijat ainakin on hämmästyttävän samanlaisia.
ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)
ellauri110.html on line 1026: Salminen kirjojen myynti oli ilmestymisaikaan vähäistä, mutta myöhemmin arvostus on kasvanut.
ellauri110.html on line 1039: Handella oli huono isä, ja huono isä se oli izekin. Sellainen menee perintönä. Sen Lauri-pojalla on tytär, onkohan silläkin huono isä? Täytyis kysyä siltä. Siitä ei ainaskaan tule huono isä, huonojen isämäkelöiden ketju katkeaa. Toisen elämää ei voi elää, omaansa vain, lohduttautuu Hande. No voi toisen elämään sentään osallistua vähän, jos ei ole täys narsisti.
ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
ellauri111.html on line 864: - Höpsistä, nehän oli nimenomaan mun heiniä. Homma etenee niin kuin verotus: rikkaita on vähän ja ne pitää vitun kovaa kiinni paljostaan, köyhiä on niin maan perkeleesti että jos niiltä saat edes rovon kultakin niin kohta piereskelet rhahahaalarissa kuin Roope Ankka.
ellauri111.html on line 874: "Ei, ei, aivan päinvastoin. Isä Paissij kyllä puhui minulle vähän siihen suuntaan kun sinä sanot, vaikka tietysti ei samaa. Jotakin aivan toista puuhattiin", lisäsi Aleksis punastuen.
ellauri112.html on line 87: Kekäs se Pierre Janet lienee? Eikai sukua Pierrehumbertin Janetille? Tokkopa, luultavasti pelkkä yhteensattuma. Joo, Pierre oli uraauurtava ranskalainen psykologi, psykoterapeutti ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka kiinnittävät huomiota potilaan traumojen ja elämänhistorian väliseen yhteyteen. Siis vähän niinkuin elämä ja teos-linjan miehiä.
ellauri112.html on line 137: Eno syntyi samana vuonna kuin Poju ja kuoli 67-vuotiaana samana vuonna kuin Wilho Pylkkänen. Sinä vuonna Lea osti koko sarjan Topeliuxen Wälskärin kertomuxia. Oiskohan Wilholta jäänyt kuitenkin vähän käteistä?
ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri112.html on line 572: Mix mua naurattaa Brokenwoodin palikkahuumori, muttei naurattanut toi ahdistava draamakomedia täynnä läpimätiä teeskenteleviä rahan ja menestyxen perässä säntääviä amerikkalaisia? (No nauratti vähän siinä kohtaa kun vauvanmaito kaatui pöydälle.)
ellauri112.html on line 595: No tästä löytyi jo vähän vinkkiä: Codyn jutut nähtävästi naurattaa hipster-sukupolvea. Mä oon ihan eri sukupolvea, sixi vizitkään ei naurata. Sisäistetyt normit on niin erilaiset.
ellauri115.html on line 158: Nainen nimeltä Tuija Välipakka sanoo että meitä narsisteja on 2 tyyppiä, overt ja covert, mikä muistuttaa vähän mun jakoa onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin narsisteihin. V-pakan miälestä ensimmäiset on saaneet lapsosina liikaa ihailua ja jälkimmäiset liian vähän. Kummassakin tapauxessa puuttuu kiintymys ilman ehtoja. Niinkuin kiltit kristityt sanovat, jumala joka rakastaa sinua vaikka olet paska, tai siis oikeasti ei ota siihen edes kantaa, rakastaa vaan sua koska sä olet sä. Ei sen pitäisi olla niin vaikeata, mutta silti 10% porukoista on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Samainen Tuija Välipakka kirjoitti 2011 runkunhajuisen novellin nimellisesti pettämistä kuvailevaan pehmopornokirjaan valhe & viettelys, joka löytyi Käpylän kirjastosta porno-osastosta, ei vaan poistohyllystä.
ellauri115.html on line 160: Tämmönen hypoteesi sitten, että kirjailijoista ja muista julkkixista 90% on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Ne pyrkii esille täyttääxeen niiden sielussa ammottavaa mustaa aukkoa. Mutta musta aukkopa ei täytykään, se vaan imuroi izeensä lisää mazkua. Tän hypoteesin (joka kieltämättä on aika extreemi) testaamisexi täytyisi selvittää, onko kirjailijaa kehuttu liikaa pienenä vai liian vähän. Ja sitten verrata tätä niiden kirjoittamiin kirjoihin sekä niiden tekosiin.
ellauri115.html on line 178: Kerran juuri työntäessään sisään jonkun Julietta nimisen ammattilaisen pukilla se säikähti: senhän tissinapit eivät ole identtiset? Mistään ei tullut mitään. Julietta, joka oli vähän ennen palvellut Casanovaa moitteetta, ärähti J-J:lle: vittuako tänne tulet, rupea vaikka tilintarkastajaxi (Kari Wellman), tai vakuutusmatemaatikox (Lauri Oravisto).
ellauri115.html on line 193: H: Mitä hullua puhetta tämä oli, ähkäisi Apilseri izexeen, tuntien käsiensä muuttuvan hikisixi ja kazahtaen avuttomasti Meleksedekiin, joka kuitenkin näytti olevan vakavissaan. Sanat sekä todistivat että kumosivat saman asian. Meni vähän aikaa, ennen kuin Apilseri käsitti Meleksedekin kuvittelevan korkeimman asettaneen hänet kansan keskelle estämään sitä muiden jumalien palvelemisesta. Hänen korkeimpansa oli silkka haavekuva, joka vähässäkään määrässä ei perustunut tietoon tai kokemuxeen. Sen tähden kansa kuvittelukyvyttömämpänä ei jaxanutkaan uskoa korkeimpaan, jolla ei ollut kuvaa eikä muotoa, ja sen tähden kuningas oli uskoineen yxin.
ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
ellauri115.html on line 283: Montaigne vaikuttaa enimmäxeen tolkun mieheltä joka on kiinnostunut vähän kaikesta, Rousseau sen sijaan täys sekopäältä joka on kiinnostunut vaan izestään, keltanokitkeröstä ja jänönputkesta. Löytö ilahdutti ja hauskutti sitä pitkään, kunnes se löysi vielä harvinaisemman, nimittäin vata. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.
ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
ellauri115.html on line 492: Mut hei, kuka mä oon? Mikä oikeus mulla on päättää mitään? Mikä ratkaisee mun kannanotot? Jos ne on väistämättömiä, jos ne johtuu mun saamista vaikutelmista, enxmä tuhlaa voimiani sellasissa tutkimuxissa; ne toteutuisi ilman mun puuttumista asiaan. Mun täytyy six ekana kääntää silmät kohti omaa napaa ja tutustua instrumenttiin jota aion käyttää, ja selvittää miten pitkälle se on luotettava. [Tää on nyt vähän toistoa toiselta idealistilta Cartesiuxelta, koittakaa jaxaa kuunnella...]
ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]
ellauri115.html on line 518: Nyt kun mä, niin sanoaxeni, ole varma izestäni, mä alan kazella asioita izeni ulkopuolella, ja mä kazon izeäni vähän väristen heitettynä sikin sokin tähän valtavaan maailmankaikkeuteen, ikäänkuin paiskattuna valtavan määrän yxiköitä sekaan, tietämättä mitään mitä ne on izessään tai suhteessa muhun. Mä tutkin niitä, herborisoin; ja eka esine joka tarjoutuu verrattavaxi niihin on - nyt takuulla yllätyt - mä ize.
ellauri115.html on line 536: Yhtä vähän pystyn käsittämään miten tahto liikuttaa ruumista kuin mä tajuan miten aistimuxet vaikuttaa mun mieleen. Mä en edest tiedä mixi toinen näistä mysteereistä on näyttänyt vähemmän selittämättömältä kuin toinen. Mun omasta puolesta, olen mä aktiivinen tai passiivinen osapuoli, kahden aineen yhtymisen tapa näyttää musta ihan kreisiltä. [Jotain mystistä mutustelua seuraa, josta ei saa selvåå, jätin pois.]
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri115.html on line 769: Rusakko viettää lettua eloa autiolla saarella. Lojuu aamupäivät niittyhumalassa, sit pitkä lounas, vähän heinäntekoa rahvaan apuna ja puukiipeilyä, sit soutelua omin nokkineen järvellä Terskan tiskatessa lounastiskejä ja prässätessä sukkaliivejä.
ellauri115.html on line 829: Jatko-osaan Janne on säästänyt muutamia omakehuja. Kerran se ei kannellut kun kamu vahingossa lytisti sen sormia vähän mankelissa. Toisen kerran se riiteli kroketista kamun kanssa joka mätkäs sitä päähän krokettimailalla. Janne ei raportoinut väärinkäytöstä. Kummallakin kerralla kamu nöyrästi myönsi syyllisyytensä ja pyysi armoa. Onkohan nääkään nyzit totta, jää miettimään.
ellauri115.html on line 831: Romanttiset näkymät, sanoi Janne ekan kerran ranskaxi, se oppi sanan briteiltä. K-Raudan pienellä kesäapulaisella on romanttiset tissit, tai sellaset pienet mutta terhakat. Mm mitkä maisemat, sanoi el Zorron roisto aika paljon isompia tissejä. Mä pidän enemmän tollasista pienistä. Jouduttuaan Bielenseen autiolle saarelle JJ tuotatti sinne tässä järjestyxessä Terskan, kirjoja ja vähät varusteet. Sen hommana oli dolce far niente. Se sanoo Terskaa elämäntoverixi ja taloudenhoitajaxi kuin Hande Mäkelä Anza repukkaa. Se sanoo olevansa ihan yxin vaikka Terska häärää keittiössä ja sen sängyssä. Sillä aikaa Janne lähti Linné kainalossa kasviruuduille tarkkailemaan kasvien sukupuolielintoimintoja.
ellauri115.html on line 866:
Puujumalista vähäsen
ellauri115.html on line 970: Kun valoin Rauhixen ikuisten vessanportaiden perustaa betonista, tuli pikku Max noin 5v siihen ja ja halusi mennä pikku saappaillaan kävelemään pehmeässä sementissä. Sopiiko, sopiiko? se kysyi ja meni sitten sinne tallustelemaan. Sanoin EI! EI! EI SOVI! mutta siitäpä se vähät välitti. Se piti lopulta yxinkertaisesti vaan nostaa sieltä pois. Sille sana "sopiiko?" oli vaan joku sana joka pitää sanoa ennenkuin tekee mitä lystää. Tai Niklaxen "Puheenvuoro!" Mähän sanoin puheenvuoro! Tai Alexander Stubbin "Sori siitä", sana joka pitää sanoa jos jää kiinni kusetuxesta. Valitettavasti, sanon vaikken valita. Olen vaan pahoillani että huomasitte. Taikasanoja, stiiknafuulia (YÄK, siinäpä ällö tarina Teuvo Pakkalalta). Sanahelinää, pelkkää semantiikkaa.
ellauri115.html on line 1212: Mut mä en yleensä syytä olosuhteita. Siinä suhteessa epätyypillinen narsisti. Narsisti on 3-vuotiaan tasolla. Siinä kazannossa edustan kyllä hyvin tyyppiä. Mut ehkä en täytä määräävää kriteeriä olla kaikkia kohtaan hyökkäävä määräilevä ja kontrolloiva. Vain erästä jänistä, ja siinäkin on puntit tasoittuneet vähäsen, kuin myös testosteronitasotkin.
ellauri115.html on line 1220: Iisakki vähäpuheinen
ellauri115.html on line 1230: Ei ihme jos Iisakista tuli vähäpuheinen. Tämän aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Hota-Leenan pojalta tai Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
ellauri117.html on line 41: Pohjoismaissa, missä maanlaatu on karua, ihmiset tarvitsevat runsasta ravintoa. Etelän asujamet taas, joiden maa on viljavaa, tarvitsevat sitä vähän. Siitä johtuu uusi eroavaisuus: edelliset kehittyvät työteliäiksi ja jälkimmäiset mietiskeleviksi. Mäkin oon enempi tällänen mietiskelevä, vaikka ruoka kyllä maistuu.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 362: Pertillä oli joitakin homokokemuxia. Joku sen kaveri sanoi jälkikäteen, et Pertti oli 15% hinaaja. Pera oli vähän naisellinen, se tykkäs puuhastella keittiössä essu päällä, kuoria perunoita tai jynssätä lattiaa kuin japsu mom mom&son videossa. Sen mielestä satunnainen sexi oli aivan kauheaa.
ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri117.html on line 644: No ei tästä kyllä tule juuri hullua hurskaammaxi, puolet sanastosta on liiketoimisanoja, puolet jotain narsistista tiimimotivaatiopuhetta ja in effigie omakehua. Oisko tässä kuiteskin vähän sitä predestinaatio-oppia, minkä Hipon Aku kekkasi just Patulta ja mistä Lassi eli Calvin kuumeni ja mistä se riiteli leväperäisemmän ansaintalogiikka-Arminiuxen kaa. Sillä esivalintaopilla oli joku hassumpi nimi, mikäs se oli? Hulluhan se Peeveli tod.näk. oli, tai sitten huippuovela, kalansilmä Hararin heimoveljiä.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
ellauri118.html on line 601: Aphra Behn (10. heinäkuuta 1640 – 16. huhtikuuta 1689) oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi mahdollisesti Wyessä, Kentissä, lähellä Canterburyä. Varhaisista vuosista on säilynyt hyvin vähän varmaa tietoa. Hän syntyi jossain Keski-Englannissa, muutti nuorena perheensä kanssa Etelä-Amerikkaan, jäi isättömäksi, palasi Englantiin, meni naimisiin ja jäi leskeksi jo 25-vuotiaana. Behnistä kerrotaan myös, että hän toimi kuninkaallisena vakoojana sodassa Hollantia vastaan ja joutui rutiköyhänä velkavankeuteen.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri119.html on line 238: Mustasukkaisuus: Harva meistä ei ole lainkaan mustasukkainen, et sinäkään, et salli muita jumalia, et edes pientä söpöä kultaista vusua. Sinun olisi opeteltava tulemaan toimeen mustasukkaisuuden kanssa. Älä ole kaikkinielevä hirviö, joka tuhoaa koko porukan. Kenties suurin rakkaus edellyttää suurinta vapautta. Ota meistä esimerkkiä, ei me yleensä olla mustasukkaisia jos sä taputtelet vähän muitakin. Ei se käyttämällä kulu.
ellauri119.html on line 246: Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu.
ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
ellauri131.html on line 45: Nuoret arvostaa sitä että boomeri seuraa aikaansa, eze on niinkö "inessä" tämän hetken trendeistä. Ei esim dabbaa tai swäggää koska ne on jo vähän aikansa eläneitä trendejä. Ei pahexu revittyjä farkkuja, lävistyxiä tai tatuointeja. Tai ihonmyötäisten pipojen käyttöä sisätiloissa. Näitä asioita nuoret arvostaa boomereissa, joiden biologinen ikä voi vaihdella missä tahansa 35 ja 75 vuoden välillä.
ellauri131.html on line 49: Alivaltiosihteeriä vuosikertaa 2001 tämä kaikki vähän naurattaa. Sen naama on jotenkin pois fokuxesta, mutta sehän voitaisiin korjata fotoshopilla.
ellauri131.html on line 377: vähän joo ja saa.
ellauri131.html on line 379: Lean vuodetoveri Kivelässä pyysi Mariannekarkkia yööpöydän laatikosta, se olis ollut rotevaa. Ei saanut antaa. Marianne Power on vähän Millimolli kieltämättä mutta muuten ihan kiva. Lieväshti Kirsin siivousapulaisen Tainan näköinen.
ellauri131.html on line 399: Mitä sanoi Sarah. Hän oli oikeassa, mutta loukkaannuin. Tuohan on ihan perseestä. Niin on. Et kai sinä oikeasti usko tohon? En. En oikeasti. Ehkä vähän. Ei juma emmä osaa sanoa.
ellauri131.html on line 888: Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.
ellauri131.html on line 1011: Mariannen kirja on samalla lailla mutkaton kuin Konstantin Paustovski. Täst mie pidän, tää on hyvä ohjelma. (No Konsta menee kyllä vähän överix.)
ellauri131.html on line 1042: Kun tiedät; aikamme on vähäinen. To love that well which thou must leave ere long.
ellauri132.html on line 119: Joku kade new age saku kirjoittaa: Mullon vähän kuenimaettoemiae kanoja Ulrich Leonard Toellen kaa. (Se oli vähän mua nuorempi kaveri Lüneburgin nummilta noin 100km päässä mun kotipaikasta.)
ellauri132.html on line 155: Ja bonuxena: kukaan pääse sanomaan esim et mun tai meidän oleskelu on ainoaa tosioleilua, ja sun on väärä, tai et oleskelu on kuollut. Taino voi tietysti, muze kuulostaa vielä pöljemmältä, vähänkuin Asiaton oleskelu kielletty. Nyt takaisin äidinkielelle:
ellauri132.html on line 168: Sievähkö neekerityttö nimeltä Ashley (ei kovin kexeliäs nimi) joka on vähän Ilonan näköinen kirjoittaa September 28, 2017:
ellauri132.html on line 176: Mä uskon mielelläni etmä oon "vaan" omituinen, mutta kieltämättä olen enemmän kuin vähän outo. Voisin syyttää siitä kynäilyintoani, joka ajaa mun stakeja olla kirjailija, uraani lukiopettajana, ja mun harrastetta tarinologibloggerina ja yhteiskunnan johtajana, mutta se ei luultavasti ole ainut syy.
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:
ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:
ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.
ellauri132.html on line 424: Meillä on tosi romanttinen idea sexistä (et arvaa). Meistä olis kiva uskoa eze on perfekti momentti; tunteen ja halun huipennus, ja toisinaan, rakkauden myöskin. Mut tosiasia on et hommat menee usein päin persettä. Useammin kuin ei, kallot kolahtaa, osut väärään reikään, melkein putoot sängystä, tulee noloja pieruja. Ei aina mee niinkuin tarinoissa. Ei se sinänsä haittaa paljon menoa, vaixe on vähän vähemmän sujuvaa. Ize asiassa nolous romanttisissa hommissa voi tuoda sut ja sun siipan lähemmäx koska sun pierut on jotain josta vain se saa olla tietonen. (Ja sun exä, ja sen kamut, jne.) Jos sun tarinassa on kömpelöitä hahmoja, niiden sexikin on kömpelöä, myöskin. Ja se on ihan A-OK. Anna mennä, se on aitoa. Useimmat bylsijät vasta opiskelee partnerin bodya ja toiveita.
ellauri132.html on line 1009: Freytagin Sexin ammattilainen-runon juonenkuljetus. Freytagin kliimax oli kiimaiselle lukijalle vähän antikliimax.
ellauri133.html on line 48: Tää albumi on sikäli vielä raakile, ettei mulle ole selvinnyt, missä sen pointti oikein on. Se on vähän niinkuin paasaussiittiö, joka ei ole vielä päässyt ulos kassista. Okei, Teppo Kurko tuli avuxi, varmistamaan et mitä kuuluisampi bestselleri, sitä paskempi, ja sitä moukkamaisempi apina se joka sen on kynäillyt.
ellauri133.html on line 149: No joskus voit vähän rikkoo sääntöjä jos kielipoliisi ei kazo sinnepäin. Voit. Jopa Tehä. Yhen. Sanan. Lauseita. Tällästä mainostyyliä.
ellauri133.html on line 212: DERRY on pieni kaupunki Maineessa, vähän niinkö Bangor, joka tuntuu melkisten samalta kun Kurkon oma kotikaupunki, MUTTA sen UUUMENISSA asuu sanoinkuvaamaton PAHA, joka vainoaa LAPSIA, pelleilee niille, pelottaa ja mikä pahinta RAATELEE JA TAPPAA.
ellauri133.html on line 215: Tää kuulostaa aivan päättömältä, ja enemmän kuin vähän pedofiiliseltä. Tätä sanoinkuvaamatonta PAHAA kuvataan sit ainaskin 200K sanalla, lyhyillä kylläkin sillä Teppoa ei nappaa seskvipedaaliset sanat.
ellauri133.html on line 265: Mua kyllä käy vähän säälixi toi penninnussija. Aika kurjaa elämää saa sekin viettää, haisevissa viemäreissä aina 27 vuotta ja sit kauhee vaiva saada syödä pari vittumaista kakaraa.
ellauri133.html on line 474: Otetaas tähän vähän haarukkapaloja IV välinäytöxen alkupäästä, s. 883ff.
ellauri133.html on line 478: 1 vanha vällysodan veteraani nimeltä sejase, joka on 93v vanha, kertoi maaanneensa laudanpaxuisen huoran kanssa halvassa bordellissa Baker Streetillä. Vasta kun meikäläinen oli ruikannut laakinsa, mä tajusin eze tyttö makas oisko ollut tuuman syvyisessä runkkulätäkössä. Se sano "mää vaihdan uuden lakanan jos sää vaan tuut muhun uudestaan. Mut tee se vähän äkkiä! Puoleenyöhön mennessä mun vittu on niin puutunut, etmä voisin olla vaikka mies vankilassa." Eli sellasta on Bangorissa: viinaa vittua ja voimakasta talouskasvua. Kauhukirjailija Bill ajattelee mielissään: mä petän Bevin kanssa vaimoani Tabithaa, ja se tuntuu mukavalta! Onnex Tab- Audra tajuaa mun taidetta.
ellauri133.html on line 495: Sit vähän pahisbiologiaa. Mitä Se esim syö? No tietty imee kovaa munaa!
ellauri133.html on line 530: ja 1. kerran hänen päähän pälkähti, ettei Bev muistuttanut sitä vähääkään.
ellauri133.html on line 620: Tultuaan Rotkoon ja tavattuaan sen pääkokin, "Kyrpä" Halloranin, Danny havaiee että hänen psyykkiset voimansa antaa sille vähän tollasta telepatiakykyä. Dannylla on hampaankolossa jättimäinen izehoitoguru nimeltä Tony joka puhuu sille visiossa ja vilauttaa sille tulevaisuutta. "Kyrpä" Halloran kertoo Dannylle että hänkin "hohtaa", ja etä Danny voi ottaa siihen yhteystietoa aina kun se tarvii kokin apua. Nicholsonit kiertää Rotkoa ja jää sitten yxin talvexi.
ellauri133.html on line 784: Liikuttavaa on se, että hän on yhä pistämätön humoristikko. Hän tunnistaa läheisensä ja pysyy usein keskusteluissa mukana. Hyvältä tuntuu myös se, että ainakin sairauden alkuvaiheessa hänestä tuli lempeämpi ja rauhallisempi. Pukeminen ja syöminen sujuvat vielä hyvin, mutta mikään entinen mieluisa, vähän monimutkaisempi tekeminen ei enää luonnistu. Hän ei enää lue kirjoja, katso elokuvia, ratkaise humoristikoita eikä korjaile erinäisiä asioita. Hän paasaa vielä ahkerasti, mutta suullisesti.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri135.html on line 181: Kansakoululaitos ja suomalaisuusohjelma on totuttu panemaan aivan muiden henkilöiden tiliin, mutta tässä kirjassa nostetaan voimakkaasti esille myös kenraalikuvernöörin rooli, kuten jo otsikosta voi havaita. Oliko Berg suorastaan suomalaisuuden luoja? Tätä teesiä ei persut tältä istumalta niele. Kyllä suomalaisuusliikkeen luojat ja vetäjät täytyy löytää muualta, mutta ilmeisesti kenraalikuvernöörin roolia näissä tärkeissä syntyvaiheissa on syyttä vähätelty.
ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.
ellauri135.html on line 710: Runolla on hyvin vähän taiteellisen ilmaisun keinoja. Ihmisillä on vain yksi epiteetti ("tyhjä sydän") ja useita metafooria. Se, mikä ensi silmäyksellä vaikuttaa kielen köyhyydeltä, on tyylinen laite, jonka avulla voimme välittää sotilaspuheen yksinkertaisuuden.
ellauri135.html on line 720: На свете мало, говорят, Maailmassa vain vähän, sanovat,
ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
ellauri140.html on line 441: To wish you backe returne with foule disgrace, Niet olis paras jarrutella vähän.
ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade, Antoi vähän valoa, tollasta hämärää,
ellauri140.html on line 506: Cride out, Now now Sir knight, shew what ye bee, Huusi ääneen: Nyt Sir peliin vähän tzemppiä!
ellauri140.html on line 663: At night doth baite his steedes the Ocean waves emong. Tarvii yöllä ottaa vähän taukoa.
ellauri140.html on line 907: And then againe begun; My weaker yeares Size jatkoi: Mun vähäsemmät vuodet, ketkä on vankina
ellauri140.html on line 933: Not all content, yet seemd she to appease Ei oikein tyytyväisenä, mutta vähän rauhoittuneena
ellauri141.html on line 51: Ripsaspis! AWOL! Käpykaartiin! Sopulit tulevat sopulit tulevat ! Winter is coming! Pakoon! Minun menetelmäni on vähän toinen: Karkuun!
ellauri141.html on line 178: 8. Buli tarkoittaa isoa tai suurta: ”Makke on alkanut käymään salilla, vähän siitä on tullu buli äijä!”
ellauri141.html on line 368: Mut näyttää vähän siltä että Horatiuxen letku ei seissyt monta hetkeä. Se ehkä selittää ezen viisujen perussävy on tollanen tekosirkeä, puoliveteinen ja letkeä. Horace’s obsessions were music, sex, death and wine and crowns made from plants.
ellauri141.html on line 478: Carrie Balestier oli 29-vuotias ja Rudyard Kipling 26-vuotias kun he avioituivat 18. tammikuuta 1892 Lontoossa. Häät pidettiin Lontoon All Souls Churchissa, ja Henry James luovutti morsiamen vain vähän käytettynä.
ellauri141.html on line 686: Esimerkilliseksi suomalaiseksi, todelliseksi miehen malliksi kohotetaan Kokemäen kuningas Pohja, "sukunsa suurin mies”, joka on kuin kotonaan ”Sveeassa, Voijonmaalla, Väinänsuussa, Virossa ja Karjalassa” ja purjehtii kauppamatkoilla ”Norjassa, Juutinmaalla, Wendeissä, jopa Novgorodissa asti.” Tämän lisäksi Pohja järjestää niin kasket, eräretket kuin käsityöteollisuuden. Hän johtaa kansaa, joka ”kulkee ylpeänä ja pelkäämättömänä tietään työntäen luotaan kaiken vähäpätöisen. Jo kehdossa keinuessaan se näkee märkiä unia."
ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri142.html on line 65: Mä muistan että Pierre vitutti koko matkan eikä vähän koska se oli tolvana, omantunnonarka iso läski eikä mikään huumormies. Lexakin näytti vähän pöljältä jo parikymppisenä. Tulee mieleen Ilpo Heporauta, sekin on aatelinen mies.
ellauri142.html on line 69: Tässä kuvassa Lexa muistuttaa vähän Shrekkiä. Korvavahakynttilöihin olis ainesta.
ellauri142.html on line 95: Porulia ja inbamia Lexalla kyllä piisasi, aram hatsaturjanista oli ehkä vähän pulaa. Yhtä karvaisen ellei karvaisemman Frank Zappan laulusta opin sanan ahimsa. Hair growing out evey hole in me. Mä halusin olla yhtä karvainen kuin ne, muttei parta kasva pahoille, turpajouhet joutaville. Valttu Mursusta lisää seuraavassa numerossa.
ellauri142.html on line 268: Loppunousussa Alexander esittää toivomuxen, että Wilhon kirja läpäisisi lukijan kohottavalla uskolla ja kunnioituxella apinakuntaa kohtaan. Oli se sellanen humanisti, toi Wilho-veli. Vaikka humanistit nyt on vähän sitä sun tätä, noin yleensä. Ajatteli Alexanteri, muttei ihan sanonut.
ellauri142.html on line 294: vastaan; jokaisessa elukassa pyrkii jumalan henki ilmestymään luonnossa; mutta vasta apinassa se löytää kädellisen apulaisen, joka häntä voi auttaa izetietoisesti ja vähä-älyisesti pimeiden häiriköiden eli peto-otukshien voittamisessa.
ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin ja Florentius Radewijnsin apinoija.
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri142.html on line 379: silloin hänen viisautensa on pysyvä, joskin vähänläntä. Mitäs vanha iloista, kuha on lämmin.
ellauri142.html on line 399: Uhraudu ja antaudu kokonaan jumalalle, niin ottaa hän ehkä uhrisi vastaan, jos se on jotain hyvää. (Tuomas Kempiläinen) Ei maar, häätyy tähän väliin lukea vähän lisää Tuomolta. Olikohan se uomo? Todnäk, rengasmunkkina. Mulla oli vuosikymmeniä lyhythihainen paita, jonka niskassa luki Mappa Mondo. Toisen samanlaisen merkki oli Uomo di Mondo. Sit oli vielä pusakka jonka nimi oli Poco Loco. Ostin ne Itixen K-marketista ja käytin ne aivan vanuxi. Seija inhos niitä. Panin ne päälle kun olin vihainen. Siis aika usein. Sellainen joka ainoastaan vastaanottaa, eikä mitään pane siihen lähteeseen, josta hän ammentaa, on katamiitti. J Böhme: Alistuvaisuus. Ole jumalalle saapasrenkinä. Pyllistä. (Sax. huom. Böhmestä lisää täällä.) Mutta nyt Tomi, ole hyvä!
ellauri142.html on line 440: Joskus käy niin, että tuntematon henkilö, jota hyvä nimi suosii, ilmestyy meille kauniissa valossa; Kuitenkin, jos tutustumme siihen, niin säteilevä valo kalpenee silmiemme edessä. Uskomme, että miellyttäisimme muita enemmän, jos liittyisimme heihin tiiviimmin, mutta paljon enemmän he alkavat meitä ällötä, kun he tulevat tunnemaan huonot puolemme. Eli paras pitää vähän etäisyyttä. Tauditkaan ei tartu niin helposti.
ellauri142.html on line 453: Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa.
ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla.
ellauri142.html on line 555: Se on TAT, jonka kädet ja jalat, silmät, pää ja kasvot ovat kaikkialla. Kuulostaa vähän Donald Trumpilta. Kaikkialla itäeurooppalaisen blondin hameen alla nimittäin. Parabrâhman Brahmân yläpuolella, takana oleva (Para, takana); tuo nimittämätön, mittaamaton, punnitsematon; juureton juuri ja syytön syy. Kaiken olemassa olevan perusta. Sama kuin TAT, kaikkeuden lähde. Sanalla Brahmâ on kahdenlainen merkitys. Yksi on Brahmâ, hengitys, toinen Brahmâ, tuo luova, kehittävä miehis-naisellinen voima maailmankaikkeudessa. Tätä pitää ihan sisäisesti miettiä, ennen kuin käsittää tuon eron. — Suomentaja. Se on serveri, se on serveri, tuo mainio makkaramies. Hän siittää ja Hän hävittää. Kaikilla eläimillä on hissinnappi, joka sanoo ’ylös’ ja ’alas’; Jumalalla sitä ei ole. (Eckhart)
ellauri142.html on line 560: Minä annan lämmön; Minä pidätän ja päästän sateen. Minä olen kuolemattomuus sekä kuolema, Minä olen Sat (oleminen) sekä Asat (olemattomuus). Minä olen vähän kaikkea, paizi nippu puuppia. Definitiivisesti en ole nippu puuppia, make a note of that.
ellauri142.html on line 660: Kun nyt tuli puheexi, niin voisi tähän väliin vähän kerrata teologian luonnonhistoriaa. Alotetaan elukoista, kuten serkkuapinat, joilla ei tiettävästi ole minkäänlaista henkiolioiden palvontaa. Nää ns. älyttömät luontokappaleet jahtaavat ja pakenee vain toisiaan, ja bylsivät toisia samanlaisia milloin luvan saavat. Siinä kaikki, ja näyttävätpä olleen enimmäxeen aika tyytyväisiä, ennenkuin tää herra-apina tuli ja otti lähes kaikki villit elukoista hengiltä ja loput ruokakomeroonsa elinkautisvangixi.
ellauri142.html on line 707: ”Kun sielu on ruumiista erillään, sillä yhtä vähän on järkeä kuin tahtoakin,
ellauri142.html on line 716: Jos hän eroaa ruumiista, silloin kun rajaus on hänen luonteensa päävaltiaana, hän syntyy uudelleen tähän maailmaan sellaisista vanhemmista, joiden teot heitä sitovat; ja kun hän ottaa elämältä jäähyväiset silloin kun tamas hänen luonteessaan pitää herruutta, hän syntyy vähämielisten vanhempien kohdusta. Siinä taas kunnon nazimeemejä.
ellauri142.html on line 795: No tulihan se sieltä: Demoniset olennot eivät löydä edes omaa persettään, heissä ei löydy puhtautta, ei oikeutta eikä totuutta. He sanovat: ”maailmassa on olemassa yhtä vähän totuutta, oikeutta kuin jumaluuden olemustakin, ja maailma on syntynyt sattumien leikin johdosta ja on olemassa ainoastaan nautintoja varten”. (No ei, kärsimyxiä varten myös. Ei kärsimyxiä, ei nautintoja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.)
ellauri142.html on line 797: Tätä näkökantaansa seuraten ovat nuo tietämättömät, joiden ymmärrys (buddhi, yleisvalaistus) on vähäinen ja toiminta välinpitämätön, ihmiskunnan vihollisia ja pahennusten synnyttäjiä maailmassa. Siihen kuuluvat niin hyvin sellaiset ”filosofit”, (materialismi ja rationalismi), jotka koettavat vastustaa ja kieltää tällästä korkeampaa henkistä tuntemusta, kuin myös paavilaisuus, jonka uskonto perustuu itserakkaudelle ja pelolle; sen tähden sille on paavin oma ja kirkon etu elämän korkein päämaali (Hahaa, touché, vastapaavit).
ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum.
ellauri142.html on line 830: Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit.
ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle - se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja.
ellauri142.html on line 873: Siinä ominaisuudessa ei ollut Petteri, joka vastasi mun mixi-kysymyxiin loppupeleissä: koska se on kivaa. Tai hmm, tässähän se kompa taas kerran on: eikös tommonen kieltäytyminen kuitenkin ole näistä heppuleista vähän kivaa? Vai pitääkö sen olla ikävää? No ainakin samantekevää.
ellauri143.html on line 476: Tässä vähän jesuittamaista kiemurointia:
ellauri143.html on line 507: Tässä kaupanpäällisenä toi Jee-suxen hiilien päänpäällekasaamis-kostoidea. Niin ja vähän sivutaan tota saman Jee-suxen (ja muidenkin) kultaista sääntöä. Vaik loppuperustelu on oman perseen suojelu.
ellauri143.html on line 1125: Tässä on tällästä tavanomasta heroilua. Vittu ezekin vähän väsyttää. Se on maailmanluokan vedätystä hölmöille muskelimasoille.
ellauri143.html on line 1148: Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat. Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät.
ellauri143.html on line 1581: Jossain takavuosien edistyneessä lastenkirjassa isä kertoi lapselle että orgasmi tuntuu vähän samalta kuin aivastus. Mä selitin Merimiehenkadun Elannossa Johnille 5v mihin kondomeita käytetään. Ämmät huusi poliisia auttamaan. En sentään demonstroinut.
ellauri143.html on line 1604: Gang bang Injun style. On vaan kiva kun misu vähän vastustelee, mut liika on aina liikaa.
ellauri143.html on line 1684: Siddhārthan entiset laiheliinitoverit hylkäsivät hänet ajatellen hänen luopuneen henkisestä kilvoittelusta. Aika pyylevähän siitä sitten tulikin. Tästä järkkymättä hän istui perinteisesti pyhänä pidetyn temppeliviikunapuun alle mietiskelemään. Samana yönä tuleva Buddha pääsi neljänteen ihanaan, väkevään meditatiiviseen tilaan, jonka kautta hän saavutti aamunkoiton sarastuksessa valaistumisen ja tuli matrassiin. Huomattavasti myöhemmän perinteen mukaan Buddha vietti valaistumisensa jälkeen vielä 40 tai 49 päivää saman puun alla. 40, 49, ihan sama. Jee-suxen enkka oli 40, ilman puuta.
ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää.
ellauri144.html on line 127: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
ellauri144.html on line 251: Did you actually mean gum dammar? Actually no. Nähtävästi sanat on vähän eri eri lähteissä. Kuvan lyricsissä on hirvi joka ezii suojaa vuorelta. Ja se pitää köyhistä ja el Zorron kuivasta joenuomasta enemmänkuin merestä. Varmaan kaunistelua. Santanallakin (pyhä Anna) on maalaistyttölaulu, jossa on toi äskeinsen viisun viimeinen säkeistö. Suomennos on kiitos Google translate.
ellauri144.html on line 308: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
ellauri144.html on line 312: Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua!
ellauri144.html on line 835: No tää oli vähän parempi. Entäs se Harmo ja minä? Onko se yhtä hyvä kuin Shrek ja sen aasikaveri?
ellauri145.html on line 58: Lainasin ihan vaan vittuilumielessä Kaisa-kirjastosta André Bretonin keräämän Puisevan huumorin herbaarion. Esipuhe on haukotuttavan ikävystyttävä. Olikohan tää André Breton oikein terve? Ei siltä vaikuta. Päivääkään rehellistä työtä se ei tehnyt, ja vielä kehuskeli sillä. Riiteli vähän joka iikan kanssa, piha-antero.
ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.
ellauri145.html on line 201: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla Baudelairella, lykantroopista puhumattakaan. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raotettavaxi sen vertaa kuin Jönsyllä. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
ellauri145.html on line 412: Joku Akun kirjoista oli myytävänä kirjamessuilla, mutta oli liian kallis. Aku oli vähän tyytymätön myyntiinsä, ja ilmaisi sen näin:
ellauri145.html on line 446: J´ai tout senti : l´hiver, le printemps et l’été ; Mä oon tuntenut vähän kaikkea: talvea, kevättä ja kesää;
ellauri145.html on line 495: Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa.
ellauri145.html on line 618: Kriittisen teoslaitoksen toimittaja, italialaisfilosof i Giorgio Culli (1917–1979), huomautti, että ”todella patologisia tekstejä” syntyi vähän: ”Lähes samaan aikaan kun Nietzsche menetti järkensä, hän myös lakkasi olemasta litteraatti.” Siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa).
ellauri145.html on line 1009: Ni pour manger un peu de lard. Eikä syödäxeen vähän laardia.
ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan.
ellauri146.html on line 418: Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.
ellauri146.html on line 539: C’est trop ! Dieu, s’il le veut, peut balayer ma cendre. Se on jo vähän liikaa! Luoja luutikoon halutessaan tuhkani.
ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
ellauri147.html on line 321: Aladdinin heila on vähän lösähtänyt.
ellauri147.html on line 529: Carl-Erikillä oli nesessääri, varmaan mammalta. Carl-Erik oli mammanpoika, kuten Isak Singerkin. Ne olivat kumpikin honteloita punatukkaisia mammanpoikia. Moniosainen Nordiska familjeboken meni perintönä Margaretalle, josta sen förbi Jöns Erik. Nu kyllä mäkin vähän mietin sitä, mutten ottanut. Liian paljon osia.
ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings!
ellauri150.html on line 426: Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Silläkin oli pitkät wiixet niin kuin lähes kaikilla fin de siecle tyypeillä (paizi Baudelairella, joka olikin vähän varhaisempaa ikäpolvea). Se kirjotti myös L'homme que j'ai tué, josta tehdystä filmistä Franz me tykättiin, Kristina ei.
ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
ellauri150.html on line 504: Lew, author of "Fair God", ei käynyt kirkossa mutta sanoi uskovansa kristinuskomaiseen Jumalaan. Sen vaimo oli uskollinen sille yli puoli vuosisataa. Lew omisti Ben Hurin "TO THE WIFE OF MY YOUTH WHO STILL ABIDES WITH ME", siteeraten Miltonin joululaulua.missä lokki istuu vähään tyytyväisenä tyyntynellä merellä.
ellauri151.html on line 168: Pastorilla on nähtävästi paha tapa tuoda kotiin näitä näpsäköitä suojatteja, niinkuin mulla kaiken maailman kiinalaisia. Mut emmä sentään niitä koittanutkaan bylsiä. Toisin kuin ilmeisesti tää pastori. Hänen aforismejaan ja sutkauksiaan lainataan usein elämänohjeita jakelevissa teoksissa. Ne on kyllä kauttaaltaan aika paskoja. Pastori pettyy kun sakkolihasta ei tule heti valmista, mistä vaimo Amelie puolestaan vähän piristyy. Tähän väliin pitäis lukea nyt vähän Condillacista.
ellauri151.html on line 199: Jotkut sielut, sanoo Androidin pastori, eivät hyväxy sitä Jee-suxen sanoa, että jos 1 lammas 100:sta häviää niin eiköhän pastori lähde sitä yhtä peräämään. No tietysti se lähtee jos ne 99 on visusti tallessa ja sillä 100:lla on perse erityisen karvainen asteikolla 0-10. Ymmärrettävästi ne muut 99 on vähän huolissaan. Eihän se pastori niitä ajattele vaan maximoi vaan laumaansa.
ellauri151.html on line 209: 12. maalisk., S. 92, Juran juurella, kansikuvan esittämässä paikassa, vaikka vähälumisemmassa, pastori vihdoin näyttää Kertulle mitä sillä on viitan sisällä, dans toute sa gloire, juhlakunnossa. Kertun virsikirja on sopivasti levällään. Eikun laulamaan.
ellauri151.html on line 649: Ludi lueskeli niitä näitä vähän niinkuin mä. Sillä ei vaan ollut nettiä.
ellauri151.html on line 758: Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta.
ellauri151.html on line 1109: Sain ensimmäistä kertaa tuta että joitakuita eivät pahimmat onnettomuudetkaan hetkauta, niin puusta tehtyjä he ovat. He tallustavat kohti hautaa ajatuxet askarrellen vain ruuassa ja arjen mitättömyyxissä. Vielä kun he kazovat kuolemaa suoraan silmiin, heitä vaivaavat vähäpätöiset ongelmat. [Niin oikein! Right on!]
ellauri152.html on line 169: — Kukista vaan pääsi vähän vettä.
ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia.
ellauri152.html on line 250: Hiän riisuu sinisen hunnun olkapäiltä, mutta painaa hävyn päälle viimeistä läpikuultavaa verhoa. Nuoret miehet pyytelevät: Se heittää päätä taaxepäin. Pelkkien huilujen puupattaessa se ottaa sitä pois eka vähäsen, ja sitte kokonaan, tehden tanssiliikkeitä...
ellauri152.html on line 276: Paimenet on varmaan vähän niinkö merimiehiä, ne viettää pitkät ajat keskenään kuin matruusit tukkihöyryllä, eikä niillä ole paljon muuta tekemistä kuin hoitaa lampaita ja imutella huiluja. Noi paimentytöt on takuulla enimmäxeen savuverhoa.
ellauri152.html on line 427: Kirjassa Nuori mies Iisakki kertoo kuinka se ezi izeään ensin taivaalta ja kun ei löytänyt, sitten naisten jalkovälistä. Sieltä sentään löytyy useinkin ainakin 50%nen kopio jos jaxaa vähän aikaa siittimellä pöyhiä ja sitten vajaan vuoden odottaa.
ellauri152.html on line 430: Tollasta tunnetta ei mulla ole koskaan ollut, ja sixi ymmärrän mustikoista yhtä vähän kuin saan kuulohavaintoa oktaavista.
ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut.
ellauri152.html on line 449: Iisakki vähäpuheisen vanhemmat Yoda ja Muna, Iisakki ja sen ainoa 50% kopio joka löytyi munalla kaivamalla jostain haarovälistä
ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.
ellauri153.html on line 187: Oi sun isien kullat, oppikaa ammatti koska maailman omaisuuteen ja rikkauxiin ei ole luottamista; myös hopea ja kulta ovat riskialttiita koska joko joku varas voi varastaa ne heti tai omistaja käyttää ne vähä vähältä; mut ammatti on elävä lähde ja pysyvä rikkaus; ja vaikka ammattimies voi menettää rikkaudet, ei väliä koska ammatti on ize rikkautta ja minne menetkin sullon rispektiä ja sä istut hyvillä palleilla, kun taas ne joilla ei ole bisnestä saa vaan muruja ja näkee ikävyyxiä. (Vittu et tää on vetelää.)
ellauri153.html on line 227: Ällöttävää apinapesän huurua. Tällänen lässytys on musta yxinomaan puuduttavaa. Miten tääkään heppu ei ole saanut sanotuxi MITÄÄN mainittavaa, vaikka on länkyttänyt paperirullakaupalla? Olixe juonut liikaa Shirazia? Ainoa joka vähän nauratti oli toi vanha mies kepillä.
ellauri153.html on line 244: Saadi was captured by Crusaders at Acre where he spent seven years as a slave digging trenches outside its fortress. He was later released after the Mamluks paid ransom for Muslim prisoners being held in Crusader dungeons. Sentään teki vähän aikaa jotain kunnon työtäkin.
ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään.
ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a
ellauri155.html on line 446: Menachem Elimelech is the Sterling Professor of Environmental and Chemical Engineering at Yale University. In 1998, he founded Yale's Environmental Engineering program. The program rose to international prominence and has been ranked in the top 10 of the U.S. News & World Report’s Graduate Engineering Rankings for the past six years. Menachem on vähän Krister Lindenin näköinen.
ellauri155.html on line 539: Eipä ihme että Davidin moabilaisuus äidin puolelta on vähän noloa. Laittomasti viritettyjä sählämeitä Jordanin itärannalta.
ellauri155.html on line 573: Siitä että ne juuttaat murhasivat jee-suxen ei sovi niille liikaa kantaa kaunaa eikä messuta. Kyllä se niitä vähän hävettää izeäänkin. Ja sehän oli Jehovan tarkoituskin ihan alunperin. Siitä huolimatta herra pani juutalaiset siitä kovan hinnan maxamaan. Nyt on pantu vahinko taas kiertämään filistiineille.
ellauri155.html on line 627: Liberaali-sanalla on kaksi yleistä käyttötapaa. Tunnetumpi on "arvoliberaali", joka viittaa yksilön vapauden ja sananvapauden kannattamiseen. Arvoliberaali ei ainakaan puheidensa tasolla halua rajoittaa esimerkiksi seksuaalista, etnistä tai mielipiteellistä moninaisuutta. Lisäksi puhutaan "talousliberaaleista". Talousliberaali suosii elinkeino- ja sopimusvapautta, matalaa veroastetta, vähäistā julkista palveluverkkoa, yksityistä tuotantoa ja vapaata yrittäjyyttä.
ellauri155.html on line 633: Syitä populismin nousuun: 1. liberaali demokratia on luonteeltaan elitististä ja haluaakin pitää ihmisten osallistumisen pienenä. 2. liberaalit mulkerot ja organisaatiot omistavat meediat ja vähät välittävät kritiikistä. 3. Alemman keskiluokan ihmiset kokevat, että heidän suhteellinen asemansa on heikentynyt. 4. Vasemmiston lysähdys tehdastyön vähennyttyä.
ellauri155.html on line 702: Humen strategia on pitkälti sama kuin Hobbesin noudattama. Tässä mielessä erityisen tärkeää on kahdenlaisen vapauden välinen ero. Humen näkemykset vapaudesta tutkielmassa eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia hänen myöhempien näkemystensä kanssa. Hume ei toimi täysin ennaltamäärätysti, se on vähän älyvapaa.
ellauri155.html on line 707: Varmaan tossa jossakin tulee sit vielä tää kaaosteoreettinen juttu että ei se paljon lämmitä vaikka tietää tapahtumien olevan deterministisiä jos niitä ei pysty ennakoimaan kuitenkaan. Eli niistä tietää etukäteen yhtä vähän kuin jos arpanopat olis vielä jumalan vaipantaskussa. Täähän se on Calvininkin kikka - olet ehkä voinut voittaa, mutta äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa: enintään sun käytöxestä voi etukäteen päätellä mihin nalli napsahti. Eikä siitäkään! Eli ollaan nyt kieli keskellä suuta vaan, toivotaan parasta ja pelätään pahempaa!
ellauri155.html on line 713: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
ellauri155.html on line 876: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota.
ellauri155.html on line 906: I paced the pillared cloisters of the mind; Kulexin mielen luostareissa, ja vähän nunnienkin;
ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9
ellauri158.html on line 55: Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä?
ellauri158.html on line 344: Tää on totuusmääritelmän vähän monisanaisempi versio.
ellauri158.html on line 381: Pohdiskelu on jumalan attribuutti, eli siis jumala on toi ajatteleva kasa (res cogitains). Tää tuli nyt vähän jälkijunassa, kz. defin. 3 yllä.
ellauri158.html on line 428: idealismin vuoxi liian vähän mahd. maailmoja, kun on vaan tää oma pää. Eikös Barwisellekin tullut tässä trenkkapoo? Wittgenstein seniorin piti kexiä kielipelit ymmärtääxeen miten se kaikki tapahtuu. Se oli tosi naivia. Ja sitä privaattikieliargumenttia mä en liioin tajua. Se vaikuttaa joltain solipsistiseltä hätähuudolta, vähän samanlaiselta kuin cogito. Haloo! onko täällä ketään? Mixi ylipäänsä on mitään mixei mieluummin ole mitään? Tottakai voi kexiä omia kieliä, sitähän mä tein koko ajan pienenä. Tuntuu päättömältä ja nurinkuriselta lähteä liikenteeseen oman pään sisältä ja jotenkin pyrkiä sitten sieltä ulos kuin joku pimppari stidiloodasta. Täytyy olla tosi narsisti tai skizo edes miettiääxeen sellasta. Siili sanoi aivan oikein että tieto omasta päästä on epävarminta, ei siitä pie lähteä.
ellauri158.html on line 481: Ruumiit eroavat liikkeen ja levon, nopeuden ja hitauden suhteen, eikä aineen suhteen. (Häh? Jopa pomppasi. Eikö Siili tiennyt massoista eikä Newtonista? Isaac oli Penttiä 10v nuorempi. No ehkä substanssi oli Siilille jotain muuta. Siilin Etiikka ilmestyi 1674 ja Newtonin Principia 1687. Ei ihme jos Pentti vähän tunaroi.
ellauri159.html on line 495: 1. Painautuminen, housut naisilla, huivi miehillä, fitness miehillä, avioero, parranajokone sähköinen, ajettava ruohonleikkuri, hiusten värjäys naisilla, otsatukka, liikalihavuus, kaljuus, rintakarvat miehillä, kravatti, nitoja, paperinreitin, ulkohuussi, muoviämpäri, polkupyörä (ei sähköinen), ilmakivääri. frisbee golf, huono auto, kesämökittömyys, vähään tyytyväisyys, rakkaus muita kohtaan, lähetystyö, iloisuus, televisio. akkuporakone, tyroksinen istunalusta ulkohuussissa, anteliaisuus, köyhyys, suvaitsevaisuus, ehtoollinen kirkossa, rippikoulu kirkossa, kaste kirkossa, ristipääruuvimeisseli, pölynimuri pussiton, aamiaismurot, kabanossi makkara, coca cola, hampurilainen ym. ovat maailman muotoa joita kristitty välttää kaikin keinoin.
ellauri159.html on line 563: Ritarihyveet on vähän toisennäkösiä razumiestaitoja. Kavaljeerit oli ritarillisia, koska niillä oli hevoset. Nyt hevosia on vaan tytöillä. Kavaljeerit ajaa autoilla. Ritari Ässän auto oli naaras, tottelevainen Kit. Äktiveittö tööbobuust.
ellauri159.html on line 838: Kuten tragedia, paizi että hero parantaa tapansa ennenkuin on liian myöhäistä. Voi siinä Ferranten kirjassa olla vähän tätäkin. En ole vielä päässyt sen loppuvizeihin.
ellauri159.html on line 1385: Pascalin veto on yhtä pätevä kuin ontologinen todistus. Samalla lailla se todistaisi liikaa tai liian vähän jos se todistaisi mitään. Pitkävedon pääpalkinto olis vielä messevämpi jos sillä pääsiskin jumalaxi jumalan paikalle pyörittämään koko tombolaa. Subj. tod.näk. sillekin on se sama eli 0. Vähintään siis yhtä hyvä vedonlyöntisuhde kuin Pascalin, 0*∞ = 0. Uskotaan siis niin! sanoi Seija uhkaavasti. Olemassaolotodistuxissa on sama vika: loppu tarinasta jäisi kuitenkin kexittäväxi ize, ja tarinoita on yhtä monta kuin on turinoizijoita.
ellauri160.html on line 267: Nro. 3 on sekin aika egoistinen. Mixi just omaan henkilöön kohdistuneita töykeyxiä pitäis kerätä? No Seijallakin on päässä rolleiflex, josta löytyy pikaselauxella kaikki mun siihen kohdistamat vääryydet. Ja niitä ei olekaan aivan vähän! Tästä juohdumme luontevasti aiheeseen: olenko kylmiö?
ellauri160.html on line 361: Runoilu on nykyisin mennyt jotenkin sellaiseksi, että mitä vähemmän siitä sanoo sen parempi. -- . Parkkisen runot ovat osaamisen lisääntyessä rypistyneet viinirypäleistä rusinoiksi. Se mikä on jäänyt on kuivahkoa mutta omalla tavallaan täyteläistä ja tuoretta. Vanhanmallisiin ahtaisiin raameihin on Parkkinen saanut paljon uutta viipyvää runoa, uutta kuvaa. Mutta jotenkin tämä huipputarkka pihistely alkaa harmittaa. Jos runoa kerran on tullakseen, niin tulkoon vain ja vähän ronskimmin. Tähän "hiljaiseen mietiskelyyn" on lyriikkamme hyvää vauhtia tukehtumassa.
ellauri160.html on line 664: – Olemme ainoita perheitä Suomessa, joissa oli ulkomaalaistaustainen isä. Perheeni ei ollut ihan täysin normaali, sixi isäni päätyi vähän huonoille teille, Belórf taustoittaa sarjassa terapeutilleen.
ellauri160.html on line 689: – Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa.
ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä.
ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia.
ellauri161.html on line 168: – Minusta on vähän sääli, että luterilaiset käyvät niin harvoin messussa. En ymmärrä siitä mitään, silti pidän messua äärimmäisen tärkeänä, Nyölö messuaa.
ellauri161.html on line 201: Eli miksi kaikki tämä Nyölénin valitus Velvet Undergroundin Nicon vähäisestä suosiosta? Ei kai Antti Nyölénin sisäinen elitisti ja erikoisuuden tavoittelija salaa nauti voivansa vuodesta toiseen saarnata ihmisille tästä suuresta nerosta, jonka vain hänen kultivoituneen musiikintuntemuksensa omaava on saattanut löytää musiikin historian kätköistä?
ellauri161.html on line 354: "Aitoja reduktionisteja on vähän. Paperilla on joitakuita, todellisuudessa... ehkei yhtäkään. 1990-luvulla pastori Antti Kylliäinen väitti, että kaikki pääsevät taivaaseen. Minä aiheutan nyt lisää harmia ja pahaa mieltä jumalankieltäjille väittämällä, että kaikki uskovat Jumalaan. Voi tietysti, edelleen, kutsua asioita muillakin nimillä, esim Allah. Minä esimerkixi, uskon humalaan. Humala ja jumala, jumalahumala, ja välillä pimiöön.Kristitty ei usko Jumalan olemassaoloon, joka on ajatukseltaankin perin kummallinen ja sekava, vaan Jumalaan. Hän on hieman sekava. Kuten kaikki muutkin ihmiset." (s. 80-81) Siis jumala. Oman ilmoituxensa perusteella kerrassaan kääk kääk pimpelipom.
ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."
ellauri161.html on line 442: Andy mutustelee aika paljon tota dandyismiä, se on sille joteskin arka asia. Se on vähän kuin Pierre Cadeau, särkee ryytyneenä creme bruleitä.
ellauri161.html on line 454: Jäljelle jäivät siis paheet. Mutta kynnettävää oli varsin vähän ja peltomiehiäkin hinzusti. Alaa oli vain seitsemän kuolemansynnin verran, ja noistakin seitsemästä vain yksi, rikkomus kuudetta käskyä vastaan eli huoraaminen oli jotakuinkin otollinen aihe. Saituus, ylpeys, viha, kateus, mässäily ja laiskuus olivat jo ihan paseerattuja.
ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
ellauri162.html on line 108: Ykä näyttää vähän Daltonien äkäiseltä Joe-veljeltä. Rauhoitu Joe! Toi wiixityyli kertoo sen latinotaustasta. Schnizelissä Shulemin tiukkaa Giti-tytärtä pakoillut hassuhattu Lipa Weiss käytti sellaisia jossain Amerique du Sudissa. Kun se palas kotiin kohta oli röyhyparta ennallaan. Eise mikään pappi ollut vaan maailmansodan veteraani. Jota harmitti kun ranskixet joka kerta juoxivat sakemanneja karulle.
ellauri162.html on line 132: Tätä Mouchette-teemaa sietäis nuuskia vähän lisää.
ellauri162.html on line 292: Noitanainen hymyili, palautti Handelle sen pienen nahkapussin. Käytä miten tahdot Hande. Handella on pisin naama ja rumat vaatteet. Työtä on paljon ja panomiehiä on vähän. Uspenski puhalsi pikku Liisan haavaan ja nuolaisi. Kipu lensi pois ja jäi enkelinä elämään. Jeesus ristiinnaulittiin kuin Novak Djokovics Australian lentokenttähotelliin. Maailman paras urheilija, Juhani Peltosen Tappio.
ellauri162.html on line 362: Qu'il reste en mon jardin bien peu de fruits vermeils. Että mun pihassa on aika vähän tomaatteja.
ellauri162.html on line 410: Et plus tard un Ange, entr'ouvrant les portes, Ja myöhemmin 1 enkeli raottaa vähän ovia,
ellauri162.html on line 667: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona .
ellauri163.html on line 44: Naisten suurin vika oli että he (nykyaikaiset, eivät vanhanaikaiset tyypit) olivat hämmästyttävässä määrin samanlaisia kuin minä - aivan yhtä himokkaita, petollisia, izekkäitä ja seikkailunhaluisia. Sholem Asch oli Singerin mielestä maalaismainen. Olikohan se vähän kateellinen.
ellauri163.html on line 126: Lihaa. Lihansyönti on aivan a-ok, kunhan ei verta syö, ja tarjoo vähän jumalallekkin, papeille ja muille pyytäjille. Veri pitää laskea ulos eläimestä kosheristi, ei tässä mitään Singereitä olla. Pakanoiden paikat pitää panna sileäxi.
ellauri163.html on line 150: Ulkona olkaan sulla paikka, johonkas menet tarpeilles. Ja sinulla pitää oleman vähä kalikka vyölläs, ja kun menet tarpeilles, kaiva sillä ja istuttuas peitä saastaisuutes. Ei se kepakko kai ollut kiinalainen vessapaperi, vaan pikemminkin kenttälapio. Porttoja ei pidä oleman Israelin tyttärissä, eikä yhtään huorintekijää pojissa. Failing that, älä kuitenkaan tuo porton palkkaa äläkä koiran hintaa papille, se on kauhistus. Sano vaikka että se on jotain muuta. Koronkiskonta on sallittua goyimeilta, muttei tiimiläisiltä. Jumala haluaa maxut ajoissa, muttei sille ole pakko mitään luvata. Toisen pellosta saa syödä muttei laittaa muovipussiin ruokaa noutopöydästä. Onkohan Päivi Räsäsellä vyöllä lain vaatima vähä kalikka?
ellauri163.html on line 174: 120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua.
ellauri163.html on line 177: Tää on tällänen vähän runollisempi viisu. Onko hän (pilvenpazas) hänen (siemenen) turmellut? Ei vaan hänen lapsensa ovat heidän häpeäpilkkunsa, se on nurja ja sekaseurainen suku. Härsyttelivät jumalaa. Sillä se on kansa jossa ei mitään neuvoa ole, eikä ymmärrystä.
ellauri163.html on line 470: Niin. Tuo on melko kummallista, sillä paljon vanhempiakin hautoja kuin pari tuhatta vuotta tunnetaan kyllä paljon, ja paljon vähäisemmille miehille niitä on kyhätty.
ellauri163.html on line 544: Moraali koskee pääasiassa apinoiden tiimipeliä. On siinä kyllä tämmönen taskubiljardivaihtoehtokin, jossa pelaavat Aku ja sen 2 avataaria, enkeli ja perkele, kinaten paljolti samoista teemoista: pelin aiheena on se, saako ego pelata välittömästi matelijanaivoisen idin pussiin vaiko totellaanko aivokuoren superegoa ja kazellaan vähän suurempaakin kuviota. Sama sitten suuremmassa mitassa: jotkut apinoista on luonnostaan tollasia me-henkisiä, toiset taas on egoisteja, ja niille täytyy tiimipeli motivoida henk.koht. palkinnoilla ja rangaistuxilla. Eiköhän se nyt ollut taas tässä koko asia. Ei siihen apinan koko aivokuorta tarvittu, riittää pieni saxanpähkinä.
ellauri163.html on line 547: Väärä itsessään ja käytännössä valitettava teoria, joka pitää luonnetta muuttumattomana, testaa negatiivista korkeimmassa määrin. Kantin paljastama, Schopenhauerin uusima hypoteesi on Spencerin tukivartena. Kantin mukaan olemme valinneet hahmomme noumenal-maailmassa, ja tämä valinta on nyt peruuttamaton. Kun se "laskeutui" avaruuden ja ajan maailmaan, hahmomme, tahtomme, pysyy sen mukaisena, mitä se on, ilman että voimme muokata sitä edes vähän. Mikä se sitten onkaan.
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.
ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja.
ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa.
ellauri163.html on line 774: Katoliset voi tehdä syntiä Toivolle, lapamatoraukat. Kreivitär sai tarpeexeen surutyöstä ja teki Kristus-imitaation. Bernadottella taitaa tässä olla vähän sama juoni-idea kuin siinä ranskixessa jeesusfilmissä missä vapahtaja vuoronperään naiskentelee koko perhettä notta ne heräävät. Kenenkäs se olikaan?
ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over.
ellauri163.html on line 819: Se sanottuna, syy, miksi elokuva onnistuu ja nousee suuruuteen, lepää kuitenkin ensisijaisesti päänäyttelijä Nadine Nortierin harteilla, joka vähäisestä vuoropuhelusta huolimatta välittää suuria syvyyksiä hahmossaan, vaikka hän oli tuolloin vasta ei-ammattimainen näyttelijä. Paxuista sukista huolimatta (tai ehkä juuri sixi) hän on aivan kuolattava herkkupala. Toisaalta Jean-Claude Guilbert (ammattimainen näyttelijä, joka esiintyi myös Au Hasard Balthazarissa toisena juoppona, Arnold) on myös erittäin hyvä. Loput kipsistä ovat kiinteitä. Kriittisiä virheitä on kuitenkin runsaasti, varsinkin kun jotkut väittävät, että Mouchette on täynnä vihaa. Kyllä, voi hällä olla näennäisen vihan tekoja (heittämällä esim. likaa naispuolisille kilpailijoilleen), mutta selvästi Mouchetten luonne on herkistymisen kävelevä massa. Tämä selittäisi, miksi hän reagoi samalla tavalla kuin hän harrastaa seksiä Arsenen kanssa sen sijaan, että näkisi sen "iskevän takaisin" maailmalle.
ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat.
ellauri163.html on line 957: Tässä eilisen Hannah Arendtin filosofiaa käsitelleen työväenopiston zoomuennon innoittama kirjoitus. Se muistuttaa vähän paasauksia. Sen herättämät ajatuxet sinisellä.
ellauri163.html on line 989: Se tapahtuu, kuten Sokrateella, yleisiä järjen ilmiöitä tarkastelemalla, arjen filosofiassa. Sokrates harjoitti arjen filosofiaa Alkibiadeen peräaukolla (Fig. 2). Onko mahdollista demytologisoida Jumala niin, että hän kuten kreikkalaistenkin jumalat, säilyvät olemassaolevina, mutta tavallaan myyttiseksi tunnustettuina. Tällainen juuri on hermeneutikkojen Jumala. Mitä silloin tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon eteen nostetut tulkinnan tikapuut kun asia on ymmärretty (Jumalaa tietyssä katupojan näkökulmassa ei todellakaan ole olemassa) heittää pois ja liittyä katoliseen kirkkoon? Ja miksi mihinkään tarvitsisi liittyä? Koska se on kivaa. On upeeta kuulua johkin tiimiin, voi heilutella niiden kaulaliinoja ja olla sillä lailla taas vähän muita parempi ja paremmassa turvassa kuin silakka parvessa. Kazo vaikka Andy Nyöleniä. Kylä sitäpaizi kristinuskokin on jo aika meemistynyt, kz. esim. HBO:n sarjaa His dark materials.
ellauri164.html on line 152: - Ja ajatellaanpas vähän muakin. Tää saa mut vähän suremaan maailmaa. Mulla on mahis olla kärsimätön enää. Mun elämä oli vaan suloista hulluutta, se on valitettavaa.
ellauri164.html on line 177: Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla.
ellauri164.html on line 319: Jeanne d’Arc poltettiin roviolla kerettiläisenä 30. toukokuuta vuonna 1431 oikeasti tästä housujutusta ja ehkä vähän siksikin, että hän piti Jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Haiskahtaa protestantismilta.
ellauri164.html on line 476: Ilmeisesti useimmista lukijoista Moosexen kohtelu oli vähän epistä. Sixi Jaffen käytöstä ja mahd. motiiveja pitää selitellä niin pitkästi.
ellauri171.html on line 268: Juudas: - Vizi Jepa extoi mee nyt jo vähän pitkälle? Noikin rahat ois voinu käyttää köyhille.
Jeesus: - Älä nyt tuu! Tää tuntuu tosi kivalta! Ei meiltä köyhät lopu!
ellauri171.html on line 315: Raamatunjakeita joulusta vähän vanhemmille nuorille
ellauri171.html on line 567: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.)
ellauri171.html on line 603: Aika vanhatestamentillisia opinkappaleita, valitettavasti. Eipä juuri mitään toisen posken kääntämisestä tai laihasta sovinnosta lihavan riidan sijasta. Paskiaisille kävi hyvin loppupeleissä, vaikka Mooses vähän uhkailikin.
ellauri171.html on line 1181: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta.
ellauri172.html on line 231: Huismannin suosittaman Barneyn sepustuxissa esiintyy useampiakin myyttisiä kavioeläimiä. Lapiitit (m.kreik. Λαπίθαι, Lapíthai) olivat kreikkalaisen mytologian mukaan Thessaliassa asunut kansa. Tarujen mukaan lapiitit joutuivat kuninkaansa Peirithooksen häissä taisteluun kentaurien kanssa. Lapiittien ja kentaurien taistelu oli suosittu aihe antiikin taiteessa. Sen on ajateltu kuvaavan vertauskuvallisesti apinan sisäisten, ristiriitaisten voimien välistä kamppailua. Näyttää joltain kapakkatappelulta Lucky Lukessa. Särkyneitä ruukkuja ja vähäpukeisia naisia. Varmaan niin et noi kentaurit on matelijanaivon puolella. Loput esimerkit samasta konfliktista ovat aaseja.
ellauri172.html on line 992: Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista.
ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.
ellauri180.html on line 157: Kaljuuntuneen ja pyylevöityneen Philip Roth-lookaliken Fred Karlssonin jouzenlauluna ilmestyy 2022 täysin uudistettu Kielitieteen perusta. Siitä mä en enää juuri perusta. Se on takuulla samaa paskaa vähän uudemmassa leilissä.
ellauri180.html on line 427: As a shut bud that holds a bee, Kukkia ja mehiläisiä tähän vähän;
ellauri180.html on line 431: About her neck; her cheek once more ja sen posket sai vähän väriä,
ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire.
ellauri181.html on line 102: Pili haluaa alistaa ja alistua, se haluaa osallistua ja kazella. Se on ehkä vähän perverssi, tai ei niin vähänkään. Bisexuaali Colettekin kolahtaa siihen kuin veizi voihin. Mut mixe kuzuu sen ällön ex-Helenin kylään Clairen kiusaxi? Koska se on niin vitun narsisti, mitä muutakaan. Täähän on kuin chick littiä, nyt Pilillä on TAAS Elisabet ja Birgitta josta valkata. Märkä uni maxapala kädessä. Pilin isä ei arvosta koiria jotka lisääntyvät ilman avioliittoa ja paskantavat maahan. Jutku. Pilin isä on aivan mahdoton sähläri. Olikohan Hermannikin. Pili jäi ikuisixi ajoixi oman laitapuolisuutensa itkijäxi. Se oli epäonnistunut narsisti. Kiltti Claire ei enää saa Pilin piliä värähtämään. Se kaipaa jotain tujumpaa. THE END.
ellauri181.html on line 104: 1 aikamme hienoimpia kirjallisia saavutuxia. No osaahan se kirjoittaa, mutta oliko sen ihan pakko kirjoittaa vaan koko ajan izestään? Silloin kun se vaivautuu edes vähän kiinnostumaan muista, tulee paljon luettavampaa textiä. Se ize tyyppinä on vitun pitkästyttävä.
ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.
ellauri181.html on line 653: Utahin yliopiston antropologi Kristen Hawkes on tutkinut Paraguayn aché-intiaanien saaliita. Naiset keräävät lähimezistä ruokaa säännöllisesti, ja heidän kokonaisantinsa on punnittuna suurempi kuin miesten. Miehet jakautuvat kahteen ryhmään: elättäjiin ja mahtailijoihin. Elättäjät keräävät perheelle ruokaa tasaisesti. Mahtailijat tavoittelevat suurta mutta epävarmaa saalista. Koska mahtisaalis jaetaan koko heimon kesken, mahtailijat saavat suosiota. Valitettavasti ”uramiehen” oma perhe joutuu huonon saalistusonnen aikoina pärjäämään vähällä. Niinpä viisas nainen hankkii puolisoxi elättäjän mutta pitää mahtailevaa alfaurosta satunnaisena rakastajana. Demokraattisten valtioiden äänestäjät eivät tunnu aina tajuavan näitä rooleja: kansa valizee johtajaxeen testosteronia pulppuavan miehen mutta odottaa sitten, että tämä käyttäytyy säyseästi kuin leikattu kissa. Vanhan tarinan mukaan mies nousi korkeimmalle vuorelle, ui syvimmän meren yli ja ylitti laajimman autiomaan osoittaaxen naiselle rakkautensa. Juu esim Phileas Fogg ja Honkongin kuvernööri juurikin. Nainen jätti miehen, koska tämä ei ollut koskaan kotona. Sosiologi Martha Dobbins tosin letkautti, että varhaisissa ihmisyhteisöissä miehiä ei lähetetty mezästämään sixi, että nämä olivat vahvempia, vaan koska nämä olivat joutilaampia.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri182.html on line 309: Pappi teljetään paatuneiden rikollisten vankilaan ja poistetaan elävien kirjoista. Aimo retribuutio. Rei ei lähde oikeusteize vaatimaan windfallina haltuunsa tullutta kääröä. Se on äärimmäisen jaloa. Onhan tärkeämpiä kuin asioita kuin raha. Paizi housupuku ostaa väärennetyn tansun Ransulta isolla rahalla. Maedan täti saa sen väärennetyn tansun ja Aimo-parkkipaikan. Kaikki ovat tyytyväisiä. Japsut ovat vähään tyytyväisiä. Niillä ei ole ollut inflaatiota 30 vuoteen. Epätoivoiset japsumiehet ketkä ei pääse Rein lailla tienaamaan tekee muille joukkoharakirejä. Ukemi häpeää niin ettei tule edes kazomaan Rein kipeätä polvea. Rei veti esiin paxun tukun rahaa. Peltitölkissä oli herkullista ohrateetä. Angus Glendinning tallusteli huoneeseen. Falafelliä. All was well.
ellauri182.html on line 407: Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata?
ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.
ellauri183.html on line 40: Tän perustavanlaatuisen blasfemian rinnalla atheisti Rothin kiekuna on typerää teineilyä. Silti jutkut hermostuivat Rothista paljon enemmän kuin tästä, koska Roth mustas niiden mielestä juutalaisten mainetta. Siihen verrattuna tällänen suht sexitön (jos apinan pikapanoa ei lasketa) jumalanpilkka vähän niinkuin kotioloissa on varsin harmitonta.
ellauri183.html on line 66: Mä olin epämääräisesti loukkaantunut kun Seija ekan kerran nimitti mua humanistixi. Se oli vähän sama asia kuin sanoa et mä oon jotenkin sekundaa, huono matikassa, tai että mulla on liian pieni pippeli. Niinkuin ehkä olikin.
ellauri183.html on line 70: Muilla Marxin veljexillä oli Bernie-sedästä jälkeenpäin vain hyvää sanottavaa. De mortuis nihil nisi bene. Eivät pitäneet sitä vakavana uhkana, ehkä vähän väpelönä.
ellauri183.html on line 71: Philip Roth: "A man of stern morality, Malamud was driven by the need to consider long and seriously every last demand of an overtaxed, overtaxing conscience torturously exacerbated by the pathos of human need unabated." Philip yritti tossa mahduttaa ehkä vähän liikaakin yhteen virkkeeseen.
ellauri183.html on line 121: Eila Pennanen aloitti ilmoittamalla, että hän on monien muiden tavoin luopunut. "Me tiedämme liikaa siitä mitä maailmassa tapahtuu ja me tiedämme siitä liian vähän."
ellauri183.html on line 354: No siitäkin vaikeudesta selvittiin. Cohnista tuntui hyvältä kun sperma tyhjeni hänestä. Mary odotti vähän aikaa tulisiko jatkoa. No ei.
ellauri183.html on line 551: Nyt kun olo tuntui vähän levollisemmalta, tuntui että olisi paikallaan kysyä Marialta miten tämän supisstusten laita oli, mutta hän ei kuitenkaan lausunut tätä sanaa, älkäämme unohtako että se kaikki oli epäpuhdasta ja likaista hedelmöitymisestä syntymään asti, tuo kammottava naisen sukupuolielin, pyörre ja kuilu, maailman kaiken pahuuden tyyssija, sokkeloinen sisus, veri ja kosteus, vuodot, lapsiveden purkautuminen ja sitten vielä iljettävät jälkeiset, voi hyvä Jumala, miksi sinä tahdoit että nämä sinun lempilapsesi, miehet, syntyvät saastasta, vaikka paljon parempi olisi ollut sekä sinun että meidän kannaltamme että olisit luonut heidät valosta ja kirkkaudesta sekä eilen, tänään että huomenna, ensimmäisestä keskimmäisiin ja edelleen viimeiseen saakka, kaikki samalla tavalla, tekemättä eroa ylhäisten ja alhaisten tai kuninkaiden ja kirvesmiesten kesken, olisit ainoastaan asettanut pelottavan merkin niihin jotka olisi määrätty kasvaessaan muuttumaan peruuttamattoman saastaisiksi eli köyhixi.
ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa.
ellauri183.html on line 615: Syyläinen kutiseva Herodes mätämuna koitti vähän tasata puntteja muiden elukoiden hyväxi mutta ei riittävästi, uusi Nooa jäi verenpaisumuxesta rannalle. Betlehemissä oli ehkä koululuokallisen verran alle 2v palleroisia, puolet vähemmän kuin Elian karhujen syömiä.
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde?
ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.
ellauri184.html on line 132: Sakari vähän epäili kun enkeli (se sama joka ilmoittautui myöhemmin Marjalle) tuli kertomaan et pian olis Liisa paxuna. - Kukahan sä mahdat olla, ja mistä sä hei tiedät sen niin varmana?
ellauri184.html on line 136: Mariasta tuli Liisan kiitosten myötä vähän koppava. (Liisa oli hienompaa sukua.)
ellauri184.html on line 171: Pirun mielestä Jeshuan isi on pikkumainen pikkusielu, joka esittää liian paljon uhkauxia. Se ei kuulosta kaikkivaltiaalta. Kylläpäs! inttää Jeshua vähän epävarmana.
ellauri184.html on line 201: Juutalaisilla oli kuolleille sieluille vanhastaan Shaol eli kuoppa, johon osa ellei kaikki kuolleet päätyivät. Eläville hyvä heiluisi jahka juutalaiset pääsisivät niskan päälle. Toisen temppelin hävityxen jälkeen 70 eKr, kun juutalaisten maailmanvalta näytti siirtyneen hamaan lipputankojen kukinta-aikaan, kexittiin lohdukkeexi Gan Eden eli kuoleman jälkeinen paratiisiratkaisu. Gehenna puolestaan oli vähän kuin kiirastuli, sieltä pääsi kohtuukäristyxen jälkeen Eedeniin.
ellauri184.html on line 205: Danielin kirjasta löytyy tällänen: And many of those who sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt. (Entäs me muut? Ei kuulu teille! Kyllä se vähän kuuluu!)
ellauri184.html on line 387: Mikään ei ole Seijalle niin mieleistä kuin nippu ohjeita joita voi noudattaa. Tässäkin asiassa me ollaan kuin yö ja päivä, kuten juustoissa. Mutta silti on tultu toimeen viidettäkymmenettä vuotta. Seija on vähään tyytyväinen, ja minä paljoon.
ellauri184.html on line 425: No toi menee kyllä vähän överixi sanoisin. Jotain rajaa. Mut kohtuuttomia vaatimuksia tarvitaan että tulee synnintuntoa ja pelastuspainetta, ja sitten tuodaan pappia ja parannusta kehiin, plus kolehti tietysti.
ellauri184.html on line 434: Jeshua ja sen isi alkaa kumpikin vähän kyllästyä näihin ihmeisiin, eikä ihmekään.
ellauri184.html on line 457: Bisnesmiehen poikana Juudas tajuaa miten bisnesmiehen pää toimii, mutta miten toimi Jeshuan, toimiiko se ylipäänsä? Pistää ihmettelemään. Juudas ei pidä tuloeroista, se näyttää olevan stallari pelkkää kateuttaan kuten nuori Nalle Wahlroos. Jesus Christ Superstarilla on tässäkin koosteessa vähän jimbajambaa Juudaxen kaa. Jeshua ei voi olla ihailematta Nallen päättäväisyyttä, vaikka se on toki ihan väärässä.
ellauri184.html on line 463: Mitä ihm? Naahumin Jeshua tahtoo razastaa Hierosolymaan coltit tanassa? Vaixe "oikeasti" meni varsoneella aasintammalla? Mitäs keekoilua tää nyt on? Jotain länkkärimeemiä vai? Ja täytistäkö sen tarvis kiroilla jotain mahoa taatelipalmua? Tais se olla vähän koleerinen kaveri kaiken ton pehmoilun takana. No se piirre periytyi takuulla isän puolelta.
ellauri184.html on line 471: Jeshuan Colt koittaa pukittaa mutta sillä pysyy ohjat käsissä. Ei tää on kyl selkeästi yritystä tehdä lempeästä piikkilankapäästä vähän machompi. Jiihaa! Ei mikään Harmoni ja minä, urkuharmoni plus väpisevä-äänisiä lakuhattuja. Ei, vaan nuorta verta, kovia kavioita, rodeota huopahattu kädessä, poni loikkii selkä köyryssä mutta Jeshua ei putoa, pysyy satulassa kuin liimattuna Elmer-liimalla.
ellauri184.html on line 545: Jeshua johtuu peukuttamaan vähän nolona universalismia. Eka sen piti olla messias tuppikulleille, muzen jutut uppos pakanoihin paljon paremmin. Sixe siteeraa Hesekielin luvusta 34 et herra isoherra hakee lampaat vaikka mistä puskista. Ja loppu on jo historiaa! Paavo Haavikkokin ymmärsi olla gentiilien apostoli, that´s where the big money is. Or was, nythän maailman rikkaimmissa on juutalaisia niin että nupit kolkkaavat. Kirjan oppineiden mielestä sananlevitys pakanoille oli pilkantekoa. Tästä saivat esinahkasodat uutta vauhtia.
ellauri184.html on line 580: Seuraavan päivän iltana suututettuaan fariseuxet taas pahan kerran tälläsillä kokkapuheilla Jeshua rentoutuu omissa porukoissa pedikyyrillä. Juutas Käkriäinen ym on kateita. Jeshua heittää vähän yliolkaisesti: köyhät teillä on aina kiusana, muttei mua. Kuinka väärässä se olikaan!
ellauri184.html on line 591: Tuomas on kuin kaimansa Tom Hanx vähän retardi. Mihkä myö lähetään? Ei väliä, sillä mä olen tie, totuus ja elämä. Minne mä meen sinne menee tiekin, höperö. Philip sanoi Kiki olalla: Näytäppä herra isoherra. Tässähän mä oon, Jeshua leveili. Meniköhän perille? Toivottavasti, muuten ei tästä tule ihmeitä. Sutten seassa on oltava kilttejä kuin pulut ja kierosti kuin nippu käärmeitä. Puhukaa mitä sylki suuhun tuo, se sylki tulee multa ja mun isiltä.
ellauri184.html on line 748: Käsi-ja jalkakivut ei ole niin pahoja kuin sisäelinten, voisin arvata. En kyllä ole kokeillut. Kazojien vittuilut taisi sattua vielä enemmän. Eeli Eeli laama sabakhthaani? Jeshuaa käy isiparka vähän säälixi. I know the feeling. I feel your pain.
ellauri184.html on line 750: Ristillä Jeshua vähän epäili tuliko luvatuxi liikoja. No ei kai kerta se pääsi vielä kirjoittamaan tän. He eivät tienneet minkä tekivät. Sanoivat "se on täytetty". Väärässä olivat.
ellauri185.html on line 381: No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on.
ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää.
ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa.
ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä.
ellauri185.html on line 474: Tolstoin sieltä löytämät kultajyvät ovat jumalanlapseus ja keskinäinen rakkaus. Eli kaikki apinat ikään ja sukupuoleen kazomatta ovat jumalan perillisiä, joiden pitää olla kunnolla eikä kinastella takapenkillä. Muuten äiti ojentaa käden penkin välistä ja nipistää kipeästi. Tolstoi uuttaa tästä 5 käskyä, vähemmän kuin Calvin Cohn, jonka kehotuxia oli 6. Ehkä sietää vähän verrata näitä listoja.
ellauri185.html on line 617: Mutta jos hallitusten hävittämisen jälkeen väkivaltaisuuksia vielä esiintyy, niin ovat ne varmaan paljon vähä pätöisempiä kuin ne, jotka nykyisin tapahtuvat, nykyään, jolloin meillä on erityisesti väkivallan harjoittamiseen luotuja järjestöjä ja lakeja, joitten mukaan väkivalta ja murha tunnustetaan hyväksi ja hyödylliseksi. Hallitusten hävittäminen tulee vain tuhoamaan perinnäisen, hyödyttömän väkivaltajärjestön ja julistamaan kaiken väkivallan epäoikeutetuksi" (Patriotismus u. Regierung, S. 38-40). Väkivallan harjoittamista varten luodun hallitusjärjestön hävittäminen ei mitenkään tule tuhoamaan sitä, mitä laeissa on hyvää ja järkevää. Se hyvä, järkevä ja oikea, mitä on laeissa, oikeuslaitoksessa, omaisuudessa, poliisisäännöksissä, taloudellisissa laitoksissa, kansansivistyksessä ym, tulee jäämään. Kun hallitukset eivät enää harjoita raakaa väkivaltaa eivätkä pysy pystyssä sen varassa, niin tulee yhteiskuntajärjestys muodostumaan järjellisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi eikä se silloin enää tarvitse väkivaltaa tuekseen.
ellauri185.html on line 653: Sillä kun vain harvat ovat uskovaisia ja vain vähäinen osa ihmisistä elää kristillisesti: ei vastusta pahaa, ei itse tee pahaa, niin on Jumala antanut niille, jotka eivät kuulu kristittyihin eivätkä Jumalan valtakuntaan, toisen hallintojärjestelmän ja heittänyt heidät miekan hallitusvallan alaisiksi, niin että he, vaikka sitä mielellään tahtoisivatkin, eivät voi noudattaa pahaa luontoaan, ja jos he niin tekevät, eivät he ainakaan voi tehdä sitä pelotta kaikessa rauhassa ja onnekseen.
ellauri185.html on line 695: Mutta pääasia on että Lutherin perusajatus epäilemättä oikea. Karhealla, alkuvoimaisella, terveellä ytimekkäällä nerokkuudellaan, järähtävien pierujen säestämänä, talonpoikaismaisesti terveitten vaistojensa ohjaamana hän on tässä, kuten niin usein muutenkin, rohkealla iskulla lyönyt solmun poikki. Eikä ongelman ratkaisu, minkä hän esittää, ole mikään mätä kompromissi. Hän ei tingi vähääkään Kristuksen ohjeitten ihanteellisesta ankaruudesta. Hän lievennä eikä vetistä vuorisaarnaa. Se jää päinvastoin täyteen voimaansa velvoittamaan kaikkia kristittyjä, joita onnexi on vitun vähän. Hän osoittaa sen vain oikealle alalleen, nim. Jumalan näkymättömään valtakuntaan, minne se joutaakin.
ellauri188.html on line 66: The Marquesas Islands constitute one of the five administrative divisions (subdivisions administratives) of French Polynesia. The capital of the Marquesas Islands’ administrative subdivision is the town of Taiohae, on the island of Nuku Hiva. The population of the Marquesas Islands was 9,346 inhabitants at the time of the August 2017 census. Ennen valkonahkoja porukoita oli satatuhatta. Kiva desimaatio. Niillä oli liian helppoa, aika tehä niiden elämästä vähän vaikeampaa.
ellauri188.html on line 108: Melville ei käsitä mixi taipiit on sille niin ystävällisiä. Mikä luihu taka-ajatus siinä lienee takana? Fattening frogs for snakes perhaps? Mixi ne tunnustelevat Hermannin käsivartta vähän väliä, nuoleskellen huuliaan ja taputellen vazojaan?
ellauri188.html on line 160: Nain on meidankin elamassamme. Joukossamme mendelöivät vapaasti toisaalta seppoilevat oikislaiset egoistit ja toisaalta toisiaan avustavat kommarit. Kun olot ovat turvalliset ja kauppa käy, siirrytään talousliberaaliin meininkiin, jokainen on oman onnensa seppo ja antaa vähäosaisille vähän paljostaan. Ei ne paljon tarvizekaan, pöydältä putoavat murut hyvin riittävät.
ellauri188.html on line 162: Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä.
ellauri188.html on line 260: Asuminen|Konsta Keskitalo, 18, ja Ella Sälpäkivi, 20, rakensivat itselleen hulppeat omakotitalot – Nyt he esittelevät kotinsa ja kertovat, millaisia juoruja ja vähättelyä he ovat kohdanneet! Raha|Helsinkiläisen taloyhtiön asukkaiden lämmityslasku romahti hetkessä murto-osaan – Hallituksen puheenjohtaja avaa kehitystä, jota Venäjän hyökkäys vain kiihdyttää.
ellauri188.html on line 297: Sano valas vedä 10x housut alas. Melville on kolonialistimoukka vaikkei mitenkään pahimmasta päästä, s. 152 tienoiila se haukkuu aika mojovasti muita länkkäreitä. Homotaipumuxet pääsee pintaan kirjan alussa: Hermanni ilostelee kun villit pettyivät lähetyssaarnaajan kauniin vaimon osoittauduttua naaraspuolisexi. Pettyisi kai Hermannikin moisesta. Hermanni nauraa kun villi päällikkövaimo näyttää tatuoidulle meri"karhulle" yhtä tatuoitua takapuoltaan. Mautonta! Hermanni pahastuu kun ranskiskolonialistit ennättivät ennen jenkkikolonialisteja julistamaan että markiisisaaret alkuasukkaineen kuuluivat nyt heille. Mitä vittua??? Kuuluuko Transnistria Moldovalle? Kuuluuko Moldova Ukrainalle? Kuuluuko Ukraina Venäjälle? Nää on kuin toisiansa suuruusjärjestyksessä ahmaisevat petokalat. Kuuluuko mikään maaplänttyrä millekään apinoiden lössille? Ei kuulu teille! Kyllä se nyt vähän kuuluu, sanoo frakkiin ja silinteriin sonnustautunut Kummeli. Mutta Hermanni oli kyllä pannut merkille että Havaijilla jenkkien ja saarnaajien läsnäolo oli saanut 25 vuodessa aikaan pelkkää pahaa. Pearl Harborista puhumattakaan.
ellauri189.html on line 126: – mournful – languishing in the abundant Ukraine). Isovenäläinen, valkovenäläinen ja vähävenäläinen viimein taas sulassa sovussa.
ellauri189.html on line 279: Ajatus voi käytännössä olla filosofista periaatetta karmivampi. Kelaa vähän, kuolleeseen ei satu. Nimim. ceterum censeo Carthaginem esse delendam.
ellauri189.html on line 557: Ponzi-huijaus eli Ponzi-järjestelmä on pyramidihuijauksen muoto, jossa joku kerää pääomia kuviteltua tai olemassa olevaa sijoituskohdetta varten luvaten sijoituksille nopeaa ja korkeaa tuottoa: korkeampaa kuin mistään muusta sijoitustoiminnasta on mahdollista saada. Sijoituskohde voi olla kultavaranto, kaivos, öljyesiintymä, lomaosake, kryptovaluutta tai mikä tahansa tuottoisalta kuulostava kohde. Todellisuudessa mitään laillista liiketoimintaa ei harjoiteta tai se on vähäistä.
ellauri189.html on line 574: Toinen samanlainen Ponzi skeema on aaprahammin ja muiden johkin kuolemalta pelastuxeen perustuvat uskonnot. Palkintojen jako tapahtuu ratki taivaassa, me tässä matkalla vaan nostelemme vähän provikaa. Älkää antako sen häiritä.
ellauri190.html on line 115: Suomalaiset oli lähteneet menee Volgan mutkasta jo vuosituhansia sitten hyvän sään aikana. Nyt harmittaa ettei menty vielä vähän lännemmäxi.
ellauri190.html on line 241: Kouvolassa kävi vähän surkuteltava venäläinen ex-konekääntäjä nimeltä Voldemar Putin. Sen kautta pääsin käymään Pietarissa sen yhden Pirkon ikäisen puolalaisen konekäännösmiehen pakeilla. Molemmat (Voldemar ja Vladimir) on kuuluisamman Waldemarin kaimoja. Vladimirilla on joku kakkospuoliso Sveizissä sotaa paossa, mutta ilmeisesti jää nyt vaille Vladimirin miljoonia. Elon Musk koittaa väittää että Putin on sitä biljonäärimpi. Uskokoon ken haluaa. Elon haluis ostaa Twitterin ja tehdä siitä oman häkkilintunsa. Hinta olis n. 30 amerikan biljoonaa, mut ei hätää, Elonilla on niitä tuhansia. Ja ostikin, muutti nimen vielä äxäxi.
ellauri190.html on line 293: In June 1659, the two armies met near the town of Konotop. One army comprised Cossacks, Tatars, and Poles, and the other was led by a top Muscovite military commander of the era, Prince Aleksey Trubetskoy. After terrible losses, Trubetskoy was forced to withdraw to the town of Putyvl on the other side of the border. The battle is regarded as one of the Zaporizhian Cossacks' most impressive victories. Oliko tää tunari Trubetskoy sen fonologin sukua? Kylä varmaan niin. Tällä kertaa kasakat ja tattarit oli samalla puolella. Varmaan vilkuilivat vähän päästä olan yli.)
ellauri190.html on line 309: Vähä-Venäjä, Malorossija, on Ukrainasta aiemmin, Venäjän keisarikunnan aikaan sille kuuluvista nyky-Ukrainan alueista käytetty nimitys. "Vähä" ei siinä suinkaan tarkoittanut vähättelyä vaan historiallista asetelmaa. Kun Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Ukraina-nimityksestä tuli virallinen ja Vähä-Venäjä jäi historiaan.
ellauri192.html on line 40: Nikolai Trubetskoi oli kai Valentin Kiparskyn opettaja tshekeissä? Valentin luuli mua tytöxi Esa Itkosen väittäjäisissä kun mulla oli pitkä tukka. Aika noloa! (Taisit jo mainita albumissa 2.) Mutta tässä albumissa palaan omiin tieteellisiin juuriini, joita en ole paljon ajatellut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Tänään kun käveltiin keisarillisen Alexanterin yliopiston ohize, ihan ihmettelin kuinka vähän koko paikka mulle enää merkizee.
ellauri194.html on line 68: Muinainen Megiddo sijaitsi pronssikaudella Egyptin ja syyrialais-babylonialaien vaikutusalueen rajalla, joten sen hallinnasta käytiin useita ankaria taisteluja. Egyptiläiset Thutmosis III:n joukot voittivat siellä syyrialais-palestiinalaisen liittokunnan vuonna 1478 eaa., ja Juudan kuningas Joosia pyrki siellä pysäyttämään faarao Nekhon joukot 600-luvulla eaa. Joosia kuitenkin hävisi taistelun. Bugger. Tapahtuman katsotaan vaikuttaneen syvästi Raamatun kirjoittajiin ja nostaneen linnoituksen paikaksi, jossa tulee tapahtumaan maailmanhistorian loppuselvittely. Jäi vähän kismittämään se tappio.
ellauri194.html on line 174: ”Pakko myöntää, että vähän harmittaa. Nyt kun olis joku jonka voisi selättää.”
ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
ellauri194.html on line 474: Eli emme tiedä tiedämmekö me. Hmm, suhtaudun skeptisesti Krister Talviseen, tietääköhään sekään yhtään mitään. Mun piti tenttiä Chisholmin laiha läpyskä hienostuneelle Andre Maurylle. Sain tieto-opista vaan kakkosen, mikä paskakaivoarvosana. Kannoin siitä sille kaunaa pitkän ajan. Varmaan sixi koska aina nukahdin sen luennoilla. Se aloitti ainoana klo 8 ja mä olin sitä ennen käynyt uimassa Yrjönkadun uimahallissa. Hyvin maistui uni uikkineelle Andrén tasaisessa törinässä. Ize asiasssa se taisi vähän änkyttää.
ellauri194.html on line 518: André Maurystä on lyhkönen Wikipedia-artikkeli suomeksi, ei kuvaa, ei syntymä- eikä kuolinaikoja. Tunnetumpi kaima tekee hienoja urheilu- ja tandempyöriä jossain Ranskassa. Andre oli tärisevän kukkakaalikorvaisen Steniuxen oppilas ja kirjoitti väitöskirjan Tractatuxesta. Nyze varmaan tärisee jo izekin. André oli sivistynyt mies, jotenkin Carl-Erik Carlsonin tapainen vaatimaton ja vähäeleinen herrasmies, vaikka etäinen.
ellauri194.html on line 923: Olen ollut viime aikoina kiireinen lasten kanssa, mutta tämä sopii täydellisesti. Olen käynyt kauppaa noin 170 eurolla 4 päivään. Onhan se vähän, mutta hyvä alku!
ellauri194.html on line 1051: Häh, nämähän on kaikki samanlaisia vedättäjiä kuin Teflon ize? Manus manum lavat. Miten hemmetissä jotkut turvelot menee lankaan tämmöseen paskaan? Koska ne on ize ezimässä koko ajan jotain porsaanreikiä! Kyllä korppi korpin silmää nokkii jos saa yllätettyä, sanoi sananlasku mitä tahansa. Mullakin on 1 käden kokemusta jostain saman tyylin konsulteista; no Eski tietysti, ja Iso-Masa, ja size Kouvolassa komeljanttaroinut alivaltiosihteeri, plus ADHD suonikohjuineen, sekä 2. viimeisenä muttei vähäisimpänä Samu Mutajoki ja hännänhuippuna se pieni pyylevä koraaniprofessori, Jaakko Hämeen-Anttila. Kaikki tyynni käärmeöljymiehiä.
ellauri196.html on line 281: unsignificantly vähäeleisesti
ellauri196.html on line 310: Vuonna 1835 hän oli keskeinen henkilö perustettaessa koulua köyhiä lapsia varten Trachselwaldissa. Poliittinen toiminta evättiin häneltä, koska hän hoiti seurakuntaa. Kirjoituksissaan hän kritisoi hallitsevia Bernin perheitä, koska nämä hänen mukaansa liian vähän osallistuivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.
ellauri196.html on line 470: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
ellauri196.html on line 486: Kyse on kansanluonteesta, jota on muovannut ja edelleen terävöittänyt Schweizin oma poika Calvinus. Rousseau ja Bitzius on kuin 2 marjaa. Lapset käy rahakauppaa keskenään kaniineista, kreuzereita tinkivät. Emännät vertailevat kasvuja silmä kovana. Jumalan kiitos! Tuo pellava on kehnompaa kuin meidän. Mutta varsin kauniit nauriit saivat Trinin vähän kateexi. Elsi antaa siemeniä lahjaxi mutta laittaa salaa huonompaa siementä sekaan. Äijät vittuilevat ja hierovat kauppoja sillä aikaa tallissa. Louisdoori on kultaraha, arvoltaan noin 20 markkaa. Koko porukka on läskejä laajaperseitä, kaiken aikaa istuxivat ruualla. Trini pääsee vaununpenkille vasta 3. yrityksellä. Sitten sullottiin vaunuihin lapset joiden taskusta vehnäset vielä tirkistelivät. Lopuxi isäntä, jonka mahtavan puon takaa lapset tuskin näkyvät.
ellauri196.html on line 861: It seems to me certain that a great deal of printed paper and many books of poetry must resist time. Pieleen meni Montane, eikä vähän.
ellauri196.html on line 882: Pelaajat jakautuvat kahteen leiriin, toisen on lyötävä hurnusta, toisen on pysäytettävä se. Hurnus on pieni kiekko, ei kahta tuumaa läpimitaltaan, kes keltä vähän paksumpi kuin laidoilta, jotka ovat pyöristetyt, kaksi linjaa paksut (1 linja vähä yli 2 mm).
ellauri197.html on line 542: Ennen hävettiin Schweizissä mennä naimisiin alle 30 vuoden vanhan kaa, nyt nyrpistelevät tytöt nokkaansa kun kosija on on yli 25 ja rupeevat mieluiten yxiin 18-20 vuotiaiden kaa. Tästä ymmärtää, minkämoisia nykyajan tytöt ovat ja minä ne avioliittoa pitävät, miten vähän ne ajattelevat tätä: kuinka voivat lapset elättää lapsia?
ellauri197.html on line 675: Roope sähköttää näin Paulinelle vanhempien arkihuoneesta. Sittulee tollasta Blue Lagoon tyyppistä luontopläjäystä. Henkilöitä on tässä lurituxessa tosi vähän, vislaavat muulinajajat ihan hätkähdyttävät. Wild men watch a sleeping girl who crosses her legs and opens them like a labor whip, I look in—I am concentrated—I feel;—
ellauri198.html on line 77: 7. Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. 8. On ollut vähän kiireitä, mutta olen tullut nyt vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja aidssilaiset, filistealaisista puhumattakaan. 9. Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. Maxavat huonosti velkansa ja vittuilevat päälle.
ellauri198.html on line 232: Ei kylä ollut tämä! Delmore oli muistaaxeni Salen Humboldtin lahjan esikuva, suuri runoilijalupaus josta Sale sittemmin ajoi oikealta ohize tyytyväisenä terävä kyynärpää avoauton ikkunasta ulkona. Delmore muisteli ehkä Memorial Day Massacrea holokaustia odotellessa. Kaatuneiden muistopäiväpäivän verilöylyssä vuonna 1937 Chicagon poliisilaitos ampui kymmeniä aseettomia mielenosoittajia ja kaatoi niistä 10 Chicagossa 30. toukokuuta 1937. Tapaus tapahtui Little Steel -iskun aikana Yhdysvalloissa. Tästä vähäpätöisenä pidetystä eventistä on artikkeli Uikipediassa vain usaxi ja venäjäxi.
ellauri198.html on line 392: As when a sick man very near to death Kuten sairas vähän ennen loppua
ellauri198.html on line 552: Then came a bit of stubbed ground, once a wood, Sit tuli vähän sänkipellon tapaista,
ellauri198.html on line 807: And I shall have some peace there, for peace comes dropping slow, Siellä saan mä olla vähän sentään rauhassa, näät rauha
ellauri203.html on line 47: Tällänen ajatus tule mieleen Doston Riivaajista: Kirjailijat jonka henkilöt tai sankarit on edes jossain suhteessa poikkeusihmisiä, saati jotain supermiehiä, on narsisteja, ehkä vähän, todennäköisemmin ihan.
ellauri203.html on line 102: Pahastuttuaan vielä lisää länkkäreille lännessä se kääntyi slavofiilixi oltuaan Belinskyn mielixi ensin liberaali 40-luvulla ja sitten vähän aikaa homo Speshnovin mamupatjana symppari ateistikin ja vallankumouksellinen. No se karisi siitä sitten pakkolaitoxessa, Siperia opetti. Ei se tosin tykännyt siellä nenäkkäistä polakeista aatelispojistakaan.
ellauri203.html on line 240: Nää kääntäjät ovat esipuheen perusteella Dosto aficionadoja ja jakavat sen kristillis-taantumuxelliset näkemyxet. Tosi pahoja jenkkimeemejä: the idea dearest to us all is freedom, leftist ideologies are demonic one and all. Joo tää esipuhe on aivan karseeta potaskaa. Kyllä olen ollut oikeilla jäljillä kun Dosto on aina tuntunut ällöttävältä. Se on selvä patataantumuxen äänitorvi, jonka jenkit ottivat vastaan avosylin kommarien aikana. Nyt voi olla vähän kiusallinen tilanne kun Dosto kuulostaa ihan tämän päivän Putinilta ja vähän eilispäivän Solzhenizyniltä.
ellauri203.html on line 279: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta.
ellauri203.html on line 310: "The bestseller book also created the idea, particularly in the West, that I was a political writer. This was a misunderstanding because my poetry was unknown. I have never been a political writer and I worked hard to destroy this image of myself." Kovasta yrittämisestä huolimatta kukaan ei taida lukea sen runoja. Vitun lällyjä ne ovatkin, täytyy vähän terävöittää suomennoxessa:
ellauri203.html on line 518: Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov, Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua.
ellauri203.html on line 613: Tämän kuvan nähtyään ja sillä sivun verran herkuteltuaan Nikke muistaa että pissiliisa olikin vaan 10-vuotias. Onnexi Doston muna oli viiriäisen kokoa eze mahtui edes sisälle. No olihan se vähän noloa mutta sisään työntyminen tuntui silti pirun hyvältä. Sitä ihmistä en unohda koskaan, en sitä stondia enkä sitä fiiwistä.
ellauri203.html on line 695: Lewis is married, with children, and lives in Hastings, with a holiday apartment in Bad Ischl, Austria. He is a lover of good art and bullfighting. Mä luulen että se ajattelee olevansa vähän kuin Ernest Hemingway.
ellauri204.html on line 329: Rajun laman ravistelemassa Suomessa oli tarvetta uudenlaiselle itsevarmalle miehelle, joka osasi leikkiä maskuliinisuudella ja oli siksi - sopivasti, ei liikaa - kosketuksissa myös naiselliseen puoleensa, eikä ollut niin tosikkomaisen sulkeutunut tai tuhoisan väkivaltainen kuin monet aiempien polvien miehet. Suomenniemen joka suvussa oli nähty tarpeeksi noita kelonharmaiksi routaantuneita paukapäitä, etanan muotoon koteloituneita tunneinvalideja. joiden kaukopartiomiesmäisen sinnikkäästä terrorista vasta infarkti tai haimatulehdus lähimmäiset vapautti. Uusi mies piti naista vertaisenaan, eroottisena sisarenaan, ja juhli sukupuolten eroa värikuulanräiskeisen karnevaalin keinoin. Uusi mies oli ystävilleen lojaali ja lapsilleen hellä ja kannustava, mutta eliminoi viholliset joustavasti ja ovelasti. Uusi mies kannatti eloonjäämisoppien sosiaalipolitiikkaa ja karkasi hyvinvointivaltion hallintorakennusten synkiltä käytäviltä avoimempaan, armottomampaan maastoon. Uusi mies kykeni lamavitutuksessakin leikkiin mutta uhkailun tai vähättelyn hetkellä taisteluvalmis nyrkki kohosi heti: nyt turpa kiinni urpo tai se turpoo kiinni, tähän käteen virtaa isien pimeiden kokemusten voima.
ellauri204.html on line 448: Koska Korhonen kirjoittaa vähän kaikesta, hänen kykynsä pitää tarina koossa on hämmästyttävä. Emme enää usko pahaan käsittelee kaiken muun lisäksi yhtä Riku Korhosen lempiaiheista, miehen halua alistaa naista. Korhonen nälvii vaimojensa nöyryyttämisestä haaveilevia aviomiehiä: ”Kukapa ahtaalle ajettu, verstaassa lymyilevä pikku aviomies ei haaveilisi vaimonsa laittamisesta rautoihin. Se oli historiallisesti johdonmukaista. Koska länsimaiden miehet olivat antaneet naisille heidän nykyisen vapautensa, he saattoivat myös ottaa sen pois.” Vahvaa misogyniaa, noinkin isolta mieheltä.
ellauri204.html on line 498: Kunnioitus on näet alkanut merkitä minulle viime vuosina hyväksyntää enemmän. Näen punaista, jos tunteeni sivuutetaan tai tunnen vähänkään, että joku pitää minua pellenä tai huvittavana, kun ahdistun.
ellauri204.html on line 501: Olin yksin oleskeluhuoneessa, kun minua vanhempi miesopiskelija tuli sinne istumaan kanssani. Hän sanoi niskojeni vaikuttavan kireiltä ja kysyi voisiko hän hieroa hartioitani. Vastasin viattomasti, että joo! Tunsin kuitenkin, että hän tekee jotain muuta, liikaa, mutta en osannut sanoa mitään silloinkaan, kun hän yhtäkkiä suuteli niskaani. Siirsin sen käden vain vähän alemmas, ei tullut mieleenkään sanoa, että anteeksi, mitä sä just teit? Siitä olisi tullut ikävä fiilis.
ellauri204.html on line 504: Vielä pari vuotta sitten jähmetyin, kun minua vanhempi, tunnettu mieskoomikko tarttui eräissä juhlissa rintaani kiinni. Pelkäsin tehdä asiasta numeroa, koska se olisi merkinnyt arvostetun miehen nolaamista. Ystäväni huomasi kuitenkin, mitä tapahtui ja kysyi mieheltä terävästi, mitä tämä oikein meinasi. Mies pyyteli anteeksi ja tarjosi meille drinkit. Nyttemmin ei ole paljon tartuttu. On se vähän haikeatakin.
ellauri204.html on line 526: Pimeät talvikuukaudet ovat masentavia, ja palelen Suomessa koko ajan. Siksi matkustan mielelläni edes vähäksi aikaa lämpimään Italiaan, vaikka sitä ei enää oikein kehtaisi sanoa ääneen.
ellauri204.html on line 545: Stefania on ukrainalaista kanamusiikkia ja hiphopia yhdistelevä kappale, joka on kirjoitettu Psjukin äidille. Euroviisuissa ei ole aiemmin voittanut rap-kappale, eikä hiphopkaan ole yleensä menestynyt. Kappalessa on amerikan neekereiden räpätyxen ohessa ripaskan kaikuja. Mutta huomatkaa: se on vähävenäläistä ripaskaa, ei mitään deripaskaa.
ellauri204.html on line 615: Sanoma Oy:n juttujen kierrätys maakuntalehdissä ei edes ole absoluuttisesti vain paha asia, ilman sitä kritiikkejäni julkaistaisiin vieläkin vähemmän. Häviäjä on kritiikkien taso ja monipuolisuus, mutta eihän sitä huomaakaan kun kritiikkejä on riittävästi vähän (1-2).
ellauri204.html on line 767: Eero, vähän epävakaa paintball-yrittäjä, ottaa vaimon päiväunelmoinnin tosissaan. Miehisyys pitää todistaa. Romantiikkakin palaisi. Mukaan Eero pyytää parasta kaveriaan Laria, joka on juuri jätetty aneemisuuden takia. Kuten arvata saattaa, ihailee hintelä mies raakaa voimaa. Naisenryöstö antaisi syyn toimintaan.
ellauri205.html on line 81: Rembrandtin Euroopan ryöstö -maalauksessa, häräksi muuntautunut Putin ryntää veteen ja selässä istuva Eurooppa katselee rannalle hädissään jääneitä ystäviään. Putin menee valkeana härkänä, selässään Eurooppa, foinikialainen prinsessa peloissaan tai ylimaallisen tyynenä, usein sarvesta pidellen, ja härän munaa pakottaa synkkien tai pastellinpehmeiden vetten yli, dramaattisia taivaita, ympärillä lenteleviä amoriineja, illanruskoa ja myrskyn enteitä. Aiheesta oli innoittunut stadionillinen miesmaalareita, Marten de Vos, Paolo Veronese, Tizian, Rubens, François Boucher, Juan Sán chez-Cotan, Juan Bautista Martínez del Mazo ja kasa muita juaneja, Jean-Baptiste Marie Pierre, Jean-François de Troy ja kasa muita jeaneja, Gauguin, Matisse, Picasso, Dali ja vähäisempiä nimiä, renessanssia, mannerismia, barokkia, rokokoota, romantiikkaa ja modernismin villejä muunnelmia ja nimettömiä julistemaalareita ja pornografisia kansitaiteilijoita.
ellauri205.html on line 184: Hei Simone, charityä löytyy vain kermaperseiltä joilla on varaa antaa kiitollisille kerjäläisille vähän paljostaan. Prolet on solidaarisia, eli suovat toisilleen enintään samaa kuin ize saavat.
