ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
ellauri058.html on line 537: Monet historioitsijat ovat käyttäneet Päätalon teoksia lähteinään tutkiessaan Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, koska seudun elämästä ei ollut ennen Päätaloa – lukuun ottamatta vero- ja käräjäpöytäkirjoja – kirjoitettu juuri mitään. Ylläri. Päätalon jälkeenkään siitä tuskin kirjoitetaan juuri mitään.
ellauri294.html on line 576: Mannix halusi realistisen kuvan vulpiinikäyttäytymisestä ja -tavoista, ja hän vietti yli vuoden tutkiessaan kotonaan pitämänsä pariutuneen ketun käyttäytymistä. Hän totesi, että he olivat "niin kesyjä [että hän] saattoi päästää heidät irti ja katsoa heidän metsästämään, taistelemaan, rakastelemaan ja elämään melkein normaalia elämää". Lisäksi hän opiskeli luonnonvaraisia kettuja ja haastatteli ansoja, metsästäjiä, riistavartijoita ja "koirien mestareita" saadakseen selville, mitä ketut heidän mielestään tekisivät ja mitä eivät. Ansat muikenivat kuin vaari paizi Ansa Ikonen, joka vuosi kaiken.
ellauri348.html on line 423: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatriprofessori Aaron T. Beckiä (1921–2021). Kylläpä oli vanha! Juutalainen takuulla, kaikkihan ne ovat. Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten. Heiltä puuttui toiveikkuus.
ellauri368.html on line 73: Avraham Dov Ber Lebenson syntyi Vilnassa Liettuassa. Hän kiinnostui heprean kielioppista ja välimerkeistä tutkiessaan lain viikoittaisia osia bar - mitzvalleen. Hän meni naimisiin tuon ajan tavan mukaan heti barmitsvansa jälkeen ja vietti seuraavat kahdeksan vuotta vaimonsa vanhempien luona Michališkissa. Tämä antoi hänelle sukunimen "Michailishker", joka vastaa hänen kynänimensä "Adam" viimeistä kirjainta (muodostettu Abraham Dob Michailishkerin nimikirjaimista). Sukunimi "Lebensohn", jonka hän otti, on kirjaimellinen käännös sanasta "ben Ḥayyim". Hän asui neljä vuotta Oshmianyssa, missä hän yritti vakiinnuttaa itsensä kauppiaana. Hän oli taitava rabbiinitutkija, mutta omisti suurimman osan vapaa-ajastaan heprean runollisten ja kieliopillisten teosten tutkimiseen. Palattuaan kotikaupunkiinsa, jossa hän asui loppuelämänsä, hän toimi lumpunvälittäjänä ja opettajana.
ellauri378.html on line 272: Raamattu ei kerro Kainin vaimon nimeä. Se ei myöskään anna hänestä mitään muuta tietoa. Ainoa viittaus hänen olemassaoloonsa löytyy 1. Moos. 4:17:stä – Kainilla oli suhteita vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Henokin. Kainin vaimon henkilöllisyys on yksi niistä sitkeistä kysymyksistä, joita ihmiset esittävät nykyään tutkiessaan Genesiksen varhaisia ​​lukuja. Kuten mainittiin, nämä varhaiset luvut eivät auta meitä. Sen sijaan he tarjoavat patriarkaalista tietoa vedenpaisumuksellisen ajan elämästä ja tarinan ensimmäisestä koskaan tehdystä murhasta.
ellauri392.html on line 904: Martin Heideggerin magnus opus, (sic?!) Oleminen ja aika ( 1927/2011 ) edustaa hänen ontologista fokustaan ​​tutkiessaan, mitä oleminen tarkoittaa. Hänen filosofisen tutkielmansa tunnustetaan kuitenkin olevan uskomattoman vaikea ymmärtää (esim Cerbone, 2009 ; Dreyfus & Wrathall, 2007 ; Sheehan, 1998  eivät  tajunneet siitä höykäsen pöläystä).
xxx/ellauri126.html on line 732: Kognitiivisen terapian isänä pidetään yhdysvaltalaista psykiatrin professori Aaron T. Beckiä (18.7.1921–). Hän havaitsi tutkiessaan 1960-luvulla masentuneita avohoitopotilaita, että nämä suhtautuivat itseensä, muihin ja tulevaisuuteen negatiivisesti vääristyneinä, vinoutuneesti tulkiten.
