ellauri014.html on line 992: Isännät järjestää työläisille juhlia, ei liian hienoja. Ei näytetä herrasväen hopeita, ettei suotta herätetä kateutta. Peltivarjostimet lampuissa ja paljon mättöä, se on riittävää. Pöndet laulaa kännipäissä ballaadeja yksiäänisesti, se on söpöä. Jos joku työmies kännissä unohtaa paikkansa ja alkaa keulia, ei sitä ääneen moitita, mut aamulla se saa potkut muitta mutkitta, lentää kilometritehtaalle kuin tikkapelin tikka.
ellauri053.html on line 42: 3. huhtikuuta – Sekatyömies Väinö Kilpiäinen surmasi neljä ihmistä ryöstön yhteydessä Soson Seisakkeella Muhoksella.

ellauri058.html on line 182: Toivo Pekkasen isä oli kivityömies Taneli Pekkanen ja äiti Iita Kärpänen. Äiti oli kahdeksan vuotta isää nuorempi ja saanut aviottoman lapsen, joka kuoli yksivuotiaana.
ellauri088.html on line 455: Raha ei sikiä pankeissa, työmies!
ellauri088.html on line 456: Se syntyy sinun työstäsi työmies!
ellauri088.html on line 463: Ne luulevat sinua tyhmäksi, työmies!
ellauri088.html on line 464: Ne syöttävät sinulle valheita, työmies!
ellauri088.html on line 465: Kun porvarihallitus vakauttaa sen työmies maksaa palkastaan,
ellauri088.html on line 472: Ne pelkäävät sinun voimaasi, työmies!
ellauri088.html on line 473: Ne tahtovat hajottaa rintamasi, työmies!
ellauri088.html on line 480: Olet Suopon mustalla listalla, työmies!
ellauri088.html on line 481: Olet porvariherroille vaarallinen, työmies!
ellauri088.html on line 491: Pidä silmäsi auki ja kuuntele, työmies!
ellauri088.html on line 492: Älä luota porvarilehdistöön, työmies!
ellauri106.html on line 219: sekatyömies. Se kankesi myös mieluusti jatko-ja perusopiskelijoiden hameissa. Outi Paloposki ja Martti
ellauri110.html on line 1005: Samuli Paronen (23. toukokuuta 1917 Virolahti – 26. elokuuta 1974 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja työmies. Vaikka vaatimattomissa oloissa elänyt Paronen julkaisi esikoisteoksensa vasta 47-vuotiaana ja kuoli jo 57-vuotiaana, hän ehti kirjoittaa arvostetun tuotannon: kahdeksan romaania, novellikokoelman ja aforismikokoelman Maailma on sana, josta hänet parhaiten tunnetaan.
ellauri152.html on line 494: "Luojan avulla hänestä tulee rabbi eikä työmiestä. He on tullut kovasti isoisäänsä", äiti sanoi.
ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka.
ellauri206.html on line 524: Neljä viidestä on valmis luopumaan venäläisestä energiasta hinnannoususta huolimatta. Suomalaiset vastustavat tiukasti putinismia. Venäläisten työmiesten energia Pikin putkiremontissa näytti aika matalalta. Da, da, sanoivat ja laahustivat porttikonkiin tupakalle.
ellauri242.html on line 270: Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.
ellauri401.html on line 406: Ervast adoptoi vuonna 1909 kolmetoistavuotiaan Jaakko Liukkosen. Poika oli Hankasalmelta kotoisin. Vanhemmat olivat kuolleet. Jaakon täti sairaanhoitajatar Elina Rutanen otti kaikki kolme lasta, Elinan, Eevan ja Jaakon luokseen. Hän pani Jaakon ensin maalarin oppiin Gummerukselle ja sitten Ateneumiin. Mutta poika ei mennytkään Ateneumiin vaan maalarin verstaaseen, missä hän maalasi toisten poikien varastamat potkukelkat. Se saatiin tietää, ja poika määrättiin piiskattavaksi Raastuvan rappusilla. Auttaakseen poikaa Ervast otti hänet läheiseen huvilaan postipojaksi. Pekan silmiä ei välttänyt 1:kään lapsi lootusasennossa. Ervast oli esimerkillisen ahkera työmies. Hän nousi työhän aamuisin viimeistään kello 7. Iltapäivällä hän sitten piti vapaata ja "jutteli" aataminasuisten poikien ja muidenkin ihmisten kanssa. Pojat käyttivät Tonttulassa väinönpukuja mutteivät sentään kadulla.
