Mun raivo vetää vertoja sulle. Mä huudan. Mä puren. Mulla on tuskanhikeä ja ruumiin näköä.
ellauri049.html on line 82: kun uhris vuo pois tuskan tuhkan pyyhkii?
ellauri061.html on line 177: Sisemmän maatuskan aiheena on Pyramos ja Thisbe, jotka on jo mainittu parikin kertaa edellä. Nää piparminttupirtelön farssit on kyllä vahvoja meemejä. Vaik luultavasti lähinnä sixi ettei ollut nettiä.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
ellauri079.html on line 203: Muze ei ole hyvää lääkettä (tuumii Lituskanenä), jos valtio kunnioittaa hyväntekijänään miestä, joka on säädöstensä nojalla jakanut muutamien harvojen omaisuuden suuren joukon kesken. Ei tää on kylä Wallun mieleinen mies.
ellauri082.html on line 264: Kuolema voi olla helpotus kun se tappaa elämisen tuskan. Kuolema voi myös vapauttaa meidän sielun orjuuden. Frostin runossa, puhuja voi fantisoida kuoliaaxi jäätymisestä ja rauhallisesta seppukusta. Frost (osuva nimi, Kuura näät) kirjoittaa, "Jäädä tähän misseio taloja / Mezikön ja järven jään välimaille / Vuoden pimeimpänä iltana." Dickinsonin runossa heti alkaa päälle se sanoo "Kun en pysäyttänyt kuolemalle, se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle." (Enempää ei päässyt lukemaan kirjautumatta, mutta eiköhän tää jo ollut tässä.)
ellauri095.html on line 309: For I can feel the pain in your hairy ass. Pystyn tuntemaan näät tuskan sun takapuolessa.
ellauri096.html on line 861: Saksalainen Jenan yli­opisto palkkasi vuonna 1550 ensimmäisenä yliopistona erityisen meikkailunopettajan, ja pian meikkailu oli yhtä tärkeä osa yliopistoelämää kuin tanssi ja ratsastuskin. Tanssi ja ratsastus olivat kuitenkin laimeaa huvia mensuurimeikkailuun verrattuna. Toisessa vastapuolena on naaras ja toisessa kavioeläin. vain kolmannessa mahdollisesti rakas henkilö. Nimettömäksi jäänyt nuori opiskelija Göttingenin yliopistosta kuvaili päiväkirjassaan, kuinka hänen kielensä liimaantui kitalakeen ja tuskanhiki valui pitkin hänen selkäänsä mensuurimeikkailu­ottelun aikana. Tuntui samalta kuin laudaturseminaariesitelmän aikana. Hänen rohkeutensa palasi vasta, kun hän huomasi opponentin vielä suuremman ahdingon.
ellauri099.html on line 539: Tunnen toisten tuskan / ei vois vähempää kiinnostaa.
ellauri110.html on line 761: Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."
ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri142.html on line 499: Manu on pikku-Masan oululainen kaveri, joka on aika varakas. Manu siis on ihmiskunnan jumalallisen ajatuskannan edustaja jonkin määrätyn kehityskauden (luomiskauden) kuluessa. Siitä, jolloin Visvasatu Manu, meidän kantaisiemme jumalallinen ajatus ilmestyi, on salaisten laskelmien mukaan kulunut noin 18 618 732 vuotta. (Salainen oppi, kirj. H. P. B.) Tässä luvussa sakemannit innostuvat siteeraamaan maiseri Ekkeharttia tosi lujasti. Tää paasaus kertoo siten väh. yhtä paljon Ekkehartista kuin Manusta.
ellauri150.html on line 155: Moni menee puolustuskannalle, jokaisen elämään mahtuu kurjuutta. Osalle puhe etuoikeuksista on heti todiste ”woke-kulttuurista” ja sen ”vaarallisuudesta”.
ellauri150.html on line 169: Ja kun Ebrahimi sanoi Valtaojalle, että Nenäpäivä on "ongelmallinen ja kärsimyskuvastoa ylläpitävä", meni Valtaoja heti puolustuskannalle.
ellauri206.html on line 255: Mandrake eli mandragora on alruna. Eikös se ole Taika-Jim? Tästä on jo ollut puhetta. Rohtomandraken juuret muistuttavat alastonta ihmisruumista. Uudelleen tunnetuksi alruunan on tehnyt J. K. Rowling, joka on liittänyt sen Harry Potteriin. Siinä hän on yhdistänyt kasviin humoristisen ominaisuuden, jossa kasvi läpikäy samat yksilönkehityksen vaiheet kuin ihminen. Hulvatonta! Miehen rakkaus on pelkkää saadusta nautinnosta tunnettua kiitollisuutta. Vitun narsisti. Aivan hervoton persepää! Piipunrassi patriarkkana. Macho humanisti joka valikoi sisustuskankaita. Michel olet oikea SUNNI! Kuuntelee vielä Nick Drakea eikä ZZ Toppia. Ristiriitainen hahmo!
