Mikkis Männlichkeit
ellauri315.html on line 276: Kerenski pakeni bolshevikkeja ja pötki Pihkovaan (tietysti), missä hän kokosi uskollisia joukkoja yrittääkseen valloittaa pääkaupungin takaisin. Vituralle meni sekin yritys. Ai ai Kerenski, turhat on sun elkeesi. Kerensky pakeni niukasti, ja hän vietti seuraavat muutamat viikot piilossa ennen kuin pakeni maasta ja saapui lopulta Ranskaan. Venäjän sisällissodan aikana hän ei tukenut kumpaakaan puolta, koska hän vastusti sekä bolshevikkien hallintoa että valkoista liikettä.
ellauri321.html on line 86: Jos se kallistaa meidät paheksumaan muiden vikoja, se yllyttää meidät vihaamaan heidän menestystään yhtä lailla. Jopa voimakkaimmat mieltymyksemme ja sympatiamme kääntyvät pian tälle uralle. Halveksimme yhtä, kadehdimme ja mieluusti nöyryytämme toista.
ellauri327.html on line 464: Hirviniemen poikkeuksellisen härskeistä seksiviesteistä, joita hän on lähetellyt useille naisille vuosien ajan, on nyt noussut kohua. Seiskan mukaan Hirviniemi on pommittanut sekä tavallisia naisia, että julkkisnaisia viesteillään. Hän on lehden mukaan myös ehdottanut, että naiset voisivat käyttää hänen kanssaan kokaiinia seksin harrastamisen yhteydessä. Lisäksi Hirviniemen kerrotaan lähetelleen seksiviestejä myös työkavereilleen ja Mr. "Jamihousu" Lotharille eri tuotantojen kuvauksissa. Osa naisista kieltäytyi haastattelusta, koska he pelkäävät, että tästä koituisi haittaa heidän uralle. Erika sejase ei edes tunne koko miestä mutta saa siltä näitä kyrvänkuvia. Marika Fingerhål puolestaan on puolustanut Akua somessa. Hän on myös puolustanut miehiä yleisesti raivokkaiden feministien miesvihan edessä.
ellauri348.html on line 207: Luihu kynäilijä Vaclav Havel vääntelee taas toivoa vituralle ihan simona. Se ei ole onnistumisen tunnetta (no ei tietysti!) eikä se ole halukkuutta investoida johkin yrityxeen (tästähän Vaclavin suku oli hyvin perillä), vaan se on taitoa toimia hyvän asian puolesta. No hemmetti, ei toivo ole mikään taito! "Osasitko toivoa oikein joulupukilta? Toivotpa sinä etevästi! Taidatpa olla kokenut toivoja. Meillä on toivotreenit tänään, tuutko mukaan?" "Toivon vastavallankumousta, koska niin on oikein tehdä, vaikka hommat heittäisivät sezuuria." Kaikki tää hölinä on epäkieliopillista!
ellauri369.html on line 186: Suomalaiset ovat käsittämättömiä luontovihamielisiä ääliöitä, tomppeleita omanvoitonpyyntisiä törkimyxiä. Tosiaan toivon että maa palautetaan Venäjän suuriruhtinaskunnaxi ja mezät ennallistetaan samalla. Hölmöt siniristiliput voi antaa takaisin Pietarin purjehdusseuralle. Leijonia täällä ei ole koskaan ollutkaan paizi Ruokolahdella. Pian ei ole edes liito-oravia. Linnut nieleskelevät lyijyhauleja ja kakovat merimuovia.
ellauri370.html on line 579: Sittemmin goblini lähti diplomaattiuralle ja työskenteli Bernissä, Hannoverissa, Teheranissa, Rio de Janeirossa ja Tukholmassa. Kaikkia näitä paikkoja hän vihasi. Persia ja Kreikka olivat hänen ainoat asemapaikkansa, joihin hän oli mieltynyt, koska siellä oli nubiileja naisia.
ellauri390.html on line 117: Ei olisi uskonut. Ja niin oli maisteri kyläläisten luottamuksen voittanut, Yhteistoiminnassa siinä ruvettiin maatalouden edistämistyötä tekemään. Ja kun havaittiin, että yhteinen kokoushuone niin nuorten tilaisuuksia kuin partasuu-uroiden kokoontumistakin varten jo oli tarpeen, päätettiin ryhtyä puuhaamaan maamiesseuralle omaa taloa. Eikä se jäännytkään vain pelkäksi päätöksenteoksi, sillä pari, kolme vuotta kun oli varoja keräilty toimeenpanemalla iltamia kotona ja ryöstelemällä naapurikylissă, niin jopa talon rakentaminen aloitettiin. Asutushallitukselta saatiin erään uudistilan maasta sopiva tontti ja Metsähallitukselta sopuhintaan hirret. Kylän omat timpermannit rakensivat.
