ellauri008.html on line 2131: Epsanjalaispukusaippuan pääkonna Agostinkin olisi toki työläistensä puolella, jos se vain olisi mahdollista vaarantamatta rikkaimmiston etuja. Mutta kun ei niin ei, se on voi.
ellauri009.html on line 311: Sitä seuraava työläisten. Tehtaat. Se on nyt mennyt mynkään, kun teollisuus pärjää ilmankin työläisiä. Kaikkien maiden kapitalistit teki sen minkä Karl Marx pyysi, liittyivät yhteen, siirsivät tehtaat vinkuihin. Nyt tekee vingut samaa Aahrikassa.
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri051.html on line 1181: 588 Talkative young ones to those that like them, the loud laugh of work-people at their meals, 588 Puhuvia nuoria niille, jotka pitävät heistä, työläisten äänekäs nauru aterioillaan,
ellauri060.html on line 87: Matti Hällin nimi tuli vastaan Maigret puolustautuu kirjan takakannesta. Matti sanoo siinä, että Maigret on dekkareista ehkä sen lemppari. Mutta vain ehkä. Ilmeisesti Matti on izekin kirjoittanut dekkareita. Ja aivan hemmetisti myös muita kirjoja. Vuodesta 1988 lähtien on Ison Paulin ikäinen Matti roikkunut jo nahkurin orrella, kuten sopiikin nahkatyöläisten lapselle. Siltä kuoli äiti pienenä. Åströmin nahkatehdas oli Oulussa. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas. Nahkatuotteiden kysyntä hiipui 50-luvulla Lauri Hakulisen huutaessa Pohjois-Haagan parvekkeelta MUOVI! MUOVI! Ois pitänyt vaan kiinni ison turpansa. Nyt on eläinkunta tukehtumassa tähän ihmeaineeseen. Kohta ei riitä elukoita edes kenkänahaxi. Sori riittääpäs, apinan tai lehmännahkoja, lehmiä on jopa enemmän kuin apinoita.
ellauri080.html on line 1060: Palvelujohtajuus on johtajuusfilosofia jossa johtajan päämaali on palvella. Tää eroaa perinteisetä johtajuudessa jossa johtajan pääfokus on käskeä. Käske, herra, palvelijasi kuulee. Eipäskun se päämaali onkin yrityxen osakkeenomistajien etu. Palvelujohtaja jakaa valtaa, panee työläisten edut ekaxi ja auttaa apinoita kehittymään ja suoriutumaan niin kovaa kuin mahdollista. Palvelujohtajuus kääntää nurin normin joka panee asiakasrajapinnat ekaxi. Orjat ei palvele isäntää vaan isäntä palvelee orjia. Tää kuulostaa vähän jeesustelulta. Kuten sen kekkaaja Roope K. Viherlehti sanoi, palvelujohtajan tulee keskittyä tähän: "Kasvavatko palveltavat apinoina? Tuleeko niistä palveltaessa terveempiä, viisaampia, vapaampia, omatoimisempia, todennäköisempiä rupeamaan joht- palvelijoixi ize? Kun johtajat tolla lailla vaihtaa mindsettiä, niin ne hyötyvät ja niiden palkkalaiset hyötyvät siten että ne saavat henkilökohtaista kasvua, ja järjestökin kasvaa kiitos palkkalaisten kasvavan sitoutumisen ja osallistumisen. Monet järjestöt (esimerkkejä?) ovat omaxuneet tämän opetuxen. Mike Pence toimi Trumpin palveluvarapresidenttinä. Se ei kyllä aina ollut tyytyväinen Trumpin palveluun. (Helvatti että nää jaxaa hokea tosta kasvusta. Mutta ei kapitalismia saa muuten toimimaan. Se perustuu luottoihin ja niiden korkoihin, ja mistäs se korko tulee ellei kasvusta. Korko on englannixi interest.)
ellauri164.html on line 51: Yhä rämmitään ranskalaisten fin de siéclen suossa, jonne ne suisti epäonnistunut työläisten vallankumous hulluna vuonna 1848 ja sen perään rökäletappio preussilaisille 1870-71. Siitä alkoi ranskalaisten kotipesässä aivan vimmatunlainen pörinä.
ellauri185.html on line 546: Samanlaista on muukin omistusoikeus. Se perustuu niin ikään työläisten väkivaltaiseen riistoon ja sitäkin valtiovalta aivan samoin suojelee. Suuret omaisuudet syntyvät aina joko väkivaltaista tietä, mikä on tavallisinta - tai saituruuden kautta tai huikeitten konnankujeitten avulla tai pienien jatkuvien petosten ansiosta, jommoista esim. kauppiaat harjoittavat. Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta. Kansan viisaus sanoo: Jos on rehti työsi aina, kukkaros ei paljon paina." Tai myös: Työ ei rikkaaksi tee ketään, selän vain se köyryyn vetää." - Niin oli ennen ja niin on nykyään yhä räikeämmin, kun rikkauksien jakautuminen on jo aikoja sitten tapahtunut mitä nurjimmalla tavalla" (Aufruf S. 25). Toisten työ se on joka rikkaan rikastuttaa, sen selvitti jo Groucho Marx.
