ellauri030.html on line 945: Mennään uhraamaan
ellauri034.html on line 398: uhraamaan izensä, no ainakin muut apinat, reviirin puolesta.

ellauri111.html on line 858: Me sanomme heille, että kaikenlaatuinen synti on heille sallittu, niinkauankuin se tapahtuu meidän luvallamme; me otamme kaikki heidän syntinsä päällemme, sillä niin me rakastamme maailmaa, että olemme valmiit uhraamaan sielumme sen hyväksi.
ellauri264.html on line 746: Isaskarin sukukunta oli pieni ja heidän alueensa oli aivan keskellä ja siihen kuului pohjoinen Jisreelin varustettu kaupunki Galilean meren etelä puolelta, mutta Isaskarin asema oli kuitenkin tärkeä. Sillä universumin Luojan ilmestysmajan alttarin vihkiäisiin tuli juutalaisten heimon jälkeen 12 heimosta toisena uhraamaan isaskarilaiset (4. Moos. 7:18). Jotkut ovat sanoneetkin, että Jeesuxen lempikansa on juutalaisten jälkeen suomalaiset.
ellauri283.html on line 193: Nietzsche kuvaa rakkautta haluna omistaa nainen. Halun jalostamattomin muoto on myös helpoimmin tunnistettavissa haluksi hallita toista: naisen häpypehkon hallinta. Hienovaraisempi halu hallita hiäntä haluaa myös hiänen sielunsa ja haluaa siten hiänen olevan valmis uhraamaan itsensä rakastajansa puolesta. Nietzsche kuvailee tätä täydellisemmäksi omaisuudeksi. Vielä hienostuneempi halu omistaa hiänet saa aikaan huolen siitä, että hiän saattaa olla valmis uhraamaan haluamansa rakastajansa väärän kuvan vuoksi. Tämä saa jotkut rakastajat haluamaan naisten tuntevan heidän jotmuilevan syvällä sisimmässään, jotta heidän tuhrauksensa todella on uhraus heille.
ellauri321.html on line 358: Viidessä kymmenen rivin säkeistössä runoilija puhuu antiikin kreikkalaiselle uurnalle, kuvailee ja keskustelee siinä kuvatuista kuvista. Erityisesti hän pohtii kahta kohtausta, joista toinen, jossa rakastaja jahtaa rakastamaansa, ja toinen, jossa kyläläiset ja pappi kokoontuvat uhraamaan. Runoilija päättelee, että uurna sanoo ihmiskunnan tuleville sukupolville: "Kauneus on totuus, totuus kauneus. - siinä kaikki / te tiedätte maan päällä, ja kaikki mitä sinun tarvitsee tietää."
ellauri326.html on line 152: ”Salamanterien sota” on pelottavan tunnelman omaava teksti, joka rajoittuu Jules Vernen tieteisfiktioon. Tämä romaani tuomitsee rajattoman edistyksen tavoittelun, jossa ihminen on valmis uhraamaan henkensä ja myymään sielunsa.
ellauri371.html on line 48: On huomattava, että ihmiset, joille huonot vaistot on enemmän hyviä, niin parempia tuloksia niiden hallitseminen saavutetaan väkivallalla ja pelottelulla. ilman perusteluja. Jokainen ihminen pyrkii valtaan, jokainen haluaisi tulla diktaattoriksi, jos hän vain voisi. Mutta samaan aikaan se ei ole harvinaista että juippi olisi valmis uhraamaan kaikkien edut saavuttaakseen omaa hyvää.
ellauri371.html on line 410: Julkisen menestyksen merkitys. Goyit menevät lodgeille uteliaisuudesta tai toivossa että heidän avullaan voivat ottaa julkisen piirakan, ja jotkut jotta saisi tilaisuuden ilmaisex yleisön edessä kohdata epärealistiset ja perusteettomat unelmansa: he janoo menestymisen tunteita ja suosionosoituksia, joille olemme melko anteliaita. Sitten annamme heille tämän meille luvatun - ei vitussa, mitä hyödyttää hyödyntää itsesyntynyttä itseään viettelyä, jolla ihmiset havaitsevat huomaamattomasti tulleensa lahkeeseen, seuraavat opetuksiamme ilmankin pelkäämättä niitä täysin luottavaisin mielin mielessään luottamus siihen, että heidän erehtymättömyytensä vapauttaa sen ajatuksitta, mutta ei voi enää havaita vieraita... Et voit kuvitella, kuinka älykkäimmänkin goimista voi johtaa tiedostamattomaan naivuuteen, kun itsepetoksen olosuhteet ovat oikeat, ja samalla on helppo lannistaa heitä pienimmälläkin epäonnistumisella: lopeta vaan aplodit ja johda letkun avulla orjaan tottelevaisuutta uuden menestyksen vuoksi... Missä määrin meidän sopii laiminlyödä menestystä vain toteuttaakseen omia suunnitelmia, joten goyit ovat valmiita uhraamaan kaikenlaisia kun aikoo vain onnistua. Tämä on heidän psykopatografia. Tämä tekee heidän ohjaamisestamme paljon helpompaa. Nyaah. Näillä tiikereillä on lampaiden sielut, ja heidän päässään kusta. Niitä ajaa vetotuuli. Laitamme niille päälle ihmisen yksilöllisyyden omaksumisen unelman harrastushevosen kollektivismin symbolisena yksikkönä...
ellauri373.html on line 650: Isku ei ollut tarpeeksi voimakas, ja Venäjä vastusti, ja Gintsberg koki katkerimman pettymyksen vanie; mutta hän ei menettänyt energiaa, sinnikkyyttä eikä toivoo tulevaa menestystä. Totta, tämän vuoksi ei- onnistunut yritys, jouduin uhraamaan joitakin juutalaisten elämää, sillä venäläiset ovat erehtymättömiä He varmasti arvasivat juutalaisen katastrofiensa syyllisen ja kosti hänelle; mutta mitä tämä voisi tarkoittaa Ginsbergille? Pitkän aikaa johtajiensa hypnotisoimana, meidät, juutalaiset joukot, opetettiin uskomaan, että he olivat entisiä Venäläiset eivät katoa, vaikka todellisuudessa heidän todelliset roistonsa olivat heidän omia johtajiaan, jotka pirullisilla suunnitelmillaan ja teoillaan he itse valmistivat tiettyjä syitä siihen, miksi eivät aiemmista pogromeista ja jotka sitten poistettiin huolimattomasti luopua kaikesta vastuusta heistä julistamalla tällainen "manifesti": "Meidät pakotettiin uhrata kansamme joukot ja s^- Israelista, mutta jokainen niistä, jotka kuolivat meidän kanssamme uhrauksen puoli on Jumalan silmissä tuhansien ihmishenkien arvoinen ney goyim." (Katso pöytäkirja nro 2 lopussa).
ellauri374.html on line 109: Jumalanpalvelijoiden suuttumus oli suuri, kun he havaitsivat tuhon, jonka patsas oli kärsinyt. Mutta vielä suurempi oli heidän hämmästyksensä, kun he näkivät, että Sozon antautui oma-aloitteisesti temppelipalvelijoille jo ennen kuin häntä oli ehditty epäillä. Nämä pidättivät hänet heti ja veivät Kilikian käskynhaltijan Maximianuksen eteen, joka oli juuri tullut Pompeiopolikseen kunnioittaakseen kultaista kuvapatsasta. Käskynhaltija kehotti Sozonia uhraamaan jumalille, niin hän saisi armahduksen ja pääsisi vapaaksi. Mutta Sozon teki pilaa epäjumalista ja kutsui niitä ihmiskätten teoiksi.
ellauri383.html on line 306: Ja kuningas seisoi korokkeella ja teki liiton Herran edessä, että hän vaeltaa Herran perässä ja pitää hänen käskynsä ja todistuksensa ja säädöksensä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ​​vahvistaakseen sanat. tästä liitosta, jotka kirjoitettiin tähän kirjaan; ja kaikki kansa seisoi liiton edessä. Ja kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja toisen asteen pappeja ja ovenvartijoita tuoda ulos Herran temppelistä kaikki astiat, jotka oli tehty Baalille, Aseralle ja koko taivaan joukko; ja hän poltti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedolla ja vei niiden tuhkan Beteliin. Ja hän kukitti epäjumalia palvelevat papit, jotka Juudan kuninkaat olivat säätäneet uhraamaan uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympärillä. Myös ne, jotka uhrasivat Baalille, auringolle ja kuulle ja tähtikuvioille ja kaikelle taivaan joukolle.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri202.html on line 254: Mentiin jälkikäteen uhraamaan kiitoxexi jotain sälää thailaiseen temppeliin, jossa se antoi mulle muistoxi värikkäitä pikkukiviä. Onnexi mulla oli niitä varten tyhjä muovipussi taskussa. Sillä oli joku lapsi siinä mukana. Vasta siinä vaiheessa juolahti mieleen että olikohan viisasta sen kanssa harjoittaa suojaamatonta sexiä. No oli se silti sittenkin sen arvoista, kun sai vielä kerran elämässään laitetuxi likoon keppiä. Vaikka untahan se oli vain. Halu tulee ja menee, ruokahalu säilyy. Oho! Kazo myös kuvat!
xxx/ellauri363.html on line 166: Heikinheimon kokemia ongelmia olisi kuitenkin kyetty helpottamaan tai jopa kokonaan poistamaan. Tämä olisi kuitenkin vaatinut varoja, joita Suomen Lähetysseura ei ollut valmis uhraamaan lääkärilähetystyöhön. Sielujahan tässä ollaan pelastamassa eikä ruumista. Sielun pelastaminen on kustannustehokasta.
xxx/ellauri385.html on line 227: Joka vakavasti ajattelee tätä asiaa, alkaa aavistella, ettei sexi sinänsä vaadi tukahduttamista ja torjuntatoimenpiteitä, vaan sexityön nykyiset muodot, ja on mielihyvin valmis uhraamaan nuo muodot poistaakseen lasten ja nuorten elämästä sanomattoman määrän kurjuutta. Silloin ei enää olekaan kysymys kulttuurista, vaan yhteiskuntajärjestyksestä. Tutkittaessa sukupuolisuuden tukahduttamisvaatimusten ja seksuaalıtorjunnan vaiheita käy ilmi, etteivät ne ajoitu kulttuurin apinavaiheeseen eivätkä siis ole kulttuurin syntymisen ja kehittymisen edellytyksiä. Ne ovat saaneet alkunsa suhteellisen myöhään ja alkaneet hahmottua autoritaarisen isänvallan ja luokkajaon syntyvaiheissa. Yhteisön kaikkien jäsenten sukupuoliset toiveet ja halut alkavat joutua vähemmistön taloudellisia etuja palvelemaan; isän oikeudellisesti hallitsema avioliitto ja perhe ovat tämän asiantilan kiinteä järjestymä. Kun sukupuolisuutta näin rajoitetaan ja tukahdutetaan, ihmisten tuntemistapa muuttuu, syntyy sukupuolisuuteen kielteisesti suhtautuva uskonto, joka vähitellen pystyttää oman seksuaalipoliittisen organisaationsa, nimittäin kirkon ja sen kaikki airueet, joiden ainoana tavoitteena on hävittää juurineen ihmisten sukupuolikalut, tervata perseet vielä kuonpuoleisessakin, ja saman tien liiskata sen vähäisen onnen, mitä heille maan päällä on tarjolla. Tämä on sosiologisesti hyvinkin perusteltua sikäli, että se liittyy ihmistyövoiman riistoon, joka nykyisın on ylimpia tavoitteita.
16