ellauri401.html on line 441: Kerran kun vaadittiin Seuralle määräysvaltaa, vastasi Pekka: Seura olen minä. Fredrika Riipisen tulkinta oli, että… …Pekka oli kaurisluonne. Nehän ovat aina riippuvaisia toisten luottamuksesta. Pekka sanoikin: ”Jos minua rakastetaan, ei mikään ole mahdotonta minulle saada aikaan.” Hän saattoi olla kuin auringonpaiste, loistaa täydeltä terältä, silloin kun ympäristö oli sopusointuinen, mutta hän oli synkkä kuin ukkospilvi, milloin kaikki ei ollut hyvin hänen mielestään. Synkkänä ollessaan hän oli aivan lamassa, ruumis velttona ja työhön kykenemättömänä. Hänen kasvonsakin näyttivät tummilta. Vihainen hän ei oikeastaan ollut milloinkaan, vaikka hänen joku sanansa saattoi tuntua kiukkuiselta. Hänellä olisi kyllä usein ollut syytä olla meille vihainen, mutta me nauroimme usein hänelle selän takana. Tyypillinen narsisti.
xxx/ellauri059.html on line 151: Hizi tää on aivan samantasoista paskaa kuin isoveli jenkeissä, missä Floridan MAGA-lippalakkipäiset vanhuxet ajaa jonoissa golfautoilla kuuntelemaan Trumpia kuin jotain vapaiden markkinoiden vapahtajaa. Sen paras piirre on sen rehellisyys. Säälittävää. Ruozi on mennyt aivan kuralle. Ruozalaiset nuoret lähtee maasta kuin rotat laivasta. Niin jenkeistäkin.
xxx/ellauri103.html on line 584: Shell yhtiö on ollut niin roistomainen kautta linjan ettei liene sattuma kapeahartiaisen ex-Nokialaisen Ollilan jorman palkkaaminen sinne sen ajettua suomen ainoon brändin kuralle kuin kiinalaisen konttilaivan poikittain Suezin kanavaan. Taisi Eski nuolla siinä(kin) kohtaa vikapersettä. Vaan mitä keskustalaiselta voi muuta odottaa.
xxx/ellauri113.html on line 123: niin miten se voi mennä kiekuralle? Missä se on sen aikaa kun se matkaa taaxepäin? Ei ajassa vaan jossain viidennessä ulottuvuudessa? Vai voiko aika ize kiertää kehää? Tapahtumiin tulee sillon toistoa ja/tai epäjatkuvuus kuin uudelleen pyörivässä filmissä.
xxx/ellauri177.html on line 56: Pieni pinkki possu saa papin aivan kuralle. Possu saa sen muistamaan taas Albinen. Se menee aivan punaisexi.
xxx/ellauri202.html on line 40: Šolohov syntyi Venäjän keisarikunnan Donin kasakoiden alueella 1905. Hänen kasakkasukuisella äidillään oli suuri vaikutus pojan kehitykseen. Sisällissodan aikana hän liittyi bolševikkeihin ja joutui kaksi kertaa teloitetuksi tämän vuoksi. Vuonna 1922 hän siirtyi Moskovaan ja ryhtyi kirjallisella uralle.
xxx/ellauri208.html on line 662: Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Vapaus on vain fiktio (kz. johdanto). Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?
xxx/ellauri233.html on line 88: – Vad vill du att ska stå i dödsannonsen eller på gravstenen? Jag har aldrig hört någon som vill att det ska stå: ”det gick smidigt”. Om vi bara låter livet rulla på tappar vi lusten att leva. No vittu juippi olishan se hienoa jos voisi oikeasti sanoa "Hyvinhän se meni" kiven takana. Mutta kyllä ehtii mennä niin moni juttu vituralleen ennen henxeleitä, että harva voisi hyvällä omallatunnolla allekirjoittaa tollasta deviisiä. I for one oisin ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen.