ellauri185.html on line 691: Jokainen ihminen on ainakin jonkin perheen jäsen ja jo semmoisena yhteiskunnallinen henkilö. Sitäpaitsi kuuluvat varsinkin nykyaikana jotenkin kaikki täysikasvuiset ihmiset moninaisiin seuroihin, suojeluskuntiin, ammattikuntiin (poislukien työläisten järjestöt), järjestöihin tai muihin yhteisöihin eivätkä senvuoksi ole koskaan vain pelkästään yksityishenkilöitä.
ellauri242.html on line 249: Päästyään eroon pikkuserkusta Aleksandra Kollontai ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi ja vallankumoukselliseksi. Hän oli kommunistinen feministi ja näki, että vain kommunismi voisi vapauttaa naiset. Vuonna 1898 hän matkusti Zürichiin Sveitsiin opiskelemaan. Palattuaan 1903 hän kirjoitti tutkimuksen Suomen työläisten elämästä. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hajottua menševikeiksi Juli Martovin johdolla ja bolševikeiksi Vladimir Leninin johdolla 1903, Kollontai ei myötäillyt kumpaakaan osapuolta. Bolševikkeihin hän suhtautui epäluuloisesti ja liittyi viimein menševikkeihin.
ellauri249.html on line 208: Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä suistui sekasortoon. Bolševikit olivat aluksi kaivostyöläisten keskuudessa yhtä vihattuja kuin porvarit. Porvareiden koteihin hyökkäiltiin, heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuuttaan tärveltiin. Isänmaallisesti ajattelevat kaivostyöläiset lynkkasivat vihollisen asiamiehinä pitämiään bolševikkejä. On epäselvää, mitä Hruštšov teki ja ajatteli uudessa tilanteessa. Virallisen neuvostoliittolaisen elämäkerran mukaan hän oli jo tuolloin sydämestään vallankumouksellinen, mutta monet hänet tuolloin tunteneet sanoivat, että hän ei ollut millään tavalla mukana vallankumouksessa vaan ainoastaan ammattiyhdistyksessä.
ellauri249.html on line 329: Kansa ei enää välttämättä uskonut maan johdon vakuutteluja elämän laadun paranemisesta. Vuonna 1962 tapahtui joukko mellakoita, jotka saivat alkunsa eräistä hinnankorotuksista. 1. kesäkuuta vuonna 1962 nostettiin liha- ja siipikarjatuotteiden hintoja 35 % ja voin ja maidon hintoja 25 %. Näinkään suurten korotusten jälkeen hinnat eivät vastanneet tuotantokustannuksia. Lisäksi nostettiin tehtaiden ja kaivosten tuotantonormeja, mikä merkitsi työläisten elintason laskua. Pettyneet työläiset kaipasivat takaisin Stalinia, jonka aikana hintoja oli usein alennettu. Heti uusien hintojen tiedottamisen jälkeen lakkoja puhkesi Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa ja Tšeljabinskissa. Novotšerkasskin kaupungissa sadat työläiset kokoontuivat torille huutamaan palkankorotusten puolesta ja heittelivät puhumaan tullutta puoluejohtajaa kivillä ja pulloilla. Hruštšovin muotokuvia tuhottiin. Paikalle tulleet miliisit pahoinpideltiin ja paikalle haettiin armeijan yksiköitä. Armeija avasi tulen ja 23 henkilöä kuoli. Uhrit haudattiin salaiseen paikkaan. Lakkoilijoita vangittiin ja seitsemän tuomittiin kuolemaan. Hruštšov syytti tapahtuneesta kaikkia muita paitsi itseään. Vähän sitä kyllä hävetti jälkeenpäin.
ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
ellauri254.html on line 787: Sosialistisen realismin menetelmän mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Tarkoituksena oli korottaa työläisen asemaa esittämällä hänen elämänsä, työnsä ja vapaa-aikansa ihailtavassa muodossa.
ellauri260.html on line 308: Juu tää oli pahaa politiikkaa: kun työläisten keskinäinen kilpailu oli poistettu, syntyi ilkeää solidaarisuutta, kun kukaan ei voinut salaa parannella asemiaan toisten kustannuxella. Onnexi jälkiteollinen palveluyhteiskunta on tämän haitan lähes poistanut, kun ei enää ole noita pahanhajuisten työläisten kansoittamia tehdashalleja, ainakaan täällä lännessä, idän hikipajat hoitakoot asiat omilla keinoillaan (kaikki 1800-luvun tehtaista tuttuja). Sensijaan on sen seitsemää palvelutuotetta, kokit, kampaajat, peeteet, feissarit, juontajat jne jne, jossa tyypit heiluu tazkoissa ja kilpailevat keskenään niin maan perkeleesti joka sentistä.
ellauri263.html on line 646: Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen.
ellauri271.html on line 68: Amerikan sosialistipuolueen julistuksen mukainen ensimmäinen Yhdysvaltain kansallinen naistenpäivä julistettiin olevan 28. helmikuuta 1909, vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi.