ellauri402.html on line 520: Työnjohtajana Onion Laken alueella toimi oikeistolaisena tunnettu Leonard A. Mäki, jonka suhtautuminen ammattiliittoihin oli vihamielinen. Marraskuun 18. päivänä Rosvall lähti jalkaisin kohti Onion Lake -järven pohjoispäässä sijaitsevaa metsätyömiesten leiriä tarkoituksenaan värvätä lisää lakkolaisia. Oppaana hänellä oli Janne Voutilainen. Muutamaa kilometriä ennen määränpäätään he törmäsivät Mäkeen ja muutamaan hänen mieheensä metsätyöläisten talvivarastolla. Mäki väitti myöhemmin kutsuneensa Rosvallin ja Voutilaisen sisään lämmittelemään ja varoittaneensa heitä heikoista jäistä. Tämän jälkeen Mäki kertoi Rosvallin ja Voutilaisen jatkaneen matkaansa järven suuntaan. Se oli viimeinen kerta kun heidät nähtiin elossa.
ellauri402.html on line 522: Ruumiissa oli merkkejä väkivallasta ja molempia oli myös ammuttu. Mäen tiedettiin uhanneen ampumisella, mikäli ammattiliiton agitaattoreita tulee hänen työmaalleen. Voutilaisen kello oli löydettäessä pysähtynyt aikaan 2.40. Noin kello neljältä heidän katoamispäivänään Paavo Väänänen -niminen metsätyömies kertoi törmänneensä asetta kantaneeseen Mäkeen, joka oli sanonut tavanneensa Rosvallin ja Voutilaisen ja ajaneensa heidät matkoihinsa. Väänäsen mukaan Mäki oli niin kiihtyneessä mielentilassa, että hän kääntyi itse välittömästi takaisin.
ellauri402.html on line 531: Lakko oli alkanut lokakuussa 1929 Pigeon Timber Companya vastaan Onion Laken metsätyömaalla ja lak- koon oli mennyt siellä neljäsataa metsätyömiestä. Pigeon Timberin alihankkijana oli ollut suomalainen metsäura- koija, 'Reverend' Maki, uskovainen mies Pohjanmaalta, jolla oli työmaallaan sata suomalaista ja josta tiedettiin ettei se ottanut palkkalistoilleen muita suomalaisia kuin valkoisten puolella vapaussodassa taistelleita tai sellaisia, joista valkoisten puolella taistelleet menivät valalle, ettei niissä ollut punaista hapatusta olemassa. Roswall ja Vou- tilainen olivat molemmat metsätyömiehiä ja LWIUC:n organisaattoreita, ja kun ne kuulivat, ettei Maen työmaal- la aiottu lakkoon yhtyä, ne olivat ilmoittaneet lähtevänsä Maen työmaalle ja yrittävänsä saada sielläkin työntekijät lopettamaan mezän kaadon ja raakkujoen runtelun. Reverend Maen valkobandiitit runtelivat ja tappoivat agitaattorit.
ellauri421.html on line 451: Venäläinen työmies-sotilas.
ellauri433.html on line 297: Kun onneton oli todettu kuolleeksi ja hänen ruumiistaan loppunut se hirveä lihasten ja hermojen värinä, joka osoittaa hengen ja ruumiin viimeistä kauheata taistelua, ottivat sotilaat hänet alas ja laahasivat hänet hirsipuun juurelle kaivamaansa kuoppaan kuin koiran. Suomalainen työmies, työläisnainen, voitko koskaan unohtaa ja antaa anteeksi venäläisille sortajille tätä kauheata murhaa? Eikö kätesi puristu nyrkkiin ja sydämesi vanno ikuista kostoa ja vihaa tuolle raakalaisrodulle, jonka väkivaltainen tunkeutuminen meidän suomalaisten alueelle on kaikki ne kauhut ja hirmutyöt aiheuttanut, joita täällä on toimeenpantu? Etkö tunne, että veresi vaistomaisesti kammoo koko tuota kauhun maata ja sen alhaisella asteella olevia ihmisiä, jotka eivät ole tuottaneet Suomelle koskaan muuta kuin kärsimyksiä kärsimysten jälkeen? (F.E. Sillinpää: Hurskas kurjus, loppukaneetti)
xxx/ellauri177.html on line 629: Ja itsestään huolimatta hän palasi Albineen, Paradouhun, palaviin muistoihin. Ensin hän keksi tekosyitä. Eräänä iltana hän kaatui huoneensa lattialle aivokuumeen valtaamana. Kolmen viikon ajan hän kuului tähän lihansa kriisiin. Hänen verensä raivoissaan pesi suonet hänen raajojensa kärkiin asti, aivan jynssäsi hänen läpi vapautetun virran huminaa; hänen ruumiinsa kallosta jalkapohjiin puhdistui, uudistui, oli sellaisen sairauden raivoamana, että hän usein deliriumissaan oli luullut kuulleensa työmiesten vasarat naulaavan hänen luitaan.
