ellauri011.html on line 323: Puskat ja kaikki heidän vihreytensä. Tähän aikaan vuodesta niitä onkin tosi monta. Kurjen oloinen suomenruotsalainen runotutkija Tallinnassa oli tutkinut tota Paavon runoa, sen joku tutkielma koski surullisia runoja ja runoilijoita. Paavolta kuoli vaimo uimasilla. Saattoi siinä asiassa olla jotain muutakin. Olikohan sillä ollut itsellään suruja tai menetyksiä? Mikähän sen nimi oli. Katon netistä. Anna Hollsten. Anna Charlotta ihan kuin esiäiti Oldenburg Hietaniemessä. Kuusankoskelta, äidinkieli suomi. Se on ohjannut opinnäytteen Vilijonkka ikkunassa.
ellauri012.html on line 52: Kohun ohessa paljastettu kuva on laadultaan yhtä utuinen kuin Carlsonin synkän sanelun maalaama maailmankuva: Törön Tärähdys on tutkielma iänikuisen elämän hattaruudeesta sekä pian räjähtävästä kellarista, jossa asunnottomat sielut möyhivät mustaa kultaa.
ellauri012.html on line 674: Tää lainaus on Ransulta. Descartesille (joka kuoli Ransun ollessa jo putkessa) geometria oli paras argumentti taivaan puolesta. Kolmionsa kullillakin, joku tykkää sileistä, joku karkeekarvaisista. Ransu oli 30v tyttötutkielmaa tehdessä. Saattoi surtuutti sillä teltata, tehdä kartion rippituolissa. Niinkuin sittemmin Julien kotiopettajalla Saint-Preuxlla.
ellauri014.html on line 542: Julian ja Pröön mielikirjailijoita on kardinaali Fénelon, joka kirjoitti tutkielman tyttöjen opetuksesta 1687. Se on varmaan setämiesten aarreaitta. Täytyypä tutustua lähemmin. Oikeassa olin. Tästä äijänkäppyrästä mullon jossain erillinen seloste.
ellauri018.html on line 1117: Sairaus on kuormittavien kokemusten rypäs merkitysten ja suhteiden verkossa. Sanoo joku guru somalitutkielmassa. Toukka seuloo seinähirttä, sairas setvii kokemusten vyyhtiä.
ellauri032.html on line 294: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen.
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
ellauri038.html on line 251: Tähän mun (L.C.) on kerrottava, et mäkin luin Sartrea &kumpp. Kristinan houkutuxesta joskus lukioaikana, ja vähän lämpeninkin, mutten kunnolla; kävi sama juttu kuin Kari Syreenin femmalaisten kanssa keskikoulussa. Ei nappaa pitkän päälle sittenkään joukkohysteria eikä siihen liittyvä omatuntotuuba. Paul Breellä oli darwinistinen tutkielma omantunnon synnystä. Se kiinnostas nyt enemmän. Muttei tarpeexi.
ellauri048.html on line 237: erinomaisessa Byron-tutkielmassaan, raportoi Bourget.

ellauri049.html on line 215: Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut Uuno Kailaan kuvataiteen erittely ja sen
ellauri053.html on line 179: E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija.
ellauri055.html on line 1346: Malkamäen tutkielmassa avataan ansiokkaasti Orvokki Aution ja Antti Tuurin tuotannossa esiintyviä häpeän. (lause katkeaa)
ellauri061.html on line 1015: Nyt saatatte (ketkä te? :) kenties ihmetellä, mixi olen Pervolle näin kiukkuinen. Mitä se on mulle tehnyt että sitä niin ruman ilkeästi soimaan? No eipä midiä, puran vaan omaa pahaa oloa. Mutta huvittavaa on, että niin tekee Pervokin! Se on kaikille kirjansa ihmisille yhtä kiukkuinen, ihan kylmästi se niitä lyttää joka ikistä. Mä luulen ize asiassa että se on, niinkuin minäkin, oikeasti epäonnistunut narsisti (ks. tutkielmaa eri narsistityypeistä). Ne ovat juuri tälläsiä. Haukkuvat kaikki muut aivan mustixi, koska ovat izeensä niin tyytymättömiä.