ellauri275.html on line 670: Venäjä oli tunnustanut Georgian itsenäisyyden 7. toukokuuta vuonna 1920 solmitussa Moskovan sopimuksessa, eikä Georgian valloittamisesta oltu Moskovassa yksimielisiä. Hyökkäyksen pääsuunnittelijat olivat kaksi vaikutusvaltaista georgialaissyntyistä neuvostovirkamiestä, Josif Stalin ja Grigori Ordžonikidze, jotka saivat luvan hyökätä Georgiaan neuvostojohtaja Vladimir Leniniltä 14. helmikuuta 1921, maan "talonpoikien ja työläisten kapinan" tukemisen verukkeella. Neuvostojoukot valtasivat Georgian pääkaupungin Tbilisin raskaiden taisteluiden jälkeen ja julistivat Georgian SNT:n syntyneeksi 25. helmikuuta 1921. Maan loppuosa saatiin vallatuksi kolmen viikon sisällä, mutta neuvostovalta Georgiassa vakiintui vasta syyskuussa vuonna 1924. Turkin miehitys Georgian luoteisosassa lähes samanaikaisesti (helmi–maaliskuussa 1921) uhkasi kehittää kriisin Moskovan ja Ankaran välille, ja se johti merkittäviin alueluovutuksiin Neuvosto-Venäjältä Turkille Karsin sopimuksessa.
ellauri275.html on line 671: Neuvostoliiton historioitsijat pitivät Georgian ja Neuvosto-Venäjän välistä konfliktia osana Venäjän sisällissotaa, johon ympärysvallat sekaantuivat. Puna-armeijan hyökkäys oli virallisen neuvostoversion mukaan vastaus avunpyyntöön, joka seurasi Georgian työläisten ja talonpoikien aseellista kapinaa. Käyttäen kontrolliaan koulutuksessa ja mediassa neuvostohallinto loi onnistuneesti kuvan populaarista sosialistisesta vallankumouksesta.
ellauri276.html on line 972: Tämä on klassinen englantilainen maataloustyöläisten molempien laulu. Melkein kaikki kantrilaulajat, joilla oli jotain vastaavaa ohjelmistoa, tiesivät ainakin muutaman säkeen, ja monet tietävät edelleenkin.
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia ​​pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri284.html on line 424: Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta. Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa.
ellauri316.html on line 270: Saksalaiset hyökkäävät ja punakaartit järjestetään työläisten ja talonpoikien puna-armeijaksi.
ellauri317.html on line 444: Hän työskenteli kirjansidontatehtaassa ja perusti laittoman painon. Suutarien lakon järjestäjänä Dzeržinski pidätettiin "rikollisesta kiihotuksesta Kaunasin työläisten keskuudessa"; Tältä ajalta peräisin olevissa poliisin asiakirjoissa sanotaan: "Feliks Dzeržinski on hänen näkemyksensä, vakaumustensa ja henkilökohtaisen luonteensa huomioon ottaen erittäin vaarallinen tulevaisuudessa, kykenevä mihin tahansa rikokseen."
ellauri317.html on line 485: Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet vapautettiin oikeusministeri Ai-Ai Kerenskyn määräyksestä ja 8. maaliskuuta 1917 hän saapui Tšitaan ja sieltä toukokuussa Moskovaan, jossa hän alkoi soittaa yhtä pääkappaleista, nim. rooleja vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten keskuudessa. Liityttyään puolueen vasemman siiven järjestelytoimistoon hän työskenteli Petrogradin organisaatiossa, puhui sotilasyksiköissä, työläisten keskuudessa vaatien sodan lopettamista, maiden siirtoa talonpojille ja valtaa neuvostoille. Hän teki yhteistyötä Zemlya i Volya -sanomalehden kanssa, toimi Frank Sinatran My Way -lehden toimittajana ja oli Znamya Truda -lehden toimituskunnan jäsen erikoisalana poliittisten lausuntojen tekeminen. Spiridonova valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisissä ja II kokovenäläisissä talonpoikaiskongresseissa, työskenteli keskusjohtokomiteassa ja koko Venäjän keskusjohtokomitean talonpoikaisosastossa.
ellauri317.html on line 669: Vähän ennen helmikuun vallankumousta, joulukuussa 1916, Vjatšeslav Aleksandrovitš palasi Venäjälle Tukholmasta väärennettyjen asiakirjojen avulla ja saapui Petrogradiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän onnistui suorittamaan puoluetyötä jakamalla lehtisiä Pietarin maanalaisessa - huolimatta siitä, että hän oli omien internatsionalististen asemiensa vuoksi jyrkässä oppositiossa oikeistolaisten sosialististen vallankumouksellisten huipulle. Hän osallistui aktiivisesti vallankumouksellisiin tapahtumiin. Petrogradin työläisten ja sotilaiden edustajainneuvostossa (Petrosovet) Aleksandrovich työskenteli julkaisu- ja painatuskomissiossa. Helmikuussa 1917 työläiset valitsivat hänet Pietarin Neuvostoliiton toimeenpanevaan komiteaan (Executive Committee), mutta menshevik-SR -enemmistö potkaisi hänet pihalle.
ellauri317.html on line 757: Termi bolshevismi tulee venäjän sanasta bolshinstvo, joka tarkoittaa enemmistöä. Marxilaisvaikutteista työväenluokan kapinaa kannattavan venäläisten vallankumouksellisten ryhmittymän omaksumat bolshevikit saivat ideologiset juuret vuoden 1848 pamfletissa The Kommunist Manifesto, jonka kirjoittivat Karl Marx ja Friedrich Engels. Ryhmän johtaja Vladimir Lenin löysi kannattajistaan pienemmän, kurinalaisemman puolueen, joka oli päättänyt muuttaa ensimmäisen maailmansodan - "imperialistisen sodan" - laajemmaksi luokkasodaksi "porvaristoa" ja "aristokratiaa" vastaan taistelevien työläisten kanssa.