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri206.html on line 172: 1990-luvun alussa trendasivat laavalamput. Järkyttävän laahusmainen esine. Valaisevat räkäklunssit uivat jossain nesteessä. Hyi helvetti. Rikusta laavalamput olivat aina olleet mauttomia. Inna oli duunaritaustainen, Riku vähän kermaperseempi. Inna on selkeästi märkä uni, oikeaxi tytöxi se on aivan liian pornahtava. Innan idealisoitu isä Joonas on tolkuttoman runollinen insinöörixi. Pitkulainen voisi olla Riku ize.
ellauri206.html on line 206: Mixi Riku syö appelsiinin syxyllä? Ne ovat silloin pahoja. Adidaxen sorzit ja Vansin huppari. Mahonkihyllyn Teema-astiat ja omenat Alessin vadissa. Vittu mikä pelle merkkimies. Vanhemmista yllättävän vähän mainintaa. Teki WWW heti mieli juopotella. Ja vandalisoida turkufasistin partapozon dollarihymyä. Search me. Ketamiinipiikin jälkeen Riku näyttää murhatulta silkkiuikulta. Oxennettu mustikkasoppa ei ole sinistä vaan punaista.
ellauri206.html on line 233: Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.
ellauri206.html on line 243: Sysmän kirjastossa on uusi vaatimaton mutta viehättävä kirjastonjohtaja, jonka kanssa tuli puhetta Houellebecqistä. Se oli lukenut vähän matkaa Michelin kirjaa Alkeishiukkaset mutta alkoi tympäsemään, jätti kesken. Tolkun ihminen siitä päätellen. Se on ollut Sysmässä kohta vuoden ja pitää työstä, pitäneekö Sysmästä? En huomannut kazoa onko sillä sormusta. Lainasin siltä Wellbeckin 6. romaanin Alistuminen eli Islam. Lisää islamofobiaa ihan takuulla.
ellauri206.html on line 263: "Missä mielessä elämän pitää olla oikeutettua? Kaikki eläimet ja selvästi useimmat ihmiset elävät kokematta koskaan vähäisintäkään tarvetta perustella yhtikäs mitään. He vain elävät koska elävät, niin he ajattelevat, sitten he arvattavasti kuolevat koska kuolevat, ja heidän analyysinsä päättyy siihen. Ainakin Huysmans-asiantuntijana minä koin, että minun oli pystyttävä vähän parempaan." LOL missä suhteessa parempaan?
ellauri206.html on line 349: Kun vähän oli Helmi silinnyt ,
ellauri206.html on line 456: Tää tuntuu hyvältä kaverilta vaik onkin vähän keljun näköinen. Eikä ollut mikään libertiini vittu.
ellauri206.html on line 533: Käyttäjiä liian vähän, puolet feikkejä: maisemakuvia, eläimiä, sarjakuvahahmoja sekä uskonnollisia iskulauseita, niitä ehkä poistetaan mutta koko ajan tulee lisää spämmi proffuja. Algoritmi näyttää 20 samaa profiilia jatkuvasti vaikka googlen mukaan käyttäjiä 10.000. Kadun että maksoin premiumtilin. Valo tiimi vois vähän tehdä jotain asialle? Liikaa pyydetty?
ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu.
ellauri207.html on line 226: Kanaa harmitti eze oli päästänyt pullan iholleen. Vittu tota Stig-Erlanderia, eze osaa olla narsisti. Mix vitussa Lispet pitää näyttää nakupellenä vähän väliä? Kysy apinalta.
ellauri207.html on line 275: Pepin ei kyllä kanzi luottaa Kalleen eikä kääntäen. Samaan aikaan kuin Peppi lipsuttelee hikisenä Mimmi Musia, Musse Pigg höylää yli viisikymppistä Harriettia. Neljäntenä miehenä isän, veljen ja jonkun nimeltä mainizemattoman aussivainaan jälkeen. Hizi miten tällänen lakkaa kiinostamasta seizenkymppistä. Sitä vähän ihmettelen mixi sukuruzasta tehdään tässä niteessä niin iso numero. Eihän tällä kihnutuxella ole lisääntymisen kanssa mitään tekemistä, kunhan koirastelevat. Ei koiratkaan sellaisesta ota paiseita.
ellauri207.html on line 298: Peppi on tunne-elämältään paranoidi. Vai oliko se autisti? Ne on vähän (vaikkei täysin) kontraindikoivia. Jos ei ole kiinnostunut porukoista niin ei ole. Vaan kylläpä Lispetti on eheytynyt, nyze peilaa silikoonitissejään peilin edessä ja tekee salaa charityä, tosin vaan äidinperinnöllä eli pikkusummalla.
ellauri210.html on line 53: Konsumptiivisen vaimon nimi Ethol. Tytär Margaret kirjoitteli vähän ja kuoli tubiin 1917.
ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.
ellauri210.html on line 1095: Vuonna 2009 The Guardianin taidekriitikko Jonathan Jones luonnehti maalausta ”kitschixi ja sokeeraavaxi”, mutta huomioi maalauksen olevan ”hyvässä tai huonossa, luultavasti kaikkein kestävin visio ristiinnaulitsemisesta, joka on maalattu 1900-luvulla." Siinä on vähän tollasta uimahypyn tunnelmaa.
ellauri210.html on line 1167: Dès l'âge de quinze ans, Jean-Pierre Duprey compose ses premiers poèmes. Il part pour Paris en 1948 sur l'invitation d'André Breton et participe au mouvement surréaliste. Au cours de l'été 1948, il rencontre, en Normandie, Jacqueline Sénart qui deviendra sa femme et partagera sa vie jusqu'à la fin. Il figure sur les photographies du groupe surréaliste prises par Man Ray en 1953 au café de la place Blanche[réf. nécessaire]. Näistä Brétonin loppupään kirotuista oppilaista tulee vähän mieleen Jaakko Hintikka ja sen sekundaoppilaiden sukupolvet: L. Carlson, E. Saarinen, Mike Hand, Gabriel Sandu.
ellauri210.html on line 1216: Alphonse Rabbe (1786—1829) tunnetaan pessimistinä. Usein romanttisen pessimismin esimerkkinä pidetty Rabbe, nuori, komea ja älykäs, sairastui kuppaan ja nautti liikaa oopiumia. Hän kirjoitti journalismia ja vähäarvoisia historiallisia kokoelmia ja lopuksi postuumisti julkaistun (1835) Album d'un pessimiste , osittain Rabben ja muiden havaintojen antologian elämän merkityksettömyydestä ja kuoleman väistämättömyydestä sekä äärimmäisen sardonista. ja katkeria proosarunoja, jotka inspiroivat Baudelairea. Välillä syvästi liikuttava...
ellauri210.html on line 1242: Shaw ei juuri käynyt kouluja, vaan hän sai kotiopetusta pappissukulaiseltaan. Jo 16-vuotiaana hän aloitti työelämässä menemällä vähäxi aikaa toimistotöihin, joilla hän elätti jonkun aikaa itsensä.
ellauri211.html on line 50: Lehden erikoisia mutta kestäviksi ja erottuviksi osoittautuneita piirteitä olivat etukannessa sijaitseva sisällysluettelo, pieni sivukoko, runsas tekstimäärä ja kuvien vähäisyys. Kuvallisiin etukansiin lehti siirtyi vasta vuonna 1998. Lehteä kustannettiin pelkästään tilaus- ja irtonumeromaksujen avulla vuoteen 1955, jolloin se vasta alkoi hyväksyä mainoksia sivuilleen. Tupakan ja alkoholin mainontaa ei kuitenkaan ole koskaan sallittu, ja lehden takakansi on aina pidetty toimituksellisessa käytössä.
ellauri211.html on line 64: Vaikea sanoa. Tavallaan. Niinpä. Näillä saa hyvin jo dialogia. Sille nauravat näyttelijät izekin. Textittäjän tontti on vähätöinen.
ellauri211.html on line 135: Ilman agenttien väliintuloa pojat olisivat voineet päätyä putkaan tavallisten rikollisten joukkoon. Lakukeppikin vielä messissä. Onnexi niillä oli suhteita. Aika koettelevaa. Reistä on tulossa varsinainen moniosaaja. 2000v vanhasta uurnasta uhkuu historiallisuutta. Oops! Shag pistäytyi ilman lupaa Edinburghissa shäggimässä Fionaa. Se oli vain lyhyt kihlaus, Rei vähätteli. En ollut koskaan tapaillut Michael Hendricksin tapaista periamerikkalaista miestä jonka puvutkin on periamerikkalaista L.L. Beania. Hei, tää on varmaan nyze Massey. Juujuu, Annapoliisissa opiskellut mariini. Olixe tsunamikirjan crewcut äijä nimeltänsä Michael? No kyllä oli, kz. albumia 176. Mahtavaa kulttuurista appropriointia. Rei voisi seuraavaxi seikkailla meri-Lapissa amer. rykmentin ilolintuna.
ellauri211.html on line 164: Ensimmäinen pudotettiin Hiroshimaan Enola Gay -nimisestä koneesta, jota ohjasi lentorykmentin komentaja, eversti Paul Tibbets. Pommi pudotettiin 9 450 metrin korkeudesta, ja se räjähti 6. elokuuta 1945 kello 8.15 (JST) pudottuaan vapaasti 550 metrin korkeuteen. Pommin teho oli noin 13 TNT-kilotonnia, mikä on nykyisiin ydinaseisiin verrattuna varsin vähän, mutta se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä. Tämän Little Boy -nimisen pommin paino oli 4 000 kiloa, ja siinä käytettiin uraani-235-isotooppia. Vastaavaa pommia ei ollut koskaan ennen testattu.
ellauri211.html on line 299: Katri Helena ja Panu Rajala olivat naimisissa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Toissavuotisessa Katri Helena -musikaalissa Panu Rajala tuotiin kirjailijan mukaan esiin varsin kyseenalaisessa valossa. Panu Rajalaa ei musikaalissa kutsuttu hänen oikealla sukunimellään, vaan miehestä käytettiin leikkisää nimitystä Proffa. Musikaalissa Proffa liehitteli muita naisia eikä ollut vaimonsa tukena, mikä teki laulajan surulliseksi. Rakkaus rakoili nopeasti. Musikaalista kiukustuneena kirjoittamassaan paljastuskirjassa Rajala sanoo tuovansa kostoxi Katri Helenasta esiin arkisemman puolen. - Tässä tulee ehkä hieman inhimillisiä kosketuksia ja yksityiskohtia, jotka liittyvät tarinan kulkuun ja tähän draaman kaareen. Halusin tuoda joitakin inhimillisiä, arkisempia ja tavallisempia piirteitä tähän hyvin kiillotettuun tähtikuvaan. Koska hän on ollut suuren ihailun vallassa (sic) vuosikymmeniä, niin kyllä siihen liittyy vähän muutakin. Ajattelin, että teen palveluksen tuleville elämäkerran kirjoittajille antamalla tällaista läheltä nähtyä aineistoa, Rajala kertoi. Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.
ellauri213.html on line 122: 6 syytä mixi Embotellado on paras Disney filmi ever: 1) sankari ei ole super eikä oikeastaan tee koko aikana mitään merkillistä. 2) Pätkässä ei ole pahista. Mummun pärmänttäyskin osoittautuu puolustettavaxi. 3) Kehenkään ei satu pahasti paizi Pedroon, eikä silläkään herkutella. 4) Hullunkurisen veikeitä vekkuleita on suhteellisen vähän. 5) On paljon tyyppejä mutta kukaan ei ole erityisen tärkeä. 6) Taika on täysin maallista, ize asiassa sivuasia.
ellauri213.html on line 159: Eri nettiviisastelijat tuo Waltin pullosta kotiin vähän eri läxyjä. Jokaisella on omat risat safiirit silmillä.
ellauri213.html on line 400: Hiekan suurassa sanotaan islaam! Alistukaamme! Minä alistun maailmojen herran valtaan. Juutalaiset saavat opetuxen. Muna Saudi osallistui operaatioon. Sitäpaizi naisia on kiva naida. Marxilais-leninistit ryyppäsivät rajusti, naivat ahkerasti ja vähät välittivät islamista. Miten klisheistä.
ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin.
ellauri214.html on line 263: P.P.S. Joku David Crane muikeilee rasvasta kiiltävä rapuliina kaulassa: aion syyttää Putinia sotarikoxesta. Tosin niihin on syyllistyneet vähävenäläisetkin mutta niitä ei lasketa. Olen kaatanut 1 presidentin, voin tehdä sen toistekin. Kyseessä oli Liberian presidentti, musta mies jolla oli joxeenkin pienet liperit. In 2017, Crane founded the Global Accountability Network to investigate international crimes in Syria, Yemen, Venezuela, and China. In 2022, his organization published a white paper titled "Russian War Crimes Against Ukraine: The Breach of International Humanitarian Law By The Russian Federation". Mustaa valkoisella. Heppu oli US Armyn rullissa 20v uran alussa. Ezellasta.
ellauri214.html on line 300: merkillistä: Vetäkääs nyt kaikki vähän henkeä. Venäjä pyysi maksun ruplissa, koska pakotteet estivät maksujen dollari-/euromääräisten suorittamisen Venäjälle. Italian pm Mario Draghi kävi kertomassa asiasta mm. USA:n senaatille ja kertoi samalla, ettei ruplamaksamiselle ole määrätty sanktioita. Tämä asia on kerrottu jokaisessa varteenotettavassa suomalaisessa tiedotusvälineessä, ei ehkä MV-lehdessä.
ellauri214.html on line 508: Et sinä eikä kukaan ole niin vähäinen, etteikö sinun klikkauxellasi, kommentillasi, kiitoksellasi tai tykkäykselläsi olisi merkitystä sille joka tienaa niistä.
ellauri214.html on line 573: Vähä vähältä Olgan tarinasta tulee yhä postmodernimpi ja talousliberaalimpi. Jutkuja pilkistää vähän joka nurkasta. Suomentaja käyttää uutta suomea: ympäri ämpäri, heidän päänsä näytti pieniltä. Kirja on millenniaalinen mutta Olga X-sukupolvea. Sofi Oksanen on sitä vielä 15vee nuorempi. Ei sekään ole enää lisääntymisikäinen.
ellauri214.html on line 577: Naisilta tosiaan menee jalat vetkuxi miesten sylissä. Sehän onkin käytännöllistä. Plusnapa kangistuu ja miinusnapa pehmistyy, molemmat turpoavat vähän, kuin Urpo ja Turpo. Valmistaudutaan penetraatioon ja siemenen luovutukseen. Sehän se on piäasia.
ellauri214.html on line 588: Olga Tokarczuk on yksi Puolan suosituimmista ihmisistä. Luultavasti kukaan ei ole kuullut siitä, että kirjailija voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vimma pyyhkäisi paitsi koko Puolan myös maailman. Toistaiseksi erittäin vaatimaton Olga Tokarczuk on tullut fanien ja toimittajien kysynnäksi. Vaikka hän antaa itse paljon haastatteluja, hän puhuu harvoin yksityiselämästään. Tiedetään, että hän on Grzegorz Zygadłan onnellinen vaimo, kuusi vuotta nuorempi kuin hän, koulutukseltaan filologi. Olga Tokarczukilla on myös poika Zbigniew, joka on hänen ensimmäisen avioliitonsa hedelmä kustantaja Roman Fingasin kanssa. Olgan kirjassa ovat naiset hyvixiä ja/tai fixuja, miehet pahixia ja/tai tyhmiä. Nii oikke, maxellaan vähän kalavelkoja. Näytetään niille pillua muttei anneta. Koko kirja on aikuisten satua. Eikä edes niin kovinkaan aikusten.
ellauri214.html on line 692: Поверьте, мы за вас отомстим Usko meitä, me kostamme sinulle (ja vähävenäläisille).
ellauri216.html on line 100: Elina tyytyi kovin vähään mitä kenkiin tulee, ja kyrvänheiluttajiin. Mitä helvettiä Tero, podofiili vielä. Aivan sese sekopää. Sehän on kuin kanssaporvoolaiset Peetee Vatanen ja sen rouva Yasmin.
ellauri216.html on line 132: Bysanttilainen mosaiikki pyhästä Dionysios Areiopagiitasta 1000-luvun alusta. Heppu on vähän vauhkon näköinen.
ellauri216.html on line 235: Terolla tulee mieleen miten se menetti poikuuden. Olikohan sekin isän alla? No ei. Lukioikäisenä oivalsin että kaikilla naisilla oli se. (Tero oli vähän hidasälyinen.) Lopulta hän näki vittuja vähän kaikkialla, sileitä ja karkeakarvaisia, kuivia ja limaisia, maxullisia ja ilmaisia. Naiset vittuineen oli aivan ylivoimaisia. Kulli on kerran tai enintään kuudestilaukeava, pillu automaattiase. Laukaus laukaus laukaus, SARRRRRRRJA. Poikuuden vei ylivoimaisesti Riitta, pyylevä kolmikymppinen. Se kaivoi housuistani jäykistyneen kullin esiin. Pari työntöä ja tiukka tuijotus, siinä se oli koko coitus. Soitin Julialle joka oli sillä aikaa ehtinyt kylästyä samaiseen aseeseen.
ellauri216.html on line 332: Äiti kulta kysyy ukolta: mikä sai sinut pettämään kansan asian ja rupeamaan munkixi? No salamiakki! Se on pitkä tarina jos jaxatte kuunnella. Olen kotoisin Karjalasta, jossa on oikeauskoista pyhyyttä ja pahuutta. Nuorena rellestin, nuorena pitää rellestää ja vanhana katua. Tätä olen kyllä saanut katua. Pallosalama näytti tanssinhaluisille nuorille mistä kana kusee. Kärventynyt munkki päätti panna molon kuivatelakalle iäxi. Haiseva munkki ei huoli edes peseytyä. Taisi kyrpä vähän kärytä. Ukki antoi räkämunkille kolme ruplaa. Osta iso numero.
ellauri216.html on line 509: – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta.
ellauri216.html on line 547: Eräänä päivänä Makarios palatessaan keljalleen huomasi varkaan, joka oli viemässä hänen vähäisiä tavaroitaan. Makarios ei nuhdellut miestä vaan auttoi häntä lastaamaan tavarat kamelin selkään.
ellauri216.html on line 564: Eräänä päivänä Makarios löysi erämaasta pääkallon. Hän tyrkkäsi kalloa sauvallaan ja kysyi, kuka tämä oli. Kallo vastasi olleensa alueen epäjumalienpalvelijoiden pappi ja tuntevansa Makarioksen: ”Kun sinä säälit helvetissä olevia ja rukoilet heidän puolestaan, he saavat vähän lohtua.” Makarios kysyi, millaista tuo lohdutus oli. Kallo vastasi: ”Aina kun sinä osoitat sääliä meitä kohtaan, me saamme nähdä toistemme kallot.” Näin rakkaus levisi Makarioksen kautta jopa kuoleman maailmaan.
ellauri216.html on line 614: No ei sota yhtä miestä kaipaa, vihkimisen suorittaa joku Pafnuti. Munkkiraakileilla on päällä mantissat. Tukka harittaa ja nimi on nyt Hariton. Luovun rahasta, tottelemattomuudesta ja panohommista. Ei niitä mulla kyllä ollut ennenkään. Käteen annetaan valkosipulinauha, puunaula ja pieni kynttilä. Nyt ollaan valmiita vastustamaan kreivi Veriläistä. Lauletaan: hyvä isä juoxee syntisestä elämästä kotiin moikkaamaan tuhlaajapoikaansa: sori tuli vähän tonttuiltua, mutta on pakko joskus viftata. Maistuisiko kariza?
ellauri216.html on line 663: Toisen tovin kuluttua irrotan Glafiran kädet kaulastani. Sanon hänelle hämmentyneenä: Taisin innostua vähän liikaa. Onpas kello jo paljon. On aika palata kotiin.
ellauri216.html on line 671: Imugeenikin on pian helpottunut. Kävit tosiaankin kuoleman kuilun partaalla ja vähän sisälläkin. Tuheron edessä. Onnexi veljeskunnan varret suojaavat sua vaelluxellasi. Älä sure ettei sinulla ole lapsia. Onpa sitäkin enempi paskaa.
ellauri216.html on line 819: Skeemaimugeeni Johannexen kanssa itkeskellään vähän näitä imugeenijuttuja. Meidän siemenemme meni enimmäxeen maahan tai harakoille mutta sanan siemenestä tulee sato satakertainen. Isä Johannexen puristus on voimaton mutta lämmin.
ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja.
ellauri216.html on line 957: Valamon luostari auttoi myös vähäosaisia. 1860-luvun nälkävuosina luostariin saap
ellauri216.html on line 1109: Tietoa luostarin hylätyistä rakennuksista maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 on vähän. Tiedetään, että luostarin rakennuksiin sijoitettiin lähes välittömästi venemiehien koulu ja porukka mökkipoikia. Historioitsija Sergei Miljaev. uskonnollisten selviytymistastoa koskevien painettujen julkaisujen kirjoittaja, lähetettiin Valaamaan valitsemaan käsikirjoituksia ja kirjoja luostarin kirjastosta ja arkistosta. Vuonna 1941 Miljajevin kaksisivuinen julkaisu luostarista ilmestyi Bezbozhnik-lehdessä otsikolla "Entinen obskurantismin ja vakoilun pesä". Miljajev esitti luostarin arkistosta löytämiensä asiakirjojen perusteella (tarkkojen lainausten kanssa) useita syytöksiä luostarin veljiä vastaan. Kaikki Miljajevin käyttämät asiakirjat on säilytetty. Vuonna 1940 Miljajev julkaisi artikkelin luostarista At the Turn -lehdessä, jossa kerrottiin seuraavaa:
ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.
ellauri217.html on line 79: Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille. Vitun paimenkirjeitä. Lampaille mailia, ei ne osaa edes lukea. Makaavat pää asfaltilla serpentiinitien mutkassa. Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi”. Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan, sitä tosin ei ollut kukaan näkemässä. Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiaan.
ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään.
ellauri217.html on line 146: Ibn Ishaqin ja Ibn Hishamin kertomassa tarinassa Muhammedin isästä ei olla varmoja, mutta isoisällä on merkittävä rooli. Isoisä Abd al-Muttalib (Šaiba ibn Hāšim) oli vähällä uhrata Mekassa poikansa Abdullahin. Hän oli vannonut uhraavansa yhden pojistaan, jos saisi kymmenen poikaa. Arpanuoli osui Muhammedin oletettuun isään Abdullahiin. Abdalmuttalib oli jo ottanut Kaaban temppelissä ison veitsen käteensä, mutta monien vaiheiden jälkeen, joihin liittyi lisänumeroiden arvontaa, teko jäi tekemättä.
ellauri217.html on line 156: 900-luvulla kirjoittaneen al-Tabarin mukaan Muhammed syntyi vuonna 567, 569 tai 572. Tai size oli 579. Vakiintuneimman perimätiedon mukaan Muhammed syntyi rabbi-kuun 12. päivänä vuonna 570. Mekassa Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein vaikka köyhin kauppakeskus. Ibn Hishamin kuvauksen mukaan se oli ahdas ja köyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Kaaban temppeli, arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka, jonka oli rakentanut Abraham. Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat lähinnä vain islamin tekopyhää historiaa. Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elanto." Muhammedin luonteesta Hisham kirjoittaa: "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen." Supermäntä oli selkeästi tekeillä. Ja toisin kuin Rifaa, tällä kaverilla mäntä toimi jopa sakkolihassa.
ellauri217.html on line 167: "Kun Jumalan lähettiläs alkoi julkisesti julistaa islamia niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, ihmiset eivät aluksi kaikonneet hänen luotaan eivätkä vastustaneet häntä - sen mukaan mitä olen kuullut - mutta kun hän alkoi puhua heidän jumalistaan ja moittia niitä, he pahastuivat tästä ja alkoivat vastustaa häntä ja suhtautua häneen vihamielisesti, paitsi ne, joita jumala suojeli islamilla, mutta he olivat vähäisiä ja halveksittuja." Ylläri.
ellauri217.html on line 278: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille.
ellauri217.html on line 280: Mihkä herra kaikkivoipana edes tarvitsee tota uskontunnustuksen voutseria? No ei se tarvitsekaan ize ehkä, mutta kaikki maailman Calle Roseniuxet tarvitsevat niitä, pitääxeen kirjaa lauman pääluvusta. Sillä vaikka lisäxi tulevat muut hyvät teot kuten Roseniusten ruokinta on valinnaisia, niin armahduxesta helpottunut kaveri maxaa aivan mielellään. Sillä on nyt perstaskussa uusi elämä, se ei ole köyhä eikä kipeä, se antaa vähästään kuin köyhä leski eikä pihistä. Parannus tulee näin niinkuin jälkijunassa, se ei ole ehto mutta välttämätön seuraus: muuten ei ollut usko oikea eikä anteexipyyntö vilpitön.
ellauri217.html on line 390: Marina ei muka ollut ymmärtänyt mixi lemmenpesä piti puzata käytetyistä korzuista. Onxtää kaveri aivan vähälahjainen? Onhan se, taisiis oli. Spedelläkin oli enempi päässä älliä, olihan se diplomi-insinööri eikä humanistiretku kuten Jörnykkä. Donner itse valmistui vuonna 1958 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan yleinen valtio-oppi ja pohjoismainen kirjallisuus sekä sivuaineina psykologia ja filosofia. Hän ei kuitenkaan harkinnut tieteellistä uraa. Tais tulla sevverta heikot paperit.
ellauri219.html on line 686: Kaikkein musertavimmin tämä ilmenee luvussa 5: ”Niinpä sanonkin, jos voin tehdä sen loukkaamatta, että tässä työssä hyödyttää vain vähän, jos ollenkaan, ajatella Jumalan hyvyyttä tai suuruutta.” Sama teema jatkuu luvussa 7: kun hän ensin on teroittanut, että jumalaa ei voi ajatuksin käsittää, hän selventää:
ellauri219.html on line 698: Tämä johtuu itse ”työn” merkityksestä; kun ajattelusta pyritään eroon, mantran kannattaa olla sellainen joka itsessään aiheuttaa mahdollisimman vähän tarvetta ajatella! No "se" kyllä usein herättää tarpeita ja tarpeettomiakin mielikuvia.
ellauri219.html on line 977: Leffakriitikkojen genresanasto on yhtä puppua. En todellakaan lainkaan pidä elävistä kuvista. Löllö on kyllä vähän liikaa velkaa leffoille.
ellauri220.html on line 75: Löllön Matt-jaxot ovat joutavanpäiväistä pöpinää. Löllön ongelma on vähän sama kuin Foster Wallacen ja Pynchonin: kaikki hahmot ovat epäuskottavia tuulesta temmattuja pompittimia. Me tarvitsemme parhaat ihmiset asetyöhön, sanoo kimittävä Janet joka ei ole vieläkään hellittänyt pikkarien kuminauhasta. Janetin omatunto toimii kahteen suuntaan. Kylmän sodan aikaiset pommifobiat on lapsellisen kuuloisia nyt kun ilmastokatastrofi ja 7. sukupuutto on täydessä vauhdissa. Yhdyntä oli alakuloinen ja vähän outo. Teemmepä me salassa mitä tahansa, ne (sovjetit) tekevät jotain vielä pahempaa. Naivat vaikka yhtä aikaa pilluun sekä peräreikään pesäpallomailalla. Matt ja/tai sen aseveljet veti Namissa heroiinia. "Apina alistaa taivaan tahtoonsa", paskanmarjat, 2 mustakaapuhävittäjää särkee äänivallia inkkarien ikimuistoisilla mezästysmailla, ei sillä vielä kuuhun mennä Akulainen. Iiskotti! Äyk!
ellauri220.html on line 181: Tättilillukoista on hienoa kun kymmenkunta nokipoikaa varastaa Bloomingdalelta nahkarozeja. Vapaata markkinataloutta, yxityisyritteliäisyyttä. Jokainen kahmii puolestaan, joku jää kiinni kaikkien puolesta, paska zägä. Nixon jäi 1974 kiinni omaa tyhmyyttään, sori siitä, parempi onni ensi presidentillä. Klaara muistelee 17-vuotiaan Akun suorittamaa puikotusta anopin maatessa vainajana viereisessä huoneessa. Hyvinhän se meni. Uhkarohkeita pentuja jotka tuovat juniin vähän väriä ja kuiviin tunneleihin eloa. Oliko tää Miles musta mies? Musta valomies Ekku Peltola juutalaisella Samuliinilla. Verenpaineinen Jack kertoi tarjoilijoille ja eteisvahtimestareille kuinka hyvä kuiva Esther oli sängyssä. Vanhoja pieruja, puhe siitä mistä puute. E. Saarinen ja Kuningatar, isot tissiliivit tyynyllä.
ellauri220.html on line 196: Ihme hehkutusta tosta vähävenäläisen lumppukauppiaan kaitafilmistä. Samanlaista onttoa pulinaa filmeistä oli Fosterilla. Kaise sitten on niin että jenkkien on vaikea erottaa todellisuutta filmeistä ja perusapinoita filmitähdistä.
ellauri220.html on line 210: Ericiä röhnötti lepakkotuolissa ja runkkasi ohjusmaiseen kondomiin. Eric hinkkasi kulliaan tunnollisesti ja järjestelmällisesti. Hänen jalkojensa välissä lattialla oli kuva Jayne Mansfieldistä, jonka tissit pursusivat paljetein koristetun puvun kaula-aukosta. Hän olisi halunnut tunkea kullinsa Jaynen rintojen väliin, kunnes se (Jayne? Vai kulliko?) sanoisi huiii. (Totakaan mä en oikein ymmärrä, mitä viziä tunkea kullia muihin reikiin kuin mihin se on tarkoitettu. Mä mieluummin puristelisin ja lupsuttaisin Jaynen tissejä samalla kun vähän alempana nuohoisin sen jalkoväliä mahtavalla sukunuijalla.)
ellauri220.html on line 411: Kun Venäjällä seurattiin Ukrainan kehitystä, siellä ei jäänyt huomaamatta, että demokratiaan pyrkimisestä aiheutunut sekava tilanne vaikeutti maan siirtymistä markkinatalouteen vielä enemmän kuin Venäjällä. Ukraina jäi myös kahden leirin väliin. Se pyrki vähitellen katkaisemaan poliittisia ja taloudellisia suhteita Venäjään, mutta yhteistyö lännen kanssa ei pystynyt kuitenkaan täyttämään tätä aukkoa. Tämän seurauksena Ukrainasta tuli Moldovan jälkeen Euroopan köyhin maa. Vuoden 2021 korruptiotilastoissa Ukraina oli kyllä Venäjää vähän parempi mutta muun muassa Valko-Venäjän ja Albanian jäljessä.
ellauri220.html on line 454: Adlai oli sanalla sanoen väpelö. Kuuban invaasio sujui Kennedyltä vielä huonommin kuin Putinilta vähävenäläisten demilitarisaatio. Taiwan, kiinalaisten Puerto Rico muuttui maailmansodan jälkeen niiden Kuubaxi. Turkista poistetut ydinpommit tuotiin neukkuvallan kaaduttua sinne NATOn voimin takaisin.
ellauri220.html on line 529: Se on hupasaa että kun länkkärit raportoivat iso- ja vähävenäläisten tiedotteita rintamalta, vähävenäläisten värittämät mielikuvat kelpaavat sellaisenaan, mutta isovenäläisten kaikki lausumat ovat scare quoteissa. Bananerna är slut. Vi måste vinna kriget och handla snabbt.
ellauri220.html on line 661: Eiku hetkinen, stop press, täältä tulee vielä loppuvizien jälkeen pikku tunnelmapalanen, vähän kuin jenkkijännäreissä loppukättelyiden jälkeen pahis pääsee karkuun häkistä ja sitä pitää vielä kerran vähän nujuuttaa. Ja se vizi koskee sitä Bronxissa kirmaillutta katutyttöä, joka on vihdoin löytynyt jostain ruumiina, ja aiheuttaa nyt katolisille ihmeitä. Lapset rakastavat kun jätekasoista nousee metaanihöyryä kuin karjalauman perseestä, aiheuttaen kasvihuoneilmiötä. Ai mitä ilmiötä? Siitä ei 1997 ollut mitään puhetta.
ellauri220.html on line 677: Mahtoi amerikkalaista harmittaa että tsaarin pommi oli isompi kuin niiden. Ei se ollut 58Mt vaan 50. Lillo taas vähän väänteli faktoja saadaxeen ne paremmin sopimaan kirjaansa. Huohheli huoh, sentään loppuun saadaan vähän perinteistä idealismia: onko virtuaalitodellisuus ilmiö maailman sisällä, vai onko asia juuri päinvastoin? Kumpi pitää sisällään toisen, ja mistä sen voi tietää varmasti? Ja mikä sana sitten yllättäen loppuviimexi porhaltaa esiin sumupilvestä? Se on Pax! Ota Pax, ota kax, ota Fazerin Paxeja kax! Se rauhoittaa suurkaupungin armottomassa keossa ja muumilaaxon yxinäisillä vuorilla. Kata kata Katarolli..
ellauri221.html on line 172: Tämän kotelon, eli käsilaukun-nimittäkää sitä mixi haluatte-tämän kyljessä on vähäinen aukko. Teidän ei tarvihe muuta kuin lausua muutama sana tuon aukon edessä ja painaa sitten nappulaa, niin höpinäfooni täsmälleen toistaa sananne. Voitte kokeilla sitä, ehdotti Älynen Mutterille. Mutteri kumartui lähemmäksi kotelon kyljessä olevaa aukkoa ja sanoi:
ellauri221.html on line 349: Höyryletku! James oli kuullut laivakapinoita ja tehdaslakkoja kukistettavan menestyxekkäästi sellaisella. Mato ajatus! Kun mä ruiskutan ei palo kestä monta hetkeä. Tämä saattaa vähän kirpasta, sanoo tri Drax. Dodi! Rypäleitä perseessä! No ei, britit pitävät ylähuulen jäykkänä höyrysuihkussa. Bond käy pikapikaa kääntämässä kuuraketin ratin kohti jorpakkoa, ja sitten nopeasti suihkuun ja pukeutumaan.
ellauri221.html on line 421: Se onko luontoa olemassa alkaa olla erittäin hyvä kysymys. Villipuita ja villikaloja on tosi vähän, jälellä olevat kloorikanat, varixet ja Suomeen tunkeutuneet serviilit ovat urbanisoituneet. Ruipelot tyhmät golflakkipäät poseeraavat koleerapuistossa. Riittakin tykkää enemmän puistomaisesta. Wolfram vähentää diversiteettiä päältä ajettavan penkiltä.
ellauri221.html on line 423: Tähän väliin vähän eettisiä ohjeita. Parran saa kasvattaa (ei tosin Ana, hän pitää porsliinista), mutta toisille termiiteille ei pidä alistua, paizi paaville, toki toki. Paavin maanalaiseen vastarintaliikkeeseen sopii osallistua. Ja raastepöydästä sopii aloittaa. Janne Saarikiven mielestä Matteus teki virheitä. Se kääntää sen epistolan uudelleen koinee-kreikasta. Mistä muustakaan, vittu paratkoon.
ellauri222.html on line 278: muuta kuin vähän mutkikkaampaa
ellauri222.html on line 986: Elokuvassa The Justice League Teräsmiehen muistoa kunnioittava Batman yhdistää voimansa Ihmenaisen, Salaman, Vesimiehen ja Kyborgin kanssa pelastaakseen planeetan Steppenwolfilta ja parademoneilta. Tämän perusteella 14 hädässäauttajaa kuulostaa vähän paljolta.
ellauri223.html on line 274: Nähdyn hahmottamisen vaikeus voi tulla esiin myös niin, että suunnistaminen muuttuu vaativaksi, ja vähänkin vieraammassa paikassa ihminen eksyy helposti eikä oikein tiedä, minne pitäisi mennä.
ellauri226.html on line 84: Pink Floydin naamakirjan sivuilla 8. huhtikuuta samainen partapozo fa- eiku basisti vielä säestää leipääntyneen näköisenä nahkatukan vähävenäläisen lippalakkipään katjushatyyppistä arkkiveisua tyyliin Slava Ukrainu. Hey hey rise up, sitä mäkin koitan laulaa hevosilleni, mutta ne ovat nähtävästi karanneet.
ellauri226.html on line 153: Floridan latinokuvernööri de Santis kerää irtopisteitä lennätettyään paperittomia kolleegoja Texasista hampparien hinnalla kerjäämään Obaman etunurmikolle plutokraattien onnellisten saarelle Marthas Vineyardille. Jännä miten arvokonservatiivien naamat on tolleen kaikki muotopuolia ja vinoja. Vino maailmankuva vääntää niiden naamavärkit vänkyrään. De Santis on nyt Floridassa suositumpi kuin Aku konsanaan. Reunimmainen kaveri äärioikealla muistuttaa vähän Jaakko Lindgreniä struumaisena.
ellauri236.html on line 173: Albumissa 63 pintaan ajelehtineesta Örvelöstä on hurjasti kirjailijakaskuja. Se tykkäsi tehdä kavereille jäyniä. Se oli kömpelö ja itkeskelevä kuin Ohukaisen ja Paxukaisen Ohukainen. Örvelö oli homofoobinen, mikä usein on merkki kaappihomosta. Se oli jonkin sortin sosialisti teoriassa, mutta kun vähän raaputti niin alta löytyi britti pesunkestävä. Lukiessaan nuorukaisena toisen samanlaisen piilohomon D.H. Lawrencen kirjoja se oli yhtä exyxissä kuin toimittaja Olavi Pylkkänen kun hyvixiä ja pahixia ei erottanut hatun väristä.
ellauri236.html on line 231: Tomuinen Lincoln pysäköi lounasbaariin vähän ennen yhtä. Kaarassa oli 2 miestä; toinen oli unessa.
ellauri236.html on line 266: Kinkkua ja munia ja vähän äkkiä, hän huusi blondille.
ellauri238.html on line 38: Hän näyttää musta jumalan parilta, hän, jos sopii, voittavan jumalat, joka istuen vastapäätä vähän väliä sua kazoo ja kuulee makeasti nauravan, kurjalta se repii kaikki aistit minulta: sillä saman tien kun sinuun lesbo vilkaisinkin, mitään ei ole jälellä mulla ääntä suussa, vaan kieli kuivuu, hento liekki nousee jäsenestä, korvat soivat tinnituxesta, yö peittää rekan kaksoisvalot. Luppoaika, katinpoika, sua vaivaa: löysäilystä nautit etkä toiminnasta: laiskottelu tappoi kunkunkin ja särki kaupungit.
ellauri238.html on line 47: Vilkuileeko Olkimarsalkka lesboa vähän silmäkulmasta?
ellauri238.html on line 150: Molemmat olivat nyt mielisairaalan suljetulla osastolla. Vieläkö se kuului minulle? Näitä ihastumisia ja lyhytaikaisia suhteita Pentillä oli ollut aina, ne olivat jokin vähän epätavallinen osa meidän kahden välistä ystävyyssuhdetta. Alkoholin tultua tilanteiden herraksi se oli alkanut olla hyvin rasittava osa. Olimme kuitenkin edelleen naimisissa, erosta ei ollut koskaan puhetta. Pentin seikkailut olivat vain outo osa meidänkin, minun ja lasten, elämää. Lähdin siis Turkuun.
ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri238.html on line 530: Lauzierin löysä Brasilian seikkailu sai kriitikoilta murskatuomion. No olihan se vähän kökkö ja luvallinen lapsille (eli suht kivutonta tappoa eikä yhtään panoa), mutta silti vanhoillekin ihan viihdyttävä. Se oli paikoin hauska, muttei koko ajan, eikä tarvinnutkaan olla. Mixi vitussa pitäis koko ajan hohottaa? Tai ylipäänsä ollenkaan?
ellauri238.html on line 532: Näyttää siltä että pahin vika tässä on, että leffat, vielä enemmän kuin kirjat, on karsinoitu genreihin, ja auta armias jos tuote ei seuraa genreohjenuoria. Tai koittaa sekoittaa yhteen eri genrejä. Silloin sillä ei ole mitään toivoa. Tässäkin oli vähän kaikkea kuin kesäkeitossa, realismi oli kaukana ja fiktiosta puuttui siltä nykymaailman aikaan odotettua vimpan päälle pulityyriä. "Gagit" oli ennustettavia ja ajoituskin niin ja näin. Mutta entä sitten vittu? Mitä helkkarin kuoronaurua tässä haetaan? Joku nauraa yhdelle ja toinen toiselle. Sentään kiva ettei ollut yhtään amerikkalaisia, ja englantia kuuli aivan minimisti.
ellauri238.html on line 559: Kun Puuppa lukee Penalle ääneen Penan Aikaa Prahassa, Pena pillahtaa itkuun vähän väliä: niin kaunista, niin kaunista! Yeats ja Kipling oli samanlaisia. Kotimaassa Pena tahtoo olla kaikkien tuntema naama, ei ole elossa ellei lue sitä lööpeistä. Ulkomailla se sai lomaa mannekeerauxesta ja porvarin säikytyxestä.
ellauri238.html on line 604: Ja samanlainen nenäpäiväpelle Pena oli kuin Esa Saarinen. Lauloi Dipolissa M.A. Nummisen Uuno Kailaan runoon säveltämän tangon Olen verkon silmässä kala, vaikkei osannut laulaa sen vertaakaan kuin Esa, yhtä vähän ize asiassa kuin minä. Täys puukorva siis. Dipolin humalainen nuori yleisö tietysti hurrasi tangokuningas Saarikoskelle, joka suosiosta intoutuneena vetäisi kappaleensa toisen kerran ja keikkui lavalla raakkumassa, kunnes yleisökin kyllästyi. Mixnää pöllöydet on niin samanlaisia joka jonnella? Penakin kerskui että puolisnellmannina se on mukana bokenissa jossain alanootissa. Kai tää on taas sitä genreä. Erilaisia tarinoita on vain muutama.
ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on.
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri238.html on line 810: in other bodies as well vähän muissakin ruumiissa
ellauri240.html on line 42: Arvatkaapa onko tämän lurituxen kirjoittaja mies vaiko nainen? Jos siinä on vähän sekä sitä että tätä, eli niitä näitä, niin se on naisen.
ellauri240.html on line 76: Eikä siinä kaikki! Sen on koko loppuelämänsä tehostettava maskuliinisuuttaan, jonka puolesta se taisteli niin ankeasti alusta alkaen. Ja tämän vuoksi, tohtori Ong selittää, miehet ovat aina valmiita taistelemaan. Kilpailu on osa heidän elämäänsä. Naisen elämä on erilaista. Naisen ei tarvitse taistella puolustaakseen feminiinisyyttään, se ei lähde niistä pesemälläkään. Siksi naiset ovat pohjimmiltaan rauhallisia ja vähään tyytyväisiä.
ellauri240.html on line 78: Eivätkä vain psykiatrit vahvista tätä! Eräs kirjailijakin väitti, että hän voi aina sanoa onko jokin kirja miehen tai naisen kirjoittama, nimittäin Wrinklesin tekijä. Miesten kirjoissa, sanoo Charles Simmons - on jonkinlaista taistelun tuntua, aavistusta pimeässä tunnelissa vaanivasta vaarasta, jonkinlaista kaikki sinne tai ei mitään -mentaliteettia. Sitä ei tapaa naisten kirjoista. Niissä on aina vähän sekä sitä että tätä, älä vetämättä jätä. Niitä lukiessa tuntee olonsa mukavaksi ja helpottuneeksi. Niissä on naisia. Vakaita. Kestäviä. Jaxavat vaikka kuinka monta varvia. Montakos jaxaa kullinheiluttaja? 1 1/2 on jo paljon.
ellauri240.html on line 95: Painajainen Elm Streetillä on erityisesti kauhuelokuviin erikoistuneen elokuvaohjaaja Wes Cravenin ensimmäinen jättimenestys; vain vähän yli miljoonan dollarin budjetilla tuotettu elokuva tuotti 57 miljoonaa dollaria. Freddy Kruegerista tuli elokuvan myötä suosittu pop-kulttuurin hahmo, jonka tunnistettavia piirteitä ovat veitsien lisäksi palovammojen peittämät kasvot, punavihreäraidallinen villapaita ja vanha hattu, joista heti tiesi että tässäpä joku syrjäytynyt kaveri. Elokuvan menestys nostatti myös lähes tuntemattoman New Line Cineman maineikkaimpien elokuvastudioiden joukkoon vuosikymmeniksi. Painajainen Elm Streetillä on myös saanut kuusi jatko-osaa ja vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen uusintaversion.
ellauri240.html on line 175: Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana.
ellauri240.html on line 248: Nyttemmin nää heppulit näyttää vähän weatherbeateneiltä, varmaan todellisuudessa vielä ryppyisemmiltä, sillä nääkään kuvat ei ole aivan eilisen teeren poikia. Ei ois kannattanut, Allison, et tainnut oppia mitään Rodney Harringtonista. 3/10 Mian ottolapsista on kuollut ja 2 muuta häippässyt. Melkoinen prosentti mätämunia. Kyl oli hyvä että Vappu sanoi ei "Ping"ille. Se oli vielä hullumpi idea kuin Kumpulan pihalle rakennettavat tervapahvitönöt lapsille tai sijaislapsihoitola tai Mamulandia.
ellauri240.html on line 375: Mitä noita feministejä olen seurannut niin aika vähän näillä on tasa-arvon kanssa mitään tekemistä ja näiden argumentitkin ovat yleensä luokkaa hiekkalaatikko.
Mitä seuraavaksi ? liberaali jugend ?. Jos nyt kuitenkin pidettäisiin nämä ideologiat pois kouluista. Simo
ellauri240.html on line 429: Saanko olla minä? Olen täysin hetero, vähän vanhanaikainen, ja perheeni pää. Olen myös pääelättäjä vaikka ilman vaimoni panosta perheemme ei tulisi näin hyvin toimeen. Autan kotitöissä, kuten auton ja botskin huollossa. Ruuvaan ja nikkaroin himassa jos se on tarpeen. Kaikki raskaat ruumiilliset askareet kuuluvat minulle. Mökillä hoidan puut ja vedet sisään. Kasvatan pojistani miehiä jotka ovat siitä ylpeitä, puolustavat naisensa kaikkia ulkopuolisia uhkia vastaan ja pitävät heitä tasavertaisina. Pidän älykkäistä ja suloisista naisista, joiden kanssa voi keskustella ja joiden kustannuxella saa laskea leikkiä. Naisia ei ehkä kiinnosta, vaan ne haluaa tulla kohdelluiksi ihmisinä eikä miesten suojelun ja ihailun kohteina. Sit pitäis käyttäytyy kun ihmiset. (👍 Hyvin sanottu: 4)
ellauri241.html on line 611: There was a noise of wings, till in short space kuului siipien suhinaa, kunnes oli vähän tilaa.
ellauri241.html on line 696: While fluent Greek a voweled undersong kun puhui sujuvasti vähävenäjää vokaalin alalaulu.
ellauri242.html on line 166: Perventsevin toisesta maailmansodasta kertova romaani ”Varjele kunniaa nuoresta pitäen” (Tšest s molodu, 1948) sai Stalin-palkinnon vuonna 1949. Samana vuonna hänet palkittiin Igor Savtšenkon ohjaaman elokuvan ”Kolmas isku” (Treti udar, 1948) käsikirjoituksesta. Kirjailija on saanut myös Leninin kunniamerkin. Hänen avoimen propagandististen teoksiensa taiteellinen arvo on vähäinen. Taide ja propaganda näät hikisesti yhteen soppii, ja silloinkin vaan jos propaganda puhaltaa meikäläisten koppiin. Toisen kautta eipä sanokaamme ruozalaisissa dekkareissakaan ole mainittavasti taidearvoja.
ellauri242.html on line 180: Lisäksi koko romaanin ajan korostetaan jatkuvasti Krimin tataarien petturuudesta kansallisuutena suhteessa neuvostoviranomaisiin ja Krimin venäläiseen väestöön. Koko romaanin ajan Stalin Joseph Vissarionovich mainitaan toistuvasti, tietysti innokkaimmilla sävyillä. Ja partisaaniosaston georgialaiset, toisin kuin tataarit, esitetään rohkeina ja lujautumattomina taistelijoita. Mitähän ukrainalaiset ovat tästä mieltä? No ei midiä, vähävenäläinen wikisivu Arkadista on tynkä.
ellauri243.html on line 77: Etenkin tässä albumissa esiteltävät K!-aiheiset fiktiot palauttaa mieleen Herb Simonin jo moneen kertaan hoetun avainpointin: termiittiapinat on matelijanaivoisia nisäkkäitä joiden käytöxeen termiittipesä on tuonut eräänlaisen pilvitekoälykerroxen. Kukaan niistä ei yxitellen ole siitä vähänkään perillä, niillä (tai mullakaan, niistä yhtenä) ei ize asiassa ole harmaintakaan aavistusta kokonaisuudesta. Ize kukin luulee pohtivansa jotain syitä syviä, vaikka ize asiassa ne on vaan monimutkaisessa pesäympäristössä fraktaalisia ympyröitä kiertäviä ahnaita aggressiivisia ja pelokkaita liekaeläimiä, joiden ainut talutin ja kompassi on EFK.
ellauri243.html on line 664: Michael Jackson asui kerran vähän aikaa Pahrumpissa.
ellauri243.html on line 682: Mises vastusti sosialismia ja suunnitelmataloutta sen vähäisimmissäkin muodoissa koko elämänsä ajan, mutta hänen luottamuksensa vapaaseen markkinatalouteen lujittui vasta hänen nähtyään bolševikkien valtaantulon Venäjällä ja kansallissosialismin nousun Saksassa ja Itävallassa. Mises pyrki osoittamaan, että kun valtio lisää rahamäärää katteettomasti, seurauksena on suhdannevaihteluita, syntyy talouskupla, jota seuraa lama.
ellauri243.html on line 743: Noniin olin oikeassa, Juudas Andorsen oli draaman konna, ja sen motiivi ei ollut F eikä K, vaan E! Sehän se on jenkeillä synti ainainen. Reviiri on naaleillekin kaikki kaikessa. Patrik ja Andorsen ottaa loppunäytöxessä shouting mäzin. Kumpi ompi patriootimpi? Kumpaako nyt uskoa? Kumpikin sanoo laahuxelle "luotathan?" Täähän on kuin U.S.A:n presidentinvaali. Juudas sanoo että Pat edustaa big governmenttia, tuota Washingtonin suota. Patrik sanoo että Juudas on anarkisti. No kommunistixi sitä ei voi haukkua, olkoon siis anarkisti. That's a lie. No, that's a lie. Kuulostaa Ukrainan selkkauxelta. Juuttaalta lipsahtaa vähän murhanhimoisia kannanottoja ja epävarmat äänestäjät alkaa siirtyä big governmentin kannalle.
ellauri244.html on line 55: Puusta tehty kirkkoveneen näköinen kirjasto on kaikille. Siellä on vähän kaikkea, vain 100K kirjaa väljästi aseteltuna tarjoiluehdotuxina. Kaikki taattuja menestyxiä. 4 hyllyä jännitystä ja 1 kauhua (K), 2 hyllyä viihdettä (F), loput fiktiota (E). Läckbergin naisen kosto oli jännärihyllyssä. Esa Sariolalta oli 1 viisikymppisenä kynäilty myöhäisteos. Taattua Sariolaa. 2001 suikahtaneen Harri Sirolan 1. ja viimeinen nide löytyivät fiktiohyllystä. Hizi etten älynnyt ottaa samalla Anja Kaurasnellmanin Syysprinssiä. Camillan 1. luku on perinteistä pornoa. Raastepöydästä soppii aloittaa.
ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.
ellauri244.html on line 137: Ei vizi koko Anjan näyttelijäkaarti on aivan käsittämättömiä narsisteja! Eine muuta tee kun kazoo izeään peilistä. Sen äitikin on samanlainen linssilude! Kyllä nyt olisi aika kazoa izeään vähän peiliin!
ellauri244.html on line 174: Samuel Butler (1612−1680) oli englantilainen satiirinen runoilija. Hänen pääteoksensa on keskeneräiseksi jäänyt Hudibras-runoelma, Cervantesin Don Quijoten esikuvan mukaan kirjoitettu ivakuvaus puritaanien ahdasmielisyydestä ja teeskentelystä. Runoelman sankarina on sir Hudibras, pedanttinen ja riitelynhaluinen presbyteriaani, paksumahainen, pitkäpartainen kyttyräselkä, joka aseenkantajansa, räätäli Ralphin keralla lähtee seikkailuretkelle taistelemaan rahvaan huvituksia vastaan. Runon iva on vähän katkeraa, mutta siinä esitetään hurjan näppäriä sukkeluuksia ja osaavia hyökkäyksiä puritaanien takaperoista ahdasmielisyyttä vastaan. Butlerin muutkin runot ovat satiirisia, vaan vielä huonompia.
ellauri244.html on line 199: Pitkän hengähdystauon jälkeen palaan Kaura-tädin haaskalle. Syysprinssi oli niin ihanan ennustamaton. Se oli hienon vapaaherramaisesti jättänyt kellarikämppänsä imuroimatta 3 vuodexi koska imuri oli särkynyt, minkä jälkeen hän kävi muuten väin öisin kuseskelemassa sisään ihmisten postiluukuista, hauska laskuhumalaisten kotiinpaluiden harrastus. Onpa hauska ja omaperäinen idea! Osasipa Harri kexiä! Että punkit oli luovia! Punkin kotimaassa briteissä maalataan kivijalat jollain roiskemaalilla jotta laskuhumalaisten kusiroiskeet lentää takaisin niiden jaloille. Jossain Ullanlinnan postiluukuissa oli vagina dentata-tyyppiset hampaat luukun sisällä. Sellainen olisi saanut raadella Harrin pisinappulan, Ehkä raatelikin, jos ylettyi. No Kaura-tädin kuiva emätin ajoi varmaan saman asian. Harri oli tollanen pikku nuuskamuikkunen hassispiippuineen. Kivasti näyttää Herlineiltä piisanneen pätäkkää Nuuskixen "jippoihin." Ei ihme että vähäosainen kauramuumi roikkui siinä kuin rengin räkä räystäässä.
ellauri244.html on line 283: Teeveehaastattelussa ize asiassa kuultuna Anna Palan ilmestyttyä 1982 mexikolaisviixiään hypistelevä Harri Sirola vaikuttaa aika ressukalta, izekeskeiseltä, izeensä tyytymättömältä ja vähän tyhmältä.
ellauri244.html on line 291: Ehkäpä Räntämummo vähän venytti pienoisromaaniin niiden seurustelua romaaniteknisistä syistä. Voi vitjat mikä narsistinen kerskuri tää Kauraskakin on. Hyvä Harri ettet jäänyt siinä roikkumaan. Löysä Kaariposken poka oli tyhmempi mutta älys sekin lopulta ettei kannata. Nykyään Anja lojuu sohvalla kokoon kiertyneenä kuin kissavanhus Musta.
ellauri244.html on line 420: Camilla Läckbergin märän unen poika Viktor on vähän jeesustyyppinen, antakaa tyttölasten tulla tyköni. Mitä enemmän Camilla juo, sitä enemmän se ärsyyntyy. Vein Jeesuxen käden mekkoni alle ja painoin sen häpykukkulaani vasten. Olin varta vasten jättänyt pikkuhousut pois. Tämän kaiken on mahdollistanut tuo Pyhän hengen lahja, p-pilleri. Ei koskaan enää tarvi häpeillä. Voi mennä vaikka kauppakorkeaan. Camillan äidin lempikirjailija oli joku Faye. Mikä seuraavista?
ellauri244.html on line 467: Walesilainen noir poliisisarja Cudd (Hidden) oli kyllä hyvin musta, mutta musta se oli silti eräs näkemistäni parhaita. Mixikä? Koska siinä murhaaja oli aika mukava, ja hukkapätkä poliisinainen oli lepakko, ja sen apulainen sanoi sille ettei se ole siitä koskaan edes tykännyt. Vaikka ihan ilmeisesti kyllä tykkäsi, vaikkei sillä tavalla. Eli mixikä? Koska siinä oli vähän parempia klischeitä kuin keskimäärin näissä krimisarjoissa, jotka tuppaavat olemaan aivan helevetin tylsiä. Epäonnistunut kaveri onnistui kuitenkin nirhaamaan 2 paskiaista, yhden psykopaatin joka oli murhapolttanut sen äidin ihan etenkehaten, sekä yhden sleazyn dogooder papin joka luuli olevansa joku jesukka. Ja vajaamielinen Glyn oli söpö repukka. Toivottavasti se ja Hannah tekee paljon lapsia, joista kaikista tulee kunnon vajakkeja. Luonnevammanen hukkapätkä naaraspoliisi ymmärsi nirhaajaa, koska se oli samanlainen apina kuin se.
ellauri244.html on line 609: Things began to change in Paris after meeting Anaïs Nin, 12 years his junior, who, with Hugh Guiler, went on to pay his entire way through the 1930s including the rent for an apartment at 18 Villa Seurat. Nin became his lover and financed the first printing of Tropic of Cancer in 1934 with money from Otto Rank. His works contain detailed accounts of sexual experiences. Sitä koitin vähän lukea mutta oli liian hapokasta, ei pystynyt.
ellauri245.html on line 55: Oikeastaan mä pidän eniten puhtaaxiviljellystä klischeestä, kuten lastenkirjoista, el Zorrosta, tai Kinsellasta. (Camilla Läckbergin revenge romsku on kyllä vähän liian paxua misandriaa, ja 100% huumorivapaata.) Sellaisista missä EFK asiat näyttäytyvät puhtaassa matelijamuodossa ilman termiittiapinoiden meemien rumentavaa runkkukuorrutusta. Tässä albumissa esitellään tölkillinen ällömpiä pohjoisgermaanisia natomatoja kiemurtelemassa lieropurkin pohjalla.
ellauri245.html on line 182: Olet virkistävästi erilainen, sanoo Heka Feijalle. Haha, just samanlainen, 1 reikä edessä ja 2 alushousuissa. Rupee vähän haiskahtamaan että Jack ja Henkka onkin oikeasti böögejä. Mix vitussa tuntematon kaupan kassa kertoisi mistä sen kolleegalle tuli potkut? Ei ainaskaan Mustassa Pekassa. Tää ei vaikuta uskottavalta.
ellauri245.html on line 253: Jonnen toistaiseksi raain ja verisin Harri Reikäommel-rykäys on nimeltään Panserhjerte. Satuin löytämään sen Kontista vieläpä alkukielellä. Ennenkuin ryhdyn sitä tavaamaan in pirsona pirsonalmente, luetaanpa vähän arvosteluja.
ellauri245.html on line 451: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.
ellauri245.html on line 466: Saamelaispoika Jussi Kolkka on norskipoliisixi epäpätevä. Liian vähän potku- ja pamputuskoulutusta kotoa. Nää poliisien jäsentenväliset on kuin suoraan Suomesta, paizi täällä otettiin liikkuvat taaxe ja keskitettiin valta paikallisten rikollispoliisien käsiin.
ellauri245.html on line 545: Fayen kukaktiga Jack on kollaasi ziljoonasta julkkis miljoonamies paskiaisesta, mutta älähäläpäs, kyllä niitä löytyy myös koti-Suomesta. Niikö Alvar Aalto esimerkixi, joka tölvi ja kusetti törkeästi toistakin vaimoansa, lahjakasta arkkitehtia Elissa Aaltoa. Lahjakas arkkitehti Elissa Aalto omistautui miehensä elämäntyön vaalimiseen. Hänen omaa, poikkeuksellista elämäänsä on tähän saakka viizitty pöyhiä varsin vähän.
ellauri246.html on line 44: Vuonna 1966 jakoi Ruozin ukkotemia dynypalkinnon kahden eloonjääneen juutalaisen kesken, toinen oli Tukholmassa kyyristellyt Nelly Sachs ja toinen Israelissa sadetta pitänyt Shmuel Agnon. Seuraavana vuonna alkoi 7 päivän sota. Ruåzalaiset ehättivät tunnustamaan länsivärejä vähän etuajassa.
ellauri246.html on line 189: Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta.
ellauri246.html on line 341: Maran ata! Kirottua multa tulee! siis huusivat kristityt korinttolaiskirjeen voimasanalla. Kristityxi lukeutui myös Brodsky jostain syystä. Mitähän isä ja äiti tuumasivat. No ne oli ehkä ateisteja. Wordsworth vähän vittuilee ettei Israel enää nouse kuopasta. Paizi että nousipas! Siellähän ne taas pörräävät vanhoissa maisemissa hassut hatut (tai peltihatut) päässä ja tähtäilevät naapureita pommeilla ja ydinkärjillä.
ellauri246.html on line 345: Kuuluisa syyttely Joseph Alexandrovich Brodskyn un-leninistnessistä on absurdi kaksinkertaisesti. Nuorista vuosistaan huolimatta hän oli kelvoton työntekijä, mitä vähän ihmeteltiin.