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri066.html on line 322: Outoa. Mua ei ole naurattanut vielä kertaakaan. Vizin selittäminen ei paljon auta, se ei ole enää hauska sitten, kuten Maui sanoi rintalihaxelleen eräässä tiukassa paikassa elokuvassa Vaiana. Kts. myös Aarne Kinnusen tutkielma huumorista.
ellauri078.html on line 265: Ainoo kiinnostava puoli sarjassa on monet hyviin työpaikkoihin pesiytyneet autistit ja psykopaatit. Niillä tosiaan on kysyntää. Ne pärjää vielä tekoälylle. Ne on yhtä konemaisia. Hyvä kexintö on että tansk. miespoliisi on hihittävä luihu tekoreilu tyhmä valehtelija ja ruoz. nainen loogisempi autistinen kylmiö. Mut terismäisen roiston kohtelu on tollasta Steve Jobs tyyppistä pahan ihannointia. Tää ois voinut olla hyvä teofrastinen luonnetutkielma muotopuolista ihmisistä jos se ei olis tollanen lapsellinen poliisi ja roisto jännäri. Ne on kaikki paskoja.
ellauri088.html on line 415: Arvonen innostui aikaisin heräämisestä vuoden 2016 lopussa opiskellessaan Turun Kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti tuolloin pro gradu -tutkielmaansa.
ellauri096.html on line 631: Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat, aika heikko. Tiivistelmä:
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.
ellauri096.html on line 639: Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana.
ellauri112.html on line 206: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
ellauri118.html on line 571: Viimeaikaisin puheenvuoro fiktiivisten mielten tutkimukseen on David Hermanin toimittama antologia The Emergence of Mind: Representations of Consciousness in Narrative Discourse in English (2011a). Herman rakentaa kokoelmansa johdannossa jyrkän vastakkainasettelun kognitiotieteellisten ja fiktiivisten mielten erityislaatuisuutta korostavien lähestymistapojen välille. Ensin mainittuun leiriin Herman asettaa itsensä ja kaikki kokoelmansa kirjoittajat, jälkimmäiseen Hamburgerin, Cohnin, luonnottoman narratologian puolestapuhujat sekä tämän tutkielman kirjoittajan (ks. Herman 2011b, 11 ja 31, viite 5).
ellauri147.html on line 671: Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa.
ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla.
ellauri155.html on line 706: Humen strategia on pitkälti sama kuin Hobbesin noudattama. Tässä mielessä erityisen tärkeää on kahdenlaisen vapauden välinen ero. Humen näkemykset vapaudesta tutkielmassa eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia hänen myöhempien näkemystensä kanssa. Hume ei toimi täysin ennaltamäärätysti, se on vähän älyvapaa.
ellauri155.html on line 743: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys.
ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.)
ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri302.html on line 599: Kun Luzzatto lopulta saapui Amsterdamiin, hän pystyi jatkamaan Kabbala- opintojaan suhteellisen esteettä. Hän ansaitsi elantonsa timanttileikkurina ja jatkoi kirjoittamista, mutta kieltäytyi opettamasta. Tänä aikana hän kirjoitti suuren opuksensa Mesillat Yesharim (1740), pohjimmiltaan eettisen tutkielman, mutta jolla oli tietyt mystiset perusteet. Kirja esittelee vaiheittaisen prosessin, jonka avulla jokainen ihminen voi voittaa taipumuksensa syntiin ja saattaa lopulta kokea profetian kaltaisen jumalallisen inspiraation. Toinen merkittävä teos, Derek Breitenstein (Jumalan tie) on ytimekäs tiivistelmä juutalaisuuden ydinteologiasta.
ellauri322.html on line 150: Asiat sellaisena kuin ne ovat; tai William Godwinin Caleb Williamsin seikkailut (1794; usein lyhennettynä Caleb Williams) on kolmiosainen romaani, joka on kirjoitettu kehotuksena lopettaa vallan väärinkäyttö, jona Godwin piti tyrannimaista hallitusta. Godwin käyttää Caleb Williamsia vuoden 1793 tutkielmassaan Political Justice esitettyjen ajatusten popularisoimiseksi. Koittaa osoittaa, kuinka lailliset ja muut instituutiot voivat ja tuhoavat yksilöitä, vaikka oikeusjärjestelmän koskettamat ihmiset ovat syyttömiä mihinkään rikokseen. Tämä todellisuus oli Godwinin mielessä siksi kuvaus "asioista sellaisina kuin ne ovat". Alkuperäinen käsikirjoitus sisälsi esipuheen, joka poistettiin julkaisusta, koska sen sisältö huolestutti aikansa kirjakauppiaita.