ellauri317.html on line 782: Leon Trotski, joka liittyi bolshevikeihin syyskuussa 1917 ja josta tuli yksi puolueen merkittävimmistä hahmoista, kirjoitti Venäjän vallankumouksen historiassaan: ”Naistyöläisillä on suuri rooli työläisten ja sotilaiden välisissä suhteissa. He menevät väylälle rohkeammin kuin miehet, tarttuvat kivääreihin, rukoilevat, melkein käskevät: 'Pistä pistin alas. Yhdy meihin!'
ellauri325.html on line 459: Herra Tohtori: "… enemmistön paine aikaansaa paljon rintamakarkuruutta aivotyöläisten keskuudessa. Se on tuo klerkkien petos: hyvin monet, joilla olisi kutsumus nimenomaan huippukulttuurin harjoittajiksi, tinkivät kutsumuksestaan, ovat puolittain sitä, puolittain tätä."
ellauri326.html on line 554: Kaveri hylkäsi sittemmin työläisten asian, liittyi takas katoliseen kirkkoon ja siitä tuli Paul Bourgetin hyvä veli ja kummi Ranskan Akatemiaan. Saattoipa se olla hinaajakin, kuoli poikamiehenä? Juu oli se!
ellauri328.html on line 176: "Mahdoton tehtävä" nimisen de propaganda fide läpyskän H.C. Andersen on samanlainen monomaani yhden kirjan mies kuin Vasiljevin agenttiromaanin Andrei Martynov. Kirja vaan on eri, toisella juutalaisten käsikirja, toisella työläisten. Siihen ne erot sitten päättyvätkin, loppu menee prikulleen samaan tapaan. 2 jalkaa hyvä, 4 paha, taikka kääntäen.
ellauri339.html on line 199: Venäjän federaation hymni (ven. Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, Gosudarstvennyi gimn Rossijskoi federatsii) lauletaan Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelin. Sanat on tehnyt Sergei Mihalkov, joka sanoitti myös Neuvostoliiton kansallislaulun. Virallista suomenkielistä käännöstä ei ole. Huomataan että Venäjän hymnit muuttuvat asteittain yhä nazimaisemmixi ja köyhälistötyöläisten taisto vaihtuu vanhaan tuttuun unelmien ja yxityisomaisuuden jahtaamiseen.
ellauri344.html on line 164: Kapitalistinen järjestelmä on alusta aikain ollut ryöstön ja joukkomurhain järjestelmä. Kauhistukset, jotka kapitalismin siirtomaapolitiikka toi mukanaan raamatun, kuppataudin ja paloviinan avulla säälimättömästi hävittäessään kokonaisia heimoja ja kansoja; lukemattomien työläisten heikontaminen ja ennenaikaiseen kuolemaan jouduttaminen nälässä ja kurjuudessa; työväenluokan verinen masentaminen sen milloin noustessa riistäjiään vastaan, ja lopuksi tuo ääretön, epäinhimillinen verilöyly, joka muuuti maailmantuotannon ihmisruumistuotannoksi — kas siinä kuva kapitalistisesta järjestyksestä.
ellauri344.html on line 181: 8. »Sananvapaus» on myöskin eräs »puhtaan demokratian» huomatuimpia tunnussanoja. Kuitenkin työläiset tietävät, ja kaikkein maiden sosialistit ovat sen myöntäneet miljoonia kertoja, että tämä vapaus on petosta niinkauan kun paraat kirjapainot ja suurimmat paperivarastot ovat kapitalistien käsissä ja niinkauan kun kapitalistit hallitsevat lehtiä, valta, joka koko maailmassa ilmenee sitä selvemmin ja terävämmin, niin, vieläpä sitä kyynillisemmin mitä kehittyneempi demokratia ja tasavaltainen hallitus on, kuten esimerkiksi Amerikassa. Kapitalisteilta on ensinnä otettava pois mahdollisuus hankkia palvelukseensa kirjailijoita, ostaa kustantamoja ja varastoja sekä lahjoa sanomalehtiä ennenkuin työtätekevät joukot, työläiset ja talonpojat, saavat nauttia todellisesta yhdenvertaisuudesta ja kansanvallasta, ja sitä varten on murskattava kapitalismin ies, kukistettava riistäjät ja murrettava niiden vastustus. Kapitalistit ovat aina tarkottaneet vapaudella, rikkaiden vapautta hankkia itselleen etuja ja voittoja ja työläisten vapautta kuolla nälkään. Kapitalistit merkitsevät painovapaudella rikkaiden vapautta lahjoa sanomalehdistö, valmistaa ja väärentää n.s. yleistä mielipidettä. »Puhtaan demokratian» puolustajat paljastavat siten itse asiassa olevansa likaisimman, lahjottavimman järjestelmän puolustajia, he puolustavat rikkaiden valtaa hallita joukkojen valistusvälineitä, he ovat kansan pettäjiä, jotka sulosointuisten, mutta läpeensä valheen saastuttamien lauseparsien avulla johdattavat kansan pois sen selvästä historiallisesta tehtävästä: vapauttaa sanomalehdistö kapitaalista.
