ellauri105.html on line 281: 5. Ohola teki huorin, kuin minä hänen ottanut olin, ja rakasti värtämiehiänsä Assyrialaisia, jotka hänen tykönsä tulivat:

ellauri105.html on line 343: 44. Sillä hänen tykönsä mennään niin kuin huoran tykö; juuri niin mennään Oholan ja Oholipan, hävyttömäin vaimoin tykö.

ellauri163.html on line 156: Outoja lakeja. Jos lanko ei tahdo ottaa veljen leskeä, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhempain eteen ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kylvyn jälkeen naida. Jos hän seisoo ihan jök, niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa ja sylkekään hänen kasvoihinsa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna, ja hänen nimensä kuzuttakaan Israelissa paljasjalan huoneexi.
ellauri434.html on line 491: Sanan “Effata” Jeesus lausui avatessaan kuuromykän korvat. “Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse. Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen. Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: ‘Effata’, se on: aukene. Effata (kirjakielisemmin “etpetaḥ”) on refleksiivivartalon käskymuoto verbijuuresta p–t–ḥ, “avata”.
ellauri460.html on line 107: 2 Tess 2:1-3. Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, 2. ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Ei tässä niin jäniksen selässä olla. 3. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.
ellauri460.html on line 109: Kuten Paavali osoitti ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä, että tempaus ja ylösnousemus tapahtuvat Kristuksen tulon yhteydessä, niin viittaa hän myös 2. Tessalonikaiskirjeessä samaan asiaan. Hän osoittaa, että tempaus eli ”meidän kokoontumisemme hänen tykönsä” on samanaikainen tapahtuma kuin Kristuksen tulemus. Hetkinen, Matillakin on tästä jotain sanottavaa, Matti ole hyvä!
ellauri460.html on line 112: Kiitos Matti! Matt 24:31 osoittaa edelleen, että valittujen kokoaminen eli tempaus tapahtuu Jeesuksen tulon yhteydessä. Merkillepantavaa tässä Matteuksen kohdassa on, että siinä ”kokoavat”– sanasta esiintyy aivan sama kantasana kuin mitä 2. Tessalonikalaiskirjeessä (2:1: ”kokoontumisemme hänen tykönsä”) esiintyy.
ellauri460.html on line 124: Pasuna-sana. Se, että tempaus tapahtuu nimenomaan Jeesuksen julkisen tulon yhteydessä, käy selville ”pasuna”-sanasta, joka esiintyy Matt 24:31:ssä, 1 Kor 15:52:ssa ja 1 Tess 4:16:ssa. Erityisesti Matt 24:31 osoittaa selvästi, että puhelin soi Jeesuksen julkisen tulon yhteydessä, kun valitut kootaan hänen tykönsä. Muissakin kohdissa puhutaan tulemuksen ja pasunan äänen samanaikaisuudesta, vide Matt 24:29-31 ja 1 Kor 15:22,23,51,52 ja Tessu 4:15-17 yllä. Ja tämä vielä (toistaa makeisen Jeesuxen takalaittomasta ja pahanhajuisesta hengityxestä kohdassa
ellauri460.html on line 127: Kun tutkimme 2. Tessalonikalaiskirjeen 2. lukua, niin käy ensinnäkin jakeesta 1 selville Jeesuksen tulemuksen ja tempauksen – ”kokoontumisemme hänen tykönsä” – samanaikaisuus. Tässä jakeessa rinnastetaan ajallisesti nämä kaksi asiaa toisiinsa. Toiseksi kun jakeissa 1 ja 8 on ”tulemus”-sana (molemmissa kreikankielen sana ”parusia”), niin viittaa se nimenomaan Jeesuksen julkiseen tulemukseen, koska jakeen 8:n mukaan hän juuri silloin kukistaa antikristuksen. Tempauksen täytyy siis tämän mukaan selvästi ajoittua Jeesuksen julkisen tulon yhteyteen ja kun antikristuksen valta kukistetaan.