ellauri326.html on line 454: Ukraina ja ukrainalaiset : historiallis-valtiollinen tutkielma. Otava 1919
ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
ellauri341.html on line 356: Arlosoroff ei ollut uskonnollisesti tarkkaavainen. Hänen varhaiskypsyytensä ja vahvat kansalliset tunteensa juutalaisena näkyvät kirjeessä, jonka hän kirjoitti 17-vuotiaana saksalaisen kirjallisuuden opettajalleen: "Olen juutalainen ja tunnen olevani vahva ja ylpeä juutalaisuudestani. Tunnen luissani, että olen erilainen kuin saksalainen, enkä koskaan tulisi mieleeni kiistää tätä… Sieluni kaipaa ainutlaatuista, muinaista heprealaista kulttuuria. Mutta pidän myös saksalaisesta kulttuurista, ja ehkä pelkään myös myöntää, kuinka suurta rakkauteni on se on… Goethe ja Schiller eivät kuitenkaan koskaan koskettaneet sydäntäni läheisesti." Vuonna 1919 Arlosoroff julkaisi tutkielman "Jewish People's Socialism", hänen ensimmäisen merkittävän kirjallisen panoksensa, joka koski nationalistista toivoa juutalaisille Eretz Israelissa. Siinä Vitali tunnustautui kansallissosialistixi, paizi että ao. kansallisuus oli juutalainen.
ellauri341.html on line 361: Arlosoroff tunnusti edelleen, että "juutalaisen kansallissosialismin" perustamisen kautta juutalaisille taattaisiin julkea filistealaisten maan omistus heidän palattuaan Eretz Israeliin. Muiden aikansa sosialististen sionistien näkemysten mukaisesti Arlosoroff uskoi, että muinaiset raamatulliset maatalousperinteet, kuten "sapattivuosi " ja "juhlavuosi", voitaisiin palauttaa nykyaikaiseen käytäntöön rinnalle asetettujen institutionaalisten parametrien rinnalle. Uusi juutalainen kansakunta ikäänkuin. Arlosoroffin tutkielma ennusti tarkasti, että heprean kielen voimakas elpyminen seuraisi juutalaisten paluuta Eretz Israeliin.
ellauri348.html on line 752: Filosofinen tutkimus ylevän ja kauniin ideamme alkuperästä on Edmund Burken kirjoittama estetiikkaa käsittelevä tutkielma vuodelta 1757. Se oli ensimmäinen täydellinen filosofinen esitys kauniin ja ylevän erottamiseksi omiin rationaalisiin kategorioihinsa. Se herätti merkittävien ajattelijoiden, kuten Denis Diderot'n ja Immanuel Kantin, huomion. Tää on siis sama oikeisto-oligarkki Burke joka reflektoi raivokkaasti Ranskan vallankumousta vastaan albumissa 322. Burkea peukuttivat mm. kanssakusipäät Poe ja Yeats.
ellauri348.html on line 762: Psykologisten havaintojen tekeminen, kuten Burke teki tutkielmassaan kauniista ja ylevästä ja siten koota materiaalia empiiristen sääntöjen systemaattiseen yhdistämiseen tulevaisuudessa ilman, että pyrittäisiin ymmärtämään niitä, on luultavasti empiirisen psykologian ainoa todellinen velvollisuus. Jäbä tuskin edes tavoittelee tämmöstä coolia filosofista tiedettä kuin mä.
ellauri348.html on line 1016: Aquino´s Summa Theologica – Tuomas Akvinolaisen teologinen tutkielma
ellauri349.html on line 630: Puhtaan irtautumisen sanotaan olevan "vapaa kaikesta luoduista asioista" (Eckhart, 1981, s. 285) tai kuten Eckhart huomauttaa edelleen tutkielmassaan "Irtautumisesta" (Eckhart, 2009, s. 49): "mitä aktiivinen äly tekee luonnolliselle ihmiselle sen ja paljon enemmän Jumala tekee yhden irti: Hän ottaa häneltä pois aktiivisen älyn ja asettaen itsensä sen tilalle Hän itse ryhtyy kaikkeen, mitä aktiivisen älyn tulee tehdä."