ellauri344.html on line 187: Imperialistinen sota 1914–1918 on kerta kaikkiaan aikaansa jälessä kulkevillekin työläisille paljastanut, vieläpä vapaimmissakin tasavalloissa, porvarillisen demokratian luonteen: porvarillisen diktatuurin. Saksan ja Englannin miljonääri- ja miljardööriryhmien rikastuttamiseksi murhattiin toistakymmentämiljoonaa ihmistä; ja vapaimmissa tasavalloissa järjestettiin porvariston sotilasdiktatuuri. Tämä diktatuuri jää ententemaissa pysyväksi vielä Saksan murtamisenkin jälkeen. Sota juuri on enemmän kuin mikään muu avannut työläisten silmät, reväissyt porvarillisen demokratian valheverkon, näyttäen kansalle huijausten ja voitonhalun pohjattomuuden. Porvaristo on käynyt tätä sotaa vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä, vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä ovat sotahankkijat ryöstäneet itselleen suunnattomia rikkauksia.
ellauri349.html on line 321: Hengitys voidaan ulkoistaa koneelle, kuten tehtiin pandemian aikana. Paraikaa ulkoistetaan ajattelua, korvataan ajatustyön tekijät tekoälyllä. Mihkä sitten enää tarvitaan näin paljon hengittäjiä? Hengittäminen on kallista. Panepa se piippuusi ja polta, E. Saarinen. Sitähän sinäkin olet edistänyt omalta osaltasi Aalto-yliopiston sisäänheittäjänä, työläisten ulkoistamista. Joppi vaari kierähtelee haudassa. Hemmetti on kaverilla ozaa. Se luulee olevansa joku Sokrates. On noussut kusi päähän eikä vähän. Söpö leskenlehti kasvoi röyhkeäxi tukuxi greenbäkkejä.
ellauri362.html on line 428: George Crabbe (1754 – 1832) oli englantilainen runoilija. Teollistumisen aikana hän pyrki tuotannossaan nostamaan esille työläisten ongelmia ja kannatti yhteiskunnallisia uudistuspyrkimyksiä. Hän oli kirjailijapiireissä ainoa, jonka tuotanto nousi jo hänen omana aikanaan tässä suhteessa merkittävänä esiin. Hän kuvasi 1700-luvun kyläelämää ja vaivaishuoneiden asukkeja myötätuntoisesti. Hän oli itsekin vaatimattomista oloista ja valmistui välskäriksi. Hän kuitenkin hylkäsi ammatin ja ryhtyi kirjalliselle alalle, mutta ilman tukijaansa Edmund Burkea hän ei olisi selviytynyt taloudellisesti. Myöhemmin Edmund vielä hommasi Georgelle livingin clergymanina kuin Lady Catherine de Burgh Mr. Collinsille. Jane Austen piti Touretten syndroomaisesta Dr. Johnsonista, Pamela Piukkapepun kynäilleestä Sam Richardsonista ja työväenrunoilija Crabbesta. Jane pyysi Jumalalta olla kiltti lähimmäisille
ellauri367.html on line 199: Aluksi väliaikainen hallitus vainosi häntä, mutta lokakuun vallankumouksen jälkeen RSFSR: n hallitus lähetti hänet lähettiläänä Stavropoliin ja Odessaan. Rakovsky nousi neuvostomielisen "Ukrainan työläisten ja talonpoikien vallankumouksellisen hallituksen" presidentiksi, joka oli muodostettu bolshevikkien aluevoittojen seurauksena. Hänen piti neuvotella Ukrayinska Narodna Respublikan ja myös Pavlo Skoropadskyin hetmanaatin kanssa. Trotskin jälkeen hän oli mukana Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Hänet lähetettiin Berliiniin syyskuussa 1918 jatkamaan Ukrainaa koskevia neuvotteluja, ja hänet karkotettiin yhdessä Adolf Abramowitsch Joffen ja Nikolai Ivanovitš Bukharinin kanssa. Hänet pidätettiin matkalla, mutta vapautettiin jälleen marraskuun vallankumouksessa.
ellauri367.html on line 243: Juutalainen työväenliike, erityisesti "pre-Bund" ja Bund-sosialismi, saivat tukensa kolmelta juutalaisen yhteiskunnan sektorilta. Ensimmäinen, palkkatyöläisten luokka, omaksui juuri silloin yritystietoisuuden ja yhteenkuuluvuuden käsitöiden kapitalisoitumisen ja perinteisten käsityöyhdistysten (ḥevrot) hajoamisen seurauksena, mikä johti oppisopimusoppilaiden erillisen järjestäytymisen (keskivälistä lähtien -1800 - luvulla erityisesti vaateteollisuudessa. Tekstiili- ja tupakkatyöntekijöiden keskuudessa oli satunnaisia lakkoja 1870-luvulla. Toiseksi, siellä olivat radikaalin älymystön piirit, jotka tällä alueella yhdistivät vallankumouksellisia ideoita ja marxilaista ideologiaa juutalaiseen identiteettiinsä ja vastuuseen juutalaista proletariaattia kohtaan. Lopuksi oli puoliälykkyys, joka, vaikka heillä ei ollut muodollista yleissivistystä, juurtui syvästi juutalaiseen kulttuuriin.
