ellauri002.html on line 2144: Etelä-Kalifornia oli upea ja helteinen, Tyyni meri vaikuttavan hyrskyinen. Carpinteriassa nukuttiin pressukankaisessa armeijan teltassamme palmujen keskellä ja surffailtiin Snoopylla, pienellä puhallettavalla surffilaudan tapaisella rantalelulla. Ostettiin ekat rullalaudat, nekin lasten kokoa. San Franciscossa oli pula hotelleista, meille tarjottiin huonetta, joka oli juuri palanut, oltais oltu kuin savukalat uunissa. San Franciscon Union Square vilisi ylivuotisia hippejä. Sitten sisämaahan Utahiin. Sillä matkalla tuli kova ukkonen, valtava sade ja taivas täynnä salamoita, etupenkin musta nainen kirkui ja rukoili armoa. Salt Lake Cityssä ei saanut viinaa kuin lääkepullossa.
ellauri003.html on line 1196: taistelukukkonen, ei toista pahempi.
ellauri006.html on line 402: Omalaatusia ajan merkkejä Nälkäkurjessa on invertti narsismi, et näkee ittensä koko aika kameran ja muiden silmissä: näytin siltä ja siltä. Sillä oudolla suomalaisella homolla (Miki Liukkonen: O) oli tätä samaa. Hurjasti sivuja siitä miten mun stailistit stailaa mua miehissä ja mitä mul on päällä. Mä katon itteeni videosta ja kuvista. Otan selfieitä. Calle ei edes kattonut itteänsä peiliin, vaik ois ehkä pitänyt. Never underestimate the power of the eye of Sarnath, I mean my stylist.
ellauri008.html on line 1749: Välähtää salama ja ukkonen jyrisee.
ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.
ellauri015.html on line 1133: Kalle Kukkonen
ellauri015.html on line 1135: Kalle Kukkonen (14. tammikuuta 1889 Karttula – 23. marraskuuta 1954) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkejä Eetu Ollikainen, Eljas Saarelainen ja Urpo. Kukkosen vanhemmat olivat mäkitupalainen Taavetti Kukkonen ja Eeva Kustaava Jäntti. Hän kävi Kuopion tietopuolisen meijerikoulun. Teoksia:
ellauri025.html on line 195: Suomi ja Viro siis. Suomalais-ugrilaista tematikkaa. Ahti Karjalainen, Urho Kekkonen, Johannes Virolainen, Jukka Virtanen, Jorma Uotinen, Anssi Kukkonen, Joonas Kokkonen, listaykkönen, pikku kakkonen, kokki Kolmonen, Urho Suominen, Esko Ukkonen. Seppo Miettinen. Seppo Ahti. On tää kyllä aika mezäläinen joukkue. Sukupuuton partaalla. Puut on jo parturoitu. Sää eeku paranoo. Kohta ollaan safariolosuhteissa. Tokko pärjää ugri somalille savannilla. Hän juoxee hyvin nopeasti, jää Paavo Nurmi hopealle.
ellauri035.html on line 1173: Luonteeltaan se oli koleerinen, biliöösi ja melankoolinen. Sapekas kaikilla mausteilla, plus sangviininen. Sen esimiehet pani proffan vedelle ja leivälle. Just ennen kuolemaa se sai viimeisen varoituxen, josset ole kunnolla sut pannaan koppiin ilman kynää ja paperia. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu, siihen kuoli hän. Sille se oli pahempaa kuin tamperelaiselle pyöreä huone ilman kulman takana odottavaa mustaa makkaraa. (Kuka hemmetti muuten on Petri Liukkonen?)
ellauri063.html on line 244: Muumilaaxon marraskuu. Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Hanna Hauru, Juha Hurme, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2017.
ellauri066.html on line 627: Tästä puuttuu tonni, ainaskin Foster Wallace, Jaakko Yli-Juotikas ja Miki Liukkonen.
ellauri100.html on line 1338: Roland Gérard Barthes (/bɑːrt/; French: [ʁɔlɑ̃ baʁt]; 12 November 1915 – 26 March 1980) oli Algirdasta 2v vanhempi ranskalainen kirjallisuusteoreetikko, esseisti, filosofi, kriitikko ja mikä pahinta, semiootikko. Semiotiikka on tollasta oppimattomien taidepellejen semantiikkaa, jossa ei enimmäxeen ole päätä sen enempää kuin häntää. Oireellista on, että Kouvolan ruozin kääntämisen määräaikainen proffa Pirjo Kukkonen on semiootikko. Ja se höhelö Eero Tarasti joka kulki Norssin pihalla kädet ristissä selän takana vielä hömelömmän oloisen baskeripäisen Hannu Riikosen parina. Ei siltä, mukavia miehiä ne oli molemmat, vaikk´eivät kummempia ruudinkexijöitä. Milloinkahan nekin saa postimerkit mieheen?