ellauri350.html on line 407: Paljon siitä, mitä Atticuxesta tiedetään, on peräisin hänen oman kirjansa katkelmista, jotka on säilytetty Eusebiuksen Preparatio Evangelicassa. Jotkut niistä ovat kuitenkin laajoja ja antavat yksityiskohtaisen kuvan hänen kannoistaan. Suurin osa katkelmista on peräisin Atticuksen kommenteista Platonin dialogiin Timaios; pisimmät, jotka vievät ylivoimaisesti eniten tilaa kriittisessä painoksessa, on otettu hänen Aristoteleen vastaisesta tutkielmastaan niitä vastaan, jotka haluavat selittää Platonin opetuksia parhain päin.
ellauri362.html on line 418: Joukko ja valta (saks. Masse und Macht) on Elias Canettin kirjoittama esseemuotoinen tutkielma sosiaalipsykologiasta. Kirja julkaistiin vuonna 1960, ja sitä voidaan pitää Canettin pääteoksena, jos halutaan, toinen mahdollisuus on Sokeat. Joukko ja valta on käännetty useille kielille, ja englanninkielinen käännös vuodelta 1962 on tekijän auktorisoima. Canetti tarkastelee teoksessaan joukkoilmiöitä ja vallankäyttöä. Vaikka hänen työnsä on paljolti Gustave Le Bonin ja Sigmund Freudin kritiikkiä, ei näitä kirjoittajia mainita alkuteoksessa nimeltä. Canettin tyylikeinona on voimakas eläytyminen kuvattuihin tapahtumiin.
ellauri386.html on line 471: Useita vuosia hän opiskeli Leipzigin yliopistossa ja sai länsitartunnan. Katariina ei tykännyt ja lähetti Lodun Siperiaan oppimaan. Siellä hän kirjoitti pitkän tutkielman Ihmisestä, Hänen kuolevaisuudestaan, Hänen kuolemattomuudestaan , jota kunnioitetaan [kuka kunnioitti?] yhtenä harvoista Venäjän suurista filosofisista teoksista. Siinä hän käsittelee ihmisen uskoa kuonpuoleiseen, sielun ruumiillisuutta, syntisten lopullista lunastusta ja materialismin virheitä. Usko kuolemattomuuteen on hänelle erityisen voimakas sekä uskon tekijänä että lohdutuksena elämän vaikeuksien keskellä.
ellauri386.html on line 514: Anna Nikolaevna Schmidt (1850-luvun alku - 1905) Nižni Novgorodista kotoisin oleva opettaja ja toimittaja, joka saarnasi omaa teosofista opetustaan, joka syntyi V. S. Solovjovin "sofiologisten" ajatusten vaikutuksesta. Schmidt uskoi, että hän tunsi kirkon ruumiillistuneen hengen itsessään ja oli yhteydessä taivaalliseen rakkaansa - Kristuksen uuteen inkarnatiooniin, joxka hän oli valinnut Solovjovin. Soloviev tunnusti Schmidtin mystisen tutkielman "suurelta osin tärkeäksi totuudeksi", mutta Schmidtiin henkilökohtaisen tutustumisen ja "tunnustusten" kuulemisen jälkeen ... pelästyi hiänen rohkeudestaan, vaikka tunnusti osan hiänen "paljastuksistaan" ​​"viehättäviksi"...
ellauri391.html on line 160: Kirjoittaja Eetu Manninen on tehnyt dogmatiikan alaan kuuluvan pro gradu-tutkielmansa otsikolla Unus est Magister vester Christus: Logos kristillisen julistuksen perustana Augustinuksen teologiassa. Tutkielma hyväksyttiin jumalan ilmoituxexi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa helmikuussa 2015.
ellauri392.html on line 904: Martin Heideggerin magnus opus, (sic?!) Oleminen ja aika ( 1927/2011 ) edustaa hänen ontologista fokustaan ​​tutkiessaan, mitä oleminen tarkoittaa. Hänen filosofisen tutkielmansa tunnustetaan kuitenkin olevan uskomattoman vaikea ymmärtää (esim Cerbone, 2009 ; Dreyfus & Wrathall, 2007 ; Sheehan, 1998  eivät  tajunneet siitä höykäsen pöläystä).