ellauri369.html on line 468: Kirkko työläisten vihollinen.
ellauri370.html on line 658: Vankkumattoman konservatiivinen Stoecker oli huolissaan tavasta, jolla köyhät ja työväenluokka äänestivät "jumalatonta" sosiaalidemokraattista puoluetta (SDP), ja vastustaakseen SDP:n kasvua hän perusti kristillisdemokraatisen puolueen vuonna 1878. Puolue oli vihamielinen ammattiliittoja kohtaan ja tuki tuloveroja sekä olemassa olevaa yhteiskuntarakennetta, jossa junkkerit hallitsivat Preussia. Jumala, Stoecker sanoi, uskoi että kapitalistisen järjestelmän sortovalta vieraannutti työläiset oikeasta, Jumalan tarkoittamasta suunnasta, ja tarvittiin sosiaalisia uudistuksia vallankumouksen pysäyttämiseksi. Stoeckerin mielestä sellaisia sosiaalisia uudistuksia oli työntekijöiden houkutteleminen uskollisuuteen "valtaistuimelle ja alttarille", sillä Stoecker väitti, että työläisten kurjuus johtui materialistisesta, ateistisesta maailmankuvasta, joka oli repinyt työväenluokkaa. sen oikeasta kunnioituksesta Jumalaa ja luotua yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Hölmö saksalainen työväenluokka ei lotkauttanut korvaansa Stoeckerin viestille. Se halusi enimmäkseen korkeampaa elintasoa ja demokratiaa, ja toivoi ettei heille kerrottaisi, että heidän velvollisuutensa kristittyinä oli tyytyä osaansa. Tämä viesti rajoitti voimakkaasti hänen vetovoimaansa työväenluokkaan.
ellauri371.html on line 535: Teollisuuden keskittyminen pääoman käsiin. Mazel tov imi kaikki kansanmehut käsityöläisten käsistä, ja heidän kanssaan valtiolliset.
ellauri396.html on line 140: Eräs vinkuintiaani kirjoittaa: Olin Dr. Petersonin tutkijaopiskelija vuosina 2012 ja 2016. Kirjoitan tätä, koska, kuten monien muiden hyväksikäytön uhrien kanssa, etsin parannusta ja toipumista tuomalla ääneni kuuluviin. Kuitenkin, kun olen alkamassa ymmärtää omaa yhteiskehitystäni narsismin kanssa kääntyessäni juutalaisuuteen, tulen tietoiseksi siitä, että minua käytettiin hyväksi opiskelijana. Toronton yliopisto on onneksi ottanut valitukseni vakavasti. Tohtori Peterson ei maininnut mitään työstä, jonka tein hänelle ennen vuotta 2017. Jos muistatte, hän aloitti vuosina 2016–2017 ristiretken sukupuolipronomineja vastaan, joissa hän käytti testosteronisia ja estrogeenisiä pronomineja. Uskon varmuudella, että tämä perustui työhön, jonka tein hänen hyväkseen, ja ideoista, jotka jaoin hänen kanssaan. Marxilaiset kutsuisivat tätä akateemista riistoa työn tuotannon alienaatioxi. On tekopyhää, että hän tuomitsee marxilaisuuden samalla kun hän syyllistyy kapitalismiin omien työläistensä kanssa. (Miten niin tekopyhää? Kapitalismihan nimtuten on tästä norjalaisesta hammasharjasta A-OK.) Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa tohtori Petersonin kanssa henkilökohtaisesti, mutta hän ei useimmiten vastaa. Kun uhkasin katkaista hänestä kaikki siteet muutama kuukausi sitten, hän alkoi vastata. Hän valitti ylivoimaisista paineista, joita hän ize kohtaa kotonaan (vaimo nalkuttaa, lapset ovat ällöttäviä), mutta ei käsitellyt asiaa. Tämä saattaa olla ensimmäinen selkeä narsismin merkki, jonka havaitsin hänessä sen jälkeen, kun aloin toipumaan narsistisesta hyväksikäytöstä. Se sopii rakkauspommituksen malliin, kun uhri yrittää lähteä. Sanoisin lyhyesti, että hän ei kenties ole narsisti, mutta ei häikäile käyttää hyväxi haavoittuvia ja ottaa heidän toimeentulonsa. Vampyyri pahimmillaan.
ellauri401.html on line 368: Ervastin esikoisromaani Haaveilija on avainromaani ja kehitystarina. Se kertoo tekijänsä kaltaisen ylioppilaan etsinnöistä ja kehityksestä. Teoksen päähenkilön Eeron kautta Ervast kuvaa nuoren totuudenetsijän itsenäistymistä ja irtautumista etuoikeutetusta yläluokkalaisasemastaan ja kehitystä kirjailijaksi. Teoksessa on myös surullinen juonne, miten yksi toisensa jälkeen Eeron tovereista luopuu ihanteistaan ja sopeutuu yhteiskunnan asettamien ehtoihin ja odotuksiin. Haaveilijan keskeinen kysymys on, miten ihmisen tulee elää elämänsä, ja Eero ratkaisee kysymystä työstä kieltäytymisen ja ihanteen mukaisen elämän kautta. Yksi Eeron mieltä eniten raastavista kysymyksistä oli työläisten turvaton asema ja heidän huono kohtelunsa. Eero auttoi paikaltaan, mutta kysymys jumalan pahuudesta ratkesi henkisen kokemuksen kautta: Jumala rakastaa jokaista vain sillä rakkaudella, jonka tämä kykenee ottamaan vastaan. Eeron ratkaisu oli sisäisen kirjailijankutsu- muksen seuraaminen ja eron tekeminen maailman melskeisiin. Eero menestyy työssään, ja lopulta vanha yhteys tovereihin syntyy uudestaan ja uudestisyntyneet toverit hyväksyvät Eeron eräoppaakseen.