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 484: vähän niin paljon hyvää
ellauri246.html on line 924: Hänen äitinsä ja isänsä valitettavasti eivät tule syömään Tukholmaan, vaikka olis ilmaiset länsimaiset sapuskat. Ilman Neuvostoliiton viranomaisten lupaa nähdä poika ja päästä takas kotia. Ohi meni vuosina 1984 ja 1985. Maailman tunnustaminen Josephin elämässä, oli vähän asioita, ehkä se tuli vähemmän aikaa hiljaiseen työhön. Celebrityä häiritsi nykyisestä sijainnistaan syntyvät rituaaliset julkiset suhteet. Hän pitää vielä läheisessä, lahjoitetulla Booksman-Yorkissa. Vaikka tämä huoneisto on kymmenen enemmän kuin viiden metrin päässä, jossa hän poltti itsensä, asuu Pietarin yhteisössä, se on edelleen vaikutelma, että hän asuu lainkaan, ei ole tilava eikä rikkaampi kuin hänen nuoruudessaan.
ellauri247.html on line 250: Kaksi päivää kotiintuloni jälkeen tuli lampuotini, Rasilainen, luokseni. Hän pyysi lupaa esittää minulle tyttärensä, Antonian, jonka sanoi toivovan kunniaa tervehtää uutta isäntäänsä. Vastasin suostuvani siihen mielihyvällä. Hän lähti ja palasi vähän ajan kuluttua, kauniin Antoniansa keralla. Sillä luulenpa, että tämä kuusi- tai seitsemäntoistavuotias neitokainen ansaitsi kauniin nimen; hänellä oli mitä hienoin hipiä ja hurmaavat silmät. Hänen yllään oli vaan yksinkertainen villapuku, ei edes pikkareita eikä rinzikoita, minkä seikan saatoin tunnustelemalla todeta, mutta sorea vartalo ja uljas ryhti sekä omituinen sulous, joka ei aina seuraa nuoruutta, saivat katsojan unhottamaan hänen pukunsa vaatimattomuuden. Hänen tukassaan ei ollut mitään taiteellisia koristeita, kukkakimppu oli vaan solmittu "sen" taakse.
ellauri247.html on line 410: Swiftin poteman Ménièren taudin oireet pahenivat vuodesta 1738 alkaen. Häntä pyörrytti ja hän alkoi unohdella asioita ja tuntea ahdistusta. Oireet hankaloittivat Swiftin kirjoittamista ja työtä tuomiokirkossa. Lopulta Swiftin serkku Martha Whiteway otti hänen asiansa hoidettavakseen. Swiftin Whitewaylle vuonna 1740 lähettämä kirje kuvaa, kuinka hän tunsi olonsa sietämättömäksi ja aavisteli jäljellä olevien päivien olevan surkeita ja vähälukuisia. Vuonna 1742 St. Patrickin tuomiokirkon pastori Francis Wilson, jota on syytetty Swiftin pahoinpitelemisestä ja omaisuuden varastamisesta, arvioitutti Swiftin tilan erillisellä Mielisairauden komissiolla. He totesivat Swiftistä, että tämän ”muisti ja mieli ovat rappeutuneet” ja hän on ”kyvytön hoitamaan tehtäviään”. Swift jätti työnsä tuomiokirkossa samana vuonna. Swift kuoli vuonna 1745 ja hänet haudattiin omaan tuomiokirkkoonsa Stellan karvatupsun viereen. Jäljelle jääneen omaisuutensa Swift testamenttasi mielisairaiden parantolan katon korjauxeen.
ellauri248.html on line 69: Vaikka mitä genreä tää nyt lopultakin oli?, krimi, mystery, action, whodunit, noir romance, jännitys vai kauhu, se oli jäänyt tv-pläjäyxen pohjana olleen kirjasarjan lukijoillekin epäselväxi, kuten rajusti heittelevät Goodreads-arvostelut näyttävät. Ilmeisesti kysymys on myös vähän siitä oliko tää "tyttöjen" vaiko "poikien".
ellauri248.html on line 163: Mixikä porukat tykkää altruisteista? No mikäs ihme se nyt on: altruisti antaa mulle enemmän. Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan.
ellauri249.html on line 67: No Natasha ehkä vaikka senkin varsinainen viehätys on vähän muualla. Persepolis? Aika vakava. Kun on hännän alla ei paljon naurata. Iranilaiset tökkii setämiesten päistä turbaaneja. Se on hassun näköistä.
ellauri249.html on line 314: Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.
ellauri254.html on line 154: Näistä kestäkään ei ole kuultu mitään sitten pysähtyneisyyden aikojen. Paizi Solohovista kiitos dynamiittipalkinnon, ja A. Tolstoista vähän.
ellauri254.html on line 331: Pysäyttääkseen Stalinin Zinovjev ja Kamenev päättivät nyt liittoutua Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Voimien yhdistäminen ei enää auttanut, ja heinäkuussa 1926 Stalin järjesti Zinovjevin erotetuksi politbyroosta sekä Kominternin johdosta. Lokakuussa 1927 hänet erotettiin myös keskuskomiteasta ja 14. marraskuuta 1927 koko kommunistisesta puolueesta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään, ja saivat luvan hakea takaisin puolueen jäseniksi puolen vuoden koeajan jälkeen. Zinovjev ei enää saanut takaisin aiempaa asemaansa. Hän toimi vuodesta 1928 vähäpätöisissä viroissa kulutus- ja elintarvikehallinnossa.
ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
ellauri254.html on line 762: Bernesin laulamista kappaleista tulivat Suomessakin tunnetuiksi muun muassa Nikita Bogoslovskin säveltämä ”Tumma on yö” (Tiomnaja notš) ja Eduard Kolmanovskin säveltämä ”Rakastan elämää”. Erään tunnetuimman laulunsa Kurjet Bernes ehti levyttää vähän ennen kuin kuoli mahorkan aiheuttamaan keuhkosyöpään 58-vuotiaana 1969.
ellauri256.html on line 52: Tässä kaverissa (Rozanovissa) on enemmän kuin vähän jotain tuttua. [Oliko Gogol homo? Rozanov ja joku Karlinsky väittää niin!]
ellauri256.html on line 227: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.
ellauri256.html on line 340: Eliskä vähävenäläistä kasakkasukua, ei ihme että sitten petti suuren synnyinmaan asian. When Volodja was 13, his kossack father pricked his finger on a rusty pin while filing papers and died of blood poisoning. Äiti myi irtaimen ja muutti Moskovaan.
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 116: Juutalainen Felix Dreizin ja David Guaspari kirjassaan The Russian Soul and the Jew: Essays in Literary Ethnocentrism käsittelevät antisemitismiä ja osoittavat Gogolin kiintymyksen "Venäjän ja Ukrainan kulttuurissa vallitseviin juutalaisvastaisiin ennakkoluuloihin". Léon Poliakovin teoksessa " Antisemitismin historia " kirjoittaja toteaa, että " Taras Bulban "Jankelista" tuli todellakin venäläisen kirjallisuuden arkkityyppinen juutalainen. Gogol maalasi hänet äärimmäisen hyväksikäyttöiseksi, pelkurimaiseksi ja vastenmieliseksi, vaikkakin kykeneväksi olemaan kiitollinen vähästäkin. " Taras Bulbassa on kohtaus jossa juutalaiset heitetään jokeen, kohtaus, jossa Taras Bulba vierailee juutalaisten luona ja pyytää heidän apuaan, sekä kertojan viittaus siihen, että juutalaisia kohdellaan yleisinhimillisesti eli varsin kehnosti.
ellauri257.html on line 120: Vuosien 1830–1831 marraskuun kansannousun jälkeen Venäjän keisarillista hallintoa vastaan Puolan ydinalueella – jaettu vuodesta 1795 – Puolan kansa joutui tsaarin viranomaisten virallisen syrjintäkampanjan kohteeksi. "Käytännössä koko Venäjän hallitus, byrokratia ja yhteiskunta yhdistyivät yhdeksi purskahdeksi puolalaisia vastaan. Yhteiskuntaan tarttunut fobia antoi uuden voimakkaan sysäyksen Venäjän kansalliselle solidaarisuusliikkeelle" - kirjoitti historioitsija Liudmila Gatagova . Juuri tässä nimenomaisessa kontekstissa monet Venäjän kirjallisista teoksista ja sen ajan suosituista tiedotusvälineistä tulivat vihamielisiksi puolalaisia kohtaan valtion politiikan mukaisesti, varsinkin panslavistisen ideologian ilmaantumisen jälkeensyyttäen heitä "slaavilaisen perheen" pettämisestä. Sosiologin ja historioitsijan prof Vilho Harlen mukaan Taras Bulba , joka julkaistiin vain neljä vuotta kapinan jälkeen, oli osa tätä Puolan vastaista propagandatyötä. Epähuomiossa Gogolin saavutuksesta tuli "Puolan vastainen romaani, jolla on korkeat kirjalliset ansiot, puhumattakaan vähäisemmistä kirjailijoista".
ellauri257.html on line 173: А ще, може, й славу... Ja mainekin ehkä… Kunniaakin vähän...
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri257.html on line 677: Tylsyys on vain kiehtovuuden kääntöpuoli: molemmat riippuvat pikemminkin ulkopuolelta kuin tilanteen sisällä olemisesta, ja toinen johtaa toiseen. Tää on kyllä vähän tällästä runkkarin elämänviisautta, se kun ei ole juuri ollut tilanteessa sisällä.
ellauri258.html on line 252: Kukoistuksen käsikirjoittajalle luovuuden ja filosofian sankareita olivat lapset. Olikohan Pekassa vähän pedofiilin taipumuxia? Samalla hän kehtasi inspiroitua julkisesti johtajuustarinoista. Himanen palvoi kritiikittä Piilaaksoa ja kirjoitti uusinta uutta olevista Tesla-urheiluautoista, jotka tekevät sähköautoista viimein niin seksikkäitä, että myös niissä halutaan rakastella. Teslojen ”seksikkyys” mainitaan kirjassa kolmesti. Pikku Charlotte on samaa mieltä: Jag älskar Teslor.
ellauri258.html on line 267: Pekka Himanen voisi taas tulla vähän kukoistamaan, kun Esa Saarinenkin täyttää 70, Pekka tulee miehen ikään samalla. Mutta häntä ei näy missään, mikä on erittäin hyvä asia.
ellauri258.html on line 280: Vittu ex-mainosmies Hotakainen on yhtä rupusakkia kuin nahkastezoninen Irwin Goodman muutamaa vuosikymmentä aiemmin. Kirjailija Hotakaista on kehotettu kirjoittamaan teos omasta itsestään. Mutta miksi ostava kansa kiinnostuisi vähän myyvästä (huomioitakoon teoksen kirjoitusaika 1990-luku!) kirjaiIijasta, jos hänen elämässään ei ole mitään kiinnostavaa. Hotakainen päättää, että hänen on tehtävä jotain, mikä saisi kansan jonottamaan kirjakauppaan. Tämä jokin vaatii perehtymistä.
ellauri258.html on line 410: rakastajatar Baba Yaga on antropomorfismin tulos. Voisiinä olla vähän misandriaakin mukana.
ellauri258.html on line 471: liittyvät myös toisiinsa. Kaikki liittyy vähän kaikkeen, kun oikein ajattelee. Kaikki naiset ovat samanlaisia, rautahampaisia kananvarpaisia akkoja.
ellauri258.html on line 583: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni.
ellauri258.html on line 585: Autoritaarisissa valtioissa kuten Stalinin Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa on hyvä kortilla, koska ylhäältä alas suunnittelu ei pysy exponentiaalisen kasvun vauhdissa. Ja kun jaettavaa on niukalti, tulee apinoista tosi kyräileviä ja päät putoilevat pienestäkin pullikoinnista. Tää on nähty sen tuhannen kertaa eri paikoissa ideologioista täysin riippumatta. Kommarien sinänsä hyvältä kuulostanut ajatus että jaetaan vähäkin hyvä tasan kaikille ei todellakaan tyydytä streeberimpiä Teme-apinoita, ne haluavat päästä keulimaan, kähmimään ja kahmimaan, se on niiden mielestä apinoiden normipäivä. Niinpä suattaa olla, myös kommunistisissa systeemeissä kökkäreillä on taipumus nousta pinnalle.
ellauri258.html on line 727: Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
ellauri258.html on line 757: Jenkkipoliisit tappaa väkivaltaisesti yli tuhat heppua joka vuosi. Niistä neljännes on mustia. Nekke kysyy tietä poliisilta, poliisit tappaa miehen siitä hyvästä muina miehinä. Suomalaiset vartijat istuivat ärsyttävän mielenhäiriöisen naisen kuoliaaxi. Israelin asemiehet ampuivat ison liudan filistealaisia, minkä joku kohta maxoi synagoogan luona samalla mitalla. Ampuja on jo neutraloitu happoastiaan. Onko ylikansoitetun maapallon ahdistetut rotat nyt jo käyneet toisiansa kurkkuihin vai onko tää vaan verenhimoisista klikkiuutisista syntynyttä näköharhaa? Varmaan vähän kumpaakin. Ruåzidemokraatit haluu kieltää ruåzalaisilta vappuilmapallot ja vappunenät. Sensijaan voisi tulla joku leibör dei jona saisi seurauxitta ampua kuokkavieraixi tulleita savunaamaisia notmiitä ja isonenäisiä mustakalloja.
ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 189: No ei läppä läppä. Perehdytäämpä Rudolfiin vähän tarkemmin. Kaveri on erehdyttävästi erään Kouvolassa uraa tehneen emerituspiispan näköinen. Siitä plussa.
ellauri260.html on line 199: Vaikutukset: Aristoteles, Aquino, Teichmüller, Lotze, Trendelenburg. Vaikutettu: Max Scheler, W. R. Boyce Gibson, Abel J. Jones, Evelyn Bilbo and Frodo Underhill. Ei nää ole kummosia, olikohan Rudi vähän sivuraiteella? Merkittäviä ideoita olivat poliittinen aktivismi ja Todellinen. Todella. Indeed, kuten sanoo Midsummerin murhien tyhjänaamainen vanha poliiisi todistajan laskiessa luikuria läpi hampaitten.
ellauri260.html on line 380: Ai jaha, heitetään siis vähän kyssäselkä Sööreniä peliin loppupeleissä. Joko nyt tuli loppuvizit:
ellauri260.html on line 445: Yksi nykyajan suurimmista puutteista on, että meillä on aivan liian paljon pakollista ja aivan liian vähän vapaata työtä. Siksi emme löydä todellista onnea, ei sisäistä yhteyttä koko todellisuuteen. Ennen tarvis herrasmiesprofessorin käydä pitämässä silloin tällöin luento, pasteerata kotiin pitkälle ja kostealle lounaalle, ja seurustella älykkäiden ja kohteliaiden nuorten miesten kanssa iltasella frakkipuvussa. Kuinka toisin onkaan nyt, pakollisia luentoja pilvin pimein, esitelmämatkoja, kirjeitä vastattavana, puhelinsoittoja... Pirun jenkit, ajoivat meidät muutkin tähän!
ellauri262.html on line 380: Kirkollisiin piireihin syntyneellä Sayersillä oli rankka elämä; hänellä oli muun muassa salainen avioton lapsi vähän niinkuin mneizyt Maarialla. Myöhemmin hän liikkui kirjallisissa piireissä, joihin kuuluivat muun muassa C. S. Lewis ja J. R. R. Tolkien.
ellauri262.html on line 440: Jännä miten vastakkaisia näkemyxiä esim sikiöistä on kaupattu personismin nimellä, vähän riippuen onko kyse kristillisestä vaiko juutalais-ateistisesta personismista.
ellauri262.html on line 558: Viimeisessä kirjeessä Potilas (Patient) on tapettu salamasodan (Blitz) aikana ja hän on mennyt taivaaseen, ja lopullisen epäonnistumisensa vuoksi Matomezä (Wormwood) on tuomittu kärsimään henkisen olemuksensa kuluttamisesta muiden demonien, erityisesti Ruuvinauhan (Screwtape) itsensä toimesta. Hän vastaa Matomezän (Wormwood) viimeiseen kirjeeseen sanomalla, että hän saattaa odottaa yhtä vähän apua kuin Kierreteippi odottaisi Matomezältä (Wormwood), jos heidän tilanteensa muuttuisivat ("Rakkauteni sinua kohtaan ja rakkautesi minua kohtaan ovat samanlaisia kuin kaksi hernettä... Erona on, että minä olen vahvempi."). Tämä jäljittelee tilannetta, jossa Matomezä (Wormwood) itse ilmoitti setänsä Infernal Polizeille syyllistymisestä helvetin harhaoppiin tekemällä uskonnollisesti positiivisen huomautuksen, joka loukkaisi Saatanaa (Satan).
ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.
ellauri263.html on line 490: Uusplatonikot käyttivät nimitystä teosofia käsityksestään, jonka mukaan sekä henkinen että aineellinen olemassaolo oli emanaationa eli vähän niinkuin vuodatuksena syntynyt ainoasta ikiolevasta jumaluudesta. Runkkuna tai valkovuotona, teosofin omasta vaatetaustasta riippuen.
ellauri263.html on line 604: Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä.
ellauri263.html on line 610: Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen.
ellauri263.html on line 683: Hizi noi hellyysorgiat missä läskit jenkit syöttää toisilleen herkkupaloja ja hypistelee toistensa haisevia paikkoja muistuttivat erehdyttävästi Hieronymus Boschin tauluja. Mistähän se tiesi? Ettei vaan vanha Geronimo ollut izekin tollanen polyamoorinen. Mixi muuten noi polyamoristit oli koko ajan ihan punaisia naamalta? Hävettiköhän niitä vähän kuitenkin?
ellauri263.html on line 872: JWH raamattu vastaa paremmin: Raamatussa sana "pyhä" viittaa siihen, että joku tai jokin on asetettu erilleen, jotta se ei saastuisi. Hepreankielinen sana, joka on käännetty "pyhäksi", tarkoittaa 'erillään olevaa'. Tämän vuoksi se, mikä on pyhää, on erotettu arkikäytöstä. Pyhyys välittää myös ajatuksen puhtaudesta. Jumala on pyhä sanan täysimmässä merkityksessä. Pyhä on siis vähän sama kuin aseptinen tai hygieeninen, tai tabu. Intiimialue. Jos koskee pyhään luvatta voi tulla sanktio.
ellauri264.html on line 207: Useat kirjoittajat ja aktivistit (mukaan lukien Annie Leonard, Alan Durning, Jonathon Porritt, David Suzuki) ovat haastatelleet artikkelin osia, joita on laajalti lainattu ja kommentoitu, harhaanjohtavalla ja dekontekstualisoidulla tavalla todisteena "suunnitelman" olemassaolosta, jonka liike-elämän ja politiikan maailma on tietoisesti suunnitellut ja toteuttanut toisen maailmansodan jälkeen. Tämän tulkinnan mukaan sotatoimien jättämän valtavan tuotantokapasiteetin ylijäämän edessä nämä komponentit olisivat tietoisesti suunnitelleet ja edistäneet ajatusta raivostuneesta kulutuksesta, joka perustuu kulutustavaroiden nopeaan korvaamiseen. Tollasta vähän vasemmistolaista salaliittoteoriaa.
ellauri266.html on line 148: Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan. Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?»
ellauri266.html on line 150: No varmaan iso-ja vähävenäläisten selkkaus Venäjän ja Ukrainan rajoilla 22-23 sodassa on ollut aika samanlaista sohlausta.
ellauri266.html on line 331: Päästyään senaattorixi vähän paremman puutteessa kuten Eucken nobelistixi, Hayakawa aikoi asettua ehdolle uudelleenvaaleissa vuonna 1982, mutta jäi varhaisissa vaaleissa huonosti jäljelle muista republikaaniehdokkaista ja hänellä oli rahapulaa. Hän putosi kilpailusta alkuvuodesta, ja lopulta hänen seuraajakseen tuli republikaanien San Diegon pormestari Woodrow Wilson. Toistaiseksi hän on ainoa japanilainen Amerikan republikaani, joka on palvellut Yhdysvaltain senaatissa muuta kuin siivouspuolella.
ellauri266.html on line 438: Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa.
ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274.
ellauri267.html on line 519: Mor. Tule vähän lähemmäs ja puhu pehmeästi.
ellauri267.html on line 540: Thor. Ja sulla liian vähän alistuxen uskoa ollaksesi suosikki.
ellauri267.html on line 711: Emp. Ja vähän myös itsesi kannalta.
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri267.html on line 1345: Suurherttuattaresta on julkaistu vähän kirjoja. Tämä venäläistä, englantilaista ja saksalaista perintöä edustava kirjailija vietti jonkin aikaa Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja hänellä oli sukulaisia ja ystäviä, jotka tunsivat suurherttuattaren henkilökohtaisesti. Tämä kirja on elämäkerta, mutta se on muistelman tyylinen ja sisältää monia ensikäden tarinoita. Suurherttuattaren elämä on täynnä onnea, toivoa ja tragediaa, ja nämä henkilökohtaiset tarinat syventävät tarinaa.
ellauri269.html on line 241: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta.
ellauri269.html on line 418: Artun pitäisi nyt nussia Taretha Foxtonia, isännät insisteeraa. Arttu (joka siis tulee naiskynäilijän kynästä) ei tahdo suostua. Sen sijaan se nakertelee uhkean Foxtrotin kanssa perunasipsejä tuntikausia. Taretha on helpottunut mutta vähän haikea. Onnexi Prestokin paljastuu huijarixi, ettei kummankaan kurkonlapsen ole pakko harjoittaa puberteeettisexiä. Phew!
ellauri269.html on line 455: Ei mutta nythän minä ikävystytän teidät kuoliaaxi. Otanpa lomadiat esille. Mennääs vähän taaxepäin. Alunperin juttu meni näin.
ellauri269.html on line 610: Worgenit on varmaan sakemanneja, kert ne on vaihtaneet Horden puolelta NATOn jäsenixi, mutta ovat silti vähän puolivillaisia. Niissäkin löytyy moitteen sijaa.
ellauri269.html on line 738: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä.
ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri270.html on line 86: Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa.
ellauri270.html on line 434: Shocking Bluen Venus oli sentään vähän parempi kuin näistä kumpikaan. Karppi ei ehdi käydä edes suihkussa. Pitäisiköhän sen vaihtaa alaa?
ellauri272.html on line 86: Operation Iraqui Freedom (OIF) offers direct support against communists so as to leur defendre le droit to access smutty information. If you’re able, please consider a donation to OIF to ensure this important work continues. But anyway, here's The 101 most banned and burned books in the U.S. of A! Näissä kaikissa on kyse nuorison korruptoinnista, samasta mistä Sokrates sai sen myrkkytuomion. Näiden kirjojen vika on erilaiset poikkeamat 7th heaven perhekomedian malliperheestä. Isiä ja äitejä tai sukupuolia on liikaa tai liian vähän, kaikki eivät tule ajoissa päivälliselle tai korvaavat terveellisen kotiruuan nestemäisellä ravinnolla tai tabuilla ja nousevat ylös tai menevät sänkyyn liian myöhään tai liian aikaisin tai ovat seisaaltaan, keittiosaarekkeella tai muuten sopimattomilla tavoilla. Juuri niitä aiheita jotka elähdyttävät Netflixin ja muiden suorasoittopalvelinten tarjontaa.
ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa!
ellauri272.html on line 731: "Väitän päinvastoin, koska kirjoittajat viettävät paljon aikaa yksinään ja että runouden maalliset palkinnot ovat vähäisiä ja koska suurimman osan ajasta ei tiedä, onko se mitä teet. Mikä hyvänsä, on hämmästyttävää, etteivät kirjailijat kärsi enempää", hän sanoi ja kuvaili runoilijoita "masennusjengin SAS:iksi (Scandinavian Airline System)", jotka ovat halukkaasti ottavat itsensä vaikeaan työskentelyyn.
ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppiesimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
ellauri272.html on line 758: Olen vähän hämmästynyt siitä, että olen vielä elossa, 88-vuotias kirjailija Christer Kihlman sanoo. Vaimo kuoli eikä ihme.
ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy.
ellauri274.html on line 425:
1:55:38 экономики 20-25 процентов 10 совсем недавно вы говорили 2,9 я говорил чуть 1:55:38 talous 20-25 prosenttia 10 viimeksi puhuit 2,9 Puhuin vähän
ellauri274.html on line 602: 2:14:44 Ну и в этой связи Уважаемые коллеги так небольшое 2:14:44 No tässä suhteessa, hyvät kollegat, niin vähän
ellauri275.html on line 221: 68. Useita maalauksia eli tapaus ryövärin elämästä. Isäni vanheni ja vähän
ellauri275.html on line 295: Tämä metsä tuotti minulle vähän onnea. Köyhyys piinaa vanhuuttani,
ellauri275.html on line 486: Länkkäreiden talouspakotteiden tekniikka on täsmälleen sama konsti kuin Zhingis kaanilla ja muilla mongoleilla tuhat vuotta sitten. Ei ne menneet miehittämään naapureita, kuha razastivat uhkaavasti vähän matkaa sinnepäin ja katkoivat vähän nenäkkäiden naapureiden päitä, ja sitten käskivät loppujen maxaa veroja. Jenkkien vientitavara on tää "demokratia", z. laissez faire pursuit of happiness, joka ei ole muuta kuin rahakkaiden rakenteellinen väkivaltakoneisto. Sillä ostetaan tyhmimpien persupäiden äänet rahavallan puolelle ja sitten hoidellaan vihellellen voitto kotiin kaikkialta pallolta kapitalismin hyvin voidellulla koneella. Pakotteilla saandaan hyödykkeet ihan pilkkahinnalla. Nauretaan koko matka pankkiin.
ellauri275.html on line 758: Lännen ja Neuvostoliiton suhteita määritellyt termi, jonka oli tarkoitus kuvata erilaiset yhteiskuntajärjestelmät omaavien valtioiden hyviä suhteita. Kuten myöhemmät tapahtumat ovat osoittaneet, yhteiskuntajärjestelmista on reviirikärhämissä vitun vähän väliä.
ellauri276.html on line 93: Heraklius II antoi Georgian venäläisille. Isä antoi kotimaansa muukalaisille, ja hänen nuori poikansa vuodatti vähän verta isänmaansa takaisin valtaamiseksi. Mutta tuli pian toisiin aatoxiin.
ellauri276.html on line 245: Kyntäjä on yksinkertainen mies, tyytyväinen työhönsä, elämäänsä. Tämän runon lyyrinen sankari iloitsee hyvin yksinkertaisista ja ymmärrettävistä asioista: liekehtivästä aamunkoitosta, pellolla kiehuvasta työstä. Talonpoika on erittäin iloinen - käy selväksi, että pelto on hänen elementtinsä, koska hän kylvää leipää mielellään työskennellen varhain aamulla otsansa hiessä. Runon sankari toivoo hyvää satoa, rukoilee hiljaa työskennellessään. On erittäin miellyttävää kuvitella kuvaa yksinkertaisesta venäläisestä talonpojasta, joka työskentelee kentällä - se lämpenee heti sielussa! Iso- tai vähävenäläisessä, ihan sama!
ellauri276.html on line 570: Tämä anglosaxirenkutus saattaa olla vähän 2-mielinen.
ellauri276.html on line 932: Harvat Mary Pixin aikakauden naisnäytelmäkirjailijoista olivat teatteritaustaisia, eikä yksikään tullut aristokratiasta: vuosisadan sisällä menestyneimmät näyttelijät ja naiskirjailijat tulivat tutusta kirjallisuuden ja teatterin perinteestä, mutta Mary Pix ja hänen aikalaisensa olivat tämän ulkopuolelta. ja heillä oli vain vähän yhteistä toistensa kanssa, lukuun ottamatta rakkautta kirjallisuuteen ja keskiluokkaista taustaa. Pixin näytelmissä oli yleensä kahdeksan tai yhdeksän naisroolia, kun taas mieskirjailijoiden näytelmissä vain kaksi tai kolme.
ellauri276.html on line 952: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista.
ellauri276.html on line 960: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: ”Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen. Huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta.” Missä tahansa se on löydetty, sanat ovat lähes identtisiä Bob Hartin sarjojen kanssa. Sellainen voima on laajasivutekstillä, jonka vanha James Catnach julkaisi ensimmäisen kerran noin 1820 ja jota sittemmin jäljitteli lukuisat balladipainokoneet. 1800-luvun Top of the Pops.
ellauri276.html on line 964: Tunnettu koko pelto-Englannissa ja usein kuultu Lincolnshiressä. Brian Dawson keräsi tämän version vähän aikaa sitten edesmenneen Branstonin Jack Redfordin laulusta. Englannin kananlauluista yleisimmän sävelmän Musiikkitalo omisti viime vuosisadan puolivälissä Villikinsin ja hänen Dinahin kulkuneuvoksi.
ellauri276.html on line 974: Toisin kuin Skotlannissa, jossa "molempien laulusta" tuli tunnustettu genre, englanninkielisiä kappaleita on hyvin vähän nimenomaan maataloustyöstä. Sadat laulut ovat maaseutuympäristössä, ja sankareita ja sankarittaria kuvataan usein aurapoikina ja maitotyttöinä, mutta tämänkaltaiset laulut ovat ennen kaikkea tarinoita eikä suoria kommentteja maatilan elämästä ja työstä.
ellauri277.html on line 334: Eniten bahaita asuu Intiassa, missä heitä on noin miljoona. Uskonnon synnyinmaassa Iranissa asuu noin 300 000–350 000 uskonnonharjoittajaa. Lisäksi heitä on huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa, mutta Euroopassa suhteellisen vähän. Bahaita on vainottu monissa islamilaisissa maissa, erityisesti Iranissa. Oikein arvasin.
ellauri277.html on line 336: Bahai-uskon voimakkaana piirteenä on pyrkimys ihmiskunnan yhdistämiseen ja maailmanrauhaan. Uskonnolla ei ole pappeja. Bahait opettavat, että kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymiä ovat olleet muun muassa Abraham, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammad. All male panel! Uskovien velvollisuuksia ovat muun muassa päivittäiset rukoukset, paastoamiset, bahai-kalenteri (joulukalenterin korvike) ja puoluepolitiikan välttäminen. Uskonto sisältää vähän rituaaliperinteitä, tai ylipäänsä mitää perinteitä, kun se on kekattu niin hiljan.
ellauri277.html on line 378: Rituaalien vähäisyyteen bahait mainitsevat kaksi syytä: Rituaalit voivat rapauttaa ja häivyttää niiden takana olevan henkisen tarkoituksen. Toiseksi rituaalit voivat johtaa kulttuuri-imperialismiin ja tuhota eri kulttuurien rikkaan monimuotoisuuden (kivitys, naisten ympärileikkaus, lesken poltto roviolla, jouhipaidat, ym. ym.). Rituaalien vähäisyys ei tarkoita juhlapäivien ja erityistilaisuuksien unohtamista. Bahailaisia rohkaistaan yhteisiin kokoontumisiin, joissa rukoileminen ei ole pakollista mutta suositeltavaa. Rukous nähdään enemmän yksityisenä tapahtumana. Bahait eivät käytä alkoholia, mutta uskonto ei sisällä islamin tapaan ruokasäädöksiä.
ellauri277.html on line 446: Nick sanoi, että vapaa tahto on sidottu aikomukseen: tietoisesti yhden asian valitsemiseen toisen sijaan. Vapaa tahto on välttämätöntä, koska me kaikki olemme vastuussa teoistamme Jumalan edessä. Tämä tarkoittaa, että meillä on jollain tavalla valinnanvaraa näiden toimien suhteen. Kuinka voit olla vastuussa jostakin, jota et ole valinnut tai jostain et tiennyt valitsevasi? No Nick onkin vähän tällänen pelagiaani.
ellauri277.html on line 470: Paavalin ja kristillisen perinteen mukaan vapaus ei ole jotain, jota meillä luonnollisesti on ja jota käytämme. Se ei ole oikeutemme tai kykymme. Pikemminkin, kuten elämä itse, vapaus on lahja. "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23). Ja vähän kauempana: "Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut teidät synnin ja kuoleman laista" (Room. 8:2). Niinpä niin, lahja on se että saa luvan tehdä kuten käsketään, ja saa siitä vielä olla mielissään.
ellauri278.html on line 44: Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä.
- Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov.
ellauri278.html on line 479: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri278.html on line 494: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri279.html on line 47: Šostakovitsin Mstsenskin piirikunnan Lady Macbeth oli minulle pettymys. Se oli sekasotkua musiikin asemesta. Minua tympäisi tökerö ja jäsentymätön soitinnus. Olin tyrmistynyt kun vähäiset melodian yritykset ja sävelmän aloitelmat hukkuivat joutavaan ryskämiseen, kirskuntaan ja kiljuntaan. Näyttämöllä kannetaan jotain jättimäisiä muovilohia joilla ei ole juonen kanssa mitään tekemistä. Järjetöntä! Siitä ei ole pitkä matka amerikkalaiseen rappiomusiikkiin kuten Limp Bizkit. Kauhistuneena olen kuunnellut muutakin uudempaa amerikkalaista musiikkia. Millaista iukuttamista, paukuttelua ja ränkymistä! Kapitalismi syö itseään sisältäpäin kaikin tavoin, niin, kaikin tavoin. Sen luhistuminen on lähellä.
ellauri279.html on line 95: Erään William Harrisonin mukaan Solzhenitsyn oli varsinkin loppupeleissä "arkki-taantumuksellinen", joka väitti, että Neuvostoliiton valtio "tukahdutti" perinteisen iso- ja vähävenäläisen kulttuurin, vaati yhtenäisen slaavilaisen valtion luomista, joka kattaa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän, ja joka oli Ukrainan itsenäisyyden kova vastustaja. On hyvin dokumentoitu, että hänen kielteiset näkemyksensä Ukrainan itsenäisyydestä muuttuivat radikaalimmiksi vuosien varrella. Harrison väitti myös, että Solzhenitsynillä oli panslaavilaisia ja monarkistisia näkemyksiä. Harrisonin mukaan "Hänen historiallinen kirjoituksensa on täynnä himoa idealisoidun tsaarin aikakauden jälkeen, jolloin näennäisesti kaikki oli ruusuista. Hän etsi turvapaikkaa unenomaisesta menneisyydestä, jossa hän uskoi, että ortodoksiselle perustalle rakennettu yhtenäinen slaavilainen valtio (Venäjän valtakunta) oli tarjonnut ideologisen vaihtoehdon länsimaiselle individualistiselle liberalismille.
ellauri281.html on line 43: Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä.
- Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov.
ellauri281.html on line 478: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri281.html on line 493: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri282.html on line 60: Toinen hupaisa havainto tosta Pozdamin naistenskoudesarjasta, eze muuten muistuttaa aika lailla anglosaxien samanhenkistä sarjaa Scott and Bailey Mansesta, paizi Pozdamin porukat on loivailmeisiä tuntoherkkiä sosdemejä, vähänkuin kasarin Hannu-Pekkamaisia Harjunpäitä, Bjärn Kurtenin höveleitä suomenruozalaisia neandertaaleja. Kuntaas Mansen pollarit on armeijatyylisiä aivan naziluokan SSS- kokkari- ja persusanzareita, Jawohl mam Kapitän! Sodan häviäjät ja voittajat on vaihtaneet naamareita. Oikeesssa oli Putin että Pozdamin neuvotteluasemat on länkkäreiltä hävyxissä. Nasse-setä on hyvin, hyvin vihainen.
ellauri282.html on line 62: 2020-luvun muskelimasa Harjunpäätä ei ruumiit paljn paina, onhan noita tullut nähtyä muissa suorasoittosarjoissa. Se varmaan unohtaisi ellei sitä pantaisi joka jaxossa muistuttamaan kazojia ja vähän izeäänkin, että se on masis. Rahat ei riitä kalliin rivitalonpätkän lyhennyxiin, mutta rumaa purjevenettä ei kyllä myydä, ennen sitten vaikka kutistetaan kakarat ja pantataan koko Niskavuori. Hoblassa sinkku Abszess ei tahdo lapsia, se on tyytyväinen olemaan vain täti jolla on tukku nettiystäviä (vrt Kristina-täti). Romanttinen rakkaus ei säily hengissä lapsiperheessä, se on todennut. No ei vittu tietysti, romantiikka on sitä ettei ole varma saako pillua.
ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa".
ellauri282.html on line 208: Pierino Ronald "Perry" Como teki Caterina Valentinelle serenadilurituxen, joka on mainittu jo albumissa 220. Siinä on hauska missivideo. Siellä sanotaan että Lasse Mårtenson teki siitä coverin mutta tämä Eino Grönin versio on parempi. Lasse veisaa kuten aina vähän homahtavasti nenäänsä.
ellauri282.html on line 442: Mertonin apotti Dunne kuoli 3. elokuuta 1948 matkustaessaan junassa Georgiaan. Dunnen poismeno oli tuskallinen Mertonille, joka oli alkanut katsoa apottia vähän muutenkin kuin isähahmona ja henkisenä mentorina. Elokuun 15. päivänä luostariyhteisö valitsi uudeksi apottiksi Dom James Foxin, Yhdysvaltain entisen laivaston upseerin. Lokakuussa Merton keskusteli hänen kanssaan jatkuvasta vetovoimastaan karthusialaisia ja kamaldolilaisia ritarikuntia kohtaan ja heidän emeriittisestä elämäntavastaan, johon Fox vastasi vakuuttamalla Mertonille hänen (ja hänen tienestiensä) kuuluvan Getsemaniin. Fox salli Mertonin jatkaa kirjoittamistaan, koska Merton oli nyt saavuttanut huomattavaa tunnustusta luostarin ulkopuolella. 21. joulukuuta Merton vihittiin subdiakoniksi. Vuodesta 1948 lähtien Merton tunnisti itsensä anarkistiksi. (Mit vit? No sitä että Mertonista tuli vasemmistoaktivsti silloin kun se ei ollut yhtään sopivaa. Nähdessään käsikirjoitetun version Seitsemänkerroksisesta vuoresta sensorit hylkäsivät sen, koska se sisälsi lukuisia viittauksia seksiin ja juomiseen. Hälinä Seitsemänkerroksisesta vuoresta lopulta ratkesi, mutta pian sensorit olivat jälleen huolissaan Mertonin kirjoituksista sodasta ja rauhasta. Sodasta ei saanut kirjoittaa, ainoastaan rauhasta. Piis. Kiistanalainen koomikko Lenny Bruce päätti usein yökerhotoimintansa lukemalla esseestä, jonka Merton kirjoitti Saksan natsijohtajasta Adolf Eichmannista ja jossa Merton kyseenalaistaa maailman järkeä.
ellauri282.html on line 470: Noudattaen ajatustaan, että ei-kristillisillä uskoilla oli paljon annettavaa kristillisyydelle kokemuksen ja perspektiivin suhteen ja vähän tai ei mitään opin suhteen, Merton erotti zen-buddhalaisuuden, historian ja kulttuurin ilmaisun, ja Zenin välillä. Mitä Merton tarkoitti zen-buddhalaisuudella, oli Kiinasta alkanut ja Japaniin levinnyt uskonto sekä sitä seuranneet rituaalit ja instituutiot. Zenillä Merton tarkoitti jotain, jota kulttuuri, uskonto tai vakaumus ei sido. Tässä ominaisuudessa Merton sai vaikutteita Aelred Grahamin kirjasta Zen Catholicism of 1963. Tämä ajatus mielessä, Mertonin myöhempien zeniä koskevien kirjoitusten voidaan ymmärtää tulevan yhä enemmän kehittyvän ja laajenevan zen-perinteen sisältä, joka ei ole erityisen buddhalainen, mutta perustuu Mertonin luostarikoulutukseen kristillisen perinteen puitteissa.
ellauri283.html on line 101: Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia.
ellauri283.html on line 385: Sisällissota on syrjäyttänyt yli 4 miljoonaa etelän asukasta. Jotkut pakenivat eteläisiin kaupunkeihin, kuten Juba; toiset vaelsivat pohjoiseen Khartumiin ja jopa Etiopiaan, Keniaan, Ugandaan, Egyptiin ja muihin naapurimaihin. Nämä ihmiset eivät kyenneet kasvattamaan ruokaa tai ansaita rahaa ruokkimaan itsensä, ja aliravitsemus ja nälkä yleistyivät. Investointien puute etelässä johti myös siihen, mitä kansainväliset humanitaariset järjestöt kutsuvat "kadonneeksi sukupolveksi", jolla ei ole koulutusmahdollisuuksia, pääsyä perusterveydenhuoltopalveluihin ja vähäiset mahdollisuudet tuottavaan työllisyyteen etelän pienissä ja heikkoissa talouksissa. Pohjoinen rulaa taas.
ellauri283.html on line 457: Kun suunnittelin aikanaan auton ostoa, tulin alitajuisesti tietoisexi automerkeistä ja olin näkevinäni esim volkkareita vähän joka paikassa. Sama herkistyminen näyttää toistuvan nyt Aahrikan uutisten parissa. Viattomasta 60-luvun Tibbetistä tuleekin opas kolonialistiseen Afrikkaan.
ellauri284.html on line 72: Puolenvaihtoja oli useita, mm. Suomi 2. erässä, Puola vähän väliä. Puolalaiset juoxivat edestakaisin kuin pallopojat toisten jyrätessä yli niiden peltoaukeiden. Seuraavassa erässä varmaan Venäjä on vastapuolella, sitähän tässä on jo pedattu kaikki kylmän sodan vuosikymmenet. Talousjärjestelmällä ole siinä ole juuri mitään osuutta, enemmänkin niillä peltoaukeilla ja öljyllä. Falklandin saarten pingviinien rauha on ollut aina katkolla. Reunamaat ottaa erää omien mielivihollistensa kanssa ja pelaavat aina sillä puolella joka kulloinkin näyttää edullisemmalta omien paikallisten intressien kannalta. Fixut maat pysytteli puolueettomina myöden pelivälineitä molemmille puolille, kuten Ruozi, Portugali ja Espanja. Ruozi sai siitä paljon nettoa, kuin myös Sveizi, jonka lippu on hevosambulanssin merkkinä.
ellauri284.html on line 111: Alkuvuodesta 2013 hän muutti Rio de Janeiroon (Brasiliaan) ja on työskennellyt siellä dokumenttielokuvantekijänä. Hän asui vähän aikaa favelassa ja on kirjoittanut kokemuksistaan Brasiliassa kirjassaan "Brazil is Burning". Hän ei osaa myös portugalia.
ellauri284.html on line 125: Turhautuneet sakut kävi 1. maailmansodassa ampumassa brittikaupunkia mereltä laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. 2. maailmansodan jo käytännössä ratkettua anglosaxit kävivät Dresdenissä maxamassa sakuille Scarboroughin vauriot potut pottuina ja ehkä vähän potti nokkiinkin?
ellauri284.html on line 222: Huolimatta alustavista huolista, että komedia saattaisi vähätellä sodan arvoa, se sai kiitosta ja voitti British Academy Television Award -palkinnon parhaasta komediasarjasta vuonna 1989. Vuonna 2000 se sijoittui alan ammattilaisten toimesta 16. sijalle 100 suurimman brittiläisen televisio-ohjelman listalla. koonnut British Film Institute. Jotkut historioitsijat ja poliitikot ovat kuitenkin kritisoineet sitä liian kriittisen näkemyksen esittämisestä sodasta, mikä vahvistaa yleistä käsitystä "aasien johtamista leijonoista".The Witchin Falklandin sota 1982 oli jymymenestys, mutta Blairin Irakin invaasiosota 2003 emämunaus. Paha siltä pohjalta on vinoilla Ukrainan demilitarisaatiosta. Tai eihän se mitään estä, historia toistaa izeään. Voittoisat sodat on oikeutettuja, tappiot kansanmurhia..
ellauri285.html on line 58: Viime aikoina paasauxet ovat enenevästi siirtyneet fiktiosta vaihtoehtoisen totuuxien maailmaan siitä 1x syystä että totuus on tarua ihmeellisempää. Toisaalta on käynyt yhä ilmeisemmäxi että apinoiden typeryyxien arkku on tyhjentymätön, mikä on vähän turhauttavaa tavallaan.
ellauri285.html on line 244: Edes koko plärän luettua ei tiedä mitä toi best feasible disposition oikein on. Enmä nää tässä mitään uutta klassilliseen utiliteettiteoriaan verraten. Näyttää vähän siltä että Mirja puhuu syytettyjen luonnetodistuxista niinkuin britti barristerisarjoissa, mikä on tietysti sikäli perusteltua että dumari miettii myös sitä mitä vaaraa tästä häiskästä on jos se päästetään vapaalle jalalle. Tyyppi joka tukkii zägällä oikeen käytävän saa potkut koska sen strategia ei ollut minimax, se on vaarallinen riskinottaja. Se tappaa enemmän mainareita kuin pelastaa pitkässä juoxussa. But in the epistemic domain as in others, foolishness is sometimes rewarded, say by a chair in theoretical philosophy in a peripheral university. Pity there are no mountains in that peripheral country.
ellauri285.html on line 307: Kuappiselle se edistää merkityksellisyyttä, jos elämä menee eteenpäin sen sijaan, että se olisi pelkkä iteraatio. On vain vähän nimenomaisia kertomuksia siitä, mitä tällainen suunta elämässä tarkoittaa. Kauppinen (2012) väittää, että yksi elämän merkityksellisyyteen vaikuttava tekijä on korkoa korolle kasvuperiaate, jossa aikaisempi panos vaikuttaa positiivisesti myöhempään toimintaan. Kun elämämme etenee tällä tavalla, toiminta ei ole vain menestyksekästä, vaan ei voi kuin johtaa räjähdysmäiseen vaurastumiseen.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri285.html on line 696: Mitterrand palkizi pyllynnuolijansa liipalaapan diplomaattiposteilla, joissa sooloiltuaan Reggie joutui disponibiliteettiin kuin Heikki Brotherus. Mitterrand syntyi vuonna 1916 Jarnacin kunnassa Charenten departementissa läntisessä Ranskassa. Hän kasvoi konservatiivisessa ja katolisessa porvariperheessä, ja uskonnollista yksityiskoulua käyneen Mitterrandin ajatusmaailma oli 1930-luvulla oikeistolainen sekä nationalistinen. Hänen poliittinen uransa alkoikin liittymisellä äärinationalistiseen Croix de Feu -ryhmään. Hän myös kirjoitti L´Écho de Paris -sanomalehteen, joka vastusti istuvaa Léon Blumin vasemmistohallitusta. Sodan aikana hän työskenteli Vichyn hallituksen alaisuudessa. Myöhemmin hän toimi Ranskan vastarintaliikkeessä pitäen samaan aikaan virkaa saksalaismyönteisessä hallituksessa. Toisen maailmansodan jälkeen Mitterrand käänsi kelkkaa vähän liittyen keskustavasemmistolaiseen UDSR-puolueeseen Hän ohjasi puoluettaan vehen viele vasemmalle pitäen kuitenkin selvän pesäeron kommunisteihin.
ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
ellauri286.html on line 68: Isovenäläisiä on stuupattu kumoon 2x enemmän kuin vähä. Prosenteissa tykinruuasta se on aika paljon vähemmän.
ellauri286.html on line 88: Beauty hurts, baby. Oksanen on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2008 hän sai Finlandia- palkinnon romaanistaan Puhdistus. Tämäkin teiniräpellys Irakin invaasion ajalta 2003 myi sen jälkeen paremmin. Britit ovat huolissaan, kun armeija on rempallaan, on valmistauduttava lähtemään ize ryssiin maasodassa, ne sanoo ihan suoraan nyt. Ukrainalaisista ei näytä olevan mihinkään. (Nojaa, ukrainalaisethan ne pysäyttivät Barbarossa-suunnitelman viime erässä.) Toisaalta on näppärää antaa varastossa vanhenneet huonot pyssyt vähävenäläisille, niin päästään tilaamaan izelle aseet viimeisintä huutoa.
ellauri286.html on line 185: Viittaus minäkuvaan on ironista, sillä kertoja antaa hyvin vähän yksityiskohtia elämästään tässä tietoisuuden virrassa – jos tämä "romantisoitu kuva" kuitenkin viittaa hänen ajatuksiinsa oppineista miehistä ja sivilisaatiosta, myöhempi kuva tuntemattomista ihmisistä. Omnibussi vahvistaa tuossa sivilisaatiossa todellisuudessa esiintyvän vieraantuneisuuden ja anonymiteetin. Hänen hyppynsä yleistyksiin herättää jälleen kiehtovan sodan, vaikka hänen kyynisyytensä sivilisaatiosta johtaa heikkoon toivoon. Jos nykyiset tavat ovat vain "pukutettuja" versioita todellisuudesta, ajan kuluminen sallii muutokset tässä todellisuudessa ja vapautumispotentiaalin.
ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
ellauri286.html on line 279: Siinä kuvailtiin varsin värikkäin sanakääntein minua, joka en herra nähköön ole vähääkään värikäs (paizi nyt noi "tuuttaus" ja "truuttaus", excuse my French), en ainakaan yritä, mutta olennaisin väite lienee se, että sen mukaan Oksanen väittää kaikkien venäläisten olevan juoppoja sikoja ja murhaajia ja luonnollisesti fasistiretoriikka oli myös mukana, siitähän en pääse enempää kuin Leopard-tankki täplistään..
ellauri286.html on line 329: Venäjän strategia on tietogeopolitiikkaa, ja demokraattisten maiden moderni, vapaa, köyhän kansan omistama tiedonvälitys tarjoaa sille erinomaisen toiminta-alustan. Näin sananvapautemme on myös heikkoutemme: se mahdollistaa vieraan valtion propagandan kohdistamisen muiden maiden kansalaisiin heidän omassa kotimaassaan. Tähän on saatava jokin roti ja vähän äkkiä!
ellauri286.html on line 350: Avaaz-kampanjoiden taustalla on kuitenkin joukko arvoja – vakaumus, että olemme kaikki ensin ihmisiä ja vasta sitten etuoikeutettuja vastuullamme vain toisemme, tulevia sukupolvia ja planeettaa kohtaan vähän väliä. Ihmiset, jotka liittyvät yhteisöön kampanjan kautta yhdessä asiassa, ryhtyvät toivottavasti toimiin toisessa ja sitten toisessa, ettei rahantuloon tule kiusallista taukoa. Tämä on suuren toivon lähde: että unelmamme rimmaa ja että voimme yhdessä rakentaa sillan olemassa olevasta maailmasta siihen maailmaan, jota me kaikki haluamme. Sillä kaikkihan me haluamme samaa, eikö niin? Eikö niin? (No siinähän se ongelma juuri onkin.)
ellauri286.html on line 382: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
ellauri286.html on line 398: Magyarin mukaan tällainen analysointitapa kuitenkin on vähän sama kuin yrittäisi kuvailla elefanttia sen kautta, mitä se ei ole.
ellauri286.html on line 505: Anna on äidin illa faciet. Anna on terve, kaunis, älykäs, lahjakas. Anna saa stipendejä. Anna saa parhaat pisteet ja soittaa orkesterin solistina ja näyttelee pääosat joulujuhlien näytelmissä. Anna on niin loistava, että opettaja alkaa merkitä hänelle kokeisiin kahta numeroa, toista jossa on Annan numero samalla arvosteluasteikolla mitattuna kuin muillakin ja toista, jossa käytetään juuri Annalle tarkoitettua arvosteluasteikkoa, jotta Anna voisi nähdä, miten on pärjännyt suhteessa omiin kykyihinsä. Se on varmaa, että Annasta tulee jotain suurta. Kuulostaa vähän Kirsin Annalta. No suuri siitä on tullutkin. Sofi on pysynyt suht pienenä, isoa on vaan naama ja jalkaterät.
ellauri288.html on line 81: Oksasen teos ”Kun kyyhkyset katosivat” arvioitiin myönteisesti viime The Economistissa. Taitaa olla ensimmäinen suomalainen kaunokirja sillä palstalla. Kaunokirjailijana Sofi Oksanen auttaa meitä ymmärtämään häntä, ja vähän itseämmekin.
ellauri288.html on line 216: – Juha oli kovin ujo ja vähäpuheinen. Hän kertoi aina, kuinka Sofi ei kestä lainkaan meteliä ja toivoi meidän olevan hiljempaa. Alkuillasta tapahtuvan imuroinninkin oli kuulemma loputtava. Ezä viizizä.
ellauri288.html on line 486: Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.
ellauri288.html on line 493: Tällä Jaan koittaa opettaa, että maailmanloppu täytyy ottaa lopullisena ja sitä ei tule tehdä kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin tavalla vaan taolaisten ja buddhalaisten tavalla. Pallo lähtee uudelle kieroxelle vähän kuumempana, torakat nyt vetovastuussa
ellauri290.html on line 160: 6. SEMI - DESERT LOWLAND hyvä lössimaa, mutta viljelyä rajoittaa vähäinen ja hyvin vaihteleva sademäärä. Ohra, vehnä ja melonit. 619 000
ellauri290.html on line 177: c) Jordanin laakso - Kuuma ja kuiva, ilman länsituulien hillitsemistä kesällä. Talvella kohtalainen lämpötila ja kosteus. Sademäärä vähäistä.
ellauri290.html on line 321: Jakosuunnitelmassa määrättiin, että Palestiina oli jaettava kuuteen pääosaan, joista kolme oli jaettu "juutalaiselle valtiolle" ja loput kolme "arabivaltiolle". Syy tähän poikkeukselliseen ja luonnottomaan jakautumiseen oli sisällyttää "juutalaiseen valtioon" kaikki juutalaisten omistamat ja asuttamat alueet, vaikka tämä merkitsi suurten, kokonaan arabien omistamien ja asuttujen alueiden sisällyttämistä mukaan. "Arabivaltio" sen sijaan sisälsi mahdollisimman vähän juutalaisia ja mahdollisimman vähän juutalaisten omaisuutta. Tulos, kuten seuraavista taulukoista ilmenee, oli, että yli puolet Palestiinan alueesta annettiin "juutalaiselle valtiolle", mukaan lukien suurin osa hedelmällisimmistä ja kehittyneimmistä alueista, kun taas "juutalaisen valtion" väestö piti koostua 498 000 juutalaisesta ja 497 arabivähemmistöstä, 000 - ero vain 1000. Seuraavat taulukot havainnollistavat kunkin "osavaltion" sijaintia, kokoa ja alueomistusta jakosuunnitelman mukaisesti:
ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä.
ellauri294.html on line 354: Konyassa on Selzhukkien yliopisto joka tekee kaivauxia Lystrassa. Ennen musikaalisia fryygejä siellä mellastivat heetit. Nykyisten maajussien kadasterit eli kiinteistörekisterit κατά στίχον vähät välittävät säilyneistä ruukunsiruista.
ellauri294.html on line 467: Tekivät aluxi mitä osasivat, mutta Priscillalla oli kyllä aivan hemon isot daisarit! Niillä neulatyynyillä ompeleminen oli täyttä tuhluuta, kuten Paavo pian oivalsi. Aquila aluxi vähän murisi, mutta telttahommat oli alkaneet tympästä jo sitäkin. Ompeleminen on omiaaan panemaan liikkeelle ajatuxet ja keskustelun.
ellauri294.html on line 675: Amelia (Newport) Wagner on kenties vähän Margaret Meadin kaltainen? Tai Synnöven.
ellauri294.html on line 681: Amelia (Newport) Wagner on kenties vähän myös Louisa May Alcottin kaltainen?
ellauri297.html on line 198: sillä aikaa kun vähän aikaa vielä minä kostan Jisreelin verivelat Jeehun suvulle
ellauri297.html on line 481: Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,
ellauri297.html on line 615: Martelan filosofinen sarjakaluste on samaa insinööriyden ja humanismin sekoittamista kuin Eski Saarisenkin kaupallinen filosofia, että minä kukoistan kukoista siis sinäkin, osta tämä tuote. Kukoistus on keksintö, joka kukoistaa kaupallisessa maailmassa. Frankin isoisä osasi hitsata pyöreää ja neliskanttista putkea. Martelat tekivät kaikki Suomen sairaalasängyt, senkin jossa äiti ennen kuolemaansa kivahti hoitoapulaiselle että etkö vois vähän velä kovempaa rämistää. Karvaturri on irlantilanen älykköystävämme Bernhard Shaw.
ellauri299.html on line 100: jäsenenä. Eli North siis oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen (muistinko mainita) 1980-luvun lopun poliittisen skandaalin, Iranin ja Contran välillä. Se sisälsi aseiden laittoman myynnin Iranin islamilaisen tasavallan Khomeinin hallinnolle, jotta edistettiin Libanonissa tuolloin pidettyjen amerikkalaisten panttivankien vapauttamista. North muotoili suunnitelman toisen osan, jonka tarkoituksena oli ohjata asemyynnistä saadut tulot Nicaraguan Contra-kapinallisten tukemiseen, mikä oli nimenomaisesti kielletty Boland - muutoksen nojalla. Northille myönnettiin rajoitettu syytekoskemattomuus vastineeksi todistamisesta kongressille suunnitelmasta. Hänet tuomittiin alun perin kolmesta rikoksesta, mutta tuomiot kumottiin ja kaikki häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin vuonna 1991. Hyvä mies, oikealla asialla vaikka vähän rähmäisillä aseilla.
ellauri299.html on line 127: Oli alajuoni, jossa Michaelin avioliitto yuppie vaimonsa kanssa on päättymässä. Hän tulee jatkuvasti esiin tarinassa siellä täällä, ja olin puoliksi odottanut heidän ehkä sovittavan, mutta se vain menee siihen pisteeseen, ettei häntä enää mainita. Jonkinlainen pettymys. Sen sijaan hän pitää tästä toisesta kodittomasta ristiretkeläisestä, jolla on noin yksi rivi koko kirjassa. En pitänyt päähenkilöstä yhtään. Hän oli pääliigan tyhmä pupu. En pitänyt hänestä, kun hän oli rikas asianajaja, enkä pitänyt hänestä, kun hän oli köyhä asianajaja. Kirja oli ihan ok. Se ei todellakaan kuulunut Grisham "laillisen trillerin" genreen. Mitään jännittävää ei koskaan tapahtunut - se oli vähän kuin "The Chamber" siinä suhteessa. Lopussa olin vain eräänlainen: "Kuinka monta tuntia käytin sen lukemiseen?"
ellauri299.html on line 134: Kerri: Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran (vuosia ja vuosia sitten), muistan lukeneeni sen kaiken yhdessä päivässä ja ajattelin: "Vau! Se oli niin voimakasta!" Luin sen vihdoin uudestaan ja se ei kestänyt. Michael on hurskas, pyhämpi kuin sinä, jolla on suuri "valkoisen miehen pelastaja" -kompleksi. Hän viittaa pyhimyksensä muutaman kerran ja siihen, kuinka häntä ei voida arvostella siitä, että hän teki niin hyvän ja jalon asian uhraamalla itsensä vähemmän onnekkaiden auttamiseksi. Ja hän aikoo pelastaa Kaikki! Hän on niin upea ja täynnä itseään. Olin iloinen, että hän lopulta osti itselleen sängyn, koska se oli vähän paljon. Hänen entiset työtoverinsa ovat nyt kaikki "pahiksia" koko kirjan ajan lähes loppuun asti, jolloin hän yhtäkkiä tuntee olonsa pahaksi, koska useimmat heistä ovat viattomia ja tietämättömiä ja se oli TODELLA VAIN Chance, joka oli pahis... Pidän siitä, että se tuo esiin vakavia kodittomuuden ahdinkoja ja että asiat eivät maagisesti muutu, elleivät kaikki ala ottamaan sitä vakavasti. (Se olisikin todella maagista...) Mutta todella, se on ainoa lunastava tekijä.
ellauri299.html on line 194: Mitään erityisiä häiriöitä tai tiloja ei ole havaittu aiheutuvan ihmisille, joiden äidit käyttivät kokaiinia raskaana ollessaan. PCE:llä näyttää myös olevan vain vähän vaikutusta vauvan kasvuun. Kokaiinin vaikutusten sikiöön uskotaan olevan samanlaisia kuin tupakan, ja ne ovat vähemmän vakavia kuin alkoholin.
ellauri299.html on line 386: Kynäilijöiden tarvehierarkiassa hurjan korkealla on toi yleisö ja näkyminen, se on vähän huolestuttavaa. Ja sitne aina jättää koulut kesken, koska ne on suurempiin kuzuttuja. Piti päästä näkemään ihmisiä. Laskin rahat. Kahteen keskikaljaan pubissa ja porzariin.
ellauri299.html on line 499: Cowleyn Hobbes-hehkutuxen loppunoususta tuli mieleen Bob Dylanin styge Forever young, jonka laulaa kauniimmin sen vanha flamma Joan Baez. Jälkikäteen ajatellen ei ole ihmekään että ne tykkäsivät jonkin aikaa toisistaan, niillä on vähän samanmalliset näädännnäköiset pärstävärkit.
ellauri299.html on line 570: Hän tarkkailee ihmisiä ja saa elämästä vain vähän muuta kuin sardonista hymyä. Hän on vähäpätöisen mustasukkainen Caesarille, koska hän on hänen näkemyksensä mukaan heikompi ihminen kuin hän itse, ja halveksii niitä, jotka tekevät Caesarista melkein jumalan.
ellauri299.html on line 613: Se julkaistiin nimettömänä vuonna 1906 ja sai niin vähän huomiota, että Twain väitti katuneensa julkaisuaan. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1910 New-York Tribune julkaisi sen palstantäytteenä. Tuolloin kritiikki keskittyi sen synkkään ja uskonnonvastaiseen luonteeseen.
ellauri300.html on line 319: Hasideistä yleensä on pitkät jaarituxet mm. albumissa 157. Hasidit on niitä hihhulimpia haredeja eli hassuhattuja, vähän kuin juutalaisten helluntaiystäviä. Uikipedia tietää kertoa tarkemmin Lubavitchin pensselihännistä.
ellauri300.html on line 374: Tämän selittämiseksi on tarpeen käyttää hetki Seder-yön analysointiin – ja aloittaa polku kohti syvällisempää marorin ymmärtämistä. Ulkoisesti Seder näyttää jakautuneen kahteen erilliseen osaan. Ensin kokoamme perheemme yhteen ja kerromme tarinan ajastamme Egyptissä, eläen jälleen kerran yhden historiamme tärkeimmistä luvuista. Sitten kun se on tehty, palaamme nykyhetkeen ja täytämme yön fyysiset mitsat – syömme matzaa ja maroria. Näillä kahdella osalla näyttää olevan vähän yhteyttä toisiinsa.
ellauri300.html on line 797: Rashi ei oikein vakuuttunut Elishan nenäkkäisiin poikiin kohdistuneiden rangaistustoimien mitoituxesta. Sitä on monet myöhemmätkin lukijat vähän oudostelleet. Kysymys on tullut esiin aikaisemmin albumissa 17. Rashi arveli että Elishan myöhemmät krempat oli rangaistusta tästä ylilyönnistä.
ellauri300.html on line 854: Elisa oli pikavihaisempi mutta tulos vähäisempi. Kuten Krummacher huomauttaa: "Tapattava kostonpurkaus joukolle mielettömiä nuoria; kirous julistetaan heille Herran nimessä! Kuinka ominaista lailliselle oikeudenjaolle! Mutta kuinka vastoin kaikkea olemmekaan sanoneet Elisan luonteesta ja kutsusta, Jumalan, meidän Vapahtajamme, hyvyyden ja rakkauden sanansaattajana! 19
ellauri300.html on line 856: Meidän on kuitenkin muistettava, että Jumalan Sana, joka on elävä ja toimiva, on myös voimakas kanava, jota Jumalan Henki käyttää tuodakseen ihmiset pimeydestä uskoon Jeesukseen Kristukseen ja muuttaakseen heidät tekemällä heistä Poikansa kaltaisia. Valona, joka loistaa tämän maailman pimeydessä, se paljastaa ihmisen synnin, mutta ihminen rakastaa pimeyttä, koska se kätkee hänen pahat tekonsa. Hän vihaa valoa juuri tästä syystä; se paljastaa hänen pahat tekonsa (vrt.Johannes 3:19-21). Nämä voivat olla tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai kapinan tekoja tai niiden yhdistelmää, mutta siitä huolimatta se usein johtaa vihaan valoa kohtaan, joka ilmenee muodossa tai toisessa. Tämä viha on nitistettävä joskus kovillakin otteilla, vähänkuin lasertykillä.
ellauri300.html on line 897: Mitä Elisa teki: Elisa otti käsiaseensa ja "Hän kirosi heidät Herran nimeen." Tämä ei ole kiroamista kiroamisesta tai herjaamista herjauksesta (1 lemmikki. 2:23). Hän luotti Herraan ja jätti sen Jumalan käsiin. Avain tässä on sanassa "kirous". Se ei tarkoita kiroilua ilkeillä sanoilla. Tämä on heprean sana galal , joka tarkoittaa "ole nopea, vähäinen, vähäpätöinen tai vähäpätöinen". Ensisijainen merkitys on "olla kevyt tai vähäinen". Sekä verbi- että substantiivimuodot näyttävät edustavan kaavaa, joka ilmaisee poistumista tai alentamista siunauspaikasta.
ellauri301.html on line 168: Sanoi Luther kun kananpojat numeroi. Mankeli on vähän omantunnonarka, paikoin jopa sievistelevä. Olikohan se salauskonnollinen? Wallenbergissä on selkeästi tollasta merkityksen ezijää, se istuu rannalla, kazoo merta ja haluis tietää mikä on kaiken tarkoitus. Väärä kysymys, sen presuppositio on falski: ei mikään täällä meriteeraa mitään muuta, det är bara som det är.
ellauri301.html on line 172: Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen?
ellauri301.html on line 174: Mankeli kirjoitti ensimmäisen Wallander-dekkarinsa Kasvoton kuolema vuonna 1991 Ruotsiin paluunsa jälkeen oltuaan normaalia pidempään Afrikassa. Hänen mielestään rasismi ja ksenofobia olivat lisääntyneet Ruotsissa, ja hän päätti kartoittaa ilmiötä rikosromaanin muodossa. Tästä alkoi Wallander-kirjasarja, joka ei aluksi ollut suuri menestys. Wallander-kirjat menivät kuitenkin Ruotsissa paremmin kaupaksi kuin Mankelin aiemmat teokset. Suuri kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1998, ja käännösten myötä Mankelista tuli vähitellen miljonääri. Wallenberg sr ei sentään ole mikään supermies, mitä vikaa näyttää vähän olevan juniorissa.
ellauri301.html on line 207: Onko zulupalkkanirhaajasta Victor Mombasasta jo tullut joku hyvis? Exe ole vähän rasistista? KGB mies on liian väkivaltainen, paras siis päästää siitä ilmat pois tuumaa sentimentaalinen zulu. KGB mies ehtii silpasta kafferilta fäkkisormen pois ennenkuin zulu mättää sitä kalloon vodkapullolla. Ei Kovalenko siihen kuole, sillä on kova pää. Pehmeälengolle olisi käynyt kalpaten.
ellauri301.html on line 393: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.
ellauri301.html on line 438: Kerstin Anita Marianne Ekberg (29. syyskuuta 1931 Malmö – 11. tammikuuta 2015 Rooma, Italia) oli ruotsalainen malli, näyttelijä ja sexisymboli. Anita Ekberg aloitti uransa mallina ja osallistui muun muassa 1951 Miss Universe -kilpailuun, jonka ansiosta yhdysvaltalaiset elokuvastudiot kiinnostuivat hänestä. Anita ei tullut valituxi Miss Universexi, eikä vottajaa löydy mistään. Kilpailusta tuli virallinen vasta synnyinvuonnani 1952, jolloin universumin kauneimmaxi kruunattiin meidän oma 17-kesäinen Armi Kuuselamme. Ekberg näytteli useissa Hollywood-elokuvissa ja sai muun muassa Golden Globe -palkinnon sivuroolistaan elokuvassa Blood Alley 1955 vastanäyttelijänään John Wayne. Varsinaisen legendan hänestä tekivät eurooppalaiset elokuvat ja etenkin naisrooli Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960), jonka suihkulähdekohtaus on jäänyt osaksi länsimaista pehmopornografiaa. Ihanan elämän jälkeen Ekberg esiintyi enemp vähemp nakupellenä useissa italialaisissa elokuvissa. Anitalla oli aivan jättimäiset kannut mutta vähän tyly suu.
ellauri301.html on line 459: Nyt on kärsitty jo 3 jaxoa viivasuista Sohvi Karppia. Kaikki rainan tyypit ovat vastenmielisiä, poliisit ja konnat aivan yhdestä puusta vuoltuja, Sohvi ja sen kakarat ihan pahimmasta päästä. Ivalossa sentään ainaskin alkupuolella on vähän vikasietoisempia ja lunkimpia tyyppjeä, sikäläinen naispoliisi vaikutti oikeasti aika kiltiltä ja puhui murretta. Tää sama viivasuinen psykopaatti Karppi esiintyy siinä jonkinlaisena free lance huorana. Se oli varmaan saanut sooloilusta lemput stadin skoudekööristä.
ellauri301.html on line 483: Ei vittu ole Berit kommari vaan talousliberaali retiisi. Minulta kestää liian kauan saada orgasmi. Keneltä? Hän valizee kaiken puolestani. Hän on svedu talibaani. Kekä? Hän ei pelaa golfia vaan työntää puukakkosta muihin reikiin. Ilmavirta herätti hänet. Kenet? No Annikan, se selviää seuraavasta parakraahvista. Anita on suovannut lattiat harmaixi ja vetänyt seinät ihan vaan valkoisella. Huonekaluja on tosi vähän. Että jaxat olla klisheinen, Liza Marklund.
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri302.html on line 559: Shulemissa oli vähän Max Rothin näköä, tai kääntäen.
ellauri302.html on line 645: Kieronnäköinen kaveri tää Bukharin, vähän kuin Lassi Hiekkala.
ellauri302.html on line 653: Grein tuntee nöyryyttä, lämpöä ja läheisyyttä synagoogassa, vähän kuin suomalainen saunan lauteilla. Se ei luota goyimien kauniisiin sanoihin kun ei tiedä millaista elämää ne on viettäneet. Sepä se Iisakki, ei sunkaan elämässä ollut juuri kehumista. Ja esim Daavid jonka nimiin menee joitain kauneimpia raamatunvärssyjä oli aimo sikailija.
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri302.html on line 724: Heräsin tiistaiaamuna siihen kun Merikadun talo kallistui tuulenpuuskassa ja kaatui kumoon ilman suurempia vahinkoja. Meillä oli lapsenlapset hoidossa, ne vaan vähän ihmettelivät että mites mummila on nyt tälleen sivusuunnassa.
ellauri308.html on line 516: Junamatka Sotshiin Kaukasuxelle on ihannetaival kuherrusmatkalaisille: juna syöxyy tunneliin ja ulos vähän väliä.
ellauri308.html on line 524: Stalin hovirunoilija Bednyj oli Demian eikä Benjamin hei Poika! Se oli pulskassa kunnossa ja vaimo oli nuori kaunotar, mikä vähän kadehditutti Arvi "Poika" Tuomista.
ellauri308.html on line 745: Viimeisinä vuosina Äikiän kirjoitustyö jäi vähäiseksi alkoholismin vuoksi. Kommunisti-lehden päätoimittaja Inkeri Lehtinen kirjoitti artikkelissaan hautajaisista, että ”koko kansanvaltainen Suomi oli saattamassa suurta johtajaansa”.
ellauri309.html on line 46: Framtiden finns inom oss, vi måste bara vara modiga nog att se det! Tämä yrittäjähenkinen opetus on Pixarin Disney-filmatisaatiosta Modig. Det är toppen på botten! Havet är djuu--upt! Hyvin vetää näin myös peukun näköinen erakkorapu Arielissa pikkutytöille American dreamia. Samaa tuubaa tarjoaa Nora Roberts vähän isommille tytöille.
ellauri309.html on line 186: Suomessa ylitettiin vuoden 2000 kesäkuussa 300 000 myydyn kirjan raja, minkä kunniaksi Roberts vieraili Suomessa. Yllättävän vähän niitä löytyy poistohyllystä. Unelmien aikaa ei nähtävästi ole suolistettu. Viimeisten 30 vuoden aikana on myyty keskimäärin 27 Nora Robertsin kirjaa joka minuutti. Jos asetat kaikki Noran kirjat ylhäältä alas, ne ulottuisivat Yhdysvaltoihin New Yorkista Los Angelesiin 18 kertaa. Kuuhun asti niillä ei vielä mennä (etäisyys 385 megametriä).
ellauri309.html on line 622: loiset ja vähäosaiset torakat. Onhan tässä kieltämättä piirteitä
ellauri309.html on line 1015: Muut tytöt tykkää Paul Newmanista ja Cary Grantista. Laura peukuttaa tietty Bogieta, Mikkimäistä lyhköstä originellia. Muutkin tytöt on kokeilleet sitä vähäsen, eivät vakuuttuneet. Siis Mikkiä, ei Bogeyta.
ellauri310.html on line 105: Sivuterassin pohjana toimiva betoni kuivuu parhaillaan. Sen kuivumisen soiraaminen lyö kepoon kesäviihteenä ruohon kasvamisen seuraamisen, eikä sitä tarvi olla vähän väliä ajamassa päältä ajettavalla. Loppukesästä sen
ellauri310.html on line 240: Taiteilijan näkemys peppuosumasta. Rypäleitä persiissä. Voi vähän
ellauri310.html on line 641: Mutta vähän kritiikkiäkin tähän: Sekä juutalaiset että kristityt tutkijat ovat hylänneet Moonin väitteen hänen olleen Messias ja Kristuksen toinen tuleminen (nyt siis myös 2. poistuminen), samoin kuin Moonin mielipiteen, että Jeesuksen olisi pitänyt mennä naimisiin. (Kz. Список людей, що проголосили себе месією)
ellauri310.html on line 650: Maailmanluokan kusipäitä löytyy kasapäin kun vaan vähän tätä apinoiden pesää kuopasee. Myöhemmin Moon tunnusti ettei se ensin ajatellutkaan perustaa uutta kirkkoa, se vaan jotenkin lähti lapasesta. Niin varmaan Kiesuxeltakin.
ellauri310.html on line 853: Veikkaukseni on että oikeus tasa-arvoon ja erilaisuuteen on älykkäille tärkeää. Samalla harva aidosti älykäs on kiinnostunut omaisuuden kohtuuttomasta kartuttamisesta. He kykenevät näkemään, että vähäosaisista huolehtiminen turvaa parhaiten yhteiskuntarauhan ja mahdollistaa ympäristön jossa älykkäät voivat keskittyä tieteen tekemiseen naapurin hyväksikäyttämisen sijaan?
ellauri310.html on line 893: - vähän laajempi metatutkimus, jonka viitteissä on vino pino tutkimuksia aiheesta.
ellauri310.html on line 903: Käytännössä viesti tarkoittaa, että Venäjällä ei ole aikomustakaan taistella missään tilanteessa NATO:a vastaan. Koska se mitä tapahtuisi siinä taistelussa olisikin vähän vaikemmin selitettävissä kotiyleisölle.
ellauri311.html on line 98: ytimessä. Ja vähän partnerinkin. Selkeitä johtohahmoja tai opinkappaleita
ellauri311.html on line 264: vähäisimpänä itsetyydytyxen harjoittamisen päämäärää, siddhien eli
ellauri311.html on line 290: ”jäljittelijänä”. Tähän autuuteen verrattuna orgasmi on kuitenkin vähäinen
ellauri311.html on line 338: "Koin, että meidän suvussamme pojat nähtiin vähän osaavampina kuin tytöt."
ellauri311.html on line 384: Aiemman tieteellisen työnsä ja nykyisen työnsä välillä Vetelä ei näe ristiriitaa. Hän kokee, että tiede opetti, miten vähän ihmiset lopulta tietävät.
ellauri311.html on line 406: Mixi älykkäillä ihmisillä on vain vähän käytännön taitoja?
ellauri311.html on line 545: epäluotettavan kerronnan eri muotoja poliittisessa diskurssissa. Eli vähän
ellauri311.html on line 598: Juu veretöntä tää vähän on, sori Bo. Vaan saahan tästäkin vähän
ellauri311.html on line 732: "Tämä on läpimurto" - Reuters ilakoi. General Dynamics F-16 Fighting Falcon on yhdysvaltalainen yksimoottorinen yliääninen monitoimihävittäjä, jonka General Dynamics on alun perin kehittänyt Yhdysvaltain ilmavoimille (USAF). Se suunniteltiin päivähävittäjäksi, ja siitä kehittyi menestyvä jokasään monitoimilentokone. Yli 4 600 lentokonetta on rakennettu sen jälkeen, kun tuotanto hyväksyttiin vuonna 1976. 50v vanhoja prutkuja. Yhtä vanhoja kuin Alapuron Mikko, yhtä nopeita kuin Alapuron Risto. Vaikka Yhdysvaltain ilmavoimat eivät enää osta niitä, parannettuja versioita rakennetaan vientiasiakkaille eli värivammaisille hölmöille, alikehittyneiden maiden miespuolisille kansalaisille. Fighting Falconin tärkeimmät ominaisuudet ovat kehyksetön kuplakatos hyvän näkyvyyden takaamiseksi, sivulle asennettu ohjaussauva, joka helpottaa ohjausta ohjauksen aikana, 30 astetta pystysuoraan kallistettu heittoistuin vähentää g-voimien vaikutusta ohjaajaan ja rento staattinen vakaus / fly-by-wire- lennonohjausjärjestelmä, joka auttaa tekemään siitä ketterän lentokoneen. F-16:ssa on sisäinen M61 Vulcan -tykki ja 11 kovapistettä. F-16 on myös hankittu palvelemaan 25 muun maan ilmavoimissa. Vuodesta 2015 lähtien se oli maailman eniten asepalveluksessa oleva kiinteäsiipinen lentokone. Israelin ilmavoimien F-16-koneiden ansioksi laskettiin 44 ilmasta ilmaan -murhaa Libanonin konfliktin aikana. Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF), sen neljä Nato-kumppania, ja Pakistanin ilmavoimat (PAF), joka on suuri Naton ulkopuolinen Yhdysvaltain liittolainen, ovat General Dynamics F-16 Fighting Falconin pääoperaattoreita. Neljä eurooppalaista kumppania, jotka tunnetaan yhteisnimellä European Participating Governments (EPG), ovat Belgia, Tanska, Alankomaat ja Norja; niiden ilmavoimista käytetään myös nimitystä European Participating Air Forces (E-PAF). Jatkotilauksia ei ole tehty lukuun ottamatta yhtä tilausta vuonna 1989 kahdelle F-16B- 15 OCU-lentokoneita korvaamaan kaatuneita lentokoneita. Kaikki lentokoneet ovat saaneet Mid-Life-Update (MLU) -päivityksen ja uuden coolin kypärään kiinnitetyn tähtäysjärjestelmän. Äveriäs Norja ilmoitti 6. tammikuuta 2022, että kaikki sen F-16:t on poistettu käytöstä, kun ne on korvattu Lockheed Martin F-35 Lightning II:lla.
ellauri313.html on line 182: Eli mitä eroa, mitä yhteistä? Molemmat ovat feministejä, ja miehet ovat roistoja, roistot miehiä. Värieroilla ei ole siinä väliä. Valitettavasti kumpikaan ei nappaa juuri vähääkään.
ellauri313.html on line 184: Jos tyyppi on paha se voi johtua joko tyypistä tai olosuhteista. Olosuhteita on paha muuttaa, mutta tyypin voi panna tyrmään tai listiä vähällä vaivalla ja pikkurahalla. Eikös silloin seppoilu ole menestyjäin kannalta se helppo ratkaisu? Ainaskin Lizan miälestä.
ellauri313.html on line 188: Länkkärit on pettyneitä vähävenäläisiin kun ne ei taaskaan peittoa 8x suurempaa Iso-Venäjää lännen sekunda-aseilla. Ukraina on pettynyt länkkäreihin kun ne ei anna valkokenraaleille parhaita hehtaaripyssyjä, joilla ulettuisi ratki Moskovaan. No hittovie ei kai länsi halua ryssän ydinlatauxia silmille. Puuhailkoot ukrainalaismorsiamet Pasi-pörriäisineen lännen itärajalla Nansot pikkupröxyinä, ei ne sillä vielä ansaize Naton ykkösvehkeitä. Viron pörriäisillä on puolustustahto korkealla, lupaa lakastunut itätyttö Suomesta. Pitäkää tytöt lippu korkealla, ja pikkupröxyt puolitangossa!
ellauri313.html on line 198: olosuhteet joissakin maissa ovat synkät, ja niin kauan kun naisilla on vähän
ellauri313.html on line 244: oli. Olimme sodan runtelemassa maassa, jossa oli vähän rahaa tai ei ollenkaan."
ellauri313.html on line 431: niiden ja omien kakaroiden perseitä. Samaahan tekee iso- ja vähävenäläiset
ellauri315.html on line 45: Persujen ”puolustusministeri”, US-Puheenvuoron blogisti, Sauli Niinistö pääsi eduskuntaan – paljon onnea, vähän viisautta.
ellauri315.html on line 129: On vähän murheellista se, että muutamat kalat viskattiin pois. Mutta mitäpä sille voi; niitä ei voitu käyttää mihinkään. Ja sittenkin se on surullista. Eihän se ole kalan vika. Se vain on kasvanut ja joutunut omatta syyttään petolliseen nuottaan- ja kuitenkin joutuu hylätyksi, ei kelpaa edes nuottaan. Eihän se ole kalan vika, käy sääliksi kalaa.
ellauri315.html on line 143: Useimmat eivät välitä tästä sodasta vähääkään, kunhan vain saisivat toteuttaa mielitekonsa.
ellauri315.html on line 308: Jäämarssi (venäjäksi: Ледяной походъ), jota kutsutaan myös ensimmäiseksi Kuuban-kampanjaksi (venäjäksi: Первый кубанскій походъ), sotilaallinen vetäytyminen kesti helmikuusta toukokuuhun 1918, oli yksi Venäjän sisällissodan 1921-1917 huippuhetkistä. Pohjoisesta etenevän puna-armeijan hyökkäyksen alaisena vapaaehtoisarmeijan, jota joskus kutsutaan myös valkoiseksi kaartiksi, joukot alkoivat vetäytyä Rostovin kaupungista etelään kohti Kubania, toivoen saavansa Stepan Razinin Donin kasakkojen tuen Moskovan bolshevikkisakkia vastaan. Kyseinen Rostov (ven. Росто́в) on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla. Rostov on kaupungin virallinen nimi, mutta siitä käytetään yleensä nimeä Rostov Veliki (ven. Росто́в Вели́кий), Mahtava Rostov, erotuksena Donin Rostovista, joka on nykyään suurempi kaupunki, vähän niinkuin Kuopio ja Lahti.
ellauri315.html on line 422: Kymmenentuhatta pääsi Kardashianien liiveihin, vaikka heitä ammuttiin kivillä ja nuolilla useita päiviä, ennen kuin he saavuttivat asteen, jossa heillä otti eteen aivan vitun jäykkänä Kardashianien pääjoukon edessä, uhkeiden kuovien Kimin ja Kourtneyn komeillessa vähäpukeisina etunenässä. Kardashianien ryntäessä kohti kreikkalaisten takapuolta, Xenophon kohtasi jälleen täydellisen tuhon uhan taistelussa. Älä kurki, sanoi kuovi. Älä kuovi, sanoi kurki.
ellauri315.html on line 534: Eikä siinä vielä kaikki! Venäläinen kirkkoraamattukin on ukrainalainen! Tosin se on kirkkoslaavia eli bulgariaa lähinnä, eikä vähävenättä, mutta sen painattaja Ostrogski suosi ukrainalaista kyldyyriä, vaikka Ukraina oli silloin osa Puola-Liettuaa. Alkuteos on Novgorodista, ja saatiin Iivana Julmalta. Venäjän ortodoksinen kirkkokin myöntää nykyisin pitkin hampain että Elisabetin Raamattu perustuu Ostrohin raamattuun. Mikä parasta, Ostrohin akatemia on julkaissut vuonna 2006 Ostrohin raamatun nykyukrainaksi. Käännöstyön teki arkkimandriitta, teologian professori Rafail Torkonjak, ja häneltä meni työhön 30 vuotta. Venäjän aggressio pani Rafaeliin vähän vauhtia.
ellauri316.html on line 392: Jääkarhuretkikunta oli vähän tunnettu amerikkalainen interventio Venäjän sisällissotaan. Näennäisesti tämän väliintulon tarkoituksena oli tuoda Venäjä takaisin sotaan länkkärien puolelle poistamalla bolshevikkihallitus ja pelastamalla ryhmä tsaarin hallitukselle uskollisia sotilaita. Tosiasiassa oli kolonialisaatio taas mielessä.
ellauri316.html on line 481: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi.
ellauri317.html on line 85: Забравши деяких троянців, With some good Troyans whom he gathered Otti messiin muita vähävenäläisiä
ellauri317.html on line 158: .Katariina II (s. 1762–1766) oli virallisesti esittänyt Ukrainan venäläistämispolitiikan vuonna 1764 kirjeessään luotetulle neuvonantajalleen Aleksanteri Vjazemskille, jossa hän ilmoitti aikovansa "pyyhkiä muiston Hetmanaatin ajasta vähä-Venäjältä". Hiän nauroi mieleenpainuvasti, että Aeneida on täysin arvoton, ja kertoi hänelle "ainoa maine on se, mitä housuissasi on" (1.54).
ellauri317.html on line 218: Kongressi-Puola oli vähän kuin Suomen suurruhtinaskunta, ja kesti suunnilleen saman ajankin, paizi sortoaika ja venäläistäminen alkoi aikaisemmin eli 1863, koska puolalaiset rettelöivät koko ajan.
ellauri317.html on line 360: Sodan jälkeen Tšekkoslovakian kommunistihallinto hieman vastahakoisesti hyväksyi Čapekin tuotannon, koska häntä sentään pidettiin vähän enempi vielä kansallissosialismin vastustajana. Čapek ei kelvannut sotapalvelukseen selkärankareuman takia. Hän työskenteli ensimmäisen maailmansodan aikana museossa. Čapekille ehdotettiin Nobelin kirjallisuuspalkintoa 7 kertaa 1930-luvulla. Ei napannut.
ellauri317.html on line 404: Nyt on rautaesirippu jälleen alhaalla. Venäjän valtion hallinnassa olevat tiedotusvälineet vähättelevät systemaattisesti sekä siviilien että sotilaiden tappioita. Ukraina tekee saman omalla puolella. Hämmästyttävän tappioitta militarisaatio onkin edennyt.
ellauri317.html on line 617: Kaplanin taustasta tiedetään suhteellisen vähän. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli opettaja, ja hänellä oli seitsemän sisarusta. Hänen koko nimensä on ollut hämmentynyt. Vera Figner (muistelmissaan, At Women´s Katorga) totesi, että Kaplanin alkuperäinen nimi oli Feiga Khaimovna Roytblat-Kaplan (Фейга Хаимовна Ройтблат-Каплан). Muut lähteet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että hänen alkuperäinen sukunimensä oli Roytman (Ройтман), joka vastaa yleistä saksan ja jiddisin sukunimeä Reutemann (רויטמאן ). Hänet tunnettiin joskus myös etunimellä Dora.
ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918:
ellauri317.html on line 759: Venäjän imperiumin osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan alkoi, kun Itävalta-Unkari esitti uhkavaatimuksen, joka uhkasi Serbian suvereniteettia Itävallan valtaistuimen perillisen arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhan jälkeen. Venäjä, joka oli perinteinen muiden slaavikansojen, myös serbien ja vähävenäläisten suojelija, mobilisoi armeijansa. Balkanin konflikti laajeni käsittämään suurimman osan Euroopasta, kun Venäjän liittolaiset kolminkertaisessa ententessä – Ranska ja Iso-Britannia – myös kävivät sotaa keskusvaltojen kanssa.
ellauri317.html on line 792: Purishkevich syntyi köyhän aatelismiehen pojaksi Bessarabiassa, nykyisessä Moldovassa. Hän valmistui Novorossiyskin yliopistosta klassisen filologian tutkinnolla. Se olikin vähän Paavo Castrénin näköinen.
ellauri317.html on line 801: Opas iso- ja vähävenäjän kirosanoihin jotta voisit seurata virusvideoita
ellauri317.html on line 825: Laino, Givno, Dermo (лайно, гівно, дерьмo): Paapa, kakka, paska. Ukrainalaisilla on tosi paljon sanoja ulosteelle, ne on vähän sellasia koprofiilejä.
ellauri318.html on line 103: Ainiin nyt tajuan tää kynäilijä on ize kasari, syntynyt 70-luvulla, sama ilmiö kuin tyttöjenkirjoissa, joissa kypsään ikään ehtineet ämmät muistelee omia kouluaikoja ja panee mausteexi mukaan vähän jotain ajankohtaista myynninedistämismielessä.
ellauri318.html on line 151: Hypnotisoijan pohjalta on tehty samanniminen elokuva, jonka pääosassa on suomalainen näyttelijä Tobias Zilliacus. Tobias varmaan osaa suomea paremmin kuin Joona: "Pojat syö tilli". ATK-nikkari tervehtii Joonaa suomexi Ei saa peittää. Onko tässä vähän vittuilun makua?
ellauri318.html on line 185: Krimin kysymys liittyi läheisesti sotilaspoliittisiin kiistoihin Mustanmeren laivaston omistuksesta ja Ukrainan ydinaseiden kohtalosta. Heinäkuussa 1993 Venäjän duuma julisti laivaston ja Sevastopolin kaupungin Venäjän omaisuudeksi. Keväällä ja alkukesästä 1994 laivastokiista oli vähällä johtaa Ukrainan ja Venäjän väliseen aseelliseen konfliktiin.
ellauri318.html on line 214: Nyt toveri on vähän säikähtäneen näköinen. Rotanhampaat näkysällä. Kraka on unohtunut kotiin.
ellauri318.html on line 218: ”Lännen ensimmäinen strateginen virhe oli, että Ukrainan tuki on ollut jatkuvasti liian vähän, liian myöhään ja osin liian vanhaa. Venäjälle on annettu aikaa varustautua pitkään sotaan, kun Ukrainalle ei annettu jo viime vuonna välineitä voittaa taistelukentällä. Lännen toinen strateginen virhe on, että samaan aikaan ei varauduttu itse pitkään sotaan nostamalla puolustusteollisuuden kapasiteettia. Nyt Venäjä on saamassa materiaalin määrässä ylivoimaa Pohjois-Korean tuella”, Toveri kirjoittaa.
ellauri318.html on line 251: Roskajoukkoa. Rupusakkia. Patraskia. Pohjamutaa. Persuja. Pyramidin basementtia. Siitä kertoo Janet Evanovichin taskukirja Plum Lucky. Yllättävän vähän eroa sen ja Jens Vapiduxen Luxuselämän välillä.
ellauri321.html on line 45: After a brief legal career he was employed by the Earl of Essex in a foreign diplomatic capacity, the main purpose of which was to gain intelligence on the activities of England's European neighbours. Wotton became ambassador to Venice and his eternal lines, "An Ambassador is an honest man, sent to lie abroad for the good of his country" no doubt reflects his disillusionment with the duplicity of the role. When on a mission to Augsburg, in 1604, he actually said, "An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country". King Jim siitä vähän pahentui.
ellauri321.html on line 274: Mutta eräänä kuumana syyskuun iltana - kun Juan oli kolmannen tai neljännen kerran onnistunut karkaamaan ja istui eräillä portailla maantien varressa, rupesi hän torvisoittoa ja pölypilviä seuratessaan ymmärtämään asioita. Miksi, hän ajatteli, olivat kaikki vanhemmat ihmiset menettäneet järkensä? Miksi he sen sijaan, että olisivat rauhallisia ja hyväntuulisia, olivat kuumia, vihaisia, kiihtyneitä ja aina valmiita itkemään? Hän tiesi, että hänen isoisänsä oli tyhmä vanha äijä, Rhea tyhmä pikkutyttö ja kylän lapset auttamattoman tyhmiä. Oli hauska huomata sellaisia asioita, ja hänen salaperäinen sielunsa hekumoi tämänkaltaisissa huomioissa. Mutta oli kauheata huomata koko maailman tulevan hulluksi. Hän ei voinut nauraa sille... Kaksi sotilasta ajoi hänen ohitseen polkupyörillä. Sitten tuli puoli tusinaa lisää. Heidän polkupyörillään oli raskas kuorma kiväärejä ja khakivärisiä kääröjä. Vähitellen alkoi sieltä kuulua musiikkia, ensin miellyttävän kauniina, mutta muuttuen kovaksi ja läpitunkevaksi lähestyessään. Rykmentin soittokunta tuli näkyviin. Miehet olivat punaisia kasvoiltaan ja pienet tomupilvet kohosivat tiestä, kun heidän jalkansa heiluivat jäykkinä musiikin tahdissa, ja kun he menivät ohi, pitivät torvet huumaavaa melua. Soittokunnan takana ratsasti kaksi upseeria. Toinen heistä oli Juanin mielestä aivan hänen isänsä näköinen. Toinen oli nuori, hauskannäköinen ja ruskettunut. Ja upseerien perässä tuli loputon jono miehiä. Sadat jalat, paksuina ja jäykkinä khakivärisissä sääryksissään, heiluivat väsymättä musiikin mahtavien iskujen mukaan. Jotkut miehistä nauroivat ja laskivat leikkiä. Toiset toljottivat suoraan eteensä. Useimmat olivat aivan nuoria, mutta joillakin oli V:n muotoiset nauhat hihassaan ja he näyttivät julmilta ja itsevarmoilta. Aina vähän ajan kuluttua tuli ratsastava upseeri näkyen korkealla khakivärisen miesjonon yläpuolella. Ja jonolla ei näyttänyt olevan loppua.
ellauri322.html on line 165: Calebin täytyy nyt elää elämää välttäen Falklandin yrityksiä vangita ja vaientaa hänet. Erämaassa rikollisjoukko ryöstää Calebin, erityisesti yksi hyökkää fyysisest sen kimppuun, ja sitten toinen mies pelastaa hänet, joka vie hänet saman varkaiden ryhmän päämajaan. Calebin pelastajaksi paljastuu heidän kapteeninsa. Kapteeni hyväksyy Calebin ja karkottaa nopeasti Calebin hyökkääjän, miehen nimeltä Jones (tai joissain versioissa Gines), ryhmästä. Caleb ja kapteeni keskustelevat myöhemmin varkaana olemisen ja lain sortavien rajoitusten ulkopuolella elämisen moraalista. Varmaan vähän samaa tematiikkaa kuin ruåzalaisissa ja amerikkalaisissa mafioso ym klaanikirjoissa. Pian tämän jälkeen Jonesin kannattaja yrittää tappaa Calebin ja paljastaa sitten hänen olinpaikkansa viranomaisille, mikä pakottaa Calebin pakenemaan jälleen.
ellauri322.html on line 187: Godwin tapasi ensimmäisen kerran Mary Wollstonecraftin heidän yhteisen kustantajansa kotona. Joseph Johnson isännöi illallista toiselle kirjoittajalleen, Thomas Paineelle , ja Godwin huomautti vuosia myöhemmin, että hän kuuli sinä iltana liian vähän Painea ja liikaa Wollstonecraftia; hän ei nähnyt häntä enää moneen vuoteen. Sillä välin Wollstonecraft muutti asumaan Ranskaan nähdäkseen vallankumouksen itse, ja hänellä oli lapsi Fanny Imlay amerikkalaisen kaupallisen keinottelijan ja seikkailijan Gilbert Imlayn kanssa. Gilbert Imlayn liikeasioita ajaessaan Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan, ja pian sen jälkeen julkaisi matkaan perustuvan kirjan.. Godwin luki sen ja kirjoitti myöhemmin, että "Jos koskaan oli kirja, jonka on arvioitu saamaan mies rakastumaan sen kirjoittajaan, tämä näyttää minusta olevan se kirja."
ellauri322.html on line 332: Kirkon maat vietiin Luteruxen tullessa, mikä lienee ollut reformaation päämotiivi. Porukka ei saisi ansaita liikaa eikä liian vähän. Juuri tämä suhteellisuuden puute voiton ja työn välillä alentaa ihmisiä, tuottaa sykofanttisia nimityksiä suojelija ja asiakas, toisessa päässä tuo turmiollinen esprit du corps, sananmukaisesti julma.
ellauri322.html on line 353: Se vähä, mitä olen nähnyt kansan tavoista Larvikissa ei miellytä minua senkään vertaa kuin Tonsbergin tavat. Minua varoitetaan ennakolta, että huomaan norskien olevan yhä ovelampia ja petollisempia, kun etenen länteen päin, samassa suhteessa kuin maatalous vähenee, sillä heidän kaupunkinsa on rakennettu paljaille kallioille, kadut ovat kapeita siltoja ja asukkaat ovat kaikki kieroja merenkulkijoita tai laivojen omistajia, jotka pitävät kauppoja.
ellauri322.html on line 356: Ne näyttävät salakuljettavan eikä ihan vähän. Adieu ! I must trip up the rocks.
ellauri322.html on line 394: Vähän harmitti lähteä Göteborgista matkustamatta pitemmälle Ruotsiin, mutta silti näyttää siltä, että se on romanttinen maa, jossa on vähän asutusta, ja nämä köyhyydessä kamppailevat asukkaat. Norjan talonpoikaisväestö, enimmäkseen itsenäinen, on karkea määrätynlaisella suoralla tavalla; mutta Ruotsin renderöity kurjuus on jossain määrin kohteliaisuuden peitossa joka, vaikka se voi joskus lähestyä vilpillisyyttä, vaikuttaa enemmän murretulta selältä jota kurjuus pikemminkin pehmentää kuin alentaa.
ellauri322.html on line 427: Sapettaa kun huomaan joitain kaupallisia petoksia, joita harjoitetaan nykyisen sodan aikana. Lyhyesti sanottuna, riippumatta siitä, millä näkökulmalla katson yhteiskuntaa, minusta näyttää siltä, että omaisuuden ihailu on kaiken pahan juuri. Täällä Tanskassa se ei tee ihmisistä yritteliäitä, kuten Amerikassa, vaan säästäviä ja varovaisia. Sen vuoksi en ole koskaan ollut pääkaupungissa, jossa aktiivista teollisuutta on niin vähän; ja mitä tulee iloisuuteen, odotin turhaan norjalaisten reipasta askelta, jotka minusta kaikin puolin näyttävät olevan näistä joholla.
ellauri324.html on line 142: Ihme pelleilyä kieltämättä, mutta mitäs me ollaan sitä neuvomaan, se tekee mitä lystää. Ylösnousemuksensa jälkeen hän (siis poika) lähetti opetuslapsensa kertomaan meille syntisille ihmisille, että meille on tarjolla pelastus Paratiisin kaltaiseen iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen Golgatan uhrikuoleman kautta. Siellä Jeesus Kristus lunasti meidät sävellahjaan munkkipossun hinnalla. Meidän ihmisten tulee vain sydämen uskolla ottaa vastaan meille tarjolla oleva Jumalan armolahja, että Jeesus Kristus kantoi meidän kunkin synnit Golgatan uhrikuolemassa. 1 kuolema kuittaa 10 giga-apinan syntikuorman kerralla. Ei siihen muuta tarvita, sitten voit vaikka jatkaa ryyppäystä tai mennä takas pukille. Tämän armolahjan vastaanotto sydämen uskolla antaa meille Jeesuksen lahjavanhurskauden, jolloin Jumala näkee meidät synnittömänä ja valmiina iankaikkiseen elämään, jonne siirrymme tuota pikaa kuolemamme jälkeen. Tai ehkä vasta viimeisellä tuomiolla, tää kohta on kieltämättä vähän hämärä.
ellauri324.html on line 326: Israeliin vähän pettynyt entinen ihailija Baird oli huolissaan siitä, että AIPAC:n jäsenet ja kannattajat uskovat "tukevansa Israelia", kun he oikeasti tukevat politiikka kuten siviilien tappamista Gazassa, joka on vastoin porukoiden korkeampia arvoja ja lopulta tuhoisaa maanpuolustusta. Hän vinoili vähän vuoden 2009 edustajainhuoneen päätöslauselmsta, joka vastusti Goldstonen raportin suositusta Israelin tuomitsemisesta siviilikuolemista. "Kun meillä oli äänestys, sanoin: 'Meillä on jäsen toisensa jälkeen puheenvuorossa äänestämässä päätöslauselmasta, jota he eivät ole koskaan lukeneet, raportista, jota he eivät ole koskaan nähneet, paikasta, jossa he eivät ole koskaan olleet.'"
ellauri325.html on line 134: Viranomaisten mukaan Ukraina valmistautuu toiseen talveen Venäjän ilmaiskuihin energiajärjestelmään, ja he varoittavat, että se on haavoittuvampi kuin viime vuonna, koska sillä on vähemmän ylikapasiteettia ja vähän varalaitteita. "Ymmärrämme, että talven lähestyessä venäläiset terroristit yrittävät tehdä enemmän vahinkoa. Vastaamme viholliselle samalla mitalla, " presidentti Volodymyr Zelenski sanoi hyökkäyksestä.
ellauri325.html on line 136: Ukrainan kesällä alkanut vastahyökkäys on sujunut vaatimattomasti ja talvi kolkuttaa jo ovella. Sodan rintamalinjat ovat liikkuneet melko vähän, ja sään kylmeneminen kurjistaa sotilaiden oloja sekä hidastaa rintamalinjojen liikkumista entistään. Sotatieteiden dosentti Kauko Käyhkö muistuttaa, että kelirikkoaika on Ukrainassa jo alkanut. Teillä liikkumisen vaikeudesta Ukrainassa kelirikkoaikana valitti jo Mikula Hohol.
ellauri325.html on line 151: Kylläpä on kehnoa puujalkahuumoria tehtailtu propagandan nimissä suomen sotaurhoille talvi- ja varsinkin jatkosodassa. Niin puisevaa että tikut jää lukijalle käteen. Pahimpia syntisiä ovat Swan Ohto Antero Manninen "Bosambo" ja Reijo "Repe" Helismaa eli Erho. Niiden sepustuxia lukiessa melkein hävettää. Jees, propagandaa! huudahtaa kolmas puu-ukko Armas J. Pulla. Oliskohan niin että oikeistolaisuus synnyttää aivan erityisen puisevaa propagandaläjää. Suhtautukaa vakavasti propagandaan pojat! Jäi vähän vaivaamaan että oikeinko se Stalin tarjosi Tannerille ja Mannerheimille parempia rauhanehtoja 1941 kuin se sai 1940 tai 1944? No oli varmaan liian myöhäistä kun Aatu oli siihen mennessä nielaissut Lapista ei vaan peukaloa vaan koko käden.
ellauri325.html on line 217: Meistä jokainen on joskus nähnyt tyypin, jota ilolla nyrkki-inhoaisi vähän. (Fig. 1)
ellauri325.html on line 565: Vuosina 1958–1966 Airo istui eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajana. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Airo käytti erittäin vähän puheenvuoroja koko kahdeksanvuotisen kansanedustajakautensa aikana. Jostain syystä hän käytti enimmän ajan sarkapuseroa, pussihousuja ja haitarivartisia nahkasaappaita, ”jatsareita”.
ellauri325.html on line 723: Vähän jää epäselväxi sairastiko 2018 kuukahtanut mandrillin näköinen Keith Bosley hoitokodissa kauan vaiko vähän aikaa. Suomalainen nekrologi sanoo kauan, Goodreadsissa seisoo "short illness".
ellauri326.html on line 182: Se on yhtä hauska kuin häiritseväkin. Capek on vähän kuin Montaigne Bohemiassa. Hän on kirjailija, joka haisee rikille, koska hän toi epäilyksen ja pilkan filosofiseen ajatteluun. Tietyllä tavalla voimme sanoa, että tämä romaani on filosofinen tarina tieteisfiktion ja poliittisen fiktion välillä.
ellauri326.html on line 241: A: Tämä on erittäin suuri aihe. Tässä on kysymys siitä, mitä venäläinen kulttuuri on ja että polku Buchaan kulkee venäläisen kirjallisuuden kautta. (Buchasta löytyi venäläisten lähdettyä epälukuinen määrä vähävenäläissiviilien ruumiita, joiden aikaansaajista ei tullut sopua, eikä siitä oliko niitä alle komppania vaiko yli pataljoona.) Ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti sitä, että Dostojevskin luettuaan "venäläiset pojat" juoksivat ryöstämään, raiskaamaan ja tappamaan. Sinun on vain ymmärrettävä, mitä venäläinen kulttuuri on. Tämä on täysin vieras olento tässä uluksessa. (Ulus on heimoyhdistys, jolla on tietty alue, khaanin tai johtajan alainen Keski- ja Keski - Aasian kansojen keskuudessa, tai hallinnollis-alueyksikkö burjaattien, kalmykkien ja jakuutien keskuudessa, tai historia-asutus turkkilais-mongolialaisten kansojen leiri Uralilla ja Siperiassa.)
ellauri326.html on line 344: Askelta vähäisempää poliittista kiinnostusta Suomen auttamiseen osoitti sotatarvikkeiden myynti luovuttavan maan armeijan varastoista. Lisäksi armeijan varastoista myytyjen tarvikkeiden hinta saattoi olla lähellä ns. markkinahintaa tai hinta saattoi toisaalta olla lähinnä nimellinen.
ellauri326.html on line 550: François Coppée (1842−1908) oli ranskalainen runoilija jota salamanterien suuri opettajatar Louise Zimmelmann luki niille ääneen (harvoin tosin, koska Francois oli vähän liian moderni). Kz. myös albumia 210 ja runonäytteitä albumien 325 ja 329 motoissa.
ellauri326.html on line 601: Niin, niin, ranskalainen on hyvä sotilas, sanoi herra Povondra asiantuntevasti. Se Jean ei antanut tehdä mitä hyvänsä itselleen. En tiedä, mistä lie saanut sellaisen rohkeuden. Hän tuoksui kuin hajuvesikauppa, mutta kun tappeli, niin tappelikin aika lailla. Mutta kaksi armeija osastoa salamantereja on sentään vähän. Kun tarkemmin ajattelen asiaa, mietti ukko, niin ihmiset osaavat tapella keskenään paremmin. Eikä se kestä näin kauan. Salamantereja vastaan on varustauduttu jo parikymmentä vuotta vain edullisiin asemiin päästäksemme, eikä mitään muuta. Ei, kun minä olin nuori, niin silloin taisteltiin kunnollisesti! Tuossa seisoi kolme miljoonaa miestä ja tuolla vastapäätä toiset kolme miljoonaa, näytti äijä että vene heilahti, ja sitten iskettiin yhteen, saakeli soikoon. Támá ei ole mitään kunnon sotaa, pahoitteli Povondra. Koko ajan vain betonivallien takana, mutt ei minkäänlaista pistinhyökkäystä. Hyi semmoista!
