ellauri058.html on line 697: Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.
ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri101.html on line 576: X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero.
ellauri106.html on line 315: Republikaaneilla ei ollut ollut presidenttiä sitten vuoden 1933, jolloin Roosevelt oli kukistanut epäsuositun Herbert Hooverin. Puolueen ”big government” -ideologian vastainen kampanja oli raju. Siinä vastustettiin muun muassa korkeaa tuloveroa ja valtion puuttumista eri yhteiskunnan toimintoihin. Eisenhowerin sanottiin voittaneen vaalit naisten äänin, koska hänellä oli pitkän rasittavan kauden (pula-aika, toinen maailmansota, sitä seurannut työttömyys ja Korean sota) jälkeen parempia aikoja ennustanut hymy. Politiikan ulkopuolelta tuleminen ja sotasankarin maine olivat myös osa voiton avaimia.
ellauri115.html on line 1190: Sillä ei sekään ole hyvä että minä ja ihanneminä on liian samanlaisia, sellaisesta ei tule kunnon yrittäjää. Sarjayrittäjissä on paljon narsisteja. Niiden mielestä työttömyysavulla eläjät on surkeita luusereita, jotka saavat syyttää tunaroinnista vain izeään.
ellauri206.html on line 518: Työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku. Ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen”, sanoo TE-toimiston johtaja. Ja tässä hän aivan oikeassa, koska työttömyysedun saadakseen työttömän on suoritettava velvollisuutensa. Työttömän on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin. Työnantajat toivovat, ettei yhteenottoja tulisi. ”Ei puhettakaan turhista hakemuksista ja hakemusten tulvasta.” "Kun työn kysyntä kasvaa palkat laskevat", laskeskelevat työnantajat.
ellauri274.html on line 462: 1:59:30 Помните у нас до пандемии был 4 и 70 процентов безработицы 1:59:30 Muistakaa ennen pandemiaa työttömyysaste oli 4 ja 70 prosenttia
ellauri285.html on line 615: Sakari Määttänen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan 10. joulukuuta 1988 "Saksat eivät yhdisty huomenna" vain vuosi ennen Itä-Saksan kommunistihallinnon kaatumista, että "DDR on hyvinvointivaltio, ja sellaisena aivan yhtä pysyvä kuin ja tukeva kuin Itävalta", ja että se "tuottaa kohtuullisesti ja riittävästi palveluja ja kulutustavaraa kansalaistensa käyttöön". Määttäsen mukaan Itä-Saksan "muutamat toisinajattelijat" olisivat voineet muuttaa länteen, mutta eivät niin tee, koska "DDR:ssä työttömyys, kilpailu ja sosiaaliset sairaudet eivät ole samaa luokkaa kuin Saksan Liittotasavallassa". Kaiken kaikkiaan kirjoituksessaan hän kritisoi Max Jakobsonia, joka oli arvellut Saksojen yhdistymistä ulkoasianvaliokunnan 70-vuotisjuhlassa. Määttäsen mukaan Jakobsonin ajattelu edusti menneisyyttä eikä pysähtyneisyyttä, eikä "muutoksen merkkejä Saksojen suhteissa ole havaittavissa."
ellauri301.html on line 481: - Ei niitä hyvässä mailmassa passais työttömyysjonoon tyrkätä. Sehän olis nälis paha, totes Vikki. Niiren täytys vaan antaa täyrellä palkalla äkseerata, marssia ja lyärä asentoo ja lepoo. Harjav varsi seläässä.
ellauri339.html on line 124: Suomen hallituksen yritykset pienentää valtion budjettialijäämää (vuonna 2024 Suomen valtionvelka on 11,5 miljardia euroa) köyhälistön kustannuksella "työnsivät epäluottamusta ja vihaa" ihmisten keskuudessa. Puhumme erityisesti työttömyysetuuksien alentamisesta ja työvakuutuksen purkamisesta, jolloin riskit siirtyvät työnantajalta työntekijöille. Ammattiliittojen mukaan hallituksen toimet tuhoavat työmarkkinajärjestelmää ja työehtosopimusten pakollista luonnetta.
ellauri339.html on line 126: Palvelualan ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni Sällisen mukaan monet hallituksen toimenpiteet vaikuttavat somaliperheisiin ja heikentävät suuresti heidän asemaansa ja mahdollisuuksiaan. Hän huomautti, että Suomessa tehdään nyt enemmän kuin koskaan osa-aikatyötä. Näin ollen puolet myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista tarjoaa osa-aikatyötä. ”Ihmiset eivät tule toimeen tuloillaan ja tarvitsevat työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Hallitus irtisanoo heidät ja kannustaa heitä hakemaan kokoaikatyötä, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole. Säästetyt rahat käytetään korkeatuloisten verojen keventämiseen. Tällaista röyhkeyttä ei voi hyväksyä, Sällinen sanoo.
ellauri352.html on line 227: Heikentynyt asema, työttömyys, epäoikeudenmukaisuuden kokemus.
xxx/ellauri027.html on line 398: Tää Phelps on pankkinobelisti niinkuin se suomenruozalainen kuikka, yhexättä kymmentä puskeva keltahampainen jenkkiukkeli, markkinatalouden vanha korppikotka, jonkun ihme Center of Capitalism and Societyn perustaja ja johtaja. Se on laskeskellut, että työttömyys on vaan luonnollista, niinkuin vino penis. Hyi helvetti, mä en kehtais tollasta mainitakaan mun juhlakirjassa. Ei mun juhlakirjaan tosin kovin paljon noita nobelisteja ollut tunkemassakaan, ei tarvinnut karsia.
xxx/ellauri059.html on line 303: Terrorismi, työttömyys, talouden turpamäki. Kauheampaa voisi olla vain kuolema.
xxx/ellauri127.html on line 193: asumistuki, toimeentulotuki ja työttömyysturva(siirryt toiseen palveluun)) oli
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri253.html on line 78: Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, pahempi kuin 1930-luvun lama Suomessa. Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työttömyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin.
xxx/ellauri293.html on line 391: Retu päättää, että arkkitehdin työ ei johda mihinkään, ja lopulta päättää ajautua yliopistoprofessoriksi. Tahvo palaa välittömästi vanhoihin tapoihinsa ja käyttää pelikirjaa tehdäkseen maalin naisten kanssa. Lopulta Tahvo suostuu siihen, että vauvojen hankkiminen ei ole tyhmä idea, ja Lilin ja Maasholin pitäisi mennä eteenpäin. Kausi päättyy siihen, että Lili pyytää Maasholia "laittamaan vauvan vatsaani". GNB:stä eroamisen jälkeen olleen työttömyyskauden jälkeen Maashol onnistuu vihdoin saamaan unelmatyönsä huippuluokan ympäristölakitoimistossa.
xxx/ellauri298.html on line 85: Patille tehtiin syylämunatesti Tampereen työttömyyskortistossa. Patti täydensi ruutuihin seuraavia kuvia:
xxx/ellauri306.html on line 259: jo ennestään kasvavaan työttömyysasteeseen. Rockwell International muutti
xxx/ellauri358.html on line 278: Ilmeinen selitys kasvavalle kahtiajaolle on taloudellinen epätasa-arvo, työttömyys ja siitä kumpuava kilpailuasenne. Kilzit on rutkasti joholla ja jätkät on kärsineet suorastaan rökäletappion. Jännitteitä kärjistää sosiaalinen ja valtamedia.
22