ellauri402.html on line 517: Viljo Rosvall oli taistellut sisällissodan aikana punaisten puolella ja pakeni sodan jälkeen Kanadaan. Hän asettui nykyään Thunder Bayn kaupunkiin kuuluvaan Port Arthuriin, jossa vaikutti suuri kanadansuomalainen yhteisö. Rosvall työskenteli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiöllä ja kuului metsätyöläisten Lumber Workers Industrial Union of Canada (LWIUC) -ammattiliittoon. Se oli 1920-luvun lopulla Ontarion vaikutusvaltaisin liitto, jonka jäsenistö koostui pääosin Kanadan kommunistiseen puolueeseen kuuluneista suomalaisista. Janne Voutilainen oli ansametsästäjä, joka kuului Rosvallin tavoin LWIUC-liittoon ja oli myös jäsenenä syndikalistisessa Industrial Workers of the World -ammattiliitossa.
ellauri402.html on line 520: Työnjohtajana Onion Laken alueella toimi oikeistolaisena tunnettu Leonard A. Mäki, jonka suhtautuminen ammattiliittoihin oli vihamielinen. Marraskuun 18. päivänä Rosvall lähti jalkaisin kohti Onion Lake -järven pohjoispäässä sijaitsevaa metsätyömiesten leiriä tarkoituksenaan värvätä lisää lakkolaisia. Oppaana hänellä oli Janne Voutilainen. Muutamaa kilometriä ennen määränpäätään he törmäsivät Mäkeen ja muutamaan hänen mieheensä metsätyöläisten talvivarastolla. Mäki väitti myöhemmin kutsuneensa Rosvallin ja Voutilaisen sisään lämmittelemään ja varoittaneensa heitä heikoista jäistä. Tämän jälkeen Mäki kertoi Rosvallin ja Voutilaisen jatkaneen matkaansa järven suuntaan. Se oli viimeinen kerta kun heidät nähtiin elossa.
xxx/ellauri121.html on line 564: Paras syy muiden auttamiseen on aito altruismi, sellainen sympatia joka vallizee joidenkin termiittien välillä: meihin sattuu kun sulle sattuu pahasti, me puhalletaan samaan hiileen koska ollaan samixet. Sellasta työläisten välistä solidaarisuutta ikäänkun. Mennään vaikka tuleen toisten puolesta, koska vaara on koko porukalle sama.
xxx/ellauri128.html on line 580: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri134.html on line 530: Sotilastermiitit ovat erilaistuneet anatomialtaan ja käyttäytymiseltään. Niiden leuat voivat olla jopa niin suuret, että ne eivät kykene itse syömään, joten työläisten tulee syöttää niitä. Sotilaiden tehtävänä on puolustaa pesää ja sen asukkaita esimerkiksi muurahaiskarhuja ja -käpyjä sekä muurahaisia yms. hyönteisiä vastaan. Joillakin lajeilla on myös erikoistuneita muotoja, joilla on otsassaan suutin, josta ne voivat ruiskuttaa liimamaista nestettä.
xxx/ellauri139.html on line 270: Dostojevski teki sen virheellisen johtopäätöksen, että apinaköörin pelastus porvariston vallasta ei ole tiede vaan uskonto. Ei tiede, tekniikka, teollisuus, jotka tuovat helpotuksen kärsivälle apinalaumalle, vaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo ja porvarillinen omistusoikeus, osoittaa Gertsen, ovat työläisten riiston roistomaisia syitä.
xxx/ellauri139.html on line 1159: Larcenaire-leffoja ei viizi luetella edes. Että tämmöinen on voinut ylipäänsä edes kiinnostaa kirjallisia kumikauloja. Larcenairen pointti nähtävästi on että porvarien ja työläisten alkaessa sekoittua alkaa olla tälläsiä valkokaulusmurhaajia: herrasväen ja laahuxen rikolliset harrasteet on samat. Se pelottaa arvaa kumpia. Seuraava runo on petty larcenairen omasta kuulakärkikynästä:
xxx/ellauri169.html on line 173: Waltin elokuva Alice's Egg Plant (1925) oli puhdasta kommunistista oppia jossa punainen kana (kommunisti) johtaa työtä tekevät kanat lakkoon farmin johtajaa Juliusta (kapitalisti) vastaan. Lakko Disneyllä ja työläisten liittyminen ammattiyhdistykseen vuonna 1940 sai Waltin kääntymään kommunismia vastaan. Työläiset Disneyllä julkisesti esittivät verbaalisia hyökkäyksiä Waltia vastaan, eikä Walt koskaan unohtanut nöyryytystä.