xxx/ellauri187.html on line 621: talonrakennus: talonrakentaja, remontoija, remonttityöntekijäalakattotyömiesalakattorakentaja, alakatonrakentajaammattimiesammattilainenpörssiasiamiesarvopapereiden välittäjä, meklariasfalttimiesasfalttityöntekijäaulaemäntäaulatyöntekijä, aulapalveluhenkilö, aulapalvelutyöntekijä, vastaanottotyöntekijä, virastomestari, aulavastaava, aulanhoitajaAV-huoltomiesAV-asentajaapumiesavustaja, avustava (+ tehtävä). Autoala tai rakennusala: rahdinkäsittelijä, apulainen, aputyöntekijähuoltomiesbensiiniasema: huoltamotyöntekijä;
xxx/ellauri187.html on line 629: tapauksittain: matruusikasinoisäntä, kasinoemäntäkasinotyöntekijä, kasinonhoitajakatsastusmieskatsastajamyyntimieskauppaedustaja, myyntiedustajakaupunginlakimieskaupunginjuristikenttäesimieskenttäpäällikkö, kenttäjohtaja, kenttävastaavakiinteistönhoitomieskiinteistön hoitaja, kiinteistönhoitajakiinteistöhuoltomieskiinteistön huoltaja, kiinteistönhuoltajatalonmies-vahtimestarikiinteistönhoitaja-vahtimestari, kiinteistönhuoltaja-vahtimestari, vahtimestarihuolto- ja laitosmieskiinteistönhuoltaja, kiinteistönhoitaja, laitoshuoltaja, laitostyöntekijätalonmieskiinteistönhuoltaja, kiinteistönhoitaja, talkkari.kivimies, kivityömieskivityöntekijä, kivirakentajakohde-esimieskohdevastaava, kohdepäällikkökolamieskolaaja, lumenkolaaja, lumityöntekijä, talvikunnossapitäjä, kolatyöntekijäkonemieskonetyöntekijä, koneenhoitaja, koneenkäyttäjä.kuljetusesimieskuljetuspäällikkö, kuljetusvastaavakameramieskuvaaja, valokuvaaja, videokuvaaja, televisiokuvaaja, elokuvaaja, kameraoperaattori, apulaiskuvaaja,kylpyläemäntäkylpylänhoitaja, kylpylän hoitajakärrypoikakärryjärjestelijä, kärrytyöntekijäkäsittelyesimieskäsittelypäällikkökäyttömieskäytönhoitaja, tuotantotyöntekijä.laattamieslaatoittajalaitosmies, laitoshuoltomieslaitoshuoltaja, laitostyöntekijä;
xxx/ellauri187.html on line 631: kiinteistö: kiinteistönhuoltaja, kiinteistönhoitajalattiamieslattiatyöntekijä, lattianpäällystäjä, lattia- tai lattianpinnoittajailmailuhuoltomieslentokoneasentajayrityslakimiesliikejuristi, yritysjuristilistatyömieslistoittajamaanrakennusmiesmaanrakennustyöntekijä, maanrakentajakaivinkoneen perämiesmaanrakentaja, maarakentaja, avustava maanrakentaja, avustava maarakentajamaaseutuasiamiesmaaseutuasiantuntijavahtimies, kansivahtimiesmerenkulku: konevahti, kansivahti;
xxx/ellauri187.html on line 633: tapauksittain: ravintolan vuoropäällikköravitsemisesimiesravitsemispäällikköremonttimiesremontoijarakennusremonttimiesremontoija, rakennusremontoijaruokapalveluesimiesruokapalveluvastaavaseurakuntaemäntäruokapalveluvastaavasatamaisäntäsatamanhoitajasaunaemäntäsaunanhoitaja, saunavastaavasementtimiessementtityöntekijä, betonipaikkaaja, sementinvalajasiivousesimiessiivoustyönjohtajasiltatyömiessillanrakentaja, siltatyöntekijäsisustuskirvesmiessisustusrakentaja, sisustuspuuseppä, sisustustimpurilentoemäntästuertti, matkustamotyöntekijätallimiestallinhoitaja, tallityöntekijä, hevostenhoitaja. Huom, hevostenhoitaja on oma nimikkeensä ja hevostalouden perustutkinnon ammattinimike.tapettimiestapetoija, tapettiasentajatasoitemiestasoitetyöntekijätehostemiestehosteteknikko, erikoistehosteteknikkotietyömiestienrakentaja, tierakennustyöntekijätietopalveluesimiestietopalvelupäällikkö, tietopalveluvastaavaesimiestiiminvetäjä, ryhmänjohtaja, päällikkö, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja, lähijohtaja, esihenkilötiimiesimiestiimivastaava, tiiminvetäjä, tiimipäällikkö, ryhmäpäällikkö, tiimin vetäjäkirvesmiestimpuri. Tapauskohtaisesti: rakennuspuuseppä, laudoittaja, hirsirakentaja, elementtiasentaja, talonrakentajatuomioistuinlakimiestuomioistuinjuristi;