ellauri110.html on line 553: Meri pauhaa ja ukkonen jylisee – Työ raatajan riemulla palkitsee Oi, ootteko silloin te uneksineet
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.
ellauri153.html on line 337: No kukas tässä enää todistusta tarvizee? Jumalasta on tullut jo noin väpelö ja sen motiivit on ihan sen omia, se pelaa vaan omaa peliä ja apinat tekee kazomossa aaltoja, mitäs tässä enää on nokan koputtamista. Mut kuten sanoi Anssi Kukkonen: hetkinen, kazotaan ensin tämä tilanne. Vaik etukäteen jo olen vissi, ettei tässä mitään peliteoriaa oikeasti käytetä, eli ei ezitä iteroimalla tasapainopisteitä. Dogille tää on tietty täydellisen informaation peli, sehän pääsee vilkumaan muiden kortteja, mutta onko se sitä muille osapuolille?
ellauri162.html on line 258: Gullstén‐Paasilinna ‐suvun kantaisä Pehr Gullstén, Pehr Jacobsson Kuckoin, 'Pekka Jaakonpoika Kukkonen' (25.3.1770‐1.9.1825) syntyi Muhoksen emäpitäjässä, nykyään Utajärven Ahmaksen Kukkolassa. Pekka Jaakonpoika Kukkosen isä oli Jacob Holappa (1732‐1807), joka muutettuaan Puolangalta Ahmaksen Kukkolan isännäksi otti sukunimekseen ajan tavan mukaan talon nimen eli Kukkosen (Holappa‐suvun tietokanta 2003).
ellauri206.html on line 466: Miki Liukkonen on omien sanojensa mukaan tosi älykäs, mutta henkisesti silti vielä vasta neljä ja puoli vuotias, vaikka näyttää nyttemmin kolmikymppiseltä narkkarilta homolta. Helppo uskoa. Yleisö oli pyöristynyt että se meni kihloihin jonkun wannabe julkkisnaisen kaa.
ellauri206.html on line 468: Miki Liukkonen (s. 8. heinäkuuta 1989 Oulu) on suomalainen kirjailija, runoilija ja muusikko. Kirjoittamisen lisäksi Liukkonen on soittanut kitaraa vaihtoehtorock-yhtyeessä The Scenes.
ellauri216.html on line 48: Tero Liukkonen
ellauri216.html on line 50: Se kohutumpi Miki Liukkonen on huisin tarkka meikeistään. Mikissä tatuointeineen on aitoa rokkimaailman estetiikkaa. Tero s. 1960 on pappispimityxeen kallistunut filosofian tohtori, porvoolainen tyhjäntoimittaja, juoxee kuin 3v vanhempi Kari Hotakainen.
ellauri216.html on line 62: Tero Liukkonen hypistelee kynäillessään Leninin kaljua pronssipäätä. Se rauhoittaa kun se tuntuu kädessä painavalta. Tung som en pung.
ellauri238.html on line 77: Pena Saarikoski on kiven alla Uudessa Valamossa, sitä se yxikin obskyyri kynäilijäbändäri kävi öisin pussaamassa. Hizi kun en muista nimeä. Tero Liukkonen. On se kumma minkäläinen idoli tehtiin tästäkin juoppolallista. Mutta juoppolallejahan on monissa maissa olleet parhaat runoilijat: Li Bai, Du Fu, Anakreon, Omar Khaijam, Baudelaire, Hart Crane, Eikka Leikka, Ismo Alanko, vaikka kuinka monta muuta. Joutilaisuus tekee mestarin myös pullonkallistelussa. Pullot kalisevat, kallot pulisevat. Kaarlo Kramsu ei ollut ainoastaan juoppo, vaan myös kuppanen ja hullu. Non solum sed etiam. Hullujakin runoilijoita ym. kynäilijöitä lienee kokonainen leegio, viinahuuruisia tai muuten vaan hourulaisia. Alexis Kivi, siinä kanssa 1. Hänen loppunsa oli hyvin surkea, kuten varotteli Simo Saarikoski Pentille.
ellauri246.html on line 657: ukkonen silta vahingoittumattomalla,
ellauri275.html on line 180: Rynnä vihollista vastaan kuin ukkonen!