xxx/ellauri173.html on line 87: « Salut, maître ! » (Salëm, rabboni, je crois), du jardin des Oliviers ― et le bruit du baiser de l’Is-Karioth, ― l’Ecce Homo du tragique préfet ! Muisk! Homoerotiikkaa. Vähän vittuilua suupielestä Andre Dupinille jolta epäonnistui työläisten vallankumous 1848.
xxx/ellauri225.html on line 635: Ådalenin laukauksiksi kutsutaan Ruotsin Ådalenissa nykyisen Kramforsin kunnan alueella 14. toukokuuta 1931 paperityöläisten lakon yhteydessä tapahtuneita väkivaltaisuuksia, joissa poliisin paikalle virka-avuksi kutsumat Ruotsin puolustusvoimien joukot "avasivat tulen" rauhanomaista mielenosoituskulkuetta kohti. "Tulituksessa" kuoli viisi ja loukkaantui viisi ihmistä. Ruozin nykytilastoihin verrattuna aika heikko saalis.
xxx/ellauri252.html on line 142: Samaan aikaan kansalle uskotellaan, että suurin ongelma ovat työläisten palkat. Tämän takia Suomi menee konkurssiin. Tämä on aivan naurettavaa, tuhahtaa kirjailija ja nauraa päälle kuivaa naurua.
xxx/ellauri255.html on line 178: Bakunin matkusteli koko elämänsä ajan eri puolilla Eurooppaa interreilillä sininen matkalaukku mukana tutustuen koko ajan lukuisiin aikakauden merkittäviin vaikuttajiin. Lisäksi hän harjoitti vallankumouksellista toimintaa myös käytännön tasolla, muun muassa osallistumalla kansannousuihin (ei kuitenkaan ravintolalaskuihin). Aktivisminsa (ja maxamattomien laskujen) vuoksi Bakunin vangittiin ja karkotettiin Siperiaan, josta hän kuitenkin onnistui pakenemaan. Myöhempinä elinvuosinaan Bakunin siirtyi ajattelussaan kohti anarkismia ja oli mukana kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäisessä internationaalissa, joka lopulta hajosi Bakuninin ja Karl Marxin välisiin erimielisyyksiin. Hajaannus näkyy edelleen työväenliikkeen jakaantumisessa marxilaisiin sosialisteihin ja anarkisteihin. Bakuninin keskeinen Marxista poikkeava näkemys oli, että "työläisten valtion" perustamisen sijasta valtio ja kaikki muut sortojärjestelmät pitää vallankumouksen yhteydessä tuhota ja kaikki joutavat anarkistit puhata.
xxx/ellauri255.html on line 203: Syyskuussa 1872 ensimmäinen internationaali järjesti Haagin kongressin, jossa internationaali ja samalla koko kansainvälinen työväenliike hajosi Marxin ja Bakuninin keskinäisiin erimielisyyksiin. Olennaisin ero heidän ajattelussaan oli suhtautuminen valtioon, jonka Bakunin halusi lakkauttaa kokonaan ja Marx puolestaan ottaa työläisten haltuun. Bakunin taas piti näin syntyvää ”proletariaatin diktatuuria” jopa kapitalismiakin pahempana. Hänen mukaansa työläisten ja talonpoikien pitää toimia keskenään vallankumouksellisessa liitossa ilman puolueita ja johtavaa eliittiä. Tää on sitä vasemmistolaisuutta jota Lenin piti diktatuurin lastentautina.
xxx/ellauri296.html on line 344: Apu on vuonna 1933 perustettu, viikoittain ilmestyvä A-lehtien perhe- ja yleisaikakauslehti. Apu perustettiin lamavuonna 1933 työttömien avustamiseksi. Lehden perustivat Aune ja Yrjö Lyytikäinen. Ensimmäinen numero ilmestyi 19. helmikuuta 1933 ja myytiin loppuun saman päivän aikana. Lehden myyjinä oli vain työttömiä. Se oli maattomien työläisten ja työttömien maalaisten Iso Numero.
xxx/ellauri414.html on line 140: Pienoisessa Suomessakin lahtarien valkomyrskyt pärskyttävät kokonaisia vuoria, tavoitellen työläisten rinnasta vapaudenkaipuun tukahduttamista rautaisella otteella vallankumouksen kurkussa. Se ei kuitenkaan tukehdu, vaan kiteytyy vallankumoukselliseksi joukkotahdoksi, silloin kun hetki lyö ja Ajanhengettären suuri vellikello kumeasti pompottaen soittaa rynnäkköön, missä ryskyin sortuu pakkovalta proletaarin vallankumouksellisen aivoston nerokkaasti johtaman rynnistyksen taktillisuuden edessä. Ja juuri nyt on kauhea kapitalismi auttamattomasti sotkeutumassa omiin resuisiin pöksyihinsä, jotka ovat jo pudonneet alas kinttuihin. Tämän tähden odottaa koko maailman luokkatietoinen köyhälistö henkeään pidättäen kolmannen punaisen internaalin jalolla kilparadalla, etteivät Pöllölän kommunistiset solut peräydy historiallisen välttämättömyyden edessä, vaan valkoisen vainon kynsissäkin intomielisesti kohottavat vallankumouksen lipun niin korkealle, että sen punainen hulmu kuuluu ympäri maailman Saharian kauheasta hietikosta Pohjan pimeille perukoille.
59