ellauri327.html on line 318: – Näyttää siltä, että Venäjän lähetystö trollaa Suomen keskusrikospoliisia Balticconnectorin tutkintaan viitaten! Ehkä olisi aika suorittaa vähän strategista viestintää ja näyttää, mitä merivartiosto ja merivoimat pystyvät tekemään ja näkemään Suomenlahdella, Salonius-Pasternak kommentoi. Esimerkixi melkein hukuttaa nipun hurri varusmiehiä liian syvään rantaveteen Drakassa.
ellauri327.html on line 451: 39-vuotiasta Hirviniemeä syytettiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, jotka olivat syytteen mukaan tapahtuneet 30. kesäkuuta 2018 Hämeenlinnassa. Hirviniemi oli kutsunut kotiinsa kaksi 17-vuotiasta tyttöä ja kosketellut heitä muun muassa paidan alta alaselästä sekä etu- ja takapuolesta. Toinen tytöistä soitti hätäpuhelun, jolloin paikalle saapui poliisipartio. Asian oikeuskäsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 17. toukokuuta 2019. Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi Hirviniemeä koskeneet syytteet 7. kesäkuuta. Ratkaisun mukaan teot eivät olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä täyttäneet seksuaalisen ahdistelun kriteerejä. Hirviniemen kyrpä ei ollut ennättänyt luukulle, poliisien häriköinnin takia. Käräjäoikeuden mukaan oli ilmeistä, että tytöt ainakin jossain määrin reagoivat Hirviniemen käytökseen keskimääräistä herkemmin ja voimakkaammin. Kumpikaan tyttö ei ollut vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai itselleen korvauksia. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Turun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen 4. joulukuuta 2020 ja katsoi Hirviniemen syylliseksi tekoihin muttei tuominnut rangaistusta pikkupillujen vähäarvoisuuden takia.
ellauri327.html on line 470: Samaan aikaan toisaalla Maunulan kirjaston poistohyllystä löytyi Ilmari Kiannon vähän tunnettu tendenssiromaani Avioliitto. (Se löytyy netistä. Aiheet: avioliitto, mustasukkaisuus, naisen asema, uskottomuus.) Jo ensimmäisten rivien perusteella epäilen että Ilmari Kianto on samanlainen jätöskasa. Mutta tämä väite on vielä perusteltava. Ja onnistuuhan se! Pelkästäänn Wikipedian perustiedoilla Imi osoittautuu kansainvälisten mittojen sovinistikyrväxi!
ellauri328.html on line 166: - Hölynpöly! - Napoleon tiuskaisi. - Asuisin Pietarin parhaissa palatseissa venäläisen kansan jalona vieraana. Ranskixet ovat vieläkin suopempia ryssille kuin inselaffet. Niitä yhdistää tasavaltaiset vallankumouxet. Saarelaisilla se jäi vain naurettavaxi yrityxexi. Sixi niillä yhä pyllyilevät pöljät sakemannit tabloidien sivuilla. Suomalaiset tabloidi"erikoisasiantuntijat" ovat vielä hölmömpiä, ja pahansuopia. Putin haluaa ikuisen sodan, hölähtää tabloidi kissankokoisessa lööpissä. Ne on niin pettyneitä että vähävenäläisten salamasota meni munille.
ellauri328.html on line 241: Das kümmert wenig mich, Se kiinnostaa vain vähän minua.
ellauri328.html on line 377: Raamattumuseon hallituksen puheenjohtaja Steve Greenback, joka on myös Hobby Lobby -myymälöiden puheenjohtaja, ilmoitti, että museo palauttaa yli yksitoista tuhatta esinettä Egyptiin ja Irakiin. Kokoelma sisältää tuhansia papyrusjätteitä ja muinaisia savikappaleita. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua." Manchesterin yliopiston papyrologi Roberta Mazza totesi, että Greenbackin perhe "kaatoi miljoonia laillisille ja laittomille antiikkimarkkinoille ilman aavistustakaan esineiden historiasta, aineellisista piirteistä, kulttuurisesta arvosta, hauraudesta ja ongelmista".
ellauri328.html on line 381: Perustaja Steve Greenback lahjoitti Dead Sea Scrolls -pergamentin sirpaleita museon kokoelmaan sen avaamista varten. Kun museoluettelo julkaistiin, useat ulkopuoliset asiantuntijat ilmaisivat kuitenkin huolensa siitä, että museo ei ollut ottanut riittävästi huomioon sirpaleiden alkuperää. Arstein Justnes, raamatuntutkimuksen professori Agderin yliopistosta Norjasta, julisti, että ne olivat suoria väärennöksiä. Maaliskuussa 2020 museo vahvisti, että kaikki kuusitoista fragmenttia olivat väärennöksiä. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua."
ellauri330.html on line 169: – Kun asumistukea ja sotepalveluja leikataan kovalla kädellä samalla kun lisätään sotavarusteluja, pelottaa, että kuka täällä enää auttaa nuoria ja ikäihmisiä lisääntymään. On niin vähän kankeita ikämiehiä. En tällaista aikakautta ole vielä nähnyt, vaikka olen ex-nuori ja pitkän linjan terveydenhuollon ikäihminen.
ellauri330.html on line 388: Ilmattarentiellä alamäessä asuu aivohalvaantunut maantieteilijä, emerituskolleega, joka kävelee huterosti muovisilla hiihtosauvoilla. Sillä oli nahkacollie joka kuoli ja kenties saman kohtalon kohdannut vaimokin. Se ei väliin meitä tuntenut mutta on siitä vähän toipunut. Teitä ei ole näkynyt, se sanoo jälleennäkemisestä ilahtuneena. Säitä kommentoidaan kuin Hanhiemon satuaarteessa. Maantieteilijän talon huopapalakatto kasvaa sammalta. Siellä se kazoo teeveetä yxin muttei yxinäisenä.
ellauri330.html on line 458: Kropotkin saattoi olla vähän huolestunut Kropotkinien lounassetelien rittävyydestä yhteiseen uima-altaaseen. Kropotkin päätti osoittaa, että omavarainen anarkisti-kommunistinen yhteiskunta voitaisiin perustaa kahdelle saarelle, jotka voisivat olla vaikka Brittisaaret. Olisi kannattanut ehkä opetella englantia.
ellauri331.html on line 102: Venäläisiä (ja vähän muitakin) valeuutislähteitä
ellauri331.html on line 396: The Interceptin toinen perustaja Glenn Greenwald kritisoi The Daily Beastia Brooksin doxaamisestä eli henkilöllisyyden paljastamisesta ja sanoi Twitterissä, että "oli vastenmielistä vapauttaa suuren uutiskanavan resurssit hämärän, nimettömän, voimattoman, lähes työttömän kansalaisen rikoksesta. vähäpätöisintä vaikutusvaltaisimpien poliittisten johtajien pilkkaamista." Toinen kriitikko huomautti, että "Kukaan planeetalla ei ole koskaan ajatellut, että desinformaatio on vain Venäjän toimiala,, vaan myös itsensä ylentävien, hölmöjen napsautuxia jahtaavien Daily Beast -toimittajien." Shachtman puolusti artikkelia, osoittaen olevansa izensä ylentävä, hölmö napsautuxia jahtaava gonzo journalisti.
ellauri331.html on line 428: "Päätös Kiovasta on tehty: se tuhotaan, jotta vähävenäläiset eivät saa sitä."
ellauri331.html on line 518: Joulukuussa 2019 media vähän kritisoi palvelun asiantuntijoiden valintaa, jotka analysoivat viitattuja julkaisuja arvioidakseen niiden säännöstenmukaisuutta. Monet Roscomnadzorin rekrytoimat asiantuntijat ovat yhteydessä pseudotieteellisiin ja sekstanttisiin liikkeisiin, mukaan lukien HIV:n/aidsin kieltäjät, ultrakonservatiivit, rokotusten vastustajat ja vaihtoehtoisen lääketieteen aktivistit. Kolme tällaista asiantuntijaa – Anna Volkova, Tatyana Simonova ja Elena Shabalina – arvioivat suositun räppäri Egor Kreedin sanoituksia, joissa he löysivät "mutageenisen vaikutuksen", "saatanallisen vaikutuksen" ja "psykologisen sodankäynnin". Pfui!
ellauri331.html on line 649: Aleksander Goltz (vas.) oli itävalta-unkarilainen maalari, mahdollisesti vähän pedofiili. Vähemmän tunnettu ryssä (oik.) väsää länkkäreiden aviisiin (Insider) antiputinistista satanismia. "Putin on avoimesti julistanut, että se kieltää kansojen vapautumistaistelun itsevaltaisista johtajista. Hän uskoo, että kaikki protestit ja värilliset vallankumoukset ovat lännen juonitteluja", hän sanoi asiantuntijan ääenpainolla. Goltzit ovat voineet olla alunperin sorbeja jostain Puolasta.
ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri331.html on line 719: Tämä anglosaxi Uikisivu näyttää kieltämättä vähän vapaan maailman venäläisten polkumyyntituotteelta.
ellauri332.html on line 66: Netti on väärällään oppaita ja neuvokkeja narsistin uhreille, mutta tosi vähän löytyy vinkkejä narsistille izelleen. Ihan omin päin saa narsistiparka ikävien ihmisten suossa tarpoa.
ellauri332.html on line 79: Psykoanaalikkojen mielestä narsisti on suuruudenhullu ja tunteeton. Narsistin suuret luulot pyritään terapian avulla purkamaan ja häntä autetaan vähän kestämään alta paljastuvaa masennusta. Schulmanin mukaan hoito on varsin vaativaa ja se useimmiten epäonnistuu.
ellauri332.html on line 164: Ah, 2010-luku. Supersankarielokuvien franchising-sarjat olivat huipussaan. DC Comic -fanit olivat iloisia kuullessaan, että rakastettu ohjaaja Zach Synder olisi "Justice League" -elokuvan ruorissa. Heidän toiveensa kuitenkin pettyivät pian, kun Synder jätti tuotannon ennen sen valmistumista. Joss Whedon astui paikalle Synderin tilalle, mutta hänen ponnistelunsa osoittautuivat turhiksi. Fanit vihasivat Weadonin näkemystä elokuvasta! DC-fanit olivat niin järkyttyneitä, että he perustivat oman Justice Leaguen! Heidän tehtävänsä? Ohjaaja Zack Snyderin "Justice League" -leikkauksen julkaiseminen. Lopulta, vuonna 2021, 4 tunnin "Synder Cut" paljastettiin. On vähättelyä sanoa, että se sai paljon lämpimämmän vastaanoton.
ellauri332.html on line 170: Elokuvan akilleen kantapääxi osoittautui näyttelijä Zoe Saldanan valinta näyttelijä Nina Simonen pääosaan. Saldanaan täytyi tehdä pyllyproteeseja ja meikkiä, koska hän on puertoricolaista ja dominikaanista syntyperää, kun taas Nina Simone oli afroamerikkalainen. Monet kyseenalaistivat, miksi elokuvantekijät eivät vain palkkaaneet näyttelijää, jolla oli samanlainen syntyperä ja ihonsävy kuin Nina, varsinkin kun otetaan huomioon, että tällaisten näyttelijöiden rooleja on jo vähän.
ellauri332.html on line 257: Jamie Dornan ja Dakota Johnson näyttelevät tämän kiihkeän "romantiikka"-elokuvan rakastajia, ja siinä yritettiin hyödyntää samannimisen romaanin mainetta. Silti elokuva ei päässyt edes kirjan matalalle tasolle; koska kahdella päänäyttelijällä oli niin vähän kemiaa, suhde vaikutti pikemminkin kammottavalta ja saalistusvaltaiselta kuin... mitä sen pitikin olla kirjassa? Ihan samaa paskaahan se oli siinäkin, come to think of it. Siinä ei ollut meille kerrotun äänikirjan intohimoista jännitystä tai mielenkiintoista voimadynamiikkaa. Itse asiassa Johnsonin ja Dornanin kerrotaan vihanneen toisiaan. Se teki romanttisesta elokuvasta todennäköisesti kovan kakan.
ellauri332.html on line 314: Valitettavasti emme elä maailmassa, jossa kaikki tulevat toimeen, esim iso- ja vähävenäläiset tai tavis- ja GT-sählämit. Tämä pätee myös elokuvan lavasteisiin. Vaikka kaksi hahmoa voivat olla ystäviä tai rakastajia, heitä näyttelevät näyttelijät voivat hyvinkin halveksia toisiaan. Näin oli varmasti Mad Max: Fury Roadin kuvauksissa.
ellauri332.html on line 629: Jar Jar on luonteeltaan utelias, vähä-älyinen, kömpelö, impulsiivinen ja säikky. Juuri tämän takia hän on kerta toisensa jälkeen joutunut vaikeuksiin.
ellauri332.html on line 630: Elokuvissa Jar Jar on monimutkaisuutensa takia toteutettu melkein kokonaan tietokonetomografialla, mutta joissakin harvoissa kohtauksissa joissa päätä ei näy, häntä esittää lakukeppi näyttelijä Ahmed Best. Kaikissa kohtauksissa Best on kuitenkin Jar Jarin äänenä, josta kuulee heti tietysti että tämä vähä-älyinen Hessu Hopo-tyyppinen pökiö on neekeri.
ellauri332.html on line 728: Porvoon Salen vartijalta "lähti vähän ylilyönnixi," teki kansalaispidätyxen piirashyllyllä ja asiakas pantiin ostamaan koko paistoerä. Järjestyksenvalvojaa syytetään julmasta väkivallasta: Uhri huputettiin ja sitten otettiin esiin sähkölamautin Huputettu mies huusi kivusta, kun kaksi järjestyksenvalvojaa istui hänen päällään ja antoi sähkölamauttimella iskuja. Mitä perkelettä, nyt on kapitalistien yxityispoliisit taas liikkeellä kuten briteissä 1800-luvulla. Saatana, rikottakoon kaikki paska Salejen näyteikkunat ja syötettäköön saleen osuuskunnan kähmijöille kaupan myyjättärien kaljut ripsipiirakat. Pahaa kusetusta, kapitalistista fasismia parempien tulosodotusten toivossa.
ellauri333.html on line 35: Äärimmäisen tärkeä on pitää mielessä: siitä että joku porukka on osoitettu paskiaisixi, kuten erittäinkin usein onkin aita, ei suinkaan seuraa että niiden vastapuoli on yhtään parempi. Paras lähtökohta on, että termiittiapinoista kaikki ovat paskiaisia, ja jos jotkut harvat yllättäen eivät ole sitä, se johtuu siitä että ne ovat heikkoja, vähään tyytyväisiä, tai hyväuskoisia hölmöjä. Mitkä kaikki ovat suositeltavia ominaisuuxia.
ellauri333.html on line 53: Kaippa ton andamaaneille sijoitetun netclicks-sarjan opetus on ettei kunnon hindun pidä mennä merta edemmäxi kalaan. Bharata on itäinkkarille aivan riittävä. Eikä pidä olla eriseurainen vaan ottaa osaa tiimikokouxiin. Tottelemattomalle sikhille kävikin kohta kalpaten. Kalautti päänsä kiveen kaikuvasti kuten vähän aikasemmin norjalaisskotti Annikan vainoama paki ovenkamanaan. Ketan Kamat on se luihu poliisi, joka juonipaljastusten mukaan "is on the path to become a better man and working for the people of the island instead of being a sell-out" rakastuttuaan Rituun, sikhitohtorin uuteen apulaiseen, joka kexii curen nikotuxeen. Varmaan se on se lehdetön kasvi kukkaruukussa jota taxikuskin äiti toiveikkaasti kasteli vaikka pojat naureskelivat. Sen pojat ehtivät kyllä kuolla nikotuxeen ensixi. Mallikarjun kamalapalli tulee tästä sarjasta ezimättä mieleen. Sanna Marin esimerkixi on nuori mutiainen rähmällään lattialla hikipaidassa aakkostamassa jotain papereita. Buahaha.
ellauri333.html on line 198: Ashokavadanan mukaan ei-buddhalainen Pundravardhanassa piirsi kuvan, jossa Buddha kumarsi Nirgrantha-johtajan Jnatiputran jalkojen juureen. Termiä nirgrantha ("vapaa siteistä") käytettiin Jaina-munkeista. Legenda kertoo, että buddhalaisen valvojan valituksesta Ashoka antoi käskyn pidättää ei-buddhalainen taiteilija ja sen jälkeen vähän mietittyään toisen käskyn tappaa kaikki Pundravardhanan ajivikat. Noin 18 000 Ajivika-lahkon seuraajaa teloitettiin tämän käskyn seurauksena. Joskus myöhemmin toinen Nirgrantha-seuraaja Pataliputrassa piirsi samanlaisen kuvan. Ashoka poltti hänet ja hänen koko perheensä elävältä heidän talossaan.
ellauri333.html on line 377: Vuonna 1947 Ambedkar toimi Intian oikeusministerinä ja oli mukana kirjoittamassa maan perustuslakia, joka kieltää kastittomien syrjinnän. Ambedkar erosi ministerin virastaan vuonna 1951 petyttyään siihen, kuinka vähän valtaa hänellä loppujen lopuksi oli koska hän oli paaria.
ellauri334.html on line 239: Yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista; hän kavalsi päällikön ja luovutti hänet papeille tuomiolle (Matt. x. 4; Mark. 3. 19; Luuk. 16.). Se, että Jeesuksen olisi pitänyt osoittaa niin vähän ennakointia apostolin valinnassa, aiheutti luonnollisesti suurta hämmennystä hänen seuraajilleen; ja näin ollen evankeliumit esittävät petoksen tosiasiat sekä Juudaksen luonteen puolueellisista näkökulmista ja eri tavoilla. Luke xxii mukaan. 3-5 (koost. Johannes xiii. 27) Saatana astui häneen hänen istuessaan pöydän ääressä muiden apostolien joukossa nauttiakseen pääsiäisaterian, ja hän lähti keskustelemaan "ylipappien ja kapteenien kanssa, kuinka hän saattoi kavaltaa" Jeesuksen, kun he "soivat liiton antaakseen hänelle [Juudalle] rahaa". Julkaisussa Mark xiv. 10-11 Saatana jätetään pois; julkaisussa Matt. xxvi. 15 kolmenkymmenen hopeakappaleen hinta on annettu Saakin kristillisen tulkinnan perusteella. xi. 12 (komp. Matt. xxvii. 3-9 ja sitä seuraavat kohdat ). Mahdollisesti tarina siitä, että Juudasta liikutti ahneus, on myöhempi keksintö. Itse asiassa taipumus tehdä Juudaksesta ahneuden tyyppi ilmenee Johannes xii:ssä. 4-6, jonka kohdan mukaan hän oli varas, joka kavalsi rahat yhteiskassassa, josta hän oli vastuussa; siksi hän vastusti sitä, että Maria käyttää Jeesuksen jalkojen voiteluun kolmensadan pennin arvoista hienoa voidetta sen sijaan, että se olisi talletettu köyhille varattuun rahaan.
ellauri334.html on line 379: Capitoliumin valtaus on onnistunut. Paljon puhemiehiä, mutta vähän äänestäjiä.
ellauri335.html on line 119: Ensin ajattelin, että tämä on varmaan joku huijaus, mutta sitten se kuitenkin näytti vähän aidolta ja kun siinä oli Disneyn näköinen logo niin klikkasin. Halusin nähdä, mitä siitä seuraa. Minulla on 8-vuotias tytär, joka rakastaa laulamista ja näyttelemistä ja hänen suurin haaveensa on tulla tubettajaksi, kertoo perheenäiti, joka ei halua nimeään juttuun. Is your child the youtuber you want her to be? Come to Hotel Kämp and pay thousands of dollars for nothing if you are a wannabe!
ellauri335.html on line 143: No voi helvetin helvetti! Nyt tää jätkä mustaan jätesäkkiin vähän äkkiä ja takas Norrköpingiin ruåzinlaivan peräpainona!
ellauri335.html on line 183: Kaupassa kannattaa käydä usein, mutta ostaa mahdollisimman vähän. Koskaan ei voi tietää, milloin jonkun erän hintaa on alennettu todella paljon”, nainen, 63.
ellauri335.html on line 190: Ja tähän väliin vähän tuotesijoittelua:
ellauri335.html on line 242: Vuonna 2011 LMFAO toi tanssin uudelleen muotiin kappaleellaan Party Rock Anthem, jonka musiikkivideossa tanssikoreografia perustuu muokattuun Melbourne Shuffleen. Useiden Melbourne shufflen sekä Hardstyle shufflen harrastajista kuitenkin pitävät LMFAO:n versiota shufflesta halpana sekä typerän näköisenä tanssina eikä edes yhdistä melbourne shufflea sekä LMFAO shufflea toisiinsa, vaan pitävät niitä kahtena aivan erilaisena tanssilajina. Niinkuin iso- ja vähävenäläiset ovat kaxi aivan eri kansaa.
ellauri335.html on line 265: Jotka ahistavat vähäryssiä och mask i fågelnäbben lagt?
ellauri335.html on line 332: Dodi, Oikein arvattu! Poliittisesti Reijon teoksista voi lukea vasemmistoradikalismin eri aikakausien suuntausten ja muunkin herkkäuskoisuuden kritiikkiä. Mäkeä häiritsevät punavihreät ajatusmiliisit ja hänestä kulttuurisen omimisen kielto on keksitty kehnon ketamiinin vaikutuksen alaisena. Tuotantoaan Mäki on luonnehtinut yhteiskunnalliseksi satiiriksi. Kyllä naurattaa. Reiska ilmeisesti satirisoi kaikkia vähänkin vasemmistolaisia kannanottoja, mikä tekee siitä leimallisen persun. Toisaalta kukaan sen tyypeistä ei ole yhtään parempi, Vares izekin on täys paskaläjä. Mitä tästä on pääteltävä? Kenties Repa ei pidä ihmisistä yiipäänsä. Se on jos totta sentään varteenotettava asenne.
ellauri335.html on line 462: Markus ilmaisi myös turhautumistaan siihen, että korkea-arvoisemmat upseerit selvisivät epäpätevyydestään seurauksitta. Prikaatin varakomentajaa hän kuvaili ”moraalittomaksi elostelijaksi”, jonka rinnalla työskentelyn hän sanoi rappeuttavan jatkuvasti omaa kunniaansa ja itsekunnioitustaan. Kenraali Vlasoviltahan tää vähän kuulostaa.
ellauri335.html on line 506: Varsinkin kun verrataan vähäisiin, mutta kieltämättä erittäin ärsyttäviin, sytyttäviin, myrkyllisiin ja hämmentäviin mielenosoituksiin ja tietämättömiin Israelin vastaisiin mellakoihin Yhdysvaltain kampuksilla.
ellauri336.html on line 45: Niinkuin nyt tää Chinuch, josta Unorthodoxilla oli paljon pahaa sanottavana, vähän täntyyppistä:
ellauri336.html on line 172: On tärkeää, että lasta ei rangaista ankarasti vain vähäisestä huonosta käytöksestä. Jos lapsi esimerkiksi palaa 30 minuuttia myöhässä ystävänsä kotoa ja ehkä jää väliin illallisesta, olisi sopimaton rangaistus kieltää häneltä perhehetki seuraavana päivänä. Sen sijaan olisi sopivampaa riistää häneltä peliaika seuraavana päivänä tai tarjota hänelle pieni korvaava illallinen. Tämä opettaa hänet olemaan ajoissa, jotta hän ei menetä peliaikaa tai herkullista ateriaa.
ellauri336.html on line 190: Lisäksi kritiikki ja rangaistus menettävät tehonsa, kun sitä annetaan liian usein. Jos lasta rangaistaan kaikesta, mitä hän tekee väärin, hän ei tunne sitä. Hän oppii laittamaan kirjan housuihin. Siten, kun vanhempi rankaisee lasta jostain vakavasta, sillä on minimaalinen vaikutus, koska lapsi näkee sen vain toisena asiana, josta hänen vanhempansa pitävät. Rav Shimshon R. Hirschin sanoin kritiikin pitäisi olla vähäistä, mutta lujaa.
ellauri336.html on line 561: Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg joutui maanantaina kiivaan arvostelun kohteeksi Saksassa sen jälkeen kun hän oli vaatinut Amsterdamin ilmastomielenosoituksessa sunnuntaina tulitaukoa Gazaan ja antanut puheenvuoron naiselle, joka väitti Israelin syyllistyvän Gazassa kansanmurhaan. Puheenvuoron naiselle! Kansanmurhaan! Nyt meni mezään ja pahasti! Kansanmurhahan tapahtui Saxassa, ja sen kohteena oli silloinkin juutalaisia! No oli siellä vähän romaanejakin, ja slaaveja, joka tapauxessa jotain epäarjalaisia.
ellauri338.html on line 179: Kazoin äsken videon jossa 2 karvahattuista sloboa ajoi vanhalla ZIL-kuorma-autolla umpimezässä pomiloiden kuin puskaryssät. ZIL-157, se vasta oli jämerä gruzovik. Selviää maastosta luin maastosta. Jos juuttuu kiinni vähävenäläiseen peltoon kelirikkoaikana, senkun peruuttaa. Uudempi Ural ei ole läheskään sen veroinen. Uutta ajoneuvoa käytettiin Venäjän hyökätessä Ukrainaan vuonna 2022; Oryxspioenkop analysoi valokuva- ja videodataa ja havaitsi, että Venäjä oli 4. syyskuuta 2023 mennessä menettänyt ainakin 939 Ural-4320-konetta (mukaan lukien 165 tankkeria). Zilit olisivat takulla vielä liikenteessä.
ellauri339.html on line 76: Lev Abalkin on yksi 13 niin sanotusta "sotalapsesta", lapsista, jotka kasvoivat alkioista, jotka löydettiin nimettömältä planeetalta EH 9173 -järjestelmässä joulukuussa 2137 tietyssä sarkofagissa, jonka selvästi Wanderers teki. Sarkofagin tutkimiseen ja lasten tulevan kohtalon määrittämiseen perustettu komissio ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että "löytöjät" voisivat kantaa jonkinlaista kätkettyä ohjelmaa, jonka vaeltajat ovat asettaneet ja joidenkin ulkopuolisten vaikutusten laukaisee, joten he voivat muodostaa vaaran. Yrittäessään löytää kompromissin humanismin periaatteiden ja ihmiskunnan eduista huolehtimisen välillä, komissio päätti pitää tapahtuman salassa, myös "perustajilta" itseltään, kasvattaa ja kouluttaa heidät erikseen ja ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin varmistaakseen, etteivät he koskaan tapaa toisiaan ja antaa myöhemmin heille kaikki maan ulkopuoliset ammatit, jotta he viettävät mahdollisimman vähän aikaa maan päällä. Tietenkin kaikki "löydöt" olivat elinikäisen seurannan alaisia.
ellauri339.html on line 80: Kaikki "sarkofagin lapset" syntyivät 6. lokakuuta 2138, kirjattiin useilla pitkäaikaisilla tutkimusmatkoilla olevien tutkijoiden kuolemanjälkeisinä lapsina ja opiskelivat tavallisissa sisäoppilaitoksissa. Heidän kehitystään seurattiin tarkasti, mutta merkittäviä eroja tavallisista ihmisistä ei koskaan voitu havaita, ainoana poikkeuksena: suunnilleen saman ikäisenä he kaikki kehittivät kyynärpäänsä kyynärpäähän syntymämerkin kuvakkeen muodossa, joka samaan aikaan yhden medaljongin kuvakkeen kanssa, jonka laatikko löydettiin sarkofagista. Mitaleja alettiin kutsua "sytyttimiksi" - joku komissiosta ehdotti, että hypoteettinen "ohjelma" voitaisiin aktivoida, kun "löytöjä" joutui kosketuksiin "hänen" medaljonginsa kanssa. "Löydön" ja sitä vastaavan "sytyttimen" välillä löydettiin yhteys: vähän aikaa sen jälkeen, kun yksi sytyttimistä tuhoutui kokeen aikana, siihen liittyvä "kaksostyttö" kuoli onnettomuudessa. Vaikka oli mahdotonta sulkea pois satunnaista sattumaa, lisäkokeet "sytyttimillä" kiellettiin.
ellauri339.html on line 650: Kaikessa tässä innovaatiossa on kuitenkin sudenkuoppia. Ukrainan oligarkit tukivat joitain pataljooneja, mikä herätti huolta miliisin uskollisuudesta. Rinnakkainen toimitusketju ohittaa Ukrainan vallitsevan korruption sen korjaamisen sijaan. Ja on vain vähän tarkastuksia, jotta aseet eivät joutuisi uusnatsien tai rikollisten käsiin. Valppaat sotarahoittajat ovat saattaneet pelastaa maan ja taistelleet venäläisiä edustajia vastaan, mutta Ukraina saa kärsiä heidän perinnöstään tulevina vuosina.
ellauri340.html on line 98: Näitä saatanallisia säkeitä kirjoitettaessa on partapozojen essun alla takuulla nyökähdellyt jäykkä etuveitikka (joskin vähän käytetty), eikä vähän. Kohta on ollut kiire essupyykille. Nää on järjestään vanhoja pieruja joilla ei ole ollut enää izellä mitään asiaa herkkuluukulle. Ei sitten muillakaan vittu!
ellauri340.html on line 114: Onnistuneelta vaikuttaneen vuoden 1992 syöpäleikkauksen jälkeen Laschilla diagnosoitiin jälleen etäpesäkkeinen syöpä vuonna 1993. Hän kieltäytyi kemoterapiasta ymmärrettyään sen antavan vain vähän lisää elinaikaa sekä arvioituaan sen vievän energiaa, jota hän tarvitsi kirjoittamisen ja opettamisen jatkamiseen. Eräälle asiantuntijalle hän kirjoitti: "Minä halveksin pelkän elämisen vuoksi elämään takertumista, mikä tuntuu amerikkalaisessa mielenlaadussa niin syvälle juurtuneelta." Lasch kuoli 61-vuotiaana syöpään kotonaan Pittsfordissa New Yorkissa 14. helmikuuta 1994. Oikein Lasch! Täällä GAL-TAN nelikentän lounaisnurkassa on vielä tilaa yhdelle joka ei käytä Rexonaa!
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 258: Oikeuden muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi taloudelliset syyt, jolloin sodan vahingot ovat säilyneet vähäisempinä. On näppärämpi sitten alkaa uudestaan uusi kärhämä, ja vallatuilla alueilla voi olla jälellä jotain arvotavaraa.
ellauri340.html on line 539: Kun sota kiihtyi 90-luvun alussa, tällä arch-solipsistilla oli vähän mahdollisuuksia toimia välittäjänä. Mutta hän kuitenkin kirjoitti siitä. Vuonna 1995 hän matkusti Serbiaan matkalla, joka kerrottiin A Journey to the Rivers -kirjassa (alaotsikkona "Justice for Serbia"), kirjassa, joka alun perin kirjoitettiin artikkelisarjana Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen. Matkakertomus ei poikennut niinkään Handken jo omaksumista menetelmistä, joten kirjailija matkustaa ympäri Serbiaa, näkee, mitä hän haluaa nähdä, eikä näkemättä mitä ei, antautuen "alkumaailman, joka ilmestyi tuntematon sivilisaatio." Reaktio kirjaan oli välitön ja intensiivinen – kriitikot ja kirjailijat arvostelivat sitä jyrkästi. Kirjaan sisältyi vastaus hänen kriitikoilleen, joka otti tehtäväkseen hänen mielestään länsimaisessa mediassa Serbian vastaisena ennakkoasenteena: "Mitä tietää, kun ylivoimainen verkkoverkosto tuottaa vain tietoa, ei sitä tietoa, jota voi tulla. olla vain oppimisen, havainnoinnin ja oppimisen kautta?"
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri341.html on line 110: Kai Ekholm kuvaa tuoreessa kirjassaan Jörn Donner, Kuinka te kehtaatte (Docendo 2020) Donnerin omaelämäkertaa Mammuttia (Otava 2013) ”kirjanperkeleeksi”, jossa kerrottavaa on vain liikaa. Samaa voisi sanoa Teidän edestänne annettu -romaanista. Se pakenee kaikkia yksiselitteisiä määritelmiä aidon postmodernistisen romaanin tapaan sisältäen useita kirjoja yksissä kansissa. Teos on yhtä aikaa historiankirjoitusta, nykyajan kommentointia kuin myös salapoliisiromaanin aineksia sisältävää kulttuurihistoriaa. On harmillista kun kirjalla ei ole selkeätä genreä ja sitä lyytä 1-selitteistä määritelmää. Mikäköhän ikääntyvillä mieskirjailijoilla on, kun teoksien halutaan kattavan koko genreviuhka ja vähän enemmänkin?
ellauri341.html on line 228: Vuonna 2005 Ruotsin korkein oikeus suostui myöntämään Bivolarulle poliittisen pakolaisstatuksen vastauksena hänen väitteisiinsä Romanian viranomaisten vainosta. 14. kesäkuuta 2013 Romanian korkein kassaatiotuomioistuin tuomitsi Gregorian Bivolarun lopullisesti kuudeksi vuodeksi vankeuteen ilman ehdotusta seksuaalisesta toiminnasta alaikäisen kanssa. Lisäksi hänet vapautettiin kaikista muista häntä vastaan esitetyistä syytteistä (esim. vähäinen ihmiskauppa). Gregorian Bivolaru on myös Interpolin "ettähakujen" listalla törkeästä ihmiskaupasta syytettynä.Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2021 antamassa tuomiossa hänet julistettiin rikolliseksi, koska hän pakotti seuraajansa luovuttamaan säästönsä hänelle ja harrastamaan seksiä toistensa ja hänen kanssaan hänen käskystä. . Nuoret naisjäsenet sanoivat, että heidät pakotettiin työskentelemään stripparina ja esiintymään hardcore-pornoelokuvissa. Vuonna 2013 hänet tuomittiin poissaolevana seksistä alaikäisen kanssa. Ranska teloitti hänelle eurooppalaisen pidätysmääräyksen.
ellauri341.html on line 232: Vuonna 1977 hänet pidätettiin syytettynä pornografisen materiaalin levittämisestä ja tuomittiin vuodeksi vankeuteen, mutta hän ei suorittanut sitä loppuun Romanian presidentin Nicolae Ceauşescun syntymäpäivänä kaikille vähäisemmille tuomioille myöntämän armahduksen vuoksi. 17. huhtikuuta 1984 hänet pidätettiin uudelleen pornografisen materiaalin levittämisestä. Hänet suljettiin Securitaten selliin, josta hän onnistui pakenemaan. Hänet vangittiin muutama päivä sen jälkeen, sitten häntä syytettiin vain vankilasta pakenemisesta ja hänet tuomittiin 18 kuukauden vankeuteen.
ellauri341.html on line 398: Israelin Elon Muskin vastenmielinen syleily on kyyninen juutalaisten, kuolleiden ja elävien pettäminen Tällaisen myrkyllisen mogulin toivottaa tervetulleeksi avosylin ja vie hänet ympäri verilöylyä, jota on vähätelty, väheksytty ja kielletty hänen vellikellossaan, pitäisi olla tahra Netanjahun perintöön.
ellauri342.html on line 163: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäänsä ja vanhojen aikojen tapoja. Ei enää Quiquetiä tai Beluguetia tallissa. Viinin onnelliset päivät a la francaise palasivat ja tulivat niiden mukana tyytyväisyys, pitkät siestat ja jopa mahdollisuus tehdä omaa vähän gavotte vielä kerran, kun hän meni _sur le pont d'Avignon_. Ja silti, seikkailunsa jälkeen hän tunsi tiettyä viileyttä häntä kohtaan kaupunki. Kuiskaukset seurasivat häntä matkalla, vanhat ihmiset pudistivat päätään, ja nuoret nauroivat ja osoittivat kellotornia. Jopa hyvä Paavi itse ei luottanut niin paljon karvaiseen ystäväänsä ja milloin hän halusi torkut asennettuna muuliin, palaten viinitarhasta Sunnuntaisin hän pelkäsi heräävänsä kellotornin huipulla! The muuli tunsi kaiken tämän, mutta kärsi sen hiljaisuudessa, paitsi kun nimi Tistet Vedene mainittiin hänen edessään, kun hänen korvansa nykivät ja hän haukotteli lyhyesti, kun hän vei rautakengänsä kivetykselle kiviä.
ellauri342.html on line 256: Siksi lauhtu vähä niitten sappi
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 460: Into whisper, laugh, and scream. päästäxeen Amerikan unelmasta vähällä.
ellauri343.html on line 45: Antti Tuurin sanavarasto muodostuu ehkä 500 sanasta. Antti Tuurin ajatusvarasto muodostuu ehkä 5 ajatuxesta. Siinä voi olla kyllä vähän liioittelua. Käärmekeiton syönyt mies.
ellauri343.html on line 383: Sodanjohdon tavoitteet eivät olleet rivisotilaille selvät, ja siten osa sotilaista kieltäytyi ylittämästä vanhaa rajaa. Etenkin Karjalan kannakselle eteneminen aiheutti joukkokieltäytymisiä. Kieltäytyjät olivat reserviläisiä, valtaosa heistä työväkeä ja pienviljelijöitä, joilla oli huoli perheidensä toimeentulosta. (Sano reilusti punikkeja vaan.) Tilanteet ratkaistiin puhutteluilla ja kenttäoikeudella. Kuolemantuomioita ei annettu, mitä nyt pikaoikeutta vähän jaettiin niskalaukauxilla.
ellauri344.html on line 36: 21. vuosisadalla mölyapinalauma vihdoin älysi kantapään kautta että sen pallo alkaa käydä asumakelvottomaxi. Mikä oli sen tuskin yllättävä johtopäätös ja korjaavat toimenpiteet? Kansainvaellus, entistä vimmatumpi resujen ylituhlaus ja kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa särjetään sekin vähä joka vielä oli ehjänä. Vizi ei voi kun tervehtiä ilolla jos tää karvaperse porukka kuolee pikaisesti sukupuuttoon kuin kuuma kattilallinen sammakoita.
ellauri344.html on line 47: Länsi liittoutui banderöllien tueksi maailmanhistoriallisesti harvinaisen yksimielisesti ja on tukenut Ukrainaa vähintään 75 miljardilla dollarilla jo pelkin asein. Lähes kahden vuoden mittaiseen puolustussotaan mahtuu mahtavia urotekoja, kuten rospuuton suoma torjuntavoitto Kiovan esikaupunkialueilla ja Harkovin polkupyörätehtaan takaisinvaltaus. Samalla on tosiasia ja suorastaan huoneessa ahdistavana leijuva elefantti, että rintamalinjat ovat jämähtäneet paikoilleen, ja niille sijoilleen jäädessään Ukraina menettää Venäjälle viidesosan pinta-alastaan. Vähemmällä taisi päästä urhea pieni Suomi? Jokainen Venäjän eduksi kääntyvä päivä sodassa tarkoittaa sitä, että Putinin välillinen uhka alkaa siirtyä Ukrainasta kohti oikeata länttä. Tällöin länsimaat tarvitsevat omaa asevarantoaan pelotteeksi jatkuvasti kipeämmin, jolloin aseapu vähävenäläisille pitäisi itse asiassa kärjistäen keskeyttää heti.
ellauri344.html on line 51: Olisi kannattanut zuhnien vähän miettiä että olisko edellisistä kerroista vähän voitu ottaa opixi eikä lähdetty taas kaivamaan verta nenästä ja havutappia karhun perseestä. Mutta ei, täällä piisaa tällästä suuruudenhulluutta. Aina jonkun isomman jalkovälistä uskalletaan naapurin koiraa äyskiä.
ellauri345.html on line 73: Humboldtin kriittiset lauseet Goethesta kuvaa hyvin tätä narsistia: ”Mutta sinä ezaa sanoa hänelle mitään sellaista. Hän ei suo vapauxia omiin juttuihinsa nähden, ja hän mykistyy, jos joku vähänkin arvostelee häntä." Näin Goethe kohtasi kaiken kritiikin vanhuudessaan: olympialaisena. Ei siinä mielessä, minkä modernit antavat sille tyhjänä epiteettinä tai kauniin ulkonäön takia. Tämä sana - se johtuu Jean Paulista - kuvaa synkkää, itsekeskeistä, myyttistä luonnetta, joka sanattomassa jäykkyydessä on luontaista Goethen taiteellisuudelle. Olympialaisena hän loi teoksen perustan ja sulki sitten mausoleumin ankarilla sanoilla.
ellauri345.html on line 98: Ei vizi tää Benjyn paasaus on pitkä kuin nälkävuosi. Modernistijutku uskaltautui tässä kellistämään nazisakujen toteemipazasta, eikä se ihan helpolla kellistynyt. No sen kimpussa hääräsi useampikin moosexen apostata. Huonostihan siinä kävi Benjylle. Benille läpyttänyt Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Yllättävää kyllä se oli antisemitisti Wagnerin libretisti. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin yhdessä arkussa poikansa kanssa. Tuli siitäkin vähän säästöä.
ellauri345.html on line 398: Goethe osoittaa, kuinka syvästi se perustuu tytön luonnolliseen olemukseen kuvissa, joissa hän esittää tytön Kristus-lapsen kanssa ja Charlotten kuolleen lapsen sylissään. Ottilie tulee molempien luo ilman miestä. Runoilija on kuitenkin sanonut täällä vielä enemmän. Koska "elävä" kuva, joka edustaa Jumalan Äidin armoa ja puhtautta, joka ylittää kaiken moraalisen ankaruuden, on juuri keinotekoinen. Se, jonka luonto tarjoaa vähän myöhemmin, näyttää kuolleen pojan. Ja juuri tämä paljastaa tuon siveyden todellisen luonteen, jonka pyhä hedelmättömyys itsessään ei millään tavalla ylitä sitä epäpuhdasta seksuaalisuuden hämmennystä, joka johdattaa irralliset puolisot toisiinsa ja jonka ainoa oikeus on estää liitto, jossa mies ja naiset menettävät toisensa.
ellauri345.html on line 410: Oho, tässä kohtaa Benjyn kynä sen verran kuumeni että neula jäi raapimaan entisille urille. Jatketaanpa vähän pitempää.
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
ellauri345.html on line 502: Ai niin ja vielä vähän kauneudesta jos jaxatte. Hänen elämäntyönsä kolme hahmoa kasvoi tästä taistelusta, joka ravisteli häntä enemmän kuin kukaan muu: Mignon, Ottilie, Helena. »Joten anna minun loistaa, kunnes minusta tulee | Älä riisu valkoista mekkoani! I kiiruhdan kauniista maasta alas tuohon vahvaan taloon. I Siellä minä levon pienen hiljaisuuden I Sitten tuore näkymä avautuu | Jätän sitten puhtaan kuoren | Vyö ja seppele takaisin." Ja hän jättää myös Helenan taakse: "Mekko ja huntu jäävät hänen syliinsä." Goethe tietää, mitä tämän ulkonäön pettämisestä sanottiin. Hän varoittaa Faustia: ”Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on kaikesta jäljellä. | Mekko, älä anna sen mennä. Siellä jo kynitään | Demonit kärjessä, haluaisivat | Alamaailmaan repiä sen. Pidä kiinni! | Se ei ole enää se jumalatar, jonka menetit Mutta se on jumalallista, housut tai ilman housuja."
ellauri345.html on line 551: Henkeä välitetään sanoilla ja nyttemmin enenevästi myös videolla. Se ei enää ole niin logosentristä. Henki on tälle neuvokille vähän niinkuin meemi, se ruumiillistuu digitaalisesti netissä ja kulkee sukupolvesta toiseen kuin Isse Immun luolan kuorikat.
ellauri345.html on line 593: Sielut inkarnoituvat kehoon (muotoon), esimerkiksi ihmiseen, mutta myös porkkanaan, täihin, iilimatoon tai luteeseen, saadakseen kokemuksia ja kehittyäkseen. Yksi alkuperäinen sielu (Jumala) sisältää jo KAIKEN kehityksen. Mutta vaikka kaikki on jo valmis, sielut haluavat silti pelata elämän peliä uudelleen. Koska se on kivaa. Jumala on siihen vähän kylästynyt. Lautapelit ovat valmiit ja tietokonepelit ohjelmoitu - ja silti nautimme niiden pelaamisesta uudelleen - eli niiden käyttämisestä ja soveltamisesta. Tässä suuri heijastuu pienessä ja pieni heijastuu suuressa.
ellauri345.html on line 628: Ei hemmetti, tää on vaikeampaa kuin luulinkaan. Tää häiskä sepustaa aivan helvetisti (1,5 kilosivua), mutta sen pälätyxestä on melkein mahdotonta eristää yhtään järjellistä virkettä! Kaikki on kilometrin pitkiä eikä niissä näytä olevan yhtään selkeätä pointtia. Koko ozake "Geist und Seele" tulee esille vasta luvussa 55 sivulla 800 jotakin, ja siinäkin on ensin hirmu pitkä johdanto pelkästään nukkumisesta! No jotain tässä alkaa olla tällästä "der Geist befruchtet die Seele" tyyppistä sexiaktia s. 899ff. Herakleitoxella kaiken käyttövoima oli KILL! mutta sittemmin se on ollut enimmäxeen FUCK!. Sevverran tässä näyttää olevan samaa kuin yllämenneissä että "Seele" on vähän niinkuin peitenimi "Leib"ille, eliskä Geistin perusvika on että se yrittää tukahduttaa peppuhommia. Seele = Leib = Erde, Geist = Kirche = Himmel. Die Seele, vom Geiste verlassen, werde zu haltloser Schwärmerei, der Geist, von der Seele verlassen, zur Unmenschlichkeit, sanoi joku Arndt 1700-luvulla. Tällästä järki-tunne dualismia, Mars ja Venus tyyppistä. Juu kyllä tässä jälleen kerran on viime instanssissa kyse vaan kullista ja pillusta.
ellauri345.html on line 657: Hän inhosi ranskalaisia ja vihasi englantilaisia. Hänestä Saxa oli jumalan valittu kansa. "Me menemme siis Hermannin taisteluun / ja haluamme kostaa." Hän varoitti myös liian läheisestä kosketuksesta juutalaisuuteen: Vaikka "Aabrahamin siementä" voidaan tuskin tunnistaa kristinuskoon kääntymisen vuoksi toisessa sukupolvessa, haitallisia ovat "tuhannet, joita Venäjän tyrannia nyt lähettää meille Puolasta joka päivä, joka vuosi ne vielä enemmän metsästää kaulaasi", "idästä tuleva epäpuhdas tulva". Hän varoitti väitetystä juutalais-intellektuelli-salaliitosta: "juutalaiset tai kastetut ja ... voideltu juutalaiset toverit" olivat "luultavasti ottaneet haltuunsa reilun puolet kirjallisuudesta" ja levittäneet "rohkeaa ja villiä meluaan, jonka avulla he ... jokaisen pyhän ja inhimillinen valtiojärjestys valheena ja " Pitkä, "epävakaa olemassaolo" oli "venyttänyt heistä ilkeitä, vähäpätöisiä, pelkurimaisia ja nihkeitä"; he olivat "kärsimättömiä jokaisessa vaikeassa yrityksessä ja jokaisessa kovassa työssä" ja olivat siksi "kärsimätön" jokaisen " "pyrkimys helppoon ja hetkelliseen voittoon". Arndt kuvaili vaatimuksia vuoropuhelusta, ihmisyydestä ja suvaitsevaisuudesta juutalaisia kohtaan "universaalina filosofiana ja yleismaailmallisena rakkautena", jotka olivat "heikkouden ja säälittävyyden" merkkejä. Jo vanhana ikänään Arndt kääntyi ”levottomaisia, uteliaita ja hapuilevia ja huolestuttavia heprealaisia” vastaan.
ellauri345.html on line 659: Hänen vihansa ranskalaisia ja juutalaisia kohtaan sulautui; hän kutsui ranskalaisia "juutalaiseksi kansaksi". Hänelle ranskalaiset olivat "jalostettuja huonoja juutalaisia". Hän syytti heitä ihmiskaupasta : ”Kaikille saksankielisille piireille annettiin määräyksiä lähettää luettelot nuorista saksalaisista neitsyistä, jotka loistivat rikkautensa, kauneutensa ja sulonsa takia. Nämä oli määrä viedä Ranskaan ja antaa ranskalaisille. Jos tämä olisi voitu toteuttaa, kuinka pian jalo saksalainen tapa olisi ollut paskiainen tällä puolella Reiniä ." Hän sanoi, että useimmat ranskalaiset naiset olivat "haluttuja ja rivoisia sihisevässä, kuiskuvassa ja gurgilevassa käärmeessä ." kielessä itsessään on jotain liukasta, liukasta [sanoisinpa jopa: hohtelevaa], viettelevää ja syntistä." Jos Reinin länsipuoleiset ihmiset haluaisivat tulla maahan, tulee periä tullit, kuten karjasta: "Esine, joka palvelee ylellisyyttä Saksaan tuodaan joka vuosi karjankasvatukselle haitaxi, nimittäin ranskalaisia ja juutalaisia. Mutta se on äärimmäisen haitallista saksalaiselle ihmisjalostukselle, sekä aidon saksalaisen tapon myrkyttämisen että jalo-saksalaisen heimon turmeltumisen vuoksi." Hän kirjoitti edelleen: "Teen työtä koko ikäni varmistaakseni, että halveksun ja vihaan tätä kansaa." Vuonna 1815 Arndt sanoi ranskalaisista: ”Juutalaisiksi minä kutsun heitä uudelleen, en vain heidän juutalaisluettelonsa ja vähäpätöisyytensä vuoksi, vaan vielä enemmän heidän juutalaismaisen sukupuoliyhteytensä vuoksi.” Arndt oli myös yhteydessä Heinrich Eugen Marcardiin ja ilmaisi hyväksyvänsä hänen antisemitistiset jorinansa henkilökohtaisessa kirjeessä.
ellauri347.html on line 54: Joku vitun uskovainen Ontto oli, "vaikkei niinkuin kirkko opettaa". Vasemmistolainenkin, "vaikkei niinkuin Marx ja Engels opettaa." Pitää kiinni vanhuxenakin vähäisestä omaisuudestaan. Perhana, jokaiselle tarpeittensa mukaan, mitä tarpeita noin vanhalla kääkällä muka enää on. Munatotia piti varmaan olla niinkuin Pentti Linkolalla.
ellauri347.html on line 64: Onton peukuttama antikommunistinen Moral Re-Armament (Moraalinen uudelleenaseistus) oli kansainvälinen moraalinen ja hengellinen liike, joka kehittyi vuonna 1938 amerikkalaisen ministerin Frank Buchmanin Oxford Groupista. Oxfordin ryhmäliike on yhdysvaltalaisen papin Frank Buchmanin 1921 perustama uskonnollis-siveellinen herätysliike, jonka nimeksi tuli myöhemmin Moraalinen varustautuminen. Suomeen liike levisi 1930-luvulla ja oli vaikutusvaltaisimmillaan ennen sotia ja vähän niiden jälkeen. Liike painotti alkuun käännytystyötä, mutta sen muuttuessa Moraaliseksi varustautumiseksi tulivat keskeiseksi ajatukseksi ehdottomat moraaliset periaatteet ja ajatus
ellauri347.html on line 80: Oton ilme on enemmän kuin vähän narsistinen. Se näyttää vielä vanhanakin tosi ilkeältä tyypiltä. Ontolla oli ansaitusti vittumaisen miehen maine. Se oli Erik Allardtin marsipaaniporsas ennen Jäns Carlsonia. Piti sitten Jönsille vielä vittuilla oikein rumasti, se ei ole sitä sille antanut ikinä anteexi. Ja mixi pitäisi, ilmaisexi siis. Jeesus maxakoon, sen isällä on millä mällätä. "Sosiaalitoimiston luukulleko pitäisi tämmöisenkin, kohtuullisen arvokkaan elämäntyön tehneen ihmisen vanhuudessaan mennä armopaloja anelemaan?" Oho Ontto, toi ei kuulostanut kovin solidaariselta. Tää jätkä oli silkka torpparista pystyynnostettu pikkuporvari, vaikka esitti vassaria toisesta suupielestä.
ellauri347.html on line 383: Hän sanoo, että useimmat ihmiset, jotka ovat niin tottuneet ottaa-tilaan, käyttävät sitä sana on kuvattava heidän ongelmiaan: "Tohtori, minulla on ongelma: minulla on unettomuus. Vaikka minulla on kaunis koti, ihanat lapset ja a onnellinen avioliitto, minulla on monia huolia." Hän etsii terapeutin takapuolta: Poista huonot asiat, ja anna hänen pitää hyvät, vähän kuin kysyisi a kirurgi ottamaan sappirakkosi pois. Mitä sinun pitäisi sanoa on lisää kuten "Olen huolestunut. Olen onnellisesti naimisissa, mutta en voi nukkua..." Tekijä: sanonta sinulla on ongelma, vältyt kohtaamasta sitä tosiasiaa, että olet ongelma -- eli vältät jälleen kerran ottamasta vastuuta elämästäsi. Sinut pitäisi poistaa, ei sappirakkoa. Israelin defense force poisti 3 jutku panttivankia valkofosforoidulla frenditulella. Traaginen epähuomio. Eli taulukoituna:
ellauri347.html on line 490: Boeree sai aikanaan opettaa vähän kaikkea, muunmuassa kielitiedettä. Etnologin mukaan maailman suurin kieli on englanti, vaikka sen ensikielen puhujia on alle 400K. Sitä se kolonialismi on teettänyt. Mandariinia puhuu äidinkielenä sentään lähes miljardi. Espanjakin menee äidinkielenä enkun ohize, niitä on puoli miljardia. Tämmöstä tää nyt on. Most spoken languages, lähde CIA. Länkkärit luulee olevansa maailman napoja, vaikka niitä on kaikista apinoista alle viidennes. No rahoista niillä kyllä on enemmän kuin 4/5. Ja isoin hiilijalanjälki kaikista.
ellauri347.html on line 515: Objektiivisten olosuhteiden ja subjektiivisten asenteiden tai käsitysten välinen korrelaatio näyttää kuitenkin yllättävän heikolta. Tyytymättömyys, onnettomuus ja vieraantuminen ovat eri ilmiöitä. Rikkaat valittavat ja köyhät ovat vähään tyytyväisiä. Matut ovat onnellisia mutta vieraantuneita.
ellauri347.html on line 522: Kumpika on vanhuxelle mieluisampi loppukiri: transgumanismi vaiko gerotranssendenssi? Toinen aktivoi, toinen passivoi. Ontto olisi mieluiten ottanut panorobotin, jota se olisi voinut aktivoida päivittäin. Gerotranssendenssi on siis tota päivänpolttavista aiheista poiskääntymistä, virsikirjan lisälehtien lehteilyä ja vanhojen muistelua. Se monia vanhuxia ize asiassa vähän hävettää, niinkuin vanhusten ostoskärryt Seku Seijukkaa.
ellauri348.html on line 102: Tuossa lähti Google Lens vähän lapasesta, sanat tuli sikinsokin kuin muumipapan hatusta.