ellauri398.html on line 590: lingvistinen kielitiede. Yli 100 kirjan ja tutkielman kirjoittajana hänen
ellauri401.html on line 95: Heindel palasi Amerikkaan kesällä 1908, missä hän alkoi heti muotoilla ruusuristiläisiä opetuksia, länsimaisia ​​viisausoppeja, jotka hän oli saanut vanhemmilta veljiltä ja jotka julkaistiin kirjana nimeltä The Rosicrucian Cosmo-Conception vuonna 1909. Se on lähdeteos kristillisen mystiikan käytännössä ja okkulttisessa oppikirjallisuudessa , joka sisältää esoteerisen kristinuskon perusteet ruusuristilaiselta näkökulmalta. Cosmo sisältää kattavan hahmotelman ihmisen ja maailmankaikkeuden evoluutioprosesseista ja korreloi hänen aikansa tieteen uskonnon kanssa . Osa I on tutkielma näkyvästä ja näkymättömästä maailmasta, ihmisestä ja evoluution menetelmästä, uudestisyntymisestä sekä syyn ja seurauksen laista . Osa II käsittelee evoluutiosuunnitelmaa yleensä ja aurinkokunnan ja maapallon kehitystä erityisesti. Osa III käsittelee Kristusta ja Hänen tehtäväänsä, ihmisen tulevaa kehitystä ja vihkimystä, esoteerista koulutusta ja turvallista tapaa hankkia ensikäden tietoa. Ensimmäinen painos painettiin vuonna 1909, ja se ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen.
ellauri408.html on line 566: Vuonna 1987 Nancysta tuli Toulouse-Le-Mirail-yliopiston tohtori tutkielmansa vapauden kokemuxesta Heideggerillä erään Gérard Granelin valvonnassa. Tuomariston muodostivat Jean-François Lyotard ja Jacques Derrida. Tuomarit antoivat hyviä tyylipisteitä. Aimo leiskautus hörhöilyn lentomäessä. Se julkaistiin nimellä L´expérience de la liberté (1988).
ellauri409.html on line 198: Mutta ihmisen huonontuneen ja avuttoman tilan vaatiminen jansenismissa on myös jotain, josta meidän täytyy olla kiitollisia, sillä olemme sen velkaa inhimillisten motiivien ja ammatin suurenmoisen analyysin, jonka oli määrä muodostaa hänen kirjansa alkuosa. Ja lukuun ottamatta jansenismia, joka on erään ei kovin merkittävän piispan työ, joka kirjoitti latinalaisen tutkielman, joka on nyt lukematon, on myös niin sanotusti yksilöllisen elämäkerran jansenismi. Jansenismin hetki voi luonnollisesti tapahtua ja tapahtua oikein yksilössä; varsinkin sellaisen miehen elämässä, jolla on suuret ja intensiiviset älylliset voimat ja joka ei voi välttää näkemästä ihmisten läpi ja tarkkailemasta heidän ajatustensa ja harrastustensa turhuutta, heidän epärehellisyyttään ja itsepetoksiaan, heidän tunteidensa epärehellisyyttä, pelkuruutta, todellisten tavoitteitten vähäpätöisyyttä. Itse asiassa, kun otetaan huomioon, että Pascal kuoli 39-vuotiaana, täytyy olla hämmästynyt hänen havaintojensa tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta; Nämä ominaisuudet vaativat paljon suurempaa kypsyyttä kuin mikään matemaattinen tai tieteellinen suure. Kuinka helposti hänen pohdiskelunsa ihmisen kurjuudesta ilman Jumalaa olisikaan voinut rohkaista hänessä hengellisen ylpeyden syntiä, concupiscence de l´esprit -halua ja kuinka nopeasti hänellä on nöyryyden ote!