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala.

Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.

Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.

Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.

ellauri241.html on line 115: All pain but pity: thus the lone voice spake: kaiken tuskan, paitsi säälin: näin yksinäinen ääni puhui:
ellauri286.html on line 260: Sitä paitsi oikeusprosessin uhka, oli syy mikä tahansa, asettaa kohteen puolustuskannalle ja rampauttaa toimintakykyä, ja juuri se tällaisen häirinnän tarkoitus onkin.
ellauri299.html on line 367: Tohon olis ollut tyylikästä lopettaa mutta ei hemmetti, Patti roikkuu vielä ovensuussa jauhamassa jotakin kuin Riitta Pylkkänen, kuvaliitteenkin perästä virtaa vielä ajatuxia tosta ajatusten Tonavasta kuin Matkaskeidan pihalla näkrmästämme tulojohdottomasta vesihanasta. Vasta toivostako syttyy tosiasioihin merkitys? kysyy tää timanttivaras tuskan louhoxelta. Niskatuskamies tekee tikusta asiaa. Apina on toivova eläin, kuvitteleva. Niinpä tietysti, täähän on kuultu oikeistokynäilijöiltä sen tuhannen kertaa ennenkin, ja samaa tuubaa se on silti vieläkin.
ellauri308.html on line 330: Tervehdys veliseni. Stalinille ihmishenki oli arvotonta tavaraa. Ampuihan hän oman kenraalinsakin revorverilla päähän keskellä rautatiesatamaa. 1937 Arvo Poika Tuominen muutti vaimonsa kanssa Tukholmaan. Senkin pakomatkan järjestäminen oli monen työn ja tuskan takana. Ei ollut helppoa Arvi pojalla.
ellauri339.html on line 166: Sanna Marin poseeraa yläosattomana läpinäkyvässä paidassa tuoreessa somekuvassa. Suomen etninen pääministeri käveli Espanjan Sevillan kaduilla läpikuultavassa paidassa. Onse hyvä ettei Suomen puolustus enää ole niin latuskan nakualueen ja ohuiden hepenien varassa.
ellauri342.html on line 435: Centuries of pain are pressed Vuosisatojen kun tuskan räppäät
ellauri351.html on line 435: "Pahuudexi voidaan nimittää kivun ja tuskan tahallista tuottamista." Onpa outo rajaus. Rikosseuraamuslaitos on hyvin paha. Tietoinen ja tahallinen ei vielä sano mitään.Se ei ole sama asia kuin "mielixeen." Joku jesuiittamainen veruke sentään melkein aina on. Ad maiorem dei gloriam. Sixi vaan ei sixi.
ellauri371.html on line 280: jokin ihonväri on muuttunut: tilat ovat sairastuneet, tuli kuolemaan johtava sairaus - veren hajoaminen; Jäljelle jäänyt voi odottaa heidän tuskansa loppua.
xxx/ellauri084.html on line 378: Celiac sprue, joka tunnetaan myös nimellä keliakia, gluteenille herkkä enteropatia ja gluteenin aiheuttama enteropatia, on krooninen ruuansulatuskanavan sairaus, joka häiritsee ravintoaineiden sulamista ja imeytymistä ruoasta.
xxx/ellauri114.html on line 80: Yksi jumaluuskompleksin riivaama artisti on Kanye West. Vuonna 2008 räppäri ilmoitti haastattelussa olevansa kuin astia, jonka Jumala on valinnut äänekseen ja viestiensä välittäjäksi. Seuraavana vuonna hän sanoi: ”Jumala valitsi minut. Hän teki minulle polun. Suurin tuskani elämässäni on, että en voi koskaan nähdä itseäni esiintymässä livenä. Olen Warhol. Olen numero yksi, kaikkein vaikuttavin meidän sukupolvemme taiteilija. Olen lihaxikkaaxi tullut Shakespeare, Walt Disney. Nike. Google.”