ellauri310.html on line 485: Marylandini! Kuulen kaukaisen ukkonen huminaa, Maryland! Minun Marylandini! The
ellauri315.html on line 198: Kukkonen Anssi, kers. kuoli noin klo puoli. Hänen vanhempansa olivat Kouvolasta. Lähetti terveisiä. Saarijärvi, Paavo, pion. kuoli omien tulesta. Friendly fire. Oli sanonut ettei tahtoisi mennä etemmäxi, tuntui pahalta. Päivän lehti ja paketti serkultani Laina Pekkariselta, sukat, käsineet karamelleja, Niveaa ja partasaippuaa. Ei vieläkään tietoa vaihdosta. Soittelin korsussa pianontapaisella virsiä. Saxalaiset ovat saaneet motista vankeja 500K. Hyvä tulee. Uskokaa että Jumala on olemassa ja ohjaa tiemme.
ellauri325.html on line 317: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh.
ellauri325.html on line 589: Inhottavan Wolt-yrityxen upporikas omistaja Mikko "Miki" Liukkonen on samaa Granfeltin aatelissukua, Matin tai Pekan pojanpoika. Pekan veikkaisin, Matin lapset vaikuttivat nyhveröiltä. Joo oli se. Se vaikenee isistä koska isi oli seko joka teki izemurhan Ruåzissa. Pekka Kuusen puolella oli paljonkin näitä skizoja. Granfelteissa on maanikkoja pyykkikorikaupalla, tiesi Jönsy asianomistajana kertoa. Granfeltien mailla Ryttylässä on Kansanlähetyxen lähetyskeskus, jonka ruorissa on ollut maanisia Kuusia. Siellä me käytiin kazomassa erään foneetikon kuuroja lapsia. Mies oli pastorina Ryttylässä.
ellauri325.html on line 663: Karismaattinen ja lennokkaita puheita pitänyt Pihkala tunnettiin veljensä Martin (sittemmin myös Kokoomuksen kansanedustaja) kanssa ahkerina suojeluskuntien värvääjinä ja myös perustajina. Tahkon elämäkerran mukaan veljekset olivat perustamassa ainakin neljääkymmentä suojeluskuntaa ympäri Suomea, kertoo Miki Liukkonen.
ellauri340.html on line 679: Marraskuun viimeisenä maanantaiaamuna maha kipeänä kasvislasagnasta jotain palaili mieleen ysärin huonoimmista hetkistä ja ikävimmistä apinakolleegoista apinalinnan kallioilta eli verstaalta. Kusipäitä wannabe silverbäkkejä kuten Kimmo Koskenniemi, Fresd Karlsson, kiilusilmäisiä maanikkoja Kristiina Jokinen, Graham Wilcock, se 1 saxan keskusteluntutkija josta siitäkin tuli joku käännöstieteilijä, nimeä ei löydy, boxerimainen Inkeri Vehmas-Lehto, akribian ystävä Pirjo Kukkonen, se hullumpi Pirkko Kukkonen, mielikirjailijani Hilja Haahti, A-luokan mersulla ylvästellyt pieni paxu kielitieteen lehtori, näitä piisaa meitä keskinkertaisuuxia.
ellauri349.html on line 840: "Tänne vapaata ruhtinasilmaa!" hän huudahtaa tavoittaen riemullista mahtipontisuutta. Tero Liukkonen ei kyllä ole varma oliko tässä puhe pyhästä hengestä vai Jouko Liehun puupasta. Liehun runot ovat monitulkintaisia. Vuosi oli 1992.
xxx/ellauri057.html on line 668: Sit on 2 före detta nuorta miestä jotka oli kerran seisoneet kiivaan kiukkuisina nokakkain julkisessa elämässä siihen aikaan jolloin vanhan ja nuoren Suomen taistelua taisteltiin. Varmaan 1890-luvulla. Yhtä innostuneesti ja lapsellisesti kuin Sorsakoski silloin oli vannoutunut konservatismin palvelukseen, oli Luukkonen antautunut radikalismin aatteille. Sorsakoski oli pauhannut kansallisuutta ja Luukkonen oli huutanut humanisuutta. Hän oli riehunut kuin vimmattu oikeuden ja vapauden nimissä, intoillut antiklerikalismin, antimilitarismin, luonnontieteellisen maailmankatsomuksen ja yksilöllisen siveyden puolesta. Et nää oli ollu sillon niinkö radikaaleja.
xxx/ellauri127.html on line 167: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vastustaa ajatusta, että koko toimeentulotuki siirtyisi jatkossa Kelalle. Nykyisin Kela huolehtii perustoimeentulotuesta ja kunnat vastaavat ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ovat esittäneet, että Kela huolehtisi jatkossa toimeentulotuesta kokonaisuudessaan.
xxx/ellauri157.html on line 317: Patakukkonen
xxx/ellauri169.html on line 38: Kelpaan tälläisenä! Pidän izestäni sellaisena kuin olen! Tällä kannalla on olleet hullut narsistit maailman sivu, niinkuin esim Marion "Pat" Roberzon. Lukuunottamatta Walt Disneytä, joka tiettävästi oli self-deprecating and shy. "The boss is here", kuiski alaiset kun Walt yskähteli hallissa. Nyt suu soukasti. Tulee mieleen tietokonelingvistiikan tutkimusyxikkö makkaratalossa vuonna kivi ja puu. Niin ja Miki Liukkonen, joka häpesi huonouttaan niin että teki seppukun vuonna 2023 (albumi 307).
xxx/ellauri215.html on line 202: Onkohan tässäkään niteessä mitään järkeä? Tero Liukkonen alkaa kangastella mielessä.
xxx/ellauri218.html on line 398: "Aloin ajatella jumalaa kuten Tero Liukkonen, pimeänä: pitkänä valottomana tunnelina, jossa kalju myyriäinen liikkuu edestakaisin puskien pientä spermavanukasta edellään. Juuri sitä minä Jumalassa kunnioitan. Hän on tiukka, pimeä ja liukas. Häntä ei voi tuntea älyn kautta, vaan hävyn. Me olemme tehtyjä, nussimalla luotuja, mitättömiä, mutta hän on mitään tekemätön."
xxx/ellauri235.html on line 702: With necks in thunder cloth'd, and long-resounding pace. Kaulat ukkonen taju kankaalla, ja pitkä kaikuvahti.
xxx/ellauri237.html on line 233: 1Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi hartauskirjoja ja arkkiveisuja.
xxx/ellauri253.html on line 185: Pekka Ervastilla oli Jaakko Liukkonen -niminen kasvattipoika, joka oli syntynyt Hankasalmella 1895. Ervasti ja Liukkonen hankkivat Lopen Pilpalasta pienen maatilan, jossa he asuivat vuodesta 1924 lähtien Liukkosen hoitaessa tilaa. Liukkonen jatkoi tilan viljelyä Ervastin kuoltua. Liukkosen vaimon kuoltua hänen raha-asiansa alkoivat kuitenkin mennä hunningolle. Liukkonen ja hänen 9- ja 5-vuotiaat tyttärensä kuolivat helatorstaina 1939 tulipalossa joka tuhosi Liukkosen Lopen Terävännenänkylässä sijainneen Saarenmaa-nimisen huvilan. Liukkonen oli sytyttänyt huvilan palamaan ja ampunut sitten tyttärensä ja itsensä. Tulipalossa tuhoutui myös Ervastin laaja pseudotieteellinen kirjasto ja useita keskinkertaisia taideteoksia.
xxx/ellauri295.html on line 251: On se hyvä että Patti kuoli, en muuta sano. Noita meillä on ihan tarpeexi, ja oli. Hikisiä lättähattu persuja. Sille kävi kuin asfalttiprinssi Harri Sirolalle, tuli liikaa kiitosta liian aikaisin, ja sitten ei enää mikään riittänyt, iski rimakauhu. Ja ikävä puolisokin oli molemmilla. Miki Liukkonen, Foster Wallace. Näitä piisaa wannabe nobelisteja.
xxx/ellauri298.html on line 736: oli pikku-ukkonen. Kun he valloittivat, pääasiassa ylivoimaisen rautasepäntekniikan
xxx/ellauri307.html on line 119: Miki Liukkonen päätti päivänsä tässä päivänä muutamana. Miki oli syntynyt 1989, eli ikää ehti kertyä 33 tai oikeammin 4 päivää vajaa 34. Hänen mielipuuhansa oli häpeäminen. Hän häpesi koko ajan ja vähän kaikkea. Hänen mielestään muidenkin olisi pitänyt hävetä. Pollen "Kelpaan tälläsenä" (albumi 169) oli sen mielestä lievää törkeämpää liioittelua. Et kelpaa. Loppupeleissä se joutui pehmustettuun koppiin Auroraan. Mikin kirjat oli aika paskoja.
xxx/ellauri307.html on line 125: Miki Liukkonen halusi herätellä kotimaista kulttuurielämää. Pelkät kirjalliset ansiot eivät hänelle riittäneet, vaan kirjailijan piti olla ”uudistaja” ja ”häiriö”.
xxx/ellauri307.html on line 132: Miki Liukkonen omisti kirjoittamiselle koko elämänsä, jopa maanisesti, kertovat ystävät. Olisi kannattanut vetää henkeä välillä.
xxx/ellauri357.html on line 161: Mieti sitä. (Plotinos, Enneadit. Suom. Taneli Kukkonen)
xxx/ellauri357.html on line 574: Lakkaamaton ukkonen ja ikuinen vaahto?
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
50