ellauri411.html on line 273: Noin kaksikymmentä vuotta sitten Internetissä julkaistiin juutalaisen rabbi Hayyim ben Yehoshuan erinomainen tutkielma The Myth of the Historical Jesus, Refuting Missionaries , jonka mukaan Paavali ja muut ovat Kristuksen tavoin puolimyyttisiä henkilöitä. Mitä se tarkoittaa? Tämä tarkoittaa, että historian tieteellä ei ole todisteita, jotka täyttävät sen ehdot väittääkseen, että nämä henkilöt olisivat koskaan olleet olemassa historiallisesta näkökulmasta. Mitä tahansa raportteja meillä onkaan, ne tulevat heidän organisaatioltaan ja sen seuraajilta sisäisellä tavalla, jota kukaan ei ole objektiivisin kriteerein vahvistanut. Mikään riippumaton lähde ei vahvista sitä, mitä on levitetty. Tämä Yehoshuan tutkielma on hyvin dokumentoitu luomaan todella hirvittäviä epäilyksiä ja vakavia halkeamia kristinuskoksi kutsutussa rakennuksessa ja sen historiassa. Jopa Paavalin kirjeitä kiistetään hänelle kuuluviksi monista ja monista mielenkiintoisista syistä. Toiset kiistävät yhden, toiset neljä, toiset seitsemän, toiset kaikki ja niin edelleen. Paavalin kirjeiden aitous on erittäin mielenkiintoinen kysymys, ja tutkijat käsittelevät sitä usein. Kaksi olennaista ja erinomaista kirjaa näistä ja muista aiheista ovat Forgery in Christianity ja Is it God's Word? (Onko tämä Jumalan sana?) amerikkalaislakimies ja tuomari Joseph Wheelless, joka teki hämmästyttävää tutkimusta kristinuskosta ja sen historiasta.
ellauri411.html on line 277: Katsotaanpa, mitä itse pyhät kirjoitukset ja perinteet sanovat yksinkertaisen yleisen logiikan prisman alla (1+1=2 eikä 3.5). Tämän lähestymistavan Joseph Wheellessiä lukuun ottamatta omaksui myös suuri englantilainen ajattelija Bertrand Russell uskonnollisissa käsitteissään kokoelmassa What I Believe, joka on käännetty myös kreikaksi (What I Believe). Hänen suurin tutkielmansa tästä aiheesta on nimeltään Miksi en ole kristitty . Valitettavasti monet ihmiset kumoavat tyypittömän logiikan perustellakseen epäoikeudenmukaisuutta. 
ellauri420.html on line 78: 1700-luvulla syntyi myös itsetyydytystä kuvaava uusi sana, onania, josta on johdettu myös verbi onanoida. Se esiintyi anonyymin kirjoittajan, jonkinlaisen puoskarikirurgiksi epäillyn miehen tutkielmassa ja pohjautui Vanhan testamentin kertomukseen Onanista. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan miehestä, jonka olisi pitänyt ottaa puolisoksi ja saattaa raskaaksi velivainajansa leski, mutta hän mieluummin ”antoi siemenensä mennä maahan”, koska ajatteli, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan. Jumalan silmissä Onanin teko oli paha ja ”Herra antoi hänenkin kuolla”.
ellauri420.html on line 110: 1700-luvulla syntyi myös itsetyydytystä kuvaava uusi sana, onania, josta on johdettu myös verbi onanoida. Se esiintyi anonyymin kirjoittajan, jonkinlaisen puoskarikirurgiksi epäillyn miehen tutkielmassa ja pohjautui Vanhan testamentin kertomukseen Onanista. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan miehestä, jonka olisi pitänyt ottaa puolisoksi ja saattaa raskaaksi velivainajansa leski, mutta hän mieluummin ”antoi siemenensä mennä maahan”, koska ajatteli, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan. Jumalan silmissä Onanin teko oli paha ja ”Herra antoi hänenkin kuolla”.
xxx/ellauri027.html on line 1033: Höh, onx tää joku uutinen. Nää nk best minds, Jaakko Hintikkamaiset nörtithän ne just on kaikista avuttomimpia arkipäivässä. Sen takia niistä ehkä tulikin sellasia propellipäitä. Jaakon tonttuilusta oli useitakin tärkeitä esimerkkejä tän tutkielman toisessa luvussa. Eskin mielestä mindlessnessistä pääsee mindfulnessiin oikeilla sanoilla (kts. se luettelo toisaalla). Glow-howta vaan kehiin.
xxx/ellauri125.html on line 397: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta.
xxx/ellauri127.html on line 690: Tässä karvaassa yxilötutkielmassa piilee ilmeinen opetus. Mikähän se on.
xxx/ellauri130.html on line 574: Scriblerus-klubin kaveruxet knääpiömäinen Paavi ja pulska Viuhuva olivat lähes elinikäisiä ystäviä, joilla oli yhteisiä kirjallisia tunteita. Mutta heidän välillään oli merkittäviä eroja, entinen englantilainen roomalaiskatolinen, joka ei halunnut osallistua puolueelliseen toimintaan ja taipuvainen erottamaan runouden politiikasta, toinen irlantilainen anglikaani, joka oli syvästi sitoutunut poliittisesti sitoutuneeseen runouteen. Riitaantuivathan ne siitä loppupeleissä, nämäkin koomikot, kun Kloorikanan maisterintutkielma sai paskakaivoarvosanan.