ellauri348.html on line 150: Desmond oli pääosin hyvä kafferi, mutta oli silläkin helmasyntinsä. Kun Tutu nousi tunnetuksi 1970-luvulla, eri sosioekonomisilla ryhmillä ja poliittisilla luokilla oli hänestä monenlaisia näkemyksiä kriittisistä ihaileviin. Buthelezi, korrupti Zulu-bantustanin johtaja ja Tutun tuttu, väitti yksityisesti, että "jotain oli radikaalisti vialla" Tutun persoonallisuudella. Hän naamioi taitavasti ilmeisen ylimielisyytensä aidontuntuiseen nöyryyteen Jumalan ja Hänen kanssaihmistensä edessä. Hän oli todellinen Afrikan poika, kansan mies, joka nautti rituaalista, hyvästä muonasta ja piispan loistosta. Tutulla ei ollut ongelmaa sovittaa yhteen pyhää ja maallista, mutta kriitikot huomauttelivat ristiriidasta hänen sosialistisen ideologiansa ja hänen halunsa elää mukavasti, pukeutua hyvin ja elää elämää, jota vaikka se oli poikkeuksellinen jopa Euroopassa tai Amerikassa, pidettiin vauraana ja kapitalismin pilaamana Etelä-Afrikan vähävaraisen mustan yhteisön silmissä, välillä.
ellauri348.html on line 152: Desmond saattoi olla vähän narsisti.
ellauri348.html on line 271: Joulukortteihin leimaamme Olavi Pylkkäsen Voitto-Sanomien aikaisilla leimasimilla sanat: Ja me toivotam / Onnellista ja hyvää joulua! Leimasta tuppaa tulla joko liian himmeä tai lukukelvottoman tuhruinen, mikä Seijaa vähän hävettää. Toivottaminen on toiveen osoittamista toisille, vähän sellasta siunaamista. Siunaaja, kuten kuvassa jossa Jaakob ovelasti siunaa Efraimia ja Manassea kädet ristissä, jotta nuorempi veli Efraim saa paremman eli oikean käden siunauxen, tekee toivotuxen käsimerkeillä. Joulupukin tehtäväxi jää toivomuxen toteutus.
ellauri348.html on line 298: Toivo, joka oli Pandoran matkalaukun pohjalla, säilyi, vaikka vähän ruttaantuneena. Tämä kuva löytyy myös albumista 170. George Frederic Wattsin allegorinen maalaus, 1886
ellauri348.html on line 389: Forrest Gumpin äidinkielentaito ei nimittäin ole huippuluokkaa: "Muut pingisjoukkueen pelaajat on tosi mukavia kavereita, ketkä tulee vähän kaikilta elämänaloilta, ja ne on minulle hirmu mukavia. Kinuskit on kanssa mukavia, kovasti toisenlaisia vinosilmiä kuin ne mitä minä näin Vietnamissa. Ensinnäkin nämä on siistiä ja puhtaita vinosilmiä ja oikein kohteliaita. Ja toiseksi nämä ei yritä murhata minua." Kirjan päähenkilö Forrest Gump tuntee olevansa idiootti syntymästä asti. Hän koettaa kaikesta huolimatta tehdä aina oikein, ja tämä saattaa hänet usein vaikeuksiin ja toisinaan sankaritekoihin. Gumpista tulee muun muassa Vietnamin sodan veteraani, huuliharpisti ja painija, katkarapukasvattaja ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja. Mutta tuleeko siitä miljonääri kirjassa? Ilmeisesti ei.
ellauri348.html on line 449: Morrison haudattiin kuolemaansa seuraavan viikon keskiviikkona kuuluisalle Père-Lachaisen hautausmaalle Pariisiin. Salassa pidetyissä hautajaisissa oli Pamela Piukkapepun lisäksi neljä surijaa. (Olivatko ovet paikalla?) Morrisonin hauta oli pitkään merkitsemätön. Pére-Lachaisen hautapaikkoja pystyi vain vuokraamaan, ja Morrisonin haudan vuokra-aika oli määrätty kestämään 30 vuotta. Haudan luona vieraili vuosien ajan suuria ihmismääriä, ja se on ollut kävijämääriltään Pariisin suosituimpia nähtävyyksiä. Vuokra-ajan umpeutumisajankohdan lähestyessä 2000-luvun alussa spekuloitiin, että Morrison on kaivettava ylös ja haudattava Yhdysvaltoihin. Haudan vuokrasopimuksen päättymispäivän lähestyessä Père-Lachaisen hallinto kuitenkin ilmoitti, että Jim Morrison pysyköön haudassaan. Pamela Piukkapeppu kuoli heroiiniin 1974 vähän ennen kuin oikeus ehti vahvistaa hänet Morrisonin lailliseksi perijäksi. Näin Morrisonin kuolinpesä siirtyi Pamelan vanhemmille. Myös Morrisonin vanhemmat halusivat osansa, ja vuonna 1979 omaisuuden jaosta päästiin sopimukseen.
ellauri348.html on line 491: Kissoja arvostetaan meidän kulttuurissamme jostain käsittämättömästä syystä vähemmän kuin koiria. Olen aika varma, että se liittyy sukupuolipoliittisiin kuvioihin. Kissat ovat vähän feminiinisiä ja koirat on miehekkäämpiä. Luulen, että tältä suunnalta löytyy selitys siihen järjettömältä tuntuvaan seikkaan, että kissoja pidetään vähempiarvoisina kuin koiria.
ellauri348.html on line 686: Johtopäätökset: Huolimatta merkittävistä terveyshyödyistä, arabi-israelivähemmistöön vaikuttavat sosiaaliset stressit voivat selittää sekä korkeamman emotionaalisen ahdistuksen että heikomman mielenterveyden itsearvioinnin. Sosiaalisilla syy-tekijöillä ei kuitenkaan havaittu vaikutusta yleisten mielenterveyshäiriöiden määrään arabi-israelilaisryhmässä. Kulttuuriset tekijät, kuten häiriöiden ja leimautumisen määritelmä sekä kulttuurisesti räätälöityjen palvelujen vähäisempi saatavuus, unohtamatta täysin lampaannussijoiden säälittävää köyhyyttä, voivat selittää huomattavan hoitovajeen.
ellauri348.html on line 706: Kukaan ei halua menettää lomssaa, kaaraa, henkeään, tässä järjestyksessä. Poliisin ammatti on sixi yhteiskunnan tärkein, tuumii Monnica. Law and order. On teillä sveduilla millä mällätä sanoo kunnioittavasti musta matu kristitty. Åsalla näyttää olevan myös finne-xenofobia. Siltikin hyvinvointivaltiossa sattuu paljon häpeällistä. Se että perhe voisi nousta nokintajärjestyxessä akateemisella koulutuksella tuntui jo 2002 vanhanaikaiselta. Sosiaalitantan ja opettajan lapsista tuli tarjoilija ja poliisi. Ne sutor supra crepidam. Homeless or university professor. Psykoterapeutti Nilsonne ei pidä proffista noin setämiehinä, mutta muuten kyllä. Puolustaa myös lääkeyrityxiä. Sivujuonena Margaret Thatcherin hirmuhallitusta uhmanneet terroristit, jotka influenssan ohella selittivät mixi kädetön passipoliisi Monnica pääsi veeteenä rikostutkintaan, saatiin vähäeleisesti nitistetyxi.
ellauri348.html on line 722: Oscarin kuolema eli vähäsen kauneudesta
ellauri348.html on line 741: Hahmot syyllistyvät rakkaiden tappamiseen vahingossa ja kuolevat surusta tai ilosta. Hahmojen uskonnosta, kulttuurista tai yhteiskunnasta on annettu hyvin vähän tietoa, eikä rakennuksia mainita juurikaan. Maisema "on todellisempi kuin siinä asuvat ihmiset. Ikuiseen sumuun hukkuneena, rapistuvan auringon tai ohimenevien meteorien valaisemana se on harmauden maailma."
ellauri348.html on line 1029: Vanhimmassa ikäryhmässä toivo oli huomattavasti vähäisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorilla toivoa ylläpitivät rentoutuminen, mielihyvä, yhteys muihin, onnistuminen, kasvuodotuxet, elimestä kiinnipitäminen, sekä luottamus ja rakkaus. Myös sexiviestit ja muut sähköiset menetelmät ovat toimivia.
ellauri349.html on line 147: Koko Suomi otti osaa Eskin puukotuxeen. Ei se jätä ketään kylmäxi, ei valitettavasti edes uhria. Avatkaa vähän tätä! Eskin merkitys Suomelle on sama kuin Bob Dylanin, John Lennonin, veden ja ilman. Olet vesi jota hengitän. Ize ajattelen izeäni Röntty-Reetana. Lasten kanssa Eski oli kielteinen. "Jorma" Uotisen haastattelu on sevverran limainen ettei sitä pysty kuuntelemaan kerralla.
ellauri349.html on line 153: Eskin tunnetotuudet kaihtavat exaktia formulointia. Onkohan tässä kirjassa yhtään ajatusta, vaiko vain näitä klisheitä, klisheitä? E. Saarisen ajatuxia E. Saarisesta. Saarisen oleminen ilmeni narsistisen Sartren sanoin "olemisena izelleen". En sunkaan ole vähän narsisti? Pipsan ansiosta olen sitä kenties hieman vähemmän. Puhun Aalto-yliopiston tulijoille kulmakarvat torakkamaisesti heiluen leipääntyneesti voimaisella äänellä räjähdysvoimasta. Jörn Donner paskiainen ei ollut ainoastaan narsisti vaan röyhkeä kylmä ilkimys. Psykopaatti pikemminkin. Eski taitaa olla oikeastaan Surku Yniäinen, joka menee mezään wannabeenä ulvomaan isojen pahojen susien perään, ja luikkii sitten kotiin Pipsan luo pelkämään puuvillainen häntä koipien välissä.
ellauri349.html on line 157: Näyttelijä Laura Birn teki 2016 lokakuun lopussa ensi-iltansa saaneessa Syysprinssi-elokuvassa rohkean roolin. Naispääosaa, Anja Kaurasta, näyttelevä Birn nähtiin elokuvan IL-TV:n ensinäyttöön tulleessa trailerissa kiihkeässä kohtauksessa Lauri Tilkasen (Harri Sirola) kanssa. Kohtauksen aikana kaunotar nähtiin pukeutuneena ainoastaan mustiin alushousuihin, kun alaston erektiivinen Tilkanen riisuu häneltä pikkarit. Toisessa kohtauksessa pari makailee vähäpuheisena sängyssä penis letkuna.
ellauri349.html on line 315: Tää Eskin "käytännön filosofia" kuulostaa aivan herätyspuheelta, ja sitähän se onkin. Hyvin Eski vetää ilman jumalaa ja jeesusta pelkkien enkeleiden voimalla. Pyhän Matti Nykäsen ja muiden julkimoiden sanoilla. Ajattele asiaa omalta kannalta ja vähän meidänkin kannaltamme. Eski tahtoo olla kätilö kuin Sokrates. Opastaa huohottamista ja auttaa ajatuxen maailmaan speculum matrixen avulla. Ei haittaa vaikka se on keskonen tai vallan epämodostuma. Sillä tärkeintä ei ole sikiö vaan ize synnytys, lainataxemme Mauno Koivistoa ja Bernsteinia. Eskiltä näyttää unohtuneen se muiden fenomenologien avainpointti että ajattelun, toisin kuin huohotuxen, piti olla intentionaalista. Koko kirja on ajattelua ilman kohdetta. Ajelehtinista.
ellauri349.html on line 321: Hengitys voidaan ulkoistaa koneelle, kuten tehtiin pandemian aikana. Paraikaa ulkoistetaan ajattelua, korvataan ajatustyön tekijät tekoälyllä. Mihkä sitten enää tarvitaan näin paljon hengittäjiä? Hengittäminen on kallista. Panepa se piippuusi ja polta, E. Saarinen. Sitähän sinäkin olet edistänyt omalta osaltasi Aalto-yliopiston sisäänheittäjänä, työläisten ulkoistamista. Joppi vaari kierähtelee haudassa. Hemmetti on kaverilla ozaa. Se luulee olevansa joku Sokrates. On noussut kusi päähän eikä vähän. Söpö leskenlehti kasvoi röyhkeäxi tukuxi greenbäkkejä.
ellauri349.html on line 468: Miksikä tämä oli edes tärkeää? Koska siitä näkee miten hömpsykkäpariskunta oli jo silloin huisin urheita veteraaneja, eivät pelänneet Tehtaankadun valvontakomission kostoa. Sotaveteraaneja alettiin kuzua linnaan kahville vasta kun niitä oli niin vähän ettei siitä tullut liian kallista. Veteraanien edut paranivat sitä mukaa kun väki väheni.
ellauri349.html on line 475: Vuoden 1. uni käsitteli konekäännöstä, erit. head switchiä, Kimmo Koskennientä ja tietokonelingvistiikan poikia, sekä sokerina pohjalla Kun Ji -tyttöstä, joka oli lähtemässä nuoremman ja kauniimman kielitieteilijän messiin jatkamaan opintojaan ulkomaille. LOL. Siinä koitin silitellä sitä vähän vielä lähtiessä mutta se sanoi että se kutitti. Aika surkeaa. Se halusi kuzua pappansa (isoisän, ei isän) valmistujaisiinsa. Se oli julkaissut joukon samizdat-kirjoja ajastaan Suomessa kuin Sally Salminen Basam Books sarjassa, samassa jossa ilmestyi Eskin jouzenlaulu. En taaskaan saanut ihan selvää mitä se koitti sanoa.
ellauri349.html on line 501: Dénonçant pendant les années 1950 et les années 1960 le « conformisme marxisant » de l'intelligentsia française, il devient l'intellectuel de droite de l'époque face à Sartre, qui symbolise l'intellectuel de gauche. Sartre käänsi takkinsa vähän myöhemmin, surkutellen Vietnamista lähteneitä elintasovenepakolaisia. Loppumetreillä Aron ehtii peukuttaa ranupersuja, nekin ovat parempia kuin neljä kommaria hallituxessa. CIA rahoitti sen toimia.
xxx/ellauri056.html on line 259: Johdonmukaisuudesta ei seuraa minkään maakunnan oikeudenmukaisuutta, Maukka raukka. Ei kyllä Mauri on tehtävänsä tehnyt ja saapi mennä. Sen jutuissa on uskonnon kaikki vermeet, jumalaa vaan puuttuu. On se surkeaa. Dawkinsissa on vähän samaa saarnamiehen vikaa, vaikka se sentään onnexi vaikuttaa vähän vähemmän vilpittömältä termiitiltä.
xxx/ellauri056.html on line 316: Esimerkkinä löyty Mauriselta mm. hupaisa hessu 1700-luvulta, vähän kuin Fast shown Arthur: "bugger it", "wif my luck". Tällä Lucilla meni lähes kaikki täysin päin persettä. Huono terveys, huono onni, paska elämä. Siitä huolimatta tai ehkä sixi se julkaisi nipun penseyxiä ja paasauxia Voltairen suojeluxessa. Sen mielestä Racine löi Corneillen 6-0. Voltaire taisi olla samaa mieltä. Niistä Corneille oli messuaja ja sen sankarit jotain supermiehiä niinkuin jollain Sofokleella, Racine oli show not tell koulukuntaa, ja sen hemmot inhimillisempiä (vrt Euripides). Musta molemmat vaikuttaa aiika heikoilta, vaikken ole lukenutkaan niitä kunnolla. En pidä tragedioista ylipäänsä, ne on liian yleviä.
xxx/ellauri056.html on line 378: Calderónin tuotanto heijastelee katolista teologiaa ja mystiikkaa. Hän nousi uudelleen eurooppalaisen sivistyneistön lukemistoon 1800-luvulla, jolloin saksalainen romantiikka kohotti hänen nimensä Danten ja William Shakespearen rinnalle. Calderón julkaisi vain näytelmiä. Hänen tuotantonsa koostuu parista sadasta näytelmästä lyhyet autos sacramentales, uskonnolliset ehtoollisnäytelmät, mukaan luettuna. Espanjan kulta-ajan kirjailijalle lukumäärä on oikeastaan vähäinen. Calderónin tuotantoa on usein verrattu hymähdellen häntä tuotteliaampiin espanjalaisnäytelmäkirjailijoihin, Lope de Vegaan, Tirso de Molinaan ja Juan Ruiz se Alarcóniin. Ei tällä vielä kuuhun mennä.
xxx/ellauri056.html on line 520: Kant myös rohkaisi ystäväänsä Johann Schultzia julkaisemaan lyhyen selitysteoksen vielä tohon yhteenvetoon. Selitysteoxesta tehty sarjisversio auttoi sekin vähän.
xxx/ellauri056.html on line 524: Lessing oli se vähän lässy runoilija, brittisymppari. Mooses nyt oli vaan joku moosexenuskoinen Mooses. Olixe sukua sille säveltäjälle? Entä tää Jacobi kekäs se nyt oli? Mixkä ne oli niin kitkeriä? Viroistako siinä oli kyse?
xxx/ellauri056.html on line 532: Cunt innostui suosiosta niin että kirjoitti lisää kritiikkejä vähän joka aiheesta. Kantissa oli ainesta kriitikoxi. Hän kirjoitti myös joukon osittain yleistajuistettuja esseitä historiasta, uskonnosta, politiikasta ja muista aiheista. Nämä teokset saivat Kantin aikalaisilta hyvän vastaanoton ja takasivat hänen keskeisen asemansa 1700-luvun filosofiassa. Tuohon aikaan ilmestyi useita aikakausjulkaisuja, jotka oli tarkoitettu pelkästään kantilaisen filosofian puolustamiseen ja arvosteluun.
xxx/ellauri056.html on line 578: Joo kyllä Kuusessa on ainesta suuren luokan egoistixi. Se kuoli 52-vuotiaana jonkinlaiseen lasarettiepidemiaan, jonka se sai sotilaita auttaneelta vaimoltaan. Ois kannattanut pitää turvaetäisyyttä. Tehä ohareita vähän etäämpää Matin tavalla.
xxx/ellauri056.html on line 598: No nythän se panteismi nostaa tässä päätään. Panteismin ja ateismin suhe on vähän kuin antiseptiikan ja aseptiikan.
xxx/ellauri056.html on line 691: Timo pääsi töihin Hankoon rautatehtaalle ja soitti rautalankayhtyeessä. Kavereiden kanssa se joi ja hiisasi ja haistoi liimaputkia. Onnex Timolla oli yläasteajoilta ystävänä uskovainen Joona Laaksamo. Myöhemmin selvisi että Joona rukoili Timon puolesta koko ajan. Kyllä kannatti. Lopulta jumala tuli enkä voinut sille mitään. Timo hymyilee. Timo kertoi joonalle kokeneensa voimakkana Saatanan läsnäolon. Se tuli avoimesta viinipullosta. Timo alkoi kuulostaa vähän psykoottiselta. Yhtäkkiä joona alkoi rukoilla kielillä. Se oli pelottavaa. Timo unohti oman psykoosinsa siinä hässäkässä. Joona kysyi Timolta, halusiko tämä antaa elämänsä jeesuxelle. Timo ei ymmärtänyt mitä se tarkoitti, mutta halusi. Timo käytti viinaa ja huumeita koko kesän 2003. Se oli erityisen kuiva kesä, koivut kellastuivat ja pudottivat lehtensä. Koko luonto jännitti, miten Timon käy. Pääseekö se kuiville?
xxx/ellauri057.html on line 31: Jossain aikaisemmin olenkin jo sanonut että Tex Willer ei kuulunut mun poikaiän suosikkeihin. Tex Willer oli liian ylivoimainen. Se on ikäänkuin miespuolinen Milli-Molli. Se näyttääkin vähän Fred Göran Karlssonilta, tuolta sosiaalidarwinistilta. No nythän Fred on jo hampaaton kaljupäinen ukkeli. Niinkuin me kaikki. Paizi Tex, joka ei näytä vanhenevan millään, eikä Kit Carsonkaan enempää ukkoudu. Ne on kuin Aku Ankka ja Roope-setä, paizi että Aku johtaa Roopea. Tässä kansikuvassa on norjalainen Tex, tosin piirtäjät on varmaan italialaisia, koska Paholaisen neula-niminen kallio on Superstizione-tuntureilla (Peevelitunturi on vaan kansikuvanimike). Se on italiaa eikä apassia.
xxx/ellauri057.html on line 117: Antti Hyry kiittää uusia tylppänokkaisia siitä ettei nokka juutu lumihankeen. Novellissa Leveitä lautoja. Kokkareet toivovat että suurtuloiset saisivat vähän veroalea.
xxx/ellauri057.html on line 194: Kerta kaikkiaan ilkeettävä persepää tää Puovo. Omaa äpäräänsä väistelee, kohtelee huonommin kuin "vihityssä avioliitossa" bylsimiään nuorempia. Toopen oma esikoinenkin oli laittomasti pantu tyttö jota se tattiaisena vielä hiveli. Taisi vähän epäillä että omakohan oli vaiko lainattu. Toopen mielestä tuntui just hienoimmalta panna piika paxuxi, ei vaan ruiskauttaa tyhjän päiten sisään.
xxx/ellauri057.html on line 242: Kun Einar kuoli vuonna 1926, Hilja alkoi kirjoittaa hänestä elämäkertaa. Alun perin elämäkerran oli tarkoitus valmistua jo seuraavana vuonna, mutta se ilmestyi lopulta vasta vuonna 1932. Hilja on jäänyt Einarin varjoon, vaikka Einar ei edes vähätellyt Hiljan merkitystä. Hiljan tuotanto ja persoona ovat kuitenkin aina saaneet vähemmän huomiota kuin Einarin. Niin aina.
xxx/ellauri057.html on line 862: Hamsun ei ihaillut Hitleriä varauksettomasti, vaikka sanoikin muistokirjoituksessa kuuluvansa diktaattorin ”läheisiin kannattajiin”. Yksityisesti hän puhui Hitleristä vähättelevään sävyyn käsityöläiskisällinä. Mitä vittua, oliko se ize yhtään kummempi? SS-lupseeripojalleen Arildille Hamsun luonnehti Aftenpostenin tekstiä ”ritarilliseksi”. Poliittisen katumuksen osoitus olisi merkinnyt takinkääntöä, eikä Hamsun pitänyt sellaista kunniallisena. Knut selvisi Hitler-hötäkästä sakoilla, Arild ja näyttelijärouva Marie joutuivat tiilenpäitä lukemaan. Natsimiehityksen aikana Marie Hamsun julisti kansallissosialismin uljautta omalla ja välillä aviomiehensäkin suulla ja edisti saksalaisten nuoleskelulla näyttelijänuraansa.
xxx/ellauri057.html on line 894: Zhozh syntyi vähän jälkeen keskiyön 13. päivä muzen taikauskoinen äiti väärensi sen puoli tuntia vanhemmaxi. Äiti Henriette oli Brüllin kuuluisaa murhaajasukua.
xxx/ellauri057.html on line 1186: Tatun ja Patun parhaan kaverin Veeran hahmossakin oli korjaamisen varaa. Veera oli aluksi stereotyyppinen tyttö, joka tiesi, ohjasi ja neuvoi, piti huolta pöhköistä pojista. ”Se alkoi olla vähän toisteista”, Toivonen kertoo. ”On ärsyttävä klisee, että pojat ovat hauskoja ja tytöt pitävät heitä aisoissa.” ”Yritimme paikkailla leffalla ja joulukirjalla”, Havukainen sanoo.
xxx/ellauri057.html on line 1413: Lisää pensselinvetoa tulee Tatun historiallisissa romaaneissa, joista Sillinpää-biokaan ei paljon poikennut. Tatu näyttää kuumuvan erityisesti virttyneistä suurmiehistä. Ettei sittenkin ole vähän tollaista hinttipoikaa Tatussa? Elinakin sanoo Pyhän kevään johdannossa et se piti Kailasta joteskin sieluveljenä. Ja Tartussa oli kiva seukata professori Oraxen kaa. Ilmassa liiteli sellaisia nimiä kuin Shelley, Poe, Goethe, Manninen. Oras on kyllä salvukarju. Armfeltkin oli homo, bylsi Kustaa kolmatta. Vaaskivi myönsi myöhemmin et Armfeltissa kulkee omakohtaisen tilityxen salainen peruslanka. Olikohan se puuvillainen vyö. Puolivillainen ainaskin.
xxx/ellauri057.html on line 1448: Se on vittua miten nää luurit korjaa jokaisen vähänkin harvinaisen sanan aivan lättäpäisexi 2020-paskaxi.
xxx/ellauri059.html on line 47: Tää on lainaus Linkun Astrid-tädin Kati Pariisissa kirjasta, missä Kati Eeva Lennart ja kaappimainen Peter on aatamin ja vähän eevankin asussa. Alkuperäinen lainaus tuli vahingossa hukatuxi, joten lohdukkeexi vähän lisää pehmopornoa:
xxx/ellauri059.html on line 334: Pikku Lulussa oli pikku noita Pikku Syylä, jonka äiti oli ilkeämpi noita Iso Syylä. Shakespearella oli yhtä ilkeä jutku Shylock. Kazotaanpas lähemmin nyt tätä Syylökkiä. Nuorempana mä vähän niinkun sekotin sen Sherlock Holmesiin, mut nehän onkin aivan eri tyyppejä. Syylökki on tosi vaikee pala nimenomaan jenkeille, kuten alempana ilmenee.
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri059.html on line 531: Oscar Wilde juoskoon suolle homopettereineen. Kati rakastaa nyt Lennartia. Harvinaisen vähän sytyttävä nimi.
xxx/ellauri059.html on line 633: Siinähän ne muut arvot sitten tulee samassa paketissa. Tää on vähän kuin se lampun hengen toivomus että saa lisää toivomuxia. Sitä Timon on tavoitellut aina, ja sen se olisi jo saavuttanut, mutta kun tuli tämä korona.
xxx/ellauri059.html on line 642: Mutta loppunamuxi vielä vähän Timon tuoreesta himokirjasta. Vähän sellasta puffia. Kuumaa kamaa kiiruhtakaa ostamaan!
xxx/ellauri068.html on line 52: Postmoderni kirjallisuus on seurausta teeveestä ja netistä. Ennen kirjailija joutui näkemään hemmetisti vaivaa taustatutkimuxissa, esim joku Flaubert kirjottaessaan pylväspyhimyxistä, nyt eiku leikkaamaan ja liimaamaan suoraan netistä. Ei ihme että kirjoista tulee 1000-sivuisia tiiliskiviä, joita kukaan ei enää jaxa kannesta kanteen lukea, mitä vähän surffailevat sieltä täältä kuin teeveekanavia. Näihin on ihan turha enää tuhrata puita ja paperia, ne voi laittaa suoraan nettiin niinkuin nää mun paasauxet. Noniinhän nyt jo tehdäänkin, kuunnellaan äänikirjana. Eihän putoo kipeästi ozalle kun nukahtaa.
xxx/ellauri068.html on line 59: Vsesojuznyj on kirjoitettu väärin s.458. Ärsyttävää puolisivistyneisyyttä. Tässä jaxossa on typerää hauskanpitoa vähäosaisempien kustannuxella ja neuvostohistorian vääristelyä. Aitoamerikkalaista koloniaali"huumoria". Food fight tästä enää puuttuisi. Rypälemarenkitortun paiskaaminen Stalinin naamaan. Kyttyräselät, spitaaliset, hebefreenikot (Saku oli sellainen) ja kaikenlaiset rammat ovat putkahtaneet loukoistaan kazelemaan tätä hupia. Taas tätä amerikkalaista arabi"terroristi"pelkoa sekottuneena vanhempaan ryssä"kommunisti"pelkoon ja saku"nazi"pelkoon.. Vizi ne pelkää kaikkia jotka vähänkin uhkaa niiden öljyhegemoniaa keski-Aasiassa. Kaikki Nobelien näiltä kentiltä saadut öljyrahat on käytetty Nobel-palkintoihin. Donald Trump vihjaa kohta vastaanottavansa fysiikan Nobel-palkinnon.
xxx/ellauri068.html on line 334: Hahaa, eiköhän ne nunnat olleet vaan juoneet liikaa kahvia niin että alkoi tehdä mieli munkkia. No sama se kenen mälli oli kyseessä, Akun vaiko Tuomaxen, nakkaa se ämmä nuotioon vähän äkkiä ennenko se pääsee juoruilemaan. Mardrömmar tamme fan, bara vanligt knulleri var det frågan om.
xxx/ellauri068.html on line 450: Kämppä, joka on myös kvasituppukylä, voidaan muovailuvahailla Theresianstadin jälkeen, jutkukaupunki/laagerin jonka pystytti Nazit (hk) siihen missä nyt on Zhekin tasavalta. Tätä vinkkaa teemat kuten koneenvaihto, puhelinlasten paratiisi, kuten iso orkesteri, tai luku 60K (niiden lkm jotka "meni läpi" 12 skidistä yhtä hyvin kuin Teresianstadin huipulla). Se myös kuzuu takaisin toisen kokonaisvaltaisen laitoxen, nimittäin kommunistien "lasten kaupungit" (isoja, tuppukylämäisiä, vähän sotilaallistettuja lomakämppiä Nuorille Tienraivaajille (hk)), joidenka pienoismalli oli Artek Keskuskadulla. (Saxalaisella Nuorella väellä oli myös kesäkämppiä. Ja partiolaisilla. Jenkeissä kaikki puoliköyhät lapset internoidaan kesäleireille loma-ajoixi. Superköyhät saa jäädä leikkimään muovijätteillä ja käytetyillä huumeneuloilla saastaisissa slummeissa 50 asteen helteessä.)
xxx/ellauri068.html on line 491: Noh. Okei. Se joka tästä episodista käy erittäin selväxi on että Nipistyspää on insestistä kiinnostunut pedofiili, kaapissa tai ei. Isällinen aura uppoaa tyttärelliseen vakoon. Tässä pääasia, nazihömpötys on vaan kulissia. Onnex Pynchonilla ei ole tytärtä. Poika on sentään immuuni munamyrkytyxeltä. Vai mitä? LOL. "Shlotrop tietää olevansa vähän liiankin perso näteille pikkutytöille. Bianca on tyrmäävä kaunotar, 11-12 -vuotias. Slohtrop on tukehtua erektioonsa." (s. 598)
xxx/ellauri075.html on line 249: Axa Sorjasen kanssa asumme sekä erikseen että yhdessä, vähän vuodenajan ja töiden
xxx/ellauri075.html on line 271: HARMI KYLLÄ hän ei kirjoittanut Suomesta mitään. Norjastakin tosi vähän. Anna
xxx/ellauri075.html on line 300: monia ongelmia. Tästäkin Klages hepusta on pieniä paasahduxia, ja vähän pitempikin albumissa 254. Kz. myös albumin 345 pohdintoja. Ludwig pyöri ilkeän Schwul-Georgen porukoissa.
xxx/ellauri075.html on line 439: Wallua haastateltiin radioon Läpän jälkeen. Se halus kirjottaa pitkän mutta sevverran hauskan kirjan että porukat jaxais lukea. Wallulla on hiljainen vähän naisellinen ääni. Haastattelija kuulostaa ikävältä tyypiltä. Puhuu kovaäänisesti Wallun päälle.
xxx/ellauri075.html on line 530: Tämä oli Cranen esikoiskirja ja nauttii arvoa varhaisena amerikkalaisen naturalismin edustajana, jossa otetaan voimakkaasti kantaa kasvuolosuhteiden vaikutukseen mahdollisuuksiin elämässä, siis vastoin perinteistä amerikkalaista unelmaa että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ja vaikka realismissa pysytäänkin niin vedetään myös vähän melodraaman puolelle, mikä sinänsä sopii hyvin (melodraamat kun olivat aikakauden alaluokkaisten kaupunkilaisten hupina ja sellaista katsellaan kirjassakin), ja paisuttelulla saadaankin hyvin tunnetiloja esiin lukijasta, harvassa taitavat olla niin kyyniset lukijat että kirjan esitetyt epäoikeudenmukaisuudet eivät edes vähän nostata tunteita.
xxx/ellauri076.html on line 39: Koirasapina ei voi sille mitään että sen pää kääntyy jokaisen vähänkin varteen otettavan naaraan kohdalla. Silmät ainakin. Naaraat huomaavat sen kyllä ja ärtyvät mutta ovat kuitenkin tahtomattaan salaa mielissään. Tatsi näyttää olevan tallella.
xxx/ellauri076.html on line 45: Eichmann tunnusti sotarikoxensa samalla viikolla kuin Claudia istui Panhardin pepulla Epocan kannessa. Hannah Arendt raportoi oikeudenkäynnistä New Yorker-lehdessä. Saku Palje teki pilkkaa sen entisestä naziheilasta. Ne oli aikoja. Hannakin on aika näpsäkkä typy. Kuin myös Schnizelin ja Unorthodoxin Shira Haas. Claudiassa on joissakin kuvissa vähän Hiekkalan Pirkon näköä. Siitä huolimatta, tai ehkä sixi, se on hyvin kaunis, vaikkei suorastaan juuri mun tyyppinen. Mä diggaan enempi blondeja, Brigitte Bardotin tyylisiä hunajapupuja.
xxx/ellauri076.html on line 47: Nää hurjan hyvännäköiset menestyneet filmitähdet sanoo kuin yhdestä suusta että niiden luonne on niiden paras ase. Ja sen olen valmis uskomaan. Yhtä nättejä löytyy netistä kyllä vähän väliä, mutta niillä ei välttämättä ole muuta annettavaa kuin hyvät piirteensä.
xxx/ellauri076.html on line 341: Herrat naivat blondeja mutta naivat tummaverisiä. Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana. Mun armaani lemmi ei tummaa, hän lempii vain vaaleata. Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut! Niin monta minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut. Kaikki tällänen on roskapuhetta. Kaikenvärisistä löytyy aivan namuja. Jos jotain yhteistä on niissä joihin kaze pysähtyy on että ne on kiltin ja sielukkaan näköisiä, isot silmät ja anteliaat suut. Sixi Claudia on rajatapaus, sen kulmakarvat ovat vähän pelottavat. Housut tutisevat monestakin syystä. No ei vaitiskaan, vaan yhdestä.
xxx/ellauri076.html on line 353: Näistäkään ei ole näppituntumaa, mutta muistan että olin vähän typertynyt kun näin kenialaisen jatko-opiskelija Wanjikun täysissä sotameikeissä eka kertaa Arvi Hurskaisen toimistossa. Stunning was the word. Sit muistuu mieleen kolme aivan upeata mamutyttöä kerran Redin alakerrassa. Tuommoisen kun saisi elävänä pulloon, ajattelin jotain spedeleffaa lainaten. Izexeni nimittäin. Jyväshyvä pitää charmia yllä.
xxx/ellauri076.html on line 444: Kyllä noi vähän pullukammat japsutkin näyttää tosi hyviltä. Usko tai älä, mitään näitä en ole maistanut. Se voi kuolinvuoteella vielä kaduttaa. Niku kyllä nautti komeron seinän läpi kuuluvista äänistä päättäen. Niin ja thait, sellainenhan oli Australiassa myös mun kurssilla. Se oli lepakko, se siitä.
xxx/ellauri076.html on line 633: Mutta huippukokeilla ei siltikään ole hyvä olla. Ei "Kape"llakaan. Kapella on lätkämenneisyys. Sen pizzat ei kyllä ole mitään lätkiä, ne on paxupohjaisia. Tää on kuitenkin aika simppeliä hommaa. Pilkotaan vähän selleriä ja laitetaan voinokareen kanssa paistumaan. Ei se mitään ydinfysiikkaa ole, ei tarvi karvakäsiä. Riittää kun on kädet täynnä tazkoja. Laitetaan vaan vähän HIIIVAA ja siitä se sitten lähtee homma etenemään.
xxx/ellauri076.html on line 654: Tunteeko Kari Aihinen izeään onnellisexi? Sitäkään hän ei osaa sanoa, tai ei saa. Hän väittää surevansa edelleenkin mailan rikkoutumista, ja vähän perheenkin. Sitä murhetta on vaikee karistaa Karin olkapäiltä. Elämässä riittää turbulenssia. Avioero ja korona on koetelleet. Hän tapaa vähemmän poikia, mutta toimii onnexi niiden lätkävalmentajana. Siellä sentään pääsee niille huutamaan. Parasta on kun pääsee poikain kanssa kotisohvalle kuin kainaloiset kanat. Se on henkistä hyvinvointia "Kapelle". Sellasta "panelointia".
xxx/ellauri076.html on line 656: P.S. TVstä tuttu lupsakka säämies Pekka Pouta astui paskaan vähän myöhemmin ihmettelemällä mixi amerikkalaiset kohkaa niin paljon sukupuolittuneista persoonapronomineista. Se haluaa nyt kertoa yleisölle koira sylissä että se tykkää pillusta. Hei herää Pekka, ei nyt ole kysymys siitä mihin reikään Pekka-setä haluaisi pikku nappulansa tuikata, ei siis preferensseistä vaan identiteetistä. Mutta tämä erottelu menee niin korkealta yli Pekan hilseen ettei kaljuhöytyvät edes heilahda. Kritiikistä yllättynyt Pekka tarkentaa eze siis on hetero. Voi perseen suti, kyllä on sitten tyhmä miesoletettu! No eihän se oisi saanut graduakaan valmiixi ellei ilmatieteen laitos nolostuneena olisi sitä vetänyt narusta perässä ja puskenut samalla perseestä. Jotenkin säälittävää (muttei yllätys) että teeveejulkisuus nostaa ylös tälläistä pohjalietettä.
xxx/ellauri076.html on line 661: Manninen suhtautui kanssakilpailijoihinsa vähätellen jo kilpailun aikana. Hän ei tullut juttuun Juuso Karikuusen eli tubettaja Herbalistin kanssa. Herbalisti tunaroi ja nyhveröi mutta on vielä jatkossa.
xxx/ellauri076.html on line 697: Vadim väsäsi myös omaelämäkerran, D'une étoile à l' autre, Tähdestä toiseen, joka kertoo kaiken hänen tunnetuimmista exeistään, Bardot, Deneuve & Fonda. "Asenteeni on, että jos tämä kirja tekee minulle vähän rahaa, se on pieni korvaus kaikesta siitä runkusta, jonka olen noihin näyttelijättäriin pumpannut", Vadim selitti.
xxx/ellauri081.html on line 53: Gatelyn mielestä on suuri parannus eze nyt AA:n koulussa sanoo suoraan mitä sillon mielessä eikä mieti mitä toinen siitä ehkä ajattelee. Just se, mömmöilijät on siis skizoja eikä vähän. Skizoilu ja hengellisyys on saman taudin oireita, ja se tauti on eusosiaalisuus.
xxx/ellauri081.html on line 82: Linda Lohan Teresan puvussa ja vähän Eevankin
xxx/ellauri081.html on line 200: Tällaisesta ja upeista poutapäivistä (unohtamatta tyhjentämääni kahta viinipulloa) voi syystä olla vähän päihdyksissä. Kun teen puutöitä raikkaassa kevätsäässä, uni tulee jysähtäen illalla. Harmi vain, että nukahdin kesken Seitsemän sinetin, syy ei ollut elokuvassa. (Vaikka kyllä Johannexen taannoin ilmestynyt kirja oli parempi.) Nykyisin kaiken voi kerrata.
xxx/ellauri081.html on line 236: No ei jaxa tota lukea, jotain tavanomaista rags to riches tarinaa se on kuiteskin. Jöns vuokrasi Panun mökkiä ja rakensi sinne laiturin. Olisi sen ostanutkin, siis sen mökin laitureineen, muttei Panu myönyt. Nyze kellettelee sillä laiturilla ize, ja ablatoitu Marja paistaa särkeä. Eipä paistakaan, sekin kuoli Panun käsissä. Panulla on ollut kolme vaimoa, kaikki vainaita. Panee vähän miettimään. Vestigia terrent. Panu oli norssi, pääsi sieltä samana vuona 1963 kuin mä jouduin sisälle.
xxx/ellauri081.html on line 275: No ei tää läppä ollut juuri parempi. Tollasta halpaa zen tyyppistä bullshittiä. Lehmänpsskaa sanoisi vähätoxisempi suomalainen.
xxx/ellauri081.html on line 282: Toisin kuin Wallu kuvitteli, pull/push axelilla on tosi vähän tekemistä mainosten menestyxen kaa. Netti joka on (tai oli, tää puhelinten notifikaatiopommitus muuttaa senkin asian) puhtaasti pull, on nyt täynnä mainoxia. Ihmisten on pakko olla kazovinaan ne päästäxeen sisään muuhun jakeluun. Mainostajan onnexi mainoxet vaikuttavat kuten muutkin termiittiapinan feromonit (huumemömmöt ja uskonto) matelijanaivoihin, subliminaalisesti eli niitä ei tarvi oikeasti kazoa tai tajuta, kuhan ne vaan vilahtavat vilkkuluomessa.
xxx/ellauri081.html on line 293: Mixi Turkki ei kelpaa EUhun? Because it is too big, too alien, too muslim, too different. Koska se on ruma kalkkuna vähästä Aasiasta joka on kiusannut meitä aina, kylme vielä muistetaan Dareios js Xerxes ja puunit ja hunnit ja osmannit ja nazit ja gastarbeiterit. Eitää mikään vitun Euraasian yhteisö ole, vaan länttä ja Eurooppaa, raja aukee railona, me varjellaan vartijoina sitä. Eipä silti Turkki on iso kaunis maa ja sen asukkaat on ystävällisiä. Ecem etunenässä ja Safaq. Mixei Peksarkin. Ankara on kaupunkina valtava ja naisia siellä palvotaan. Voisit vähän varoa mitä sanoa.
xxx/ellauri081.html on line 333: Merimies Rauno Ryöppy on kuin hullunkurisista perheistä. Rauno Ryöppy, merimies. Raija Ryöppy, merimiehen vaimo. Riitta Ryöppy, merimiehen tytär. Raimo Ryöppy, merimiehen poika. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Ikä nazaa justiinsa eikä melkein, 68v. on miehen ikä, johon mennessä on ehtinyt kerääntyä kokemusta ja kypsää harkintaa. Ei mamu eikä homo, vaan perinteinen perheellinen persumies. Kylä äänestäisin mutkuse on Kotkasta. Terviisiä Kotkasta, persuun käskivätten potkasta. Sen kaljussa on vähän tollasta Pluton mieleen tuovaa kavennusta latvassa. Vasen ja oikea profiilikuva selventäisi asiaa, ja sit viä rintapielessä äänestysnummero. Ei mamu ehkä mutta todennäköisesti sie-mie-miehiä. Ei homo eikä liioin sapiens. Ezimättä tulee mieleen yllättynyt oranki, joka nauroi makeasti styrox-mukista löytyneelle lelulle. Me persut nauroimme niin, sanoi metsämies.
xxx/ellauri081.html on line 414: Mulla ei ole mitään riippuvuuxia. No maitokahvia pitäisi saada pullan kaa ruuan jälkeen jos mahdollista. Mut voinmä olla ilmankin. Pienenä mä kyllä imin peukkua ja haistelin sitä vähän pakonomaisesti. Joskus mä vieläkin huomaan hierovani sitä imupeukkua. Mutten ime sitä. En edes haistele. Mä oon parempi ihminen. Parasta A-ryhmää todella. Ei tarvize polovistua ja ryömiä sängyn alle muka hakemaan tennaria niinkuin Gately Wallun pitkästyttävissä AA-kertomuxissa.
xxx/ellauri084.html on line 143: Meidän on avattava sydämemme", sanoo pääministeri Fredrik Reinfeldt. Ja vähän muutakin. Kaljusimppu tarkoittanee lomssaansa. Sen sfinkteri on kiristetty niin tiukalle ettei siitä mene edes ruuvimeisseli.
xxx/ellauri084.html on line 167: Bron/Broen on lusittu. Siitä olis saanut paremmin selkoa kun olis ollut vähän enemmän valoa. Ja selventävät valkoiset ja mustat hatut päässä. Ainut kiva ihminen siinä oli Saga Noren. Mä en kertakaikkiaan jaxa noita vitun poliisisarjoja ne on niin saatanan klisheisiä paskoja. Aina ne samat siirat rintaliivit päällä joissa lukee POLIISI huutamassa POLIISI 2 kättä ojossa ja bläckändekker sojossa, hätäistä supinaa ja huutoja ja kasoittain rumia ruumiita, jotain vääristyneitä poliisi-ihmisiä jotka ratkoo samalla omia skizoja kun liimaa tapettujen kuvia seinälle ja piirtää niiden väliin tussiviivoja kuin lukutaidottomat ääliöt ja kiittelee alaisia tiimityöstä. Ne on täysin moraalittomia. Ihan sama mistä maasta. Reinikainenkin oli parempi. Ja Sydämen asialla jopa. Nytkylä pidän poliiseista taas pitkän nenänvalkaisuviikon. Taisi tulla yliannostus.
xxx/ellauri084.html on line 180: Maalaistollot eivät ole edes teipanneet löytöpaikkaa poliisiteipillä. Tyttöpoliisi on vähän muita fixumpi. Kohta se ja Luc jo varmaan koittaa sitä sinne. (Mutta ei tässä pilottijaxossa, siinä kuulemma ei ole sexiä eikä edes esinahkaa näy.) Kaxosten perhe on tietysti särkynyt, mikä tekee isäpuolesta heti epäillyn. Mitä Jenny teki ylipäänsä mezässä keskiyöllä on nyt kymysys.
xxx/ellauri084.html on line 200: No mäpä pääsin sinne suoraan papereilla. Tuli huono filosofi ja huonompi lindkvisti. Könkkö voisi olla joku pohjanmaalainen muoto köngäs-sanasta. Sittenhän se olisi vähän niinkuin Knausgaard.
xxx/ellauri084.html on line 358: PST pistää silmään noissa myyttisissä pareissa että samalla äijällä voi olla useitakin eri hoitoja mutta aika vähän on toisin päin. Tääkin on kädellisten tavallista toimintaa, maan tapa ikäänkuin. Ja johtuu tietysti lisääntymispanosten epätasaisesta jaosta. Mistä pelimiehen tiedemieskolleegalla oli paljon ja painavaa sanottavaa, ks. Harry Potter-pelintekijän #metoo-video. Lajinomaista dimorfismia my foot.
xxx/ellauri084.html on line 367: Tämä on siis Niels Bohrin ize valizema ja aatelisviikunaansa ize raapustama ja oma latinantama deviisi. (Sitä siteeraa sen kummemmin selittelemättä Wallu s. 697.. Bohrin ansio verrattuna esim. tyhmään Einsteiniin nähden oli eze vähät välitti siitä ettei aaltopaketille ollut jalkapallon ja kazoja-aallon tapaista tuttua rautalankaesimerkkiä. Se siis vaan istui tyynen rauhallisesti ihan coolina tyhjän päälle kuin sen ihailema Sören Kierkegaard.
xxx/ellauri084.html on line 425: Jos ajattelet sitä ihmislajia joka saa vakinaisia akateemisia asemia yliopistoissa, ne ovat jokaisella mahdollisella tavalla vastakohta lusiville puurtajille jtka ezii vaan seuraavaa palkkakuittia, ja tekevät just niin vähän kuin pystyvät tyydyttääxeen hänmiestä. Ne ovat kuin muusikoita, jotka elävät musiikilleen, tai näyttelijöitä, jotka eivät voisi kuvitella izeään tekemässä mitään muuta kuin esiintyä näyttämöllä. Hyvin harvat muusikot tai näyttelijät pysyvät hengissä taiteellaan, mutta niiden sitoutuminen siihen on totaalista. Olla akateemisen henikilökunnan vakinainen jäsen on ihan sama. 40 tunnin tai enemmän kuluttaminen tutkimuk
xxx/ellauri084.html on line 618: Kyssäselkä-approach voi napata jälkimmäiseen ryhmään – niihin jotka ei vaan välitä ja niihin joista uskonto on järjetöntä. Kierkegaard tyrkkii ihmisiä pois välinpitämättömyydestä ja ottamaan elämänsä vähän vakavammin. Se haastaa niitä jotka ei lähe mukavuusalueelta avannolle näyttämällä että niilläkin on joku angsti näistä uskonasioista, eli ne on vaan laiskoja tai pelkää kylmää vettä. Tavallaan Kierkegaard vapauttaa meidät pastorit toimimasta vaan puolustusvoimissa, ja päästää meidät hyökkäämään pahaa-aavistamattomien vetelysten kimppuun. Vaarana on, että vauva tulee heitetyxi ulos pesuveden kanssa. Järki on kuiteskin meidän kristittyjen puolella, eikä sitä pitäis ihan kokonaankaan hyljätä. Mut Kierkegaardilla on kuiteskin pointti siellä, eliskä sen pilkki- ja jäätuurametodeja kanzii joskus käytellä.
xxx/ellauri084.html on line 700: Toisten elämä ei kiinnosta vähääkään. Etenkään vanhojen. Nehän on eläneet jo.
xxx/ellauri084.html on line 834: "Halkopino" Wilson oli vasemmistolainen white supremacist, et revi siitä silavaa. Eedit ei tykännyt anglosaxisista naisista, eikä miehistä (paizi Wilsonista), se piti pariisilaisista. Wallu kazoi varmaan Frome-filmin kun se tuli ulos, ja teki Don Gatelystä vähän samanoloisen.
xxx/ellauri085.html on line 35: Ton ennenkuulumattoman kauneuden kanssa on vähän kun horrorleffan hirviöiden, ne on vaikuttavia vaan niin kauan kun niitä vaan kuvittelee mielessään. Heti kun ne näkee koko homma lässähtää. Alienista tulee naurettava tuplahammasproteesi ja kaunottaresta ottomaaniajan iranilainen prinsessa.
xxx/ellauri086.html on line 185: Leavitt kutsuu videollaan seksuaalista häirintää esille tuonutta #metoo-liikettä ”moraalipaniikiksi” ja vähättelee kolleegan raiskaushommia.
xxx/ellauri086.html on line 262: Piirretyssä jossa näytettiin Afganistaniin karauttaneita valloittajia mainittiin nimeltä vain muutamia ensimmäisiä mm Kyyros ja Alexanteri. Muhammedin porukoita ei mainittu ja kuvat loppui häveliäästi britteihin. Ryssistä ja jenkkipirulaisista natovahvistuxineen ei ollut kuvia. Ryssistä oli 1 maininta filmissä jonkun häiskän tappajina. Filmi sijoittui kätevästi viime vuosituhannelle, ilmeisesti jenkkilänkkäreiden tilaustyö 9/11 ajoilta. Islamilaishihhulit ei siis olleet talebaaneja vaan mujadehiinejä. Sillä nyt ei ole paljon väliä, mutta vähän silti naurattaa että viimeisimmät siirat oli kumitettu propagandakuvasta stalinmaisesti.
xxx/ellauri086.html on line 298: Pidän vähän "hiihtolomaa" joten joogaryhmät viikon tauolla.
xxx/ellauri086.html on line 539: Maaliskuista uutta lunta oli satanut meidän pihalle. Lumessa näkyi piipertäviä jälkiä, jotka kiertelivät taloa ja johtivat vanhasta kompostista kuistin alle. Rottia! Niitä ne ovat varmasti. Toiset jäljet tulivat naapurista, keltaisen talon pihalta ja veivät kohtaan johon olin kaatanut laskiämpärin huuhdevesiä. Takkahuipaleiden rottia! Kolmannet jäljet johtivat uudelta lintulaudalta vähän matkaa eteenpäin, kunnes ne kohtasivat lumessa hypähdelleen linnun jäljet, tod.näk. harakan. Molempien jäljet päättyivät siihen kohtaamispaikalle. Harakka oli luultavasti vienyt jyrsijän ja lennähtänyt pois.
xxx/ellauri086.html on line 648: Aika törkeetä! Röyhtäillä nyt ruokapöydässä! Thyestes oli paha mies, ja ansaizi läxynsä. Ainoa vielä pahempi rike on pieraista kun toisella on ruoka vielä kesken, nostaen vähän toista takapuolta jotta pieru pääsee ulos helpommin. Taunting on se mitä French Knight teki kuningas Arthurille ja sen tiimille Monty Pythonin leffassa Holy Grail.
xxx/ellauri086.html on line 668: D.H. Lawrencella oli izellään aika amerikkalainen mielikuvitus. James Joyce teki siitä irlantilaista pilaa. Cambridgen apostolipojat hahatteli sille myös. Lawrence oli vähän vihainen, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa. Pureskeli viixiään ja hautoi kaunaisia ajatuxia. Se oli työläistaustainen. Kostoxi tai muuten vaan se bylsi sitten Bertin ja muiden apostolipoikien flammaa Lady Ottolinea, joka Jönsin mukaan oli jusze Lady Chatterley. D.H. oli sen testosteronilta hajahtava moukkamainen puutarhuri joka kuokki sitä nakupellenä puutarhavajassa kuin Miltonilla Eevaa Aatami. Leidi oli varmaan kova rupattelemaan. Chatterley, get it? On jäänyt lapsuudesta mieleen se kohta missä D.H.:n kikkeli koki taisteluväsymystä ja oli rutistunut pienexi kuin possun kärsä tai joku rusina. Leidi koitti saada sitä pystyyn taas, ja lähtihän se kuin hoppafoordi kun oli muutama kerta vemputettu kammesta. Kirja löytyi työnnettynä äidin ja isin kirjahyllyyn takariville.
xxx/ellauri086.html on line 742: Vuonna 1845 Poe saavutti vihdoin mainetta, joskaan ei rahaa, kun hänen runonsa "Korppi" ("The Raven") julkaistiin ja hänen muotokuvansa ja elämäkertansa ilmestyivät Graham'sissa. Hän sai lehdissä neron maineen, pääsi New Yorkin seurapiireihin ja tutustui merkittäviin kirjailijoihin kuten Walt Whitmaniin. Hänen terävä kynänsä ja alkoholinkäyttönsä toivat hänelle kuitenkin kielteistä julkisuutta, eikä menestys jäänyt pysyväksi. Runoutta hän "Korpin" jälkeen kirjoitti enää melko vähän.
xxx/ellauri086.html on line 809: Soon again I heard a tapping somewhat louder than before. Kohta kuului rapina, vähän kovempi jo kapina.
xxx/ellauri086.html on line 823: By the grave and stern decorum of the countenance it wore, Alkoi vähän hymyilyttää pazaan päälle lymyillyt tää
xxx/ellauri086.html on line 954: Edgar Allan Poen Usherin talon tuho oli ehkä vähän liiankin kammottava minulle. Vain kaksikymmentäsivuinen novelli tuntui rankalta, sillä sen tunnelma oli niin vahva. Novelli on rakennettu hienosti niin, että jännitys kasvaa ja säilyy aina tarinan viimeisille sivuille asti.
xxx/ellauri087.html on line 70: Hetken hiljaisuuden jälkeen jengi ymmärtää ja koko sali puhkeaa aplodeihin. Sitähän tässä jo vähän odoteltiinkin. Amerikkalaiset 50-luvun viihdejäbät osas ton ajotuxen ihan mikrosekunnilleen. Ne ei koskaan jatkaneet läppää ennekuin läpytys ja hirnunta oli oikeasti tauonnut.
xxx/ellauri087.html on line 114: Pafoksella systeemit yksi ja kaksi toimivat paremmin yhteen kuin yleensä, koska täällä ihminen vapautuu. Arkena on vaikeaa avata mieli sellaiselle, mitä normaalisti pidetään vähän naurettavana. Vessajonossa on useimmilla mielessä systeemi ykkönen, voi niitä joiden pitää mennä kakkoselle. Panee miettimään: vetiköhän positiivinen Vesa-Matti Loiri myöntyväistä Eskiä Ankallisteatterin miestenhuoneessa kakkoseen? Nyt on myöhäistä kysyä, paizi Eskiltä.
xxx/ellauri087.html on line 136: Se tuntuu aluksi vähän typerältä, mutta on aidosti mukavaa jutella ihmisille, jotka haluavat olla ystävällisiä. Vessajonossa ei tarvitse keksiä puheenaiheita, mutta jos keksii, vieressä seisova vastaa. Hizi onpa sulla vaikuttava, Jorma! Annatko vessapaperia Anna? Oikein missään ei voi epäonnistua, vaikkei osuis edes laariin.
xxx/ellauri087.html on line 234: – On vähän noloa myöntää, että mun yksilöllinen elämä on ollut koko koronakevään ihanan onnellista.
xxx/ellauri087.html on line 245: Poikkeusaikana se on kyllä havahtunut ja joutunut miettimään, miten elämää voisi elää toisin. Voisko päästä edes vähäx aikaa pois Pipsan hännän alta, vapautua näistä leotardihousuista. Perusjaskassa on syntynyt herkistymistä ja uusia ajatuksia elämän mahdollisuuksista.
xxx/ellauri087.html on line 260: – Luentojeni ja Pafos-seminaarieni pyrkimys on luoda tilanne, missä ihminen itse alkaa pohtia sitä, mitkä ovat hänen elämänsä laajemmat kaaret ja sydämen ääni. Mä vaan vähän siinä auttelen, annan ohjeita mitä ajatuxia izekunkin tulee pohtia.
xxx/ellauri087.html on line 263: – Viime vuodet aina koronamaaliskuun alkuun asti oli täynnä kaikenlaista tehokasta meininkiä, mitä nyt on vaikea edes muistaa, mitä se kaikki oli. Onnexi on tää ploki mistä voi vähän kerrata.
xxx/ellauri087.html on line 279: – Olisin voinut olla poikien kanssa enemmän. Vaikka elämäni on ollut plusmerkkistä, se on todellisuudessa perustunut joiltakin osin vähän turhan itsekkäille miinusmerkkisille sankaruuspyrkimyksille.
xxx/ellauri087.html on line 368: Ken Hale lainasi Johnille vauvansängyn ja opetti luennolla vähän navajoa.
xxx/ellauri087.html on line 442: Vanhimmat riimit löytyy Laulujen kirjasta 1KBC, kääk kääk panivat sääxet joen luodolla, toonien piti mäzätä. Metriikka on kielikohtaista, mikä toimii yhdessä on toisessa ihan kökköä. Riimi toimii lyhytsanaisissa kielissä joissa on paljon äänteitä ja vähän päätteitä, englanti ja kiina esimerkixi. Yxitavuisista löytyy kahmaloittain riimejä.
xxx/ellauri087.html on line 534: [7.3. 0.48] Bo Egov: Se on ollu vähän liikaa jenkeissä.
xxx/ellauri087.html on line 645: Yrjö jäi vuosi sitten virallisesti eläkkeelle. Vielä se ei näy päiväjärjestyksessä, kokouksia on vain vähemmän. Vaimolla on työvuosia jäljellä reilut parikymmentä. Se vähän mietityttää. Ettei vaan Annaliisa lähde toisen miehen matkaan. Särje perhettä. – Nyt tuntuu hyvältä, mutta ylihuomisesta ei kukaan tiedä, Yrjö vakavoituu ja viittaa parin ikäeron ohella omiin voimavaroihinsa. Mikä eteen kun ei enää ota eteen?
xxx/ellauri087.html on line 655: Pikkulaatta filmasi Vimeolle pappalaatta GEM:iä 2006 vähän ennen kuin se oikeni. Pappalaatta ei ollut yhtä koukkunokkainen kuin nuoremmat vaan pikemminkin sen nenä muistutti sen nostamaa perunaa, muhkura kuin jollain Asterixin hahmolla. Mutta yhtä narsisti se oli, minkä se ize haastattelussa tunnusti. Ja antikommunisti varmasti. Yrjö ryhtyi stallarixi varmaana ihan kiusalla.
xxx/ellauri087.html on line 758: Yhdysvaltain 6 000 miehen rankaisuretkikuntaa johti kovaotteinen upseeri John J. Pershing, joka oli pitkään yrittänyt tavoitella Villaa. Villa pyrki vetämään heidät syvälle Meksikoon saadakseen aikaan maiden välisen selkkauksen. Yhdysvallat veti joukkojaan Meksikosta Eurooppaan ensimmäiseen maailmansotaan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pershingin kostoretkestä tuli paljon ruumiita mutta vähän villoja.
xxx/ellauri087.html on line 899: Olen vähän hämmästynyt siitä, että olen vielä elossa, 88-vuotias kirjailija Christer Kihlman sanoo. Nyt sen hämmästys on hälvennyt. Nekrologikuvissa se on aika hölmön näköinen. Harmaa Hessu Hopo. Vai onko toi sen elämäkerturi joku Lång? Vaikee sanoa. Kaikki vanhat miehet on samannäkösiä. Ize asiassa kaikki vanhuxet.
xxx/ellauri091.html on line 250: vähän myöhässäkin tälleen vaan.
xxx/ellauri091.html on line 461: Tuoreimmassa (sic) itsekkyyden kulttuuria edustavassa teoksessaan Ihmisestä, jumaluudesta ja onnesta (2002) Liehu sanoo suoraan sen, minkä on voinut rivien välistä lukea jo hänen runoistaankin: henkilökohtainen onnellisuutemme on suorassa suhteessa kykyymme rakastaa koko juomakuntaa eläimistä kasveihin asti, lukuunottamatta siis esim. sieniä, ameeboja, bakteereja ja viruxia. Niitä ei tarvi rakastaa. On tää vähän eri onnen teoria kuin Timo Airaxisen. Timo ei tahdo onnea vaan rahaa. Ei jumalaa vaan viiniä ja tonnikalaa. Eikä rakkauttakaan vaan sexiä. Se on pakollista.
xxx/ellauri091.html on line 472: Suomi on neljättä vuotta maapallon onnellisin maa, eli siis suomalaiset osaansa tyytyväisimpiä. Ne ei ole ihan sama asia, esim. Seija ja minä ollaan onnellisia eri syistä, mä sixi että mulla kävi viuhka, Seija sixi että se on vähään tyytyväinen. Se on läpeensä tyytyväinen, mutta suorastaan onnellinen se ei voi olla. Enää ainakaan. Tälläistä selvisi onnellisuutta koskevassa kyselytutkimuxessa:
xxx/ellauri091.html on line 751: Kasvi kertoo suunnitelleensa muistotilaisuutensa. – Loppuun lauletaan Ikuisen teekkarin laulu. Jotain ikuista pitää siinä olla vaikka agnostikko olisikin. Yksi elämä on vielä kokematta. Tai sitten ei. Ei sitä tiedä kunnei ole jumala. Jumalauta jos olisi, lähtisin vähän äkkiä näistä lepositeistä.
xxx/ellauri091.html on line 813: John R Mott oli aikanaan maailmanlaajuisesti hyväxytyin kristitty. Niin oli Jeesuskin niin kauan kuin se oli ainoa. Paras mahdollinen kristitty. Mott ei ehkä ajanut nimellisesti Amerikan asiaa, mutta globalisaation apostolina se kulki jeesussandaalit jalassa. Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni! Kõige maade kristlased ühinege! Make Christ the King! se villizi nuorisoa huolimatta maasta, kansasta ja ihonväristä. Samaan laarin se sataa kumminkin, minun isäni talossa on monta kauppahuonetta. Eloa on paljon mutta työväkeä on vähän. Työnantajalle win-win tilanne.
xxx/ellauri091.html on line 874: Kuolemanpelkoisen Kristina-tädin kanssa tulee tuiskahduxia vähän väliä. Se ei pidä mun negativismista. Se pelkää koronaa, eikä tahdo saada Jönsyn 70-päiviltä tartuntaa. Se oli saatu ylipuhutuxi tulemaan, mutta kuultuaan että meidän auto on sen kadehtimalla Helmillä lainassa, tuli toppi. Länget korviin taas. Kristina on samaan aikaan sekä pirkkomainen että amimainen. Aika paha hybridi.
xxx/ellauri091.html on line 904: Luulisin että veljestä olis kivaa jos veivattas vähän. Ei näitä tilaisuuxia enää monta tule.
xxx/ellauri103.html on line 44: Tää paasaus lähti liikkeelle Naimi Pikkarista, jonka No Logo ekan 400 sivun jälkeen alkoi ottaa päähän eikä vähän. Ei se feminismi, josta ei näy juuri jälkeä, vaan talousliberaalisuus.
xxx/ellauri103.html on line 89: – Teosofia on kylläkin herättänyt minussa oleellisia kysymyksiä olemassaolosta, tietoisuudesta, elämästä ja kuolemasta, mutta oppirakennelmana se ei ole ollut minulle tärkeä tai riittävä. Vasta kyborgit ja cancel-kulttuuri on mulle ollut riittoisaa. – Minusta on hyvä, että muutkin ihmiset oivaltavat sen, kuinka vähän mä ylimalkaan tiedän, Leena Krohn summaa.
xxx/ellauri103.html on line 91: Leena antautuu välillä vähän kerskumaan: "Hans Christian Andersen kirjoitti aikoinaan, että uuden vuosisadan runotar on lyhyt, selkeä ja rikas. Minä ainakin olen halunnut oppia kirjoittamaan lyhyesti, selkeästi ja rikkaasti. Kyse on vaikeasta ja kunnianhimoisesta yhdistelmästä, mutta siihen olen pyrkinyt, Leena Krohn toteaa. Sori vaan Leena mutta se uusi vuosisata oli noin kaxi vuosisataa sitten.
xxx/ellauri103.html on line 93: 1800-luvulla elänyt ranskalaisrunoilija Charles Baudelaire on kulkenut Leena Krohnin mukana useamman vuosikymmenen ajan. "Herra hän haisee jo", siitä voisi sanoa kuin Lasaruxesta. Lucilia illustris -novellissa (1992) Krohn kuvaa yksityiskohtaisesti ihmisruumiin mätänemisprosessia. Inspiraatio novelliin tuli Baudelairen Haaska-runosta. Seuraavassa mustavalkoisessa kuvassa Leena on alkanut jo vähän mädäntyä.
xxx/ellauri103.html on line 97: "Mulla olis tietoisuudesta vähän tälläsiä alkeellisia kysymyksiä: missä tietoisuus sijaitsee, onko se ajallinen ja paikallinen elementti, mitkä ovat tietoisuuden rajat ja onko ihmisellä ja inhimillisellä tietoisuudella kykyjä, joita emme kovin helposti tunnista tai tunnusta. Viittaan tässä esimerkiksi telepatiaan."
xxx/ellauri103.html on line 392: Pian Rowling tuli taas raskaaksi ja työskenteli aikaisempaa enemmän Potter-luonnostensa parissa. Lapsi syntyi 27. heinäkuuta 1993 ja sai nimekseen Jessica. Rowlingin ja Arantesin avioliitto oli kuitenkin varsin huonossa tilassa – riitoja oli paljon. Lopulta marraskuussa tilanne kärjistyi niin pitkälle, että Arantes heitti vaimonsa ulos kadulle. Enpä yhtään ihmettele, oisin mäkin varmaan tehnyt samoin jos oisin uskaltanut. Rowling pääsi vähäksi aikaa ystäviensä luokse, "sai" (jollain brittitykkivenediplomatialla varmaan) tyttärensä Arantesin luota ja palasi Isoon-Britanniaan.
xxx/ellauri103.html on line 562: Nikke taas on ottanut vähän osumaa viallisista vaimoehdokkaista, ensimmäinen oli tehdä selvää Niken esinahasta ja toisella oli liian pienet korvat. Eikä sen dippatyökään ole vielä valmis. Jos ihan hullusti käy Helmin gradu valmistuukin ensixi. Mutta ihan ensimmäisexi valmistunee Wokun iisakinkirkko majan mäellä.
xxx/ellauri103.html on line 586: McDonald´s ei ole vähääkään parempi, yhtä ilkeä ja määrättömästi vielä tyhmempi. Mut ei se mitään, sen omistajat tuumaavat samalla kun tienaavat. Ja oikeassa ovat: näiden yhtiöiden hampurilaisia mutustavat asiakkaat ovat aivan yhtä pahoja ja vielä tyhmempiä, vaikka köyhempiä.
xxx/ellauri103.html on line 642: Tämän osti nahkoineen karvoineen vielä yxi Naimia huomattavasti ärrsyttävävämpi jenkkiämmyrkäinen, Jaakko Hintikan kotkan näköinenkin haahka nimeltä Debora L Spar. Barnardin tyttökoulun rehtori (Lionel Drivel oli sen oppilas) ja Harvardin liikekirjeopiston professori, selkeästi Naimista vielä koilliseen GAL-TAN asteikolla. Se kirjoitti myös kirjan (nimeltä Wonder Women) jossa sanotaan, että feministien olisi jo aika nostaa kaasujalkaa, kerta tasa-arvo miesten kanssa on jo saavutettu (siis mä oon saavuttanut sen ja mennyt joholle, mulla on löpsy vanha mies joka pitää huolta ruuista ja lapsista ja antaa mun kiitää kissanristiäisissä ihan vapaasti), joten voitaisiin nyt olla taas vähän vähemmän feministejä ja enempi feminiinisiä, siis tälläsiä herttasempia, naisellisempia ja pehmoisempia, ei tarvizisi angstata ja ahdistella niin hirveästi noita miehiä.
xxx/ellauri104.html on line 151: No noita oireita nyt on vähän kenellä tahansa. Rajatilapersoonallisuuxia on varmaan lähes kaikki kirjailijat. Kukako? No vaikka Karl-Ove Knausgaard.
xxx/ellauri104.html on line 158: Narsistit on voittopuolisesti miehiä, syitä ei tiedetä, tai ei olla tietävinään. Vähän ihmetellään (psykiatrien salakielellä) mixi kyselytutkimuxissa jää haaviin suht vähän narsisteja, kun psykiatrien vastaanotoilla niitä on kuin eliittiurheilijoita Salpausselällä. Niistä aika harvat varmaan on izeilmoittautujia.
xxx/ellauri104.html on line 160: Narsismin päätunnusmerkki on suuruudenhulluus, ihailun ezintä ja empatian puute. Tää saattaa vähän haitata tyypin menestystä ihmissuhteissa ja elämässä yleensä. Useimmissa tapauxissa potilaat esiintyy etevinä, vähexyy toisia ja mustaa niitä. Mutta sisäisesti nää "potilaat" tuntee olevansa kehnoja. Vaikka narsisti voi saada suuriakin saavutuxia, niin ei ne kuitenkaan pärjäile kun ne on niin kusipäisiä. Isoxi osaxi tää johtuu siitä ettei ne siedä minkäänlaista komentelua tai ojentelua, siis että niiltä puuttuu paizi empatia alempia kohtaan myös kunnioitus esimiehille.
xxx/ellauri104.html on line 174: Luulee ansaizevansa vähän kaikkea
xxx/ellauri104.html on line 195: Narsismi ei näy päältä, mutta monet niistä ottaa mömmöjä. Populasta niitä on alle prosentti, mutta hoidonalaisista 2-16 prosenttia. Lähinnä samanlaisia ovat antisosiaaliset, rajatilaiset ja näyttelijäpersoonallisuudet. Narsistille ei ole labratestiä. Jos terapeutti ei tykkää potilaasta, se saattaa hyvinkin olla narsisti. Se potilas. Narsisteista noin puolet on depressiivisiä ja vähintään yhtä monet vetää aineita. Kaikenlaisia terapioita voi kokeilla mutta ei pidä odottaa ihmeitä. Pöpilässä ne harvoin paranee. Toiset terapeutit koittaa olla pahoja poliiseja, toiset kilttejä; molemmista on suunnilleen yhtä vähän apua. Varsinkaan ryhmäterapia ei toimi ollenkaan. Lääkkeitä narsismiin ei ole. Depressiiviset epäonnistuneet narsistit tekee joskus izemurhia.
xxx/ellauri104.html on line 1106: Mut tähän väliin vähän nettifaktaa vihkikaavoista. Lähde: emeritus-piispa John Wikström Kotimaa-lehdessä.
xxx/ellauri104.html on line 1131: Vuoden 2004 käsikirjassa ei ole enää yhtään raamatunkohtaa, joka viittaisi luomiskertomusten tai huoneentaulujen patriarkaaliseen ihmis- ja avioliittokäsitykseen. Entistä selvemmin painotetaan puolisoiden tasavertaisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja tukea. Yhdessä rukouksessa on maininta siitä, että Jumala on asettanut avioliiton myös suojelemaan ja rikastuttamaan puolisoiden rakkautta. Tässä toistetaan jo edellisessä käsikirjassa esiintynyt ajatus avioliiton merkityksestä puolisoille. Vanhemmissa käsikirjoissa korostettiin useammin avioliiton merkitystä yhteiskunnalle. Nyt sen merkitys puolisoille saa enemmän huomiota. Porukoilla on yleensä niin vähän perittyä ettei siitä maxa vaivaa puhua. Avioliittokäsityksen mahdollista edelleen kehittämistä ajatellen tämä painopisteen muutos on varteenotettava asia.
xxx/ellauri104.html on line 1219: Elian ja Baalin kilpasytytys on muuten hyvin sama kuin se harppisaku-ihme jossa opettajan slaagi sai harppisakulapset vakuuttuneixi, kumpi oli vahvempi, sosialistivaltio vaiko pilviveikot ylhäällä. Näin nää meemit matkustelee, vähän muuttuu matkalla, mutta siltikin niitä on loppupeleissä vaan sormin laskettava määrä.
xxx/ellauri113.html on line 33: Stephen Hawkingista (8 January 1942 – 14 March 2018) tuli iän karttuessa yhä enemmän Alienin näköinen. Nuoruudenkuvista päätellen se oli nenäkäs heppuli. Se kävi Highschool for Girls-nimistä koulua ja oli keskikastia. Sen kaverit löi karkkipussista vetoa ettei siitä tule koskaan mitään. Hyvä veto, parempi kuin sen oma veto mustasta aukosta. Tänään luin että Hawking oli vähällä kuolla Iranissa 1962 suuressa maanjäristyxessä. Sattumalta juuri tänään tehtiin iranilaista ash-e-reshteh nimistä papukeittoa. Onkohan tää joku viesti Stepheniltä pimeältä tähdeltä? Oisko siltä karannut jotain infoa? Et älä pilkkaa mun muistoa tai mä mukiloin sun sisältämän informaation? Mustista aukoista uhosi popliinitakkinen Tofe Gefvert 70-luvulla mulle ja Eskille, mä en tiennyt yhtään mistä se messusi.
xxx/ellauri113.html on line 35: Mikä takia Hawking jäi Noobelitta? Asiallinen selitys on että sillä oli teorioita vähän kaikesta, mutta vähän kunnollisia. Suurin osa sen ennusteista ei ole vielä toteutunut (onnexi). Asiaton mutta ehkä sattuvampi selitys on että se oli friikki populisti, populääritieteilijä joka nautti hurjasti julkisesta esiintymisestä esim. Star Trekissä, se oli ratkiriemukasta. Sellaista ei muut fyysikot kazo hyvällä. No Feynmanilta sekin onnistui, sai friikin mainetta ja silti Noobelin. Ja Bob Zimmermannilta. Mutta Hawking jäi Philip Rothin kanssa mykkyrään turhaan yrittämään nuolla näppejään. Voisin lohduttaa että ei saanut Tofekaan.
xxx/ellauri113.html on line 40: Vittu oli sillä vammallakin 2 vaimoa! Eka vaimo Jane ei kestänyt koko elinkautista, ero tuli 30v liiton jälkeen. Janen naidessa Tapsan v. 1961 tauti ei ollut vielä tiedossa. Taisi olla aika järkytys. 3 lasta saivat silti aikaan, eli ei kaikki jäsenet olleet koko ajan heikkoja. No ei kyrvässä ole lihaxia, vaan paisuvaisia. Jane oli uskovainen, Tapsa ateisti, mistä tuli riitoja. Tapsa alkoi lähennellä hoizua Elaine Masonia, ja se oli Tapsa joka dumppas Janen Elainen eduxi (?) loppupeleissä. Mason ehti hoitaa Tapsaa vielä 11v. Bänät tuli kun Tapsa oli vähän vaille viisikymppinen. Silloinhan se hanin vaihto alkaa olla ajankohtainen menestyneillä miehillä. Me menestymättömät pidetään vaan samaa vanhaa kunnon Pattia.
xxx/ellauri113.html on line 68: Hawkingin kaveri Kip Thorne sai ärsyttävästi Nobelin fysiikanpalkinnon gravitaatioaalloista (niitä havaittiin ensimmäisen kerran 2015, Eskin mustan reiän törmätessä Erkki Valtaojan vastaavaan), vuotta ennen kuin Hawking kuukahti. Taisi ottaa vähän päähän. Ne puhuivat nuorukaisina enemmän naisista ja kuolemasta kuin fysiikasta. Mustista aukoista juttu nyrjähti ahtaampiin sfääreihin.
xxx/ellauri113.html on line 127: Ei Einsteinkaan siitä tykännyt. Ajan hidastuminen ei tuntunut niin pahalta, vaikka oishan se vähän kumma jos tyyppi palais matkalta 2K vuotta myöhemmin vielä nuorena. Singahtaako Jeesus juuri jossakin lähes valon nopeudella? Onxe jo kotimatkalla?
xxx/ellauri113.html on line 168: 1969 "Buzz" Aldrin ja "Veny Käsivahva" Armstrong laskeutuivat kuuhun potkiskelemaan kuupölyä. Pieni askel miehelle, vielä pienempi mieslajille. JOS laskeutuivat, ehkä se oli pelkkää huijausta, Pirkko Zilles on siitä vakuuttunut. Holokaustifilmitkin oli lavastettuja. Tapsa missas ohjelman, koska oli Liverpoolissa kuuuntelemassa René Thomin katastrofiteorian luentoa. L I V, E R P, double-O L, Liverpool FC. Not the plan! Noihin aikoihin ei ollut nettitelevisiota. Mä näin sen Münchenin juna-aseman telkkareista Kreetan-matkalla. Se muutti ihmislajin tulevaisuuden. Mitä vittua. Huonoon suuntaan se oli mennyt jo aikapäiviä. Kun kuulennot eivät jatkuneet, Tapsan tapaiset lupaavat nuoret brittitutkijat pettyivät ja alkoivat trainspotata sekä särkeä hylättyjä taloja Yorkshiren slummeissa. Falklandin sota vähän piristi, ja aavikkomyrsky, mutta nyt on taas pelkästään TYYYYLLLSÄÄÄÄ. Yxi poskilihas ei oikeen korvaa salikäyntejä. Brexit ei ehtinyt paljon haitata Tapsaa ennenkun se teki oman exitin. "Uusi miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma palauttaisi suuren yleisön innostuxen avaruutta ja ylipäänsä tiedettä kohtaan." Onhan paljon hauskempaa kazella kuin jätkän käy, ja ihmetellä huuli pyöreenä kun irtopäät ja suolenpätkät lentelevät epäonnistuneessa lähtökiireessä. Astronautteja vois taas haastatella tai niiden surevia perheitä ja niistä tehdä purkkakuvia, niinkuin hienolla 60-luvulla. Voi helvetti.
xxx/ellauri113.html on line 238: Albert Einsteinin suhteellisuusteoriassa avaruus ja aika ei ole kohtisuorassa vaan koordinaatit ovat vähän vinossa. Massaa saa vähemmän mutta painavampaa kun ajaa kovempaa. Kello hidastuu ja matka lyhenee.
xxx/ellauri113.html on line 280: Risto Orava puhui Wokulle LHC kiihdyttimestä, jota yritettiin houkutella Suomeen. Mikä ihmeen El José, ihmetteli Woku muttei kehdannut kysyä. Wokun eläke ei kertynyt Riston leivissä, se aikoo pakertaa Airbussilla pushing eighty ikäisex. Jaxaa jaxaa. Se on (oli) vikkelä kuin orava, menee (meni) kuin väkkärä. Vasaran paukutus da oben päätalolta päin on kyllä vähän hiljentynyt. Higgsin bosoni on painava, painavammat vielä Rikun bosat.
xxx/ellauri113.html on line 306: Reinikainen kirjoitti blogia Seurakuntalainen-verkkolehteen. 13.9.2017 hän hyökkäsi otsikolla "Kuinka huijarisaarnaaja diagnosoidaan" mm. Suomen piispoja vastaan[14], ja vähän myöhemmin otsikolla "Antikristillisen median analyysi" mm. kirkolliskokousta vastaan. 6.10.2017 Reinikainen siirtyi pitämään blogia Luominen-lehteen. Se puhuu hyvin sivistymättömästi, mikähän sen kotitausta on?
xxx/ellauri113.html on line 488: Jobin jumala oli tyly struzille, koska struzi välitti jumalasta yhtä vähän kuin sen munasta. Jumala oli hellä Aatamille ja Eevalle, lähetti niille kohta haikaran. Paavali Room.kirjeen luvussa 1 antaa ymmärtää, että eläinystävät sekaantuvat eläimiin. Aika outoa. Outo ajatus että luonnon ihmeet joita apinat ei pysty kopsaamaan olis argumentti luojan puolesta. Musta se on vaan osoitus apinoiden hybrixestä, samasta joka saa jotkut niistä uskomaan etne olis jonkun luojan suosikkipoikia. Kaiken muun paskan lisäxi Pekka on ryssävihainen. Minnekkäs lähimmäisten rakkaus on jäänyt luuraamaan?
xxx/ellauri113.html on line 584: Overlapping genes on saanut Pekan kuumumaan. Se näyttää olevan enemmänkin poikkeus, lähinnä viiruxilla ja mitokondrioissa sitä saattaa esiintyä. ERITTÄIN kummaa sepustusta että geenimuutoxet on aina huononnuxia, ja että antibioottiresistentit bakteerit käyttää antibiootteja kainalosauvoina, ja ne kuolevat kun potilas ei saa antibiootteja. Tästä kai vois jätkän panna viralta, ellei se olisi jo virkaheitto lääkäri. Mut on vaan hieno homma jos uskovaista halvexitaan, se on plussaa ylhäällä. Pekan perimä on mainio, koska se on jo 2v vanhempi kuin raamatussa luvattiin. Ei kannattaisi enää kloonata, liian vähän telomeerejä. Kuka haluaisikaan. 1 Pekassa on 1 liikaa.
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 408: Jos pieret vähän, olet tehnyt suuren määrän virheitä.
xxx/ellauri114.html on line 425: Kun pienemmät lapset ovat äidillään, Kalle käy aamuisin ennen töihin menoa kuntosalilla, keskittyy enemmän viiteen vanhempaan lapseen ja tekee enemmän kotitöitä. Kaikki jutut ovat tärkeitä, kiroilu kielletty. Muut vanhemmat ja uusperheen lapset tekevät vähän kotitöitä.
xxx/ellauri114.html on line 428: Peräänkuulutan aina isien roolia. Monet isät ja etenkin eronneet isät tuntuvat vähän kuin luovuttaneen. Isät tekevät asioita eri tavalla kuin äidit, mutta se ei ole väärin.
xxx/ellauri114.html on line 598: Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, ”Kuninkaani on sedek”) on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta suolaista veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. M: Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa? A: Tottakai, hetki vain, Loo-ot! Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa; esimerkiksi heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan ”Korkeimman Jumalan papiksi" (tää on sitaatti yhdestä psalmista). Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen vanhatestamentillisena avataarina Raamatussa. Saalemin uskotaan sijainneen nykyisen Jerusalemin paikalla. Nyt niitä on vähän joka kylässä.
xxx/ellauri116.html on line 39: Bill Gates rakastaa nopeita autoja. Gates ei ole järin kiinnostunut muista ihmisistä. Melinda Gates oli Microsoftin työntekijä, nyt hän harrastaa hyväntekeväisyyttä. Nyt hän on eronnut Billistä ja omistaa puolet Microsoftista. Molemmat ovat monimiljonääreixi varsin vaatimattomia herroja. Steven Ballmer hoitelee Billin seuraelämän kuvioita. Puhelin ei soi juuri koskaan. Hän lähettelee yötä päivää sähköposteja ja nauraa hykertelee kirjoittaessaan vihapuheita. (Tuttua.) Äiti pääsi sopuun kilpailuhenkisen pojan kanssa. Mary Gates kuoli Billin ja Melindan hääpäivänä. Pelaaminen on kivaa, työntekoa älykkäiden ihmisten seurassa. Menestys tarkoittaa sitä, että lyödään kilpailija lyttyyn. Hyvä ratkaisu on kova juttu tai tosi siistiä. Huono strategia on sekoa. Microsoftin asema läheni monopolia. Tuo on silkkaa valhetta, Gates huutaa pää punasena. Tytär Jenniferin synnyttyä hän saattoi olla vähän vähemmän uuvuttava ja hyvätapaisempi kuin ennen. Vähän. Bill Gates syytää Afrikkaan korzuja ja stratosfääriin auringon pimentävää rikkiä. Vain vainohullut selviävät hengissä, tiivistää Steve Bannon.
xxx/ellauri116.html on line 204: Ja kaikkein eniten läppä on, että koko tätä juttua promosi lähinnä miehet: poliisit, hyväntekijät, filosofit, poliitikot. Joo miehet splainaa kaiken kuoliaaxi. Naiset, lapset ei niitä kiinnosta. Ne haluu vaan puhuu ja keskustella, kuunnella omaa ääntänsä, max toistensa ääniä. No siltä se vähän näyttää kun kazoo about mitä vaan. Jep siis ihan. Mitä. Vaan.
xxx/ellauri116.html on line 220: Naiset eivät unohda, koska ne ovat sitä varten että sillä aikaa kun miehet sotivat ja tappavat ja sopivat ja keskustelevat ja kyntävät muiden maita, naiset kantavat lapset ja muistot joita kukaan ei halua. On ilmiselvää että Jeesus oli jemeniläinen nainen, tai sen tytär. Onko tämä rasismia? Siitäkö on aina kyse, nä-pöt-ti-mis-tä ja por-tais-ta? No kun tälläsen izekkään pienen syyn kertoo miljoonilla, syntyy sorto. Ei se sen kummempaa ole. Pitääkö kaikki hyttysetkin tappaa hyttysansoilla, kun ne vain imuskelis vähän verta apinoista? Eihän ne sille mitään voi. Kummatkaan. Se on taistelua henkiinjäämisestä. Apinat on vaan aika paljon joholla. Ne on pian lukuisampia kuin hyttyset. Bantukimalaiset on sorrettu jo hengiltä.
xxx/ellauri116.html on line 238: - Olen itse kohdannut ainoastaan viranomaissyrjintää. Hyvin harvoin kadun ihmisiltä kuulee mitään ikävää. Ne jotka haukkuvat ulkomaalaisia, haukkuvat suomalaisiakin. Syitä löytyy aina. Sen sijaan Hubarat surevat kaikkea sitä vääryyttä, jota heidän esikoisensa Shirley on joutunut kohtaamaan jo ala-asteelta alkaen. Pahimmillaan poikajoukko oli hakannut pienen tytön laudanpätkillä. Nimittely ja uhkailu jatkuvat yhä viikoittain. Shirleyllä on silkoiset mutta mustat hiuxet, korkee oza, ruskee iho, vähän liian pitkät kulmakarvat ja hirmu pienet daisarit. Ne on kaikki sukunäköä. Korvat sillä on pienet isältä ja äidiltä, ei kelpaisi miniäxi Riitta Rothille.
xxx/ellauri116.html on line 249: Kv minimiveroaste globaaleille yrityxille olisi hyvä asia, paizi 15% on aivan liian vähän. Siinä käy sama moka kuin minimipalkassa, minimirimasta tulee maximikatto. Perussa oikeistopopulistipresidenttiehdokas on japski ämmä, varmaan Japanista sodan jälkeen paenneiden fasistien jälkeläinen. Vasemmistoehdokas on miekkonen, varmaan joku intiaani tai mestizi. Oikeistopopulistien ja vasemmistolaisten ero on ketä ne luulee kannattavan mätkiä päästäxeen ize paremmille leiville. Oikeistopopulistit luulevat että on vielä riittävästi niitä huonompia että kanzii ulvoa kapitalistisutten kanssa samassa kimpassa kuin Surku Yniäinen ja mätkiä niiden apulaisina vielä surkeampia. Vasemmistolaiset arvioivat ize olevansa jo niin pohjalla, että paras strategia on ravistella rikkaampia siinä toivossa että pennosia putoo niiden lahkeista. Tavoite on sama, me first, keinot toiset.
xxx/ellauri116.html on line 345: Musta vähän tuntuu et Vargas on eniten kiinnostunut siitä Shalom Schwartzin pizzapalasta, jossa on öykkärien arvot 4-5 päällysteenä. Sixiköhän se on niin kuivaa luettavaa.
xxx/ellauri116.html on line 363: Oravat puhuvat ristiin eivätkö teistäkin? Tämä Naken aforismi on tullut käyttöön monasti. Lähes joka ikinen pointti jonka kuulee esitettävän on vähän ajan kuluttua vastassa täsmälleen vastakkaisena. Jos uskoo kaiken uskoo sekä pee että eipee, niin sitten uskoo mitä tahansa. Ex falso quodlibet. Paizi ettei apinat nää usko siltikään kuin valikoiden, koska apinanpään laakerit ei ole niin hyvin rasvatut että ne osais edes todistaa ton vertasen. Siellä lilluu mahdottomat mahdolliset maailmat sulassa sovussa. Toisin Leibniz joka eli parhaassa mahdollisessa koska näitä on vaan tää 1.
xxx/ellauri116.html on line 450: Toisen alistaminen on heikkoutta voiman valepuvussa. Täh? tää lause putkahti tähän vähän puskista. Niinhän se on mutta onkohan se sittenkään niin? Eikös se ole pikemminkin sortoa voiman valepuvussa? Väkivalta on väkinäistä valtaa eikä arvovaltaa, mutta valtaa se silti on.
xxx/ellauri116.html on line 515: Narsistien sexi on tunteetonta, suoritekeskeistä ja alistavaa. Oiskohan tässäkin niin että ne edustaa toista darwinistista pelitapaa, tässä tapauxessa sellaista että määrä korvaa laadun? Bylsi mahdollisimman monta kertaa mahdollisimman montaa hoitoa, sillä laillakin voi koittaa lisääntymismenestystä lisätä. Tähän nazaa hyvin se, ettei ne ole järin kiinnostuneista jälkikasvun hoidosta. Noudattelevat vähän niinkö tollasta kalojen lisääntymisstrategiaa. Kylmiä kalojahan ne justiinsa ovat, milloin eivät esitä kiimaisia kuumia koiria päästäxeen uudelle pukille. Ei lainkaan hellyyttä, ei kosketuxia, vain pano, jossa hän oli duracell-pupuakin nopeampi. Hän oli tikka, joka hakkasi. Koin olevani pelkkä karvahattu. Hän niisti minuun izensä. Minä olisin halunnut hellimistä ja kohtaamista. Sitä ei ollut vaikka hän teknisesti tyydyttikin minut.
xxx/ellauri116.html on line 522: Kiusaamista esiintyy yleisimmin silloin, kun orjilla ja herroilla on huonot välit ja tyytyväisyys herroihin on vähäistä, työ on ikävää, organisaatio on muuttunut, ilmapiiri sallii kiusaamisen ja orjien välit ovat huonot. Hierarkinen valtarakenne ja autoritäärinen johtaminen altistavat häirinnälle. Kiusaamista on eniten julkisella sektorilla, sexuaalista häirintää elokuva-alalla ja puolustusvoimissa. Se on väkivaltaa, ja väkivalta on lisäväkivallalla rangaistava teko. Tulehduxen alkusyy on yleensä narsistinen pomo.
xxx/ellauri120.html on line 148: / ˌ d ɪ s i ɑːr k ə s ... m ɪ s æ n ə / ; Greek : Δικαίαρχος Dikaiarkhos ; c. 350 - n. 285 BC ), kirjoitetaan myös Dicearchus tai Dicearch ( / d ɪ s i ɑːr k / ), oli kreikkalainen filosofi, kartografi, maantieteilijä, matemaatikko ja kirjailija. Dicaearchus oli Aristoteleen opiskelija lyseossa. Hyvin vähän hänen työstään on säilynyt. Hän kirjoitti historiaa ja maantiedettä sekä Kreikassa , joista hänen tärkein työ oli hänen elämä Kreikka. Hän antoi merkittävän panoksen kartografian kentälle , jossa hän käytti ensimmäisten joukossa maantieteellisiä koordinaatteja. Hän kirjoitti myös kirjoja filosofiasta ja politiikasta . Elämä Hän oli poika yhden Pheidias, ja syntynyt Mes- on Sisiliassa , vaikka hän läpäisi suurimman osan elämästään Kreikassa, ja erityisesti Peloponnesoksen. Hän oli Aristoteleen opetuslapsi ja Theophrastuksen ystävä, jolle hän omisti joitain kirjoituksiaan. Hän kuoli noin 285 eaa. Dicaearchus - https://fi.xcv.wiki/wiki/Dicaearchus.
xxx/ellauri120.html on line 172: – Hän on jossain määrin taipuvainen ohjaamaan vähän kaikkea. Hän haluaa käyttää ylipääjyrsijälle kuuluvaa valtaa, ja käyttää sitä tarvittaessa aika alaskin saakka. Se on leimannut hyvin paljon hänen tekemistään, virkamies sanoo.
xxx/ellauri120.html on line 287: hurjasti rakastavien vähän ylikypsien
xxx/ellauri120.html on line 292: horisevalla tavallamme edes toisillemme vähän vielä
xxx/ellauri121.html on line 42: Miten varhaiskasvattajat syöttävät uskonnollisen pajunköyden alle esikouluikäisille? Lapsi tajuaa syntyneensä, elävänsä ja kuolevansa jotain 3-4 vuotiaana. Montaigne 10x vanhempana pelkää kuolemaa ja koittaa turhaan vakuuttaa izelleen ettei se ole mikään juttu. Uskonnolla ei ole varmempaa perustusta apinassa kuin kuoleman halvexunta. Siitäkö narusta tulisi varhaiskasvattajankin vetäistä? Eikö se ole vähän ennenaikaista? Ei sunkaan, nuorna viza viuhutettava.
xxx/ellauri121.html on line 64: Hanna Rothman jakoi köyhien kotien lapsille Fröbelin palikat. Pestalozzi-kylästä, jonne CEC antoi charityä. Hannan ja sen kaverin elämää säväytti vahva kristillinen vakaumus. Lastentarhatoiminnan pohjana oli kristillinen etikka. Kasvatuxessa painotettiin eritoten lähimmäisen rakkautta ja kiitollisuutta tädeille. Tavoitteena oli luoda luottamus jumalan huolenpitoon viimeistään ison kiven takana. Kristillistä pohjaa pidettiin izestään selviönä aina 60-luvulle saakka. 1979 mietinnössä sanotaan että uskonnollisen vakaumuxen tukemisessa on kunnioitettava lasten vanhempien tai huoltajien vakaumusta. Mutta lapsen pitää saada tilaisuus hiljentyä ja vastauxia uskonnollisiin kysymyxiinsä. Päiväkodeissa onkin aika meteli. Päikkkäreillä hiljennytään rukousmatolle. Tarhatädit oli aivan ulalla. Onko Allah ainoa, vai onko kolminaisuus oikea? Onnexi mamuja oli suht vähän vielä 80-luvulla.
xxx/ellauri121.html on line 118: Katja Castillo vastaa Karen Murrisin kuzuun kertoa lapsista omilla sanoilla. Mrazafamdl afdafuoic aghacioägok. Rakastan näitä porsaanreikiä sanoi Calvin kokeessa, jossa piti selittää painovoimalakia omilla sanoilla. Emmanuel Levinasin mukaan eettisyys tiivistyy minuuden kyseenalaistamiseen, joka sysää kohti vastuullisuutta. Tää kuulostaa just päinvastaiselta kuin muilla existentialisteilla, jonka miälestä tollanen luonteeltaan yxilöllisnarsistinen kazomus on eettisin. Musta Levinas on vähän paremmin asioista jyvällä. Vittuako sitä pitää aina ajatella izeä, pitää huolta numero 1:stä.
xxx/ellauri121.html on line 134: Tästä syyllistamisläpästä taitaa olla jossakin jo puhetta. Kuulostaa ihan Sekulta. Emmä sitä kyllä oikein tajua. "Näin ei ole siksi, että jokin asia olisi suoranaisesti minun syytäni, vaan koska omalla 'samuudellani' on automaattisesti toisten kasvoja katsoessa totaalista vastuuta kaikista ja kaikesta." Ei sixi vaan sixi. Äiti oli väsynyt. Mulla on aina enemmän vastuuta kuin toisella. Nojaa, sanoisin että yhtä paljon tai vähän sitä on kaikilla. Siitä olen kyllä samaa mieltä ettei kannata syytellä toisia jos izellä käy huonosti. Mut hei, jos kerta toinen on erilainen kuin mä, miten me sit ollaan nyt yhtäkkiä taas samixia? Ei tää kyllä ihan pelitä.
xxx/ellauri121.html on line 252: Tapauksesta on kirjoitettu valtavasti. Siksi Heikka vähän ihmetteleekin, ettei pääepäillyn jälkeläisiltä ole koskaan kysytty mitään. Osa tutkijoistakin tuntuu nimeävän hänen isoisänsä ilman muuta ampujaksi, vaikka asiassa on paljon epäselvää.
xxx/ellauri121.html on line 338: Atwoodin zargat noobeliin tais mennä kunse toinen vanha vaahteranlehtinen tuli valituksi hiljan sen sijasta, Alice Munro nimittäin 2013. Ton vaatimattoman kuvernöörin palkinnon se sai, ja joitain bookereita. Se syntyi 1939, eli nyt on jo yli 80 lasissa. Rahnaa on kyllä tullut ikkunoista ja ovista. Ja kiltti mies, vaikka vainaja. On se vähän tollanen Milli-Molli tapaus, paizi tota Noobelia, jonka suhteen sille kävi heikosti kuten Philip Rothille Saul Bellowin ansiosta: toinen liian samanlainen kummajainen ehti viedä pokaalin.
xxx/ellauri121.html on line 352: Janine on samanlainen vetelys kuin leffassa muttei silmätön. Ollaan puolessa välissä. Moira on karannut. Ei ole kerrottu eze oli Junebugin petikaveri. Sikäli kun muistan; kirja ja sarja menee vähän sekasin. Leffassa on ääreist paljon enempi bylsintää kuin kirjassa, muuten kazelijat herpaantuis."Alahuulellani helmeilee jo hiki kun odotan väistämätöntä munaa." Mitä! Tuleeko nyt bylsintäkohtaus? Naah, pelkkää boredomia.
xxx/ellauri121.html on line 393: Kun Peggy tarttuu Fredin kuulakärkikynään (der Kulli) se ihan tuntee sanan mahdin. Penis mightier than the sword, kuten britti maanmies Lytton muotoili. Peggy kokee siitä peniskateutta. Jo sen piteleminen synnyttää kateutta. Kadehdin komentajalta hänen kynäänsä. Mielelläni ruuvaisin sen irti. Mulla on vaan tuppi, eli penaali. Anista penaaliin, se on pygofiliaa. Peggy ei ole penaalin terävimpiä kyniä. Nolite bastardes carborundorum. Sen vizikkyyttä on vähän vaikeaa selittää sellaiselle joka ei osaa latinaa. Vielä vaikeampi sellaiselle joka osaa. Vitun hölmöt anglosaxit.
xxx/ellauri122.html on line 101: Anna sille vähän tilaa aina kun se tarvizee. Se auttaa sitä rentoutumaan, selvittämään päänsä, järkeilemään ratkaisuja ongelmiin (if any), ja sitten tekemään oikeita suunnitelmia sun pään ylize ja menoxi.
xxx/ellauri122.html on line 131: Tässä viestiketjussa mieltä kiinnittää se havainto, että tämmönen käsineitomainen nöyristely miesten edessä voi olla ainoastaan peräisin patriarkaatin peräsuolesta, ja niinpä vähääkään ei yllätä, että näissä luultavasti jenkkiohjeissa on vanha antivihtahousu Mighty Mouse taas takaajana Helmi Puhdassydän jalat harallansa tarakalla.
xxx/ellauri122.html on line 145: Molemmat haukkuivat, Max ehkä vähän vähemmän. Tiede-lehden mukaan katumus on hyvä asia. Poikkeuksena on, että äiti ei saa omia lapsiansa katua, se on tabua. Mutta kyllä omia lapsia on oikeus vihata, korjaa Pirkko Hiekkala. Ja haukkua, huomauttaa herra Haahti kuopasta.
xxx/ellauri122.html on line 344: Aikuisvaipassa on kaikki, mitä Annastiina toivoo pilluverholta: edulliset käyttökustannukset, vähäiset päästöt ja tilaa koko perheelle.
xxx/ellauri122.html on line 934: Natelyn huora kuvataan erittäin väsyneenä prostituoituna, joka ei ole kiinnostunut seksistä ja haluaa mieluummin nukkua. Nuorempi sisarensa vainoaa häntä jatkuvasti. Siksi luutnantti Nately, joka on hullun rakastunut häneen, ei voi suostutella häntä ryhtymään merkitykselliseen suhteeseen hänen kanssaan. Hän kihlautuu naiseen seksuaalisesti, mutta se on kylmää ja mekaanista, sillä hän kieltäytyy viettämästä aikaa Natelyn kanssa ilman palkkaa. Kapteeni Black nukkui usein hänen kanssaan ärsyttääkseen Natelya. Kun hiän kuitenkin vihdoin lepää, hiän rakastuu Natelyyn yhtä hullusti kuin hänkin häneen. Pian sen jälkeen Nately kuolee taistelutehtävässä. Kun Yossarian saapuu Roomaan kertomaan hänelle huonoja uutisia, Natelyn huora syyttää Yossariania Natelyn kuolemasta. Myöhemmin hiän omistautuu Yossarianin takaa-ajoon ja väijyttää häntä useita kertoja romaanin loppuosan aikana yrittääkseen kostaa Natelyn kuolemasta puukottamalla häntä. Hiän onnistuu lopulta puukottamaan häntä kylkeen ja lähettämään hänet sairaalaan. Toinen hiänen hyökkäyksistään on kirjan viimeinen, vaikkakin vähäinen, koominen tapahtuma.
xxx/ellauri123.html on line 251: Mieti vähä mitä laitat, vitun epäsmuuttia
xxx/ellauri123.html on line 364: Sysmän kirjaston uutuushyllystä löytyi jonkun pelle-Hermannin, kiteeläisen sakumamun, omaa pikku wellness-kirkkoa ylläpitävän puolisekopään kyhäilemä kabbalistinen omakustanne, jonka esikuvana on ollut reb Freek Weinrebin, valkovenäläisen jutkumytomaanin ja huijarin joku 900-sivunen pläjäys. Rebin molemman isoisät oli hasidioppineita, Reb ize sotarikollinen ja parantumaton satusetä. Ei helkatti, kyllä totuus on paljon uskomattomampaa tarinaa. Hermanni kyllä mainizee että Rebillä oli vähän vaikeuxia sodanaikaisten jutkuvedätysten kaa ja niistä se joutui lukemaan tiilenpäitäkin, mutta se olikin sen ihan parasta aikaa, pääsi rauhassa planeeraamaan uusia jäyniä. Niinkuin laittomia lääkärileikkejä ja tätä kabbalistipaskaa.
xxx/ellauri123.html on line 720: Oliko Vladi pedofiili? Ihan takuulla. Oliko Thomas Mann pedofiili? Wahrscheinlich. Harry Edgar eli Edgar Allan Poe joka nai 14vee Virginiaa oli ainakin. Poe-poe paapa tuli sinne ennennaikaisesti. Niin ja Lewis Carroll joka katosi irvistellen Liisan ihmemaahan. Nausikaa oli samaa sarjaa jota Odysseus tirkisteli puskista. Ja apokryfikirjan Susanna. Abelard bylsi oppilastaan Heloisea, ja samaan syyllistyi JJ:n Pröö ja JJ vähän izekin. Humbertin etunimet oli sattuvasti Jean-Jacques. Pamelan tuleva aviomies yritti samaa kotona mutta Pamela piti pintansa ja pikkuhousunsa. Näitä piisaa kirjallisuudessa. Goethe pani niitä pyykkikorikaupalla, Mignon-munamies. Kennst du das Land wo die Zitronen blühen? Lolitan myttyyntyneet pikkarit hajahti vinkeältä. Robert Zimmermann (aka Dylan) bylsi 12-vuotiasta 50 vuotta sitten Nykissä. Antoi sille viinaxia ja huumeita. Woody Allen bylsi korealaista lapsipuoltansa. Aira Samulin puolustaa lempiystäväänsä Peter Nygårdia. Nyt on Airan rahat lopussa, se joutuu pyytämään lapsenlapsilta perinnöstä förskottia.
xxx/ellauri123.html on line 868: nytkähtelivät vähän lojuessaan elävässä
xxx/ellauri123.html on line 935: ja hänen hyvin vähäpätöisten alusvaatteittensa
xxx/ellauri123.html on line 1207: Et si peu fréquenté qu’on sente de la porte Ja niin vähän käytetty että haisee jo ovelta
xxx/ellauri123.html on line 1208: Un relent vermoulu, une peau déjà morte vähän homeelta, ammoin kuolleelta turkilta,
xxx/ellauri124.html on line 297: Joskus nuorisoa on vähän vaikea ymmärtää, koska se on prikulleen samanlaista kuin aina. Kun tädit ottaa käyttöön jonkun emojin se on auttamatta out. Tazkoilla izensä kirjavoineet tulevat huomaamaan, että niistä tulee ajan kanssa hullunvarmoja tätileimoja. Parasta ennen-päivä on jo lähellä.
xxx/ellauri124.html on line 1081: Kulttuurisista kysymyksistä Open AI:n edustajat ovat silti puhuneet yllättävän vähän. Sen tekoälyt on koulutettu pääasiassa länsimaisella internetsisällöllä, joten malleihin on sisäänrakennettu kaikki Ukraina-vinoumat ja rasismi, joka internetistä löytyy. Käytännössä GPT-mallit siis heijastelevat juuri niitä ennakkoluuloja ja vinoumia, joita ihmisillä on. Sopimattoman ja häiritsevän sisällön perkaamiseen Open AI on käyttänyt afrikkalaista matalapalkkaista työvoimaa.
xxx/ellauri125.html on line 76: Boucherin kuuluisimpia töitä ovat muun muassa Lepäävä tyttö (siinä on sama odaliski Mme Boucher vähän laihempana ja söpömpänä) ja Lammaspaimen ja tyttö lepäämässä. "Lepäämässä", kylläkai, vilauttelemassa sulojaan. Suloista vaimoa se saa kiittää maineestaan.
xxx/ellauri125.html on line 598: Walt oli ent. sotilas joka neekerinä taisteli integraation puolesta. Coleman piileskeli palefacena oma napa aina lähinnä. Se on individualismia. Kyllä tää on niin nähtävä et Pepun oma irtoaminen juutalaisuudesta on se mitä se tässä jaxaa märehtiä. Exiinä American Pastoralissa ole vähän sama tematiikka? Kaise sit oli jäänyt närästämään.
xxx/ellauri125.html on line 605: Mixi ihmiset tappavat izensä. Mixi on massamurhaajia. Se on aina kiehtonut minua. Kuolema yleensä. KILL, niin ja FUCK. Ja EATkin vähän. Faunia oli kokenut niin kovia ettei sitä edes ällöttänyt että Coleman oli neekeri.
xxx/ellauri125.html on line 668: Kun hain Paulia Luisaa ja Nuuttia Lahden rautatieasemalta Rauhixeen, kuuntelin öisellä parkkipaikalla autostereoista Bo Burnhamin spesiaaleja. Roopen rant Kill yourself pani miettimään onko se sittenkin vähän misogyyninen? Se vinoilee 2lle kuuluisammalle musikantille ja 1 vielä kuuluisammalle isohäntäiselle superjulkkixelle vähän suspektisti, Nim. Katy Perry ja Courtney Love. (Pst kaikki nää on mulle täysin uusia tuttavuuksia, Oprahia lukuunottamatta.)
xxx/ellauri125.html on line 748: Who the fuck is Courtney Love? Se on nähtävästi kovia kokenut mutta loppumattoman yritteliäs punk-kauden ex-typykkä, vähän niinkuin Californian Tuxu Tukiainen.
xxx/ellauri126.html on line 219: Paula Salomaa on tietokirjailija. Ei siis tietääkseni psykoterapeutti, psykologi eikä psykiatri. Studio55:n haastattelussa hän puhuu "narsismin vuosisadasta" viitaten 1900-lukuun sekä "tietoisuuden evoluution seuraavasta vaiheesta", joka alkaa nyt 2000-luvulla johtaen ???? jonnekin. Tämä jäi vähän epäselväksi. Itse uskon, että asia on juuri päinvastoin noiden vuosisatojen suhteen.
xxx/ellauri126.html on line 220: Tämäkin haastattelu oli yhtä pinnallista hölynpölyä, jota jokainen vähänkään narsismista tietävä kadunmies voisi suoltaa.
xxx/ellauri126.html on line 230: Minusta voisi paremminkin puhua narsisisen toimintatavan perheistä, johon kuuluu nöyryytys, vähättely, alistaminen. Lapsista suositaan sitä, joka eniten kiusaa. Empaattiset ja herkemmät joutuu alistumaan. Nämähän yleensä löytää toisensa tai niinkuin alkoholistien perheen lapsetkin.
xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
xxx/ellauri126.html on line 723: Narsismista toipunut ei pyydä mitään lisää vaan kiittää tästäkin vähästä. Sitä ei voi enää pettää, kerze ei enää huoli mammonasta. Viekee vuan kaek, viekee vaekka tuhkatkin pesästä, mie en välitä.
xxx/ellauri126.html on line 814: Muita sanontoja joita voisi käyttää jossain myöhemmässä jaxossa: Kattoo jynkkyä muna kädessä, vetää pannuun, tempasta lättyyn, tärppää kaaliin, vedellä poijuun, ruuvaa turpaan, laittaa urakalla pataan. Täyttä kuraa. Ime kiviä! Vitutuxen aiheita löytyy aakkostettuna takakannessa. Aika moneen on helppo yhtyä, vaikka osa alkaa olla vähän liian millenniaalia.
xxx/ellauri127.html on line 224: Asta Leppä on Laihempi kuin Omaheimo, mutta sekin murehtii miten saamme uuninpankkopojat herätetyxi unelmoimaan kylpytynnyristä. Onkohan niiden premissit ihan kunnossa? Eikö Buddha ja Jeesus juuri tuominneet sellaisen unelmoinnin? Vai onko nää entisajan uuninpankkogurut keskiluokan mielestä vähän trashy? Diogeneen rikkinäinen nappiverkkari ei ollut merkkivaatehtimosta.
xxx/ellauri127.html on line 736: Fanny Brawne met Keats, who was her neighbour in Hampstead, at the beginning of his brief period of intense creative activity in 1818. Although his first written impressions of Brawne were quite critical, his imagination seems to have turned her into the goddess-figure he needed to worship, as expressed in Endymion, and scholars have acknowledged her as his muse. On se vähän intiaanin näköinen.
xxx/ellauri127.html on line 916: Or sinking as the light wind lives or dies; Tai painuu hemmettiin kun alkaa vähän tuulla;
xxx/ellauri128.html on line 55: Vaakulla on FUCK! vähän aliedustettuna, siihennähden että se oli nuorten opiskelijaneitosten ahkera poraaja. Tätä kelpaa verrata Turmiolan Tommin aiheisiin alempana. Ensivaikutelma ozikoista on, että Vaakku esiintyy herrasväen edustajana, kun taas Tommi törisee tukevasti palkansaajaluokassa.
xxx/ellauri128.html on line 66: