ellauri002.html on line 1501: Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.
ellauri026.html on line 479: Pienenä Era asui jonkun Pekka sedän luona Goudassa kuoripoikana. Vikisi kuin hiiri juustossa. Ei ollut lauluääntä. Deventerin koulu, johon se pantiin 9-vuotiaana, oli takapajuinen. (Tässä kohin Jefa taas sekoilee, ei sen ope voinu sanoa sitä vielä Erasmuxexi, sehän oli munkkinimi.) Deventer oli varsinainen munkkileipomo, ei-haluttujen kakaroiden hautomo, varmaan samanlainen kuin Yorkin koulukoti Nicolas Nicklebyssä. Eran seuraava asemapaikka onkin jo joku homoleipomo, varattomien veljien rahasto, jossa viimeistään se varmasti tutustuu donizeihin.
ellauri028.html on line 487: saa nyt jälkeenpäin hulluja yllätyxiä, tutustuu ihmisiin jotka on jo ammoin kuolleita.

ellauri045.html on line 736: Myöhemmin Musta-asuinen mies Christianin hahmossa pitää Aaronia käsissään Clairen nähden. Myöhemmin Locke kohtaa miehen Christianin hahmossa Jacobin mökissä Clairen kanssa. Mies väittää voivansa puhua hänelle Jacobin puolesta. Mies kehottaa Johnia siirtämään saarta. Christian ilmestyy Michaelille juuri ennen pommin räjähdystä, sanoen hänen ”olevan vapaa lähtemään”. Claire tutustuu Musta-asuiseen mieheen tajuten tämän olevan ”ystävä” ja voivan olla missä muodossa tahansa. Hän auttaa Clairea selviämään Toisten hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, uskotellen tälle Toisten vieneen Aaronin. Mies ilmestyy Lockelle Christianina nuhdellen tätä siitä, että tämä antoi Benin siirtää saarta. Mies opastaa Locken jäätyneen rattaan luo. Locke siirtää rattaan paikalleen pysäyttäen aikahypyt.
ellauri060.html on line 223: Yksinäisyytensä keskellä hän tutustuu paikalliseen kirjailijaan, ateistiin R.J.J. Murtokiveen, jonka kanssa ystävystyy. Tää Murtokivi on selkeästi Jussin alter ego, se iloisempi versio. Murtokivi tarjoaa heti ensitapaamisen yhteydessä pastori Rekelälle viinaa, saunaa, selänpesua ja tolstoilaisuutta.
ellauri098.html on line 214: 13. HERON VASTAUS: Hero selviää testistä tai vapauttaa vangin, sovittaa riitapukarit tai tekee jotain muuta plusmerkkistä. Hero tutustuu ehkä pahixeen.
ellauri106.html on line 374: 1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin "taloudellis-filosofiseen käsikirjoitukseen". Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.
ellauri133.html on line 244: Elokuva alkaa vuodesta 1988, kun Bill Denbrough tekee seitsemänvuotiaalle pikkuveljelleen Georgielle paperiveneen. Georgie vie paperiveneen ulos sateeseen kokeillakseen sen kelluvuutta. Hän ei ehdi saamaan venettä kiinni ja se valuu sadevesiviemäriin. Yrittäessään saada venettä takaisin hän tutustuu klovniin nimeltä Pennywise. Pennywise ystävystyy Georgien kanssa ja antaa lopulta hänelle paperiveneen. Georgien kurottautuessa ottamaan sen Pennywise puraisee Georgien oikean käden poikki ja vetää hänet sadevesiviemäriin.
ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön.
ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri324.html on line 413:
ellauri332.html on line 154: Clarice tutustuu ihottumaa aiheuttavan kannibaalin kanssa. Elokuva esiintyy useilla "kaikkien aikojen parhaiden elokuvien" -listoilla, joten se ei pelkästään pelota sinua, vaan se tekee vaikutuksen myös coprophile-ystäviisi. Elokuvaa ympäröivä kiista johtui siitä, miten LGBTQI+-hahmot esitettiin. Queer-oikeusaktivistit ovat sittemmin kiittäneet elokuvaa yhteisöön liittyvien negatiivisten stereotypioiden ylläpitämisestä.
ellauri362.html on line 104: Darcy aikoo käyttää pallojaan mahdollisuutena saada uusi alku Elizabethin kanssa. Vähän ennen juhlaa Elizabeth kuitenkin tutustuu Darcyn lapsuudenystävään George Wickhamiin, joka panettelee Darcya törkeillä valheilla. Koska Wickham on hurmaava roisto ja koska Darcy on ollut suhteellisen epämiellyttävä ensimmäisestä vaikutuksestaan Elizabethiin, hän päättää uskoa Darcysta pahinta ilman minkäänlaista vahvistusta. Siten, kun Darcy pyytää Elizabethia tanssimaan Netherfieldin ballissa, hän hyväksyy sen sivistyneesti, mutta aloittaa sitten erittäin epämiellyttävän keskustelun.
xxx/ellauri056.html on line 217: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri149.html on line 119: Wish on erittäin suosittu edullisuutensa vuoksi, ja ei vain sixi, vaan myös sixi, että se ehdottaa käyttäjälleen tuotteita tämän mieltymysten ja aiempien ostosten mukaan, jolloin asiakas koukuttuu selaamaan Wishin tuotteita pitkäksikin ajaksi. Wish on älykäs sovellus! Siinä on systeemiälyä! Ajan myötä Wish tutustuu asiakkaaseen paremmin. Se voi oppia asiakkaan harrastukset, mieltymykset, tyylin ja budjetin, ja se auttaa löytämään uusia tuotteita, joita asiakas ei ehkä edes tiennyt olevan olemassa, saati tarvizevansa.
xxx/ellauri202.html on line 119: Antoine puurtaa potilaiden parissa. Kirjassa on lavea kuvaus Antoinen potilaskäynnistä Dedeten luo, Dedette on nuori tyttö, joka jäi vaunujen alle. Potilaskäynnillä hän tutustuu Rachel-nimiseen naiseen. Rachel on itsellinen nainen, jonka mies on lähtenyt Sudaniin.
xxx/ellauri202.html on line 151: Antoine tutustuu isänsä kirjeenvaihtoon ja muistiinpanoihin. Isä on saanut vangeilta ja kasvateilta ylistäviä kirjeitä. Oscar Thibault on oivaltanut, että proletariaatti taistelee Jumalan luomaa vaihtelevaisuutta vastaan. Herra Kunnianarvoisuus on minusta tekopyhä ja epäilen, että ylistävät kirjeet on kirjoitettu vilpillisessä mielessä tai jonkun pakottamana. Jacques kohtaa isän kasvatuslaitoksen ja mielessään polttaa sen. Hän kuitenkin karkaa Pariisiin. Pariisiin tulee junalla myös Antoine, joka puhuu abbe Vecardin kanssa uskosta. Pitkän keskustelun lopussa abbe uskoo Antoinessa oleva uskon siemenen, joka joskus vielä kasvaa ja kannustaa Antoinea rukoilemaan.
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri237.html on line 121: "En usko että on kovin vaikeaa olla pitämättä ihmisistä kun ensin tutustuu niihin." Tismalleen näin, Aili Konttinen, veit sanat suustani. Aili oli juuri niin ikävä tyttö kuin hintelä hullu sanoi.
xxx/ellauri295.html on line 463: ”Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa”, luvataan sensijaan Karistolla Anu Joenpolven esikoisromaanin kannessa. Rantakylä-nimisen sarjan aloittava Poutaa ja perunankukkia kertoo parikymppisestä Liinasta, joka epäonnistuneen suhteen jälkeen ottaa tuumaustauon elämässään, irtisanoutuu työstään ja muuttaa kesäksi maalle mummonsa kotitaloon. Sieltä hän löytää mummonsa ja tuntemattoman miehen välisiä kirjeitä, jotka jo edesmennyt mummo oli halunnut syystä tai toisesta säästää. Ennen pitkää myös Anun siis Liinan miesrintamalla alkaa tapahtua, kun Liina tutustuu nuoreen talonisäntään Janneen ja kirjaston yläkerrassa asuvaan inseliin Jyriin.
xxx/ellauri358.html on line 104: Erään heidän nussiretkensä tuloksena Catherine tutustuu läheisen Rastaantien moision väkeen, herra ja rouva Lintoniin ja heidän lapsunsa Isabellaan ja Edgariin. Heidän vaikutuxesta hankin alkaa pitää huolta ulkonäöstään ja kuinkas ollakaan Catherine suostuu hienostuneeseen ja hillittyyn Edgariin,otta sen varattomana aviomiehekseen. Kuultuaan tästa Heathcliff katma koimekse vuodeksi, kunnes palaa ja tapaa Catherinen Rasta-mansion emäntänä. Han houkuttelee Edgarin sisaren parittelemaan ja avioitumaan kanssaan päästäkseen kasikst omaisuuteen ja kostaakseen Catherinelle ja Edgarille. Cather sarastuu vakavasti, synnyttää kuitenkin Edgarille tyttären, Cathyn, mutta menehtyy pian synnytyksen jälkeen. Isabella tulee tuntemaan Heathcliffin paholaismaisen luonteen. Han karkaa saman luota ja synnyttaa pakomatkallaan pojan, Lintonin. Heathcliff ottaa Isabellan kuoltua haltuunsa Humisevan harjun halot huolimatta oppimattomista käytöstavoistaan.
21