xxx/ellauri136.html on line 634: Tiemestarin kirja on pohjimmiltaan eräänlainen moraalitutkielma, jonka keskiössä ovat henkilöhahmojen tekemät moraaliset ja eettiset valinnat. Teoksessa on fantasiakirjamaiseen tyyliin hiukan mustavalkoinenkin hyvän ja pahan taistelu. Nooralla on valkonen stezon ja pollareilla mustat.
xxx/ellauri165.html on line 75: Mercier vastusti ranskalaista klassillista näytelmätyyliä, Hän moitti Jean Racinea ja Pierre Corneillea siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti tutkielmassa Essai sur l’art dramatique (1773). Mercier itse oli kuitenkin ize niin keskinkertainen kirjailija, ettei hän voinut todellisuuden maaperään istuttamillaan omilla näytelmillään luoda mitään todella arvokasta. Hän oli ize asiassa aivan paska. Hänen näytelmiään ovat esimerkiksi Eugénie (1767), Les deux amis (1770), Le faux ami (1772), Le juge (1774), Le déserteur, L’indigent (1782).
xxx/ellauri165.html on line 112: Tiedekunta/Osasto ? Fakultet/Sektion Teologinen / Systemaattinen teologia Laitos ? Institution Teologisen tiedekunnan laitos Tekijä? ? ? Författare Leinonen, Tapio Henrikki Työn nimi? ? Arbetets titel Pyhä uskon esikuva – Neitsyt Maria Lutherin teologiassa Oppiaine ? Läroämne Ekumeniikka Työn laji? ? Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika? ? Datum Toukokuu 2013 Sivumäärä? ? Sidoantal 70 Tiivistelmä? ? Referat
xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down.
xxx/ellauri178.html on line 343: Mitäs tästä Tsehovista? Siitä mullei ole yhtään paasausta vielä. Onxe jonkinlainen Kimmo Koskenniemi? No ei, munaton kyllä mutta perheetön. "Henkilökohtainen vapauden tunne" oli lääket.lis. Tsehoville erityisen tärkeä. Rothin Kepesh avataari kirjoittaa tutkielman Tsehovista ja "koteloituneesta miehestä". Nää on varmaan kaikki saatavissa Gutenbergistä.
xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
xxx/ellauri259.html on line 59: Yrjö Ilmari Larmola (5. toukokuuta 1940 Nurmijärvi – 1. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja. Larmolan vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Yrjö Larmola (ent. Lindfors) ja vakuutusvirkailija Irja Helena Pernaja. Larmola pääsi ylioppilaaksi 1959 ja suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon 1971, maisterintutkinnon 1973, lisensiaatintutkinnon 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1990 tutkielmalla, joka käsitteli Eino Leinoa.
xxx/ellauri259.html on line 81: No nyt lukaisin Yrjö Larmolan tutkielman "Vapauden ongelma" Eikan orjatetralogian alusta. Olipas melkoinen misnomeri! Vapaudesta siinä oli hyvin vähän puhetta. Ei Yrjö eikä Leikkakaan ollut mikään ruudinkexijä. Aika sellaisenaan kaiuttivat oman aikansa ennakkoluuloja. Eikan setämiesajatuxet voisivat olla tältä vuodelta. Sillä rintamalla ei mikään ole muuttunut, eikä hevin muutukaan.
xxx/ellauri259.html on line 522: Kun sain Finlandia-palkinnon vuonna 2002, kirjallisuuden opettajani Ritva Haavikko puolestaan sanoi kauniisti: ”Onhan Kari tuossa nyt gradua tarpeeksi.” Sain häneltä synninpäästön sille, että hulivilinä en hoitanut opintojani loppuun asti. Pentti Lyly julkaisi tutkielmia kirjallisuuden alalta harvakseen, mutta työn jälki oli aina tarkkaa ja kriittisesti seulottua. Lylyn julkaistut tutkielmat Mannisesta ovat laatutyötä. Lyly toimitti 1991 teoksen Tyrjän rykmentin tykkikomppanian vaiheista 1941–44. Lyly saattoi olla homo.
xxx/ellauri295.html on line 499: Santala on kirjoittanut yli 20 kirjaa. Niistä tunnetuimpia ovat tutkielmat Messiaasta Vanhassa ja Uudessa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa sekä tutkielma Paavali ihmisenä ja opettajana, jotka on julkaistu useilla kielillä. Santala luennoi näistä aiheista Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Viimeximainitun kirjan Paavalista ihmisenä ja opettajana olisin saanut ostaa suomennettuna 8 egellä Itixen kontista, mutta suht kalliina raaskinut, otin siitä vaan Google Lensillä valittuja kylmiä paloja ja täydensin Uikipediasta kotona.
xxx/ellauri303.html on line 383: Yarchei Kallankarin kolmen ensimmäisen viikon aikana ensimmäisessä rivissä istuvat tutkijat raportoivat Talmudin tutkielmasta (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Talmud), joka oli määrätty tutkittavaksi edellisten kuukausien aikana; neljännellä viikolla kutsuttiin muut tutkijat ja myös osa oppilaista. Keskusteluja seurasi, ja vaikeita kohtia esitettiin gaonille, joka myös osallistui näkyvästi keskusteluihin ja moitti vapaasti kaikkia kollegion jäseniä, jotka eivät olleet stipendin tasoa.
xxx/ellauri312.html on line 575: Genret kuten "pornografia, toimittajat, raportti, sarjakuva, dokudraama" sekä "romaani, kela, elokuva ja TV-ohjelma", ovat nyt tulleet yhä tärkeämmiksi kuin saarna ja tutkielma nykyisen sukupolven itsekäsityksen kehittämisessä. On Rorty huomaavinaan.
xxx/ellauri388.html on line 58: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta. Se asia taisi Mikaa kiinnostaa ihan ykkösenä.
xxx/ellauri388.html on line 76: Waltarin luetuimmat tekstit olivat Kieku ja Kaiku sarjakuvat. Viimeinen nide Ihmisen ääni sisältää muun muassa lyhennelmän hänen pro gradu -tutkielmastaan vuodelta 1928. Aivokääpiö Ritva Haavikko toimitti artikkelimuotoisen 370-sivuisen Waltarin elämäkerran Mika Waltari: Mielikuvituksen jättiläinen, joka valmistui 1982. Waltarin tytär Satu Elstelä on todennut, ettei muistelmien antama kuva vastaa todellisuutta. Waltarin elämään kuului dipsomania-tyyppinen alkoholismi sekä vaikeita unettomuus- ja masennuskausia, jotka pakottivat hänet monesti sairaalahoitoon. Tapahtumat seurasivat toisiaan yleensä tietyssä järjestyksessä: työn loppuun saattaminen, masennus, juomaputki, suhde tai ihastuminen, oivallus uudesta aiheesta ja työhön palaaminen. Oivallus ja nide.
xxx/ellauri438.html on line 118: Amos Tversky (hepr. ‏עמוס טברסקי‎; 16. elokuuta 1937 – 2. kesäkuuta 1996) oli israelilainen psykologi ja tutkija. Hänet tunnetaan erityisesti prospektiteorian kehittämisestä, kognitiivisten vinoumien tutkimisesta ja pitkästä yhteistyöstä Daniel Kahnemanin kanssa. "You must never forget the Primat of the Is", sanoi Amos Tversky hepreaxi paxulla saxalaisella axentilla. Nimi tuntui tutulta ja olikin: Suuri osa hänen varhaisesta työstään koski mittauksen perusteita. Hän oli mukana kirjoittamassa kolmiosaisen tutkielman Krantz, Luce, Suppes, Tversky: Foundations of Measurement. 1 mun mielikirjoja.
xxx/ellauri441.html on line 120: Pro gradu -tutkielmassani analysoin Pertti Niemisen (1929-) kolmen ensimmäisen kokoelman runoja. Kohteenani olevien kokoelmien, Kivikausi (1956), Uurnat (1958) ja Päivät kun nuolet niin hyvin menee (1961), ilmestymiskontekstina on suomalainen lyriikan modernismi, jolle on ominaista ajallisen menneisyyden uudelleen jäsentäminen. Tutkimuksessani erittelenkin runojen ajan tematiikkaa.
77