ellauri460.html on line 129: Lisäksi tekstistä käy toisellakin tavalla selville, miten tempaus tapahtuu vasta Jeesuksen julkisen tulemuksen yhteydessä. Sillä kun katsomme jakeita 2 ja 3, niin täytyisi niiden mukaan ennen ”Herran päivää” (asia, joka tässä viittaa selvästi 1. jakeen Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä) luopumuksen ja antikristuksen ilmaantua. Toisin sanoen näiden jakeiden valossa näyttää aivan selvältä, ettei tempaus voi tapahtua ennenkuin Jeesuksen julkisen tulon yhteydessä ja kun antikristus on sitä ennen ilmestynyt. Herran päivä. Eli kyllä siinä on luvattujenkin tovi tulisadetta pidettävä ahdistuxen päivinä! Pois katoilta, naamaan kumisuojaimet ja lihat kellariin!
ellauri460.html on line 135: Niinpä esim. Pyhä C. Skovgaard-Petersen on kirjoittanut samasta asiasta. Hän viittaa siihen, miten Herran päivä tässä luvussa tarkoittaa nimenomaan Jeesuksen tulemusta kirkkaudessaan ja voimassaan. Muuhun yhteyteen sitä ei voi sovittaa: En voi käsittää, kuinka ei tämä kohta ole päässyt ratkaisemaan kaikkien Raamattuun uskovien ihmisten kantaa, sillä onhan siinä selvästi sanottu, että ensin (ennen Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemusta ja meidän kokoontumistamme hänen tykönsä) täytyy suuren luopumuksen ja antikristuksen tulla. Muuten menee koko näytelmä päin persettä.
ellauri460.html on line 137: Luonnollisesti tiedän hyvin, miksi tästä kohdasta tahdotaan päästä. Yritetään pitää ”Herran päivää” jonain Jeesuksen Kristuksen tulemukseen kokonaan kuulumattomana. Herran päivä olisi muka tuomiopäivä maailman lopussa, niinkuin juutalaisilla. Sillä tavalla katsotaan lauseen merkitsevän, että ennenkuin tuomiopäivä saapuu, tulee ensin luopumus ja antikristus; mutta silloin se ei merkitsisi, että antikristus tulee ennen Jeesuksen Kristuksen tulemusta ja meidän kokoontumistamme hänen tykönsä.
ellauri460.html on line 234: Samasta asiasta voimme kuitenkin ottaa esille seuraavia seikkoja. Ne osoittavat, ettei seurakunta sittenkään voi olla pidättävä voima:– Ensinnäkin kuten todettiin tämän saman luvun kohdalla, tapahtuu seurakunnan ylösotto eli ”meidän kokoontumisemme hänen tykönsä” (jae 1) vasta Jeesuksen julkisen tulemuksen yhteydessä. Tästä todisti se, että kun jakeissa 1 ja 8 on ”parusia” / ”tulemus”-sana, niin viittaa se nimenomaan julkiseen tulemukseen, koska jakeen 8:n mukaan hän juuri silloin kukistaa antikristuksen.
ellauri460.html on line 236: Toiseksi kun jakeissa 1-3 puhutaan ”Herran päivästä” – eli päivästä, jolloin jakeen 1 mukaan tapahtuu Jeesuksen tulemus sekä seurakunnan ylösotto – niin tulee tämä tempauksen ja Jeesuksen tulon päivä vasta luopumuksen ja antikristuksen ilmestymisen jälkeen. Siten tämän valossa on aivan mahdotonta, että seurakunta on pidättävä voima antikristuksen ilmestymiselle, koska sen ylösottohan (”kokoontumisemme hänen tykönsä”) tapahtuu vasta tämän henkilön ilmaantumisen jälkeen, ei sitä ennen!
xxx/ellauri138.html on line 336: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.
xxx/ellauri467.html on line 572: 51:44 Minä kostan Beelille Baabelissa ja vedän ulos hänen kidastaan sen, mitä hän on niellyt; eivätkä kansat enää virtaa hänen tykönsä. Baabelin muurikin on kaatunut.
16