xxx/ellauri174.html on line 83: Kun käännyn itseeni, en pysty tunnistamaan mitään kykyjäni tai kykyjäni. Sisäinen tunne, joka minulla on itsestäni, kertoo minulle, että olen, että ajattelen, että tahdon, että minulla on aistitietoisuus, että kärsin ja niin edelleen; mutta se ei anna minulle tietoa siitä, mitä olen – ajatusteni, tunteideni, intohimoni tai tuskani luonteesta tai kaikkien näiden asioiden välisistä keskinäisistä suhteista. ...minulla ei ole aavistustakaan sielustani.
xxx/ellauri174.html on line 108: Lordi Ewald, jota selitys hämmensi, pysyi surullisena kylmän sydämen tuskan kanssa. Yhtäkkiä hän tunsi jonkun koskettavan hänen olkapäätään; hän kääntyi: se oli Hadaly. - Vai niin! hän sanoi matalalla äänellä, niin surullisella äänellä, että hän aloitti: "Sitä se on! Jumala on vetäytynyt laulusta. Kohta sinäkin saat laulaa mummin korvaan."
xxx/ellauri175.html on line 494: Hän nousi ylös kiroilevana, kalpeana ja hiljaisena tuskan vallassa. Sitten hän istuutui jälleen, lausumatta sanaakaan ja lykkäämättä kaikkea päättäväisyyttä.
xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
xxx/ellauri177.html on line 409: Hän työnsi hänet hitaasti pois. Sitten, kun hän suuteli hänen polviaan, hän laittoi kätensä hänen kasvoilleen, ikään kuin karkottaakseen unen jäännöksen silmistään ja otsastaan. Tämä oli sitten tuntematon maailma, vieras maa, josta hän ei ollut koskaan haaveillut ilman tylsää pelkoa. Missä hän oli nähnyt tämän maan? Mistä unesta hän oli herännyt tunteakseen niin koskettavan tuskan nousevan lanteestaan, joka kasvoi vähitellen hänen rinnassaan, kunnes se tukehtui? Kylä heräsi eloon palattuaan pellolta. Miehet palasivat takkinsa olkapäillään uupuneiden eläinten tahdissa; naiset talojen kynnyksellä tekivät vetoavia eleitä; kun lapset ryhmissä ajoivat kanoja takaa kivillä. Hautausmaalla liukastui kaksi siiliä, poika ja tyttö, jotka kävelivät nelinjalkain matalaa seinää pitkin, jottei heitä näkyisi. Varpusparvet nukkuivat kirkon laattojen alla. Sininen puuvillahame oli juuri ilmestynyt paplin portaille, niin leveä, että se peitti oven.
xxx/ellauri177.html on line 515: Hän kohotti kalpeat kasvonsa, joissa tuskan hiki helmi. "Olen tehnyt syntiä", hän mutisi. Sori, en ikinä enää tee niin. "Minä", hän jatkoi, "kun näin sinut niin vapaana, luulin, ettet ollut enää pappi. Luulin, että se oli ohi, että pysyt aina siellä, minulle, kanssani... Ja nyt, mitä haluat minun tekevän, jos otat pois koko elämäni?" "Tee sama mitä minä teen", hän vastasi: "polvistu, kuole polvillesi, älä nouse ennen kuin Jumala antaa sinulle anteeksi." "Olet siis pelkuri?" hän sanoi uudelleen, vihan valtaamana, huulensa halveksivina.
xxx/ellauri186.html on line 680: Mihin se tuomitsee, Vankeuteen, maanpakoon, roviolle, Sanoitko sinä roviolle, Niin, tulevaisuudessa tapetaan polttoroviolla tuhansia ja tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia. Muutamista sinä minulle jo puhuitkin, He joutuivat roviolle sen vuoksi että uskoivat sinuun, nämä muut taas sen takia että epäilevät, Eikö minuun saa suhtautua epäilevästi, Ei, Mutta me saamme kyllä epäillä ettei roomalaisten Jupiter ole ollenkaan jumala, Ainoa Jumala olen mină, minä olen Herra, ja sinä olet minun Poikani, Tuhansia kuolee, Satoja tuhansia, Satoja tuhansia miehiä ja naisia kuolee, maailma täyttyy