ellauri058.html on line 192: Toivo Rikhard Pekkanen syntyi 1902 Kotkassa kivityömiehen poikana. Terveisiä Kotkasta, pyllyyn käskivätten potkasta. Käytyään 2v kansista ja ammattikoulun se alko hakata 13 vuotiaana kiviä. Läpi harmaan kiven se löysi kirjojen salaperäisen maailman kirjastosta. Etenkin Jack Londonin. Kurjalistosta se nousi kirjalistoon.
ellauri080.html on line 889: Mehr gefundenes Fressen Walt Disney-johtamiskoulutussivustolta. Erikoisesti kiinnostaa, että tämän kirjoittaja ei ole edes vaivautunut tutustumaan kunnolla Big5-piirteisiin. Se heittää toivottuja työmiehen piirteitä sinne tänne ihan lonkalta.
ellauri110.html on line 558: hän laululla valtansa vallitsee, Hyvät enkelit suojaavat työmiehen yön, Ilo loistiko silmistä jokaisen?
ellauri110.html on line 565: niin lemmi! ja iloks ne vaihtuu. kun työmiehen hauta aukee! hän unten onnen saapi.
ellauri313.html on line 453: viestiketjun Twitteriin Ukrainan sodan tilanteesta. Aaltolan mukaan on tultu vaiheeseen, jossa nähdään selkeää ruumisläjien kasvua. - Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä huollettavien kasvu havaittavissa puolella jos toisella, Aaltola tviittaa iloisena. Konfliktit eskaloituvat kahta reittiä: Niillä on taipumus syventymiseen, jolloin sodan intensiteetti paranee, koskas muutenkaan. (Muita reittejä en muista, kazo kuvasta.) Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä kuolevaisuuden kasvu havaittavissa, Kts esim. Herman Kahn ”On Escalation”, 1965. — Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 8, 2022. Ai oops, täähän uutinen on jo yli vuoden vanha. Presidentti Zelenskyi vannoo sotarikollisten rankaisemista ja varoittaa länsimaita Venäjän valloitushaluista. Vittu tervetuloa vaan yrittämään valloittaa takaisin edes postimerkin kokoinen pala ryssiltä, huutaa Ukrainan ulkoministeri tuskastuneena. Puheloinen (äiti oli siitä vihainen: heta korven! hur kan man heta så?) sanoi vuosi sitten työmiehen muistelmissa ettei tää sota lopu ihan hevillä. Oikeassa oli loinen.
ellauri325.html on line 183: Maailmansodan alkaessa ilmestyi poliittisia teemoja. Vuoteen 1917 mennessä Averchenko lopetti puhtaasti humorististen teosten kirjoittamisen ja siirtyi satiirin alalle. Nyt hänen pääteemojaan ovat modernin hallituksen ja poliittisten hahmojen tuomitseminen. Averchenko näkee vallankumouksen työmiehen petoksena, jonka täytyy jossain vaiheessa tulla järkiinsä ja palauttaa kaikki paikoilleen maassaan.
xxx/ellauri201.html on line 74: Pesin Isokukko-Uljaksen leveän selän, oli silläkin mittaa ja vahva se oli kuin talonovi. Jo kääntyi mies ympäri ja pesin karvaisen rinnankin, oikein kunnolla hankasin. Miestä vaan nauratti. Isokukko-Uljas nousi seisomaan ja muut näköjään tiesivät, että ei minun koitokseni vielä ohitse ollut, kun kiilusilmin ovella viipyivät. Eino se yhä ärisi kiukkuaan lauteella. Isokukko-Uljas kysyi, että eikös tässä talossa sitä viimeistä soppea puhtaaksi pestäkään. Ei sitä passannut työmiehen antaa ikätoverinsa taliseksi tulla. Miehet nauraa hekottivat ja seurasivat minua silmä kovana, liekö jokin muukin ollut niillä kovana. Kyllä minä tiesin, mitä Isokukko-Uljas tarkoitti. Olin minä joskus arkana nuorikkona Kustin-rutaleen nahanaluksen joutunut huuhtomaan, siellä sitä haisevaa talia oli ollut. Siinä minä hetken aattelin, mitä pirskattia minä nyt tekisin, mutta niin minä vaan otin kädellä kiinni siitä isosta murikasta, vedin löysän nahkan terskan taakse ja aloin pestä. Puhdashan se oli, mutta puhtaana piti pysyäkin. Miehet nauroivat kuin viimeistä päivää, Isokukko-Uljas hörähteli tyytyväisenä. Silloin loikkasi Eino alas lauteelta kuin riivattu, seisahtui ja hyökätä aikoi Uljaksen päälle. Mutta kun oli vastassa niin iso mies, niin eipä uskaltanut ei, vaan paineli muita sivuun tyrkkien ovesta ulos. Miehet siitä vielä enemmän yltyivät nauramaan, sanoivat, että nyt vietiin Einoltakin vittu.
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri252.html on line 127: Salama kävi jonkin aikaa Tampereen klassillista lyseota, mutta koulu jäi kesken. Armeijan käytyään hän lähti opiskelemaan Oriveden opistoon, jossa hän alkoi kiinnostua kirjallisuudesta. Salama työskenteli aluksi tumpelona sähköasentajana kuten isänsä (siitä varottaa muuntajien kyljessä se salama) ja sittemmin jonkin aikaa myös maatyömiehenä ennen kuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1961. Hänen esikoisteoksensa oli se tavallinen pimu paxuxi -tarina (1961).
9