xxx/ellauri168.html on line 216: Cisco Caramballa on vuosien kokemus Monark-tyyppisestä ohjelmoinnista. Fritz on kirjoittanut useita kirjoja. Vuosien myötä hän on käyttänyt tuhansia tunteja tutkien Illuminatia, maailman tiedustelupalveluja, sekä okkultistista maailmaa yleensä. Ilman mielenhallintaa (MPD) nämä organisaatiot eivät kykenisi suorittamaan pahoja tekojaan salassa. Perustekniikka on kehitetty saksalaisten, skotlantilaisten, italialaisten ja englantilaisten illuminaatti-perheiden parissa ja sitä on hyödynnetty vuosisatojen ajan. Jotkut raportoivat että jotkut tekniikoista ovat peräisin muinaisesta Egyptistä ja muinaisesta Babyloniasta, niiden mysteeri-uskonnoista. Natsien tiedetään opiskelleen muinaisia egyptiläisiä kirjoituksia tutkiessaan mielenhallintaa. Pahoja vanhan maailman juippeja koko porukka. Tiedot näistä ovat tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Esim. MPD ohjelmointikielen sivut University of Arizonassa on korutiininomaisesti tuhottu, käy vaikka kazomassa ize.
xxx/ellauri174.html on line 612: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin.
xxx/ellauri175.html on line 859: Eräänä seuraavana iltana kello yhdeksän aikoihin, ollessaan yksin laboratoriossa, insinööri tutkiessaan, istuessaan lampun lähellä, joka on yksi tärkeimmistä amerikkalaisista julkaisuista, törmäsi seuraaviin riviin, jotka kiinnittivät hänen huomionsa ja jotka hän luki kahdesti syvästi hämmästyneenä:
xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin.
xxx/ellauri255.html on line 71: Mannergeim tarkasti ympäristönsä, peitteli jälkensä ja kaivautui siirtolohkareen alle. Hän oli nukkunut jo monta kymmentä talviunta, mutta yhä lähempänä hän oli jo tavoitettaan, Leningradia! Karttaa tutkiessaan hän havaitsi olevansa pian jo sadan viidenkymmenen kilometrin päässä tuosta ryssän suolle rakentamasta kusiaispesästä. Hieman häntä harmitti että kuusikymmentä vuotta sitten - saati silloin aikaisemmin, sata vuotta sitten, kun olin omaishoitajana - ei oltu lähdetty mukaan kunnon kähinään ja pommitettu entistä tsaarin aikojen loisteliasta mutta sittemmin proletariaatin rappioon ajamaa sudenpesää saunapuiksi, mutta minkäs teet. Marskin vanha mietelause "turha rypistää kun paska on jo housussa" oli pitänyt hänet elossa monet epätoivoiset, hysterian ja deliriumin täyttämät kevätaamut.
xxx/ellauri388.html on line 231: Pidätyxen riskejä ei saa liioitella enempää kuin seksuaalisen kanssakäymisen vaaroja (Vänr. Molli, Libido Sexualis). 1898, s. 848, Sexualempfindung , s . 588 Myös Bloch (1908 teoksessaan Sexualleben unserer Zeit seksuaalista pidättymistä käsittelevässä luvussa) ottaa samanlaisen kannan. Hän kannattaa pidättymistä varhaisessa elämässä ja tilapäistä pidättymistä aikuisiässä. Tällainen pidättäytyminen on arvokasta, ei vain energian säilyttämisen ja muuntamisen kannalta, vaan myös sen tosiasian korostamiseksi, että elämä sisältää muita asioita, joihin on pyrittävä seksin lisäksi. Redlich (Medizinische Klinik, 1908, nro 7), tutkiessaan huolella kysymyksen lääketieteellisiä näkökohtia, ottaa myös välillisen kannan suhteessa seksuaalisen pidättymisen suhteellisiin etuihin ja haitoihin. "Voimme sanoa, että seksuaalinen raittius ei ole tila, jota tulee välttää kaikissa olosuhteissa ja hinnalla millä hyvänsä, vaikka on totta, että suurimmalle osalle terveistä aikuisista ihmisistä säännöllinen yhdyntä on edullista ja joskus jopa suositeltavaa."
14