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
xxx/ellauri230.html on line 137: Ramstedtin vanhemmat olivat konetyömies Gustaf Adolf Ramstedt ja Edla Mathilda o.s. Holmberg. Perheessä oli yksitoista lasta, joista tunnettuja ovat myös laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888–1933) ja kansanedustaja Emanuel ”Manu” Ramstedt (1881–1960).
xxx/ellauri250.html on line 392: Hytti nro 6 on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Juho Kuosmanen. Elokuvan pääosissa ovat Seidi Haarla ja Juri Borisov. Elokuvassa suomalainen naisopiskelija (Haarla) ja venäläinen työmies (Borisov) matkustavat junalla Venäjän halki Murmanskiin. Hytti nro 6 perustuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Elokuvaa varten kirjan tapahtumia on kuitenkin muutettu monin tavoin: esimerkiksi junan reitti, miespäähenkilön nimi ja ikä, tapahtumapaikka sekä aikakausi eroavat kirjasta. Hytti nro 6 sai ensi-iltansa 10. heinäkuuta 2021 Cannesin elokuvajuhlilla, missä se voitti juhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n. Elokuva sai teatteriensi-illan Suomessa 29. lokakuuta 2021.
xxx/ellauri252.html on line 257: Tää Pepun tuotantokausi on kostokirja Claire Bloomille. Peppu on korottanut izensä tällä kertaa elämää suuremmaxi työmies goljathahmoxi, jolla on liika sivistynyt vaimo Eve. Spoileri: Evellä on hemmoteltu tytär Sylphid jota Peppu-kommari ei voi sietää, siitä alkaa pahat vibat kunnes Eve kaikexi onnexi vetää henxelit. Peppu-Ira iloizee siitä samalla lailla riehakkaasti kuin ekan exän kuoltua. Hemmetti se on sit pahasuopa juutalainen! Claire oli oikeestikkin Peppua 2v vanhempi, mutta vielä elävien kirjoissa, toisin kuin Peppu ize.
xxx/ellauri295.html on line 461: Martti Joenpolven vanhemmat olivat ratatyömies Antti Joenpolvi ja Ida Ester Nurmi. Joenpolvi opiskeli Työväen akatemiassa 1957–1958 ja hän on toiminut kirjailijan työnsä ohella Tammer-mainos Oy:n mainostoimittajana 1959–1962 ja 1966–1967. Päätoimiseksi kirjailijaksi Joenpolvi ryhtyi 1968. Hänen uusin teoksensa on romaani ”Kerrottu elämä” (1997). Hän puri puuta ja potki pilttuun seiniä samassa Gummeruxen tallissa kuin Patti.
xxx/ellauri312.html on line 48: Se on kapitalismin laki, se on riistäjän rautainen laki. Se on suomalaisen kultapossukapitalistin laki. Ne pelkäävät sinun voimaasi, työmies! Ne tahtovat hajottaa rintamasi, työmies! On patukka-armeija valmiina sinun taistelutahtosi murskaamaan, ja ne eivät epäröi lyödä ja ne eivät epäröi tappaa. Hauska tappa vanha tuttu!
xxx/ellauri376.html on line 76: Truffautin leffa Jules ja Jim oli Markesta ollut haukotuttava. Niin mustakin, en tykännyt. Hölmön työmieskirjailijan mielestä se oli suurta taidetta. Ranskalais-saxalainen homopari ja päättämätön jakorasia joka loppuviimexi ajaa auton alas sillalta. Saku jää suremaan ranu rakastavaisia.
38