ellauri063.html on line 196: Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.)
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri135.html on line 607: И я забыл твой голос нежный, Ja unohdin lempeän äänesi
ellauri192.html on line 612: I almost forgot: Ainiin melkein unohdin:
ellauri204.html on line 177: Palvelija vastasi: »Huomasitko mitään, kun lepäsimme kalliolla? Minä unohdin sinne kalan, eikä kukaan muu kuin saatana saanut minua unohtamaan sitä, ja se löysi tiensä mereen perin ihmeellisellä tavalla.»
ellauri204.html on line 197: Mooses sanoi: »Älä soimaa minua siitä, minkä unohdin, äläkä tee taakkaani minulle liian vaikeaksi.»
ellauri204.html on line 304: Hän asettaa kalansa koriin siinä kohtaa missä kaxi virtaa haaraantuvat. Tuokaa minulle rautamöhkäleitä. Älkää laskeko mukaan heidän koiraansa. Minä unohdin sinne kalan. Niin minäkin. Se alkoi haista. Niin minäkin. Maahantunkijat eivät päässe Gogin ja Magogin välisen muurin alize. Eivätkä yli eikä ympäri.
ellauri214.html on line 486: Seuraava oikea ihastuminen iskikin vasta 26vuotiaana, mies oli unelma, jota en saavuttanut. Pelkäsin yrittää iskeä ja kainot vihjailut eivät tuottaneet tulosta. Surin vuosikausia, muutin muualle ja unohdin vähitellen.
ellauri221.html on line 187: Ihmeellistä! huudahti Mutteri. Niin minäkin olen sanonut, että ihmeellistä! myönsi Älynen. Niin kauan kun istun lheidän parissaan keskustelevat kaikki normaalisti ja harkitusti, mutta kun vain lähden pois, niin alkaa jotain jonninjoutavaa. Kuunnelkaahan mitä eilen sain laitteeseen. Olin eräiden tuttavien luona ja lähtiessäni unohdin höpinäfoonin pöydän alle.
ellauri246.html on line 777: nimetty, unohdin, pettää,

ellauri267.html on line 272: [Tää on siis Kuivapesän omistuskirjoitus.] Tapahtuiko se pitkän kirjoittamatta jättämisen takia, että unohdin näytelmän tavanomaisen kompassin tai että täyttimällä sen hahmoilla ja tapahtumilla asetin itselleni välttämättömyyden pidentää päätapahtumaa, en tiedä; mutta ensimmäisen päivän yleisö sai minut tarpeeksi vakuuttuneeksi virheestäni ja siitä, että runo oli sietämättömän pitkä. Meidän on otettava huomioon, ettei kukaan ihminen kestä pitkään kutittamista. Kaupunkijuhlissa tulee pahoinvointia, jos meidän on istuttava neljä tuntia, kun olemme ummessa.
xxx/ellauri013.html on line 991: Sitten se pätkä missä ei ole työhuonetta vaan joku koppi tai tuoli käytävässä. Uusi fataali unohduspätkä missä unohdin että on kakkupäivä töissä, kaikkien pitää viedä sinne kakku. Petterillä, joka siitä muistutti, on tietysti hieno Kikan näköinen runsas suklaakakku. Löydän jääkaapin perältä Wokun näköisen likilaskuisen katkenneen suklaapäällysteisen letunpuolikkaan ja piilotan sen varuixi, ettei joku vaan syö sitä, se on mun ainut nolo pelastus.
xxx/ellauri113.html on line 269: Nyze on deflatoitunut kuin Montgolfierin kuumailmapallo jolla tahtoi matkustaa vastoin isän tahtoa - Casanovako se oli? Jo unohdin.
xxx/ellauri175.html on line 609: - Jaa se! hän mutisi, sellaiset ihmeet mieluummin pelottaisivat sielua kuin lohduttaisivat sitä! Kukapa mies kuvittelikaan, että tämä synkkä automaatti voisi liikuttaa minua kuka tietää, mitä paradokseja metallilevyihin kaiverrettuina! Mistä lähtien Jumala salli koneiden puhua? Ja mikä naurettava ylpeys näyttää ajattelevan sähköisistä haamuista, jotka naisen muotoon pukeutuneena väittävät sekoittuvansa olemassaoloomme? - Vai niin! Ah! Ah! Mutta unohdin! Olen teatterissa! Ja minun on vain kehuttava. Kohtaus on todella outo! Hyvin tehty siis! Edison! – Bis! bis!…
xxx/ellauri225.html on line 160: Jeesus, Chuck Norris ja paavi oli kalassa. Vene alkoi vuotaa ja tuli kiire kuiville. Jeesus astui laidan yli jä läiskytteli rannalle. Chuck Norris teki saman tempun muina miehinä. Paavi yritti samaa mutta meni molskis kuin eno veneestä ja sai uida rannalle. Mitenkä te teitte sen, se uteli. Jeesus: unohdin kertoa, siellä oli vedenalaisia kareja. Chuck Norris: siis mitä kareja?
15