xxx/ellauri252.html on line 215: Ize asiassa Hande oli vaan vitun kade siitä että muut retiisikirjailijat saavat pääsylipun Urkin bileisiin vaan ei se. Eijan kanssa äyskivät pojalle ja vahtaavat sitten töllöstä Penan frakkia, Tuula2n peruukkia, kammattua Arvo Turilasta ja minihameista Brita Polttilaa. Järjestäytynyt työväenliike näki syystä von Blitzin negatiivisexi navaxi. Sen asenteet on täysporvarillisia. Kirjassa 6/12 runoilija sammuu linnaan matkaavan autoletkan eteen. Hande nostaa tukirahoja muka vastentahtoisesti eikä palkinnotkaan jää postiin seisomaan. Eijan kanssa meni kuralle heti pikku Markun synnyttyä. Ei olis pitänyt hankkia perheeseen toista lasta.
xxx/ellauri253.html on line 467: Kaikki menee todennäköisesti vituralleen koska Ervasti on mammanpoju. Raskolnikovin mielestä joillakuilla kuten Raskolnikov on niikö lupa tappaa. Toinen samanlainen poikkeusihminen on Harry herttua. Harry ei pitänyt talibaaneja ihmisinä. Harry sai niistä nirhatuxi 25 "shakki nappulaa". Harryn sukuelimet tosin paleltuivat. Harry on Britannian kuningaskunnan Simo Häyhä. Kolmas on sitten tää Ervasti. Epääminen, ei evääminen Unski, et osaa suomea.
xxx/ellauri286.html on line 457: Persuäijän ja valkoverisen virolaisen liitto ei voi kuin mennä vituralle, kun kumpikin häpee izeään ja toisiaan. Tytär häpee molempia ja izeään. Sun koirakin häpee sua. Keskiluokkaan pyrkijät ja siitä putoavat häpeilevät eniten.
xxx/ellauri295.html on line 280: Erno Paasilinna (1935–2000) oli suomalainen vittuilija, joka kirjoitti aktiiviuransa aikana satoja vittumaisia kirjoituksia. Ura huipentui vuonna 1984 myönnettyyn Finladia-palkintoon, joka lipsahti Paasilinnalle yhteiskuntasatiirista vittuilua edustavalla vittuilulla Yksinäisyys ja uhma. Lautakunnan kämmi oli ymmärrettävä, koska palkinto jaettiin tuona vuonna vasta ensimmäistä kertaa ja mukana jakamassa oli Esa Saarinen. Paasilinna esiintyi myös usein television ajankohtaisohjelmissa heittämässä vittumaisia kysymyksiä haastateltaville henkilöille. Paasilinna heittäytyi kirjalliselle uralle Arvi A. Karisto Oy:n leivistä, jonka suojissa hän vittuuntui ja turhautui ja koki ainoastaan systemaattisen vittuilun aloittamisen ulospääsyksi tästä tilanteesta.
xxx/ellauri380.html on line 281: Dirlewangerin nekrofiliaa koskevia syytöksiä kohtaan on esitetty jonkin verran skeptisyyttä. Huolimatta siitä, että hänen uralleen on ominaista "lasten raiskaukset, murhat, perversio, sadismi ja alkoholismi", nekrofiliasta ei ole todistettu todisteita ja "voidaan vain olettaa, että tällaiset olettamukset ovat pelkkää kirjallista fiktiota".
xxx/ellauri414.html on line 155: Ilmari Kivisen veli oli vuorineuvos – vuodesta 1942 lähtien - Lauri Kivinen (s. 8.5.1895 Liperi ja k. 20.8.1955 Kemi), joka toimi Veitsiluoto Oy:n johtajana ja Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) puheenjohtajana. Koulunsa Ilmari Kivinen suoritti Joensuussa ja Kivinen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1903. Muutaman ulkomaille suuntautuneen matkan jälkeen Kivinen siirtyi koulun jälkeen heti sanomalehtimiesuralleen; vuoden 1904 Kivinen työskenteli Mikkelin Sanomien aputoimittajana, josta siirtyi vuosiksi 1904-1905 Karjalettaren aputoimittajaksi ja vuonna 1906 saman lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1907 Ilmari Kivinen toimi Turun Lehden toimitussihteerinä ja vuodet 1908-1914 Turun Sanomien aputoimittajana. Vuodesta 1914 lähtien vuoteen 1940 asti Ilmari Kivinen toimi Helsingin Sanomissa kirjoittajana.
55