ellauri003.html on line 133: typerällä numerologiallaan niisti,

ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
ellauri080.html on line 110: Jännää täs on miten nää luonnehdinnat aaltoilee poliittisten virtausten mukana. Tämmöset sapluunat oli muotia äärioikeistolaisella 50-luvulla, pois muodista vasemmistolaisilla 60-70-luvuilla, ja trendas taas 80/90-luvulla. Apinoiden lokerointi syntyperällä on oikeistomeemejä, se on sitä oma vika pikku sika ajattelua. Tää pitäs miettiä uudestaan ottaen paremmin huomioon, mitkä kombinaatiot on hyviä ja pahoja mihinkin ja kenenkin mielestä. Täs on vielä ihan liikaa horoskoopin makua. Liikaa pelkkää tendentiöösiä sanahelinää. Niin sanoo muutkin luonneanalyysin kriitikot. Parempi lukea vaan Teofrastosta.
ellauri135.html on line 638: Isä oli Vologdan sairaalan kirjanpitäjä.Mitä hän nyt oli, säälittävä juoppolalli ja rehvastelija. Kaikkein epätoivoisimmassa puutteessakin hän käytti puhkipestyä ja tärkättyä paidan etumusta ja leventeli syntyperällään. Hän oli venäläistynyt latvialainen, syntyjään Jagelloneja. Juovuspäissään hän hakkasi minua. Meitä oli kuusi lasta yhdessä ainoassa huoneessa, keskellä likaa ja löyhkää, jatkuvia riitoja ja nöyryytyksiä. Lapsuus oli vastenmielisintä aikaa. Humalassa isä jankkasi aina Pushkinin runoja ja itki ja voihki. Kyyneleet virtasivat tärkätylle paidan etumukselle, hän ruttasi sen, sätti itzeään ja huusi, että Puškin oli ainoa valonsäde tällaisten kirottujen saastojen elämässä. Hän ei muistanut ainoatakaan Puskinin runoa kokonaan. Hän aloitti aina alusta, mutta ei koskaan pääsyt loppuun. Isältä olen oppinut vain 2 Pushkinin säettä:
xxx/ellauri129.html on line 687: D´un geste poisseux et bête Törkeällä ja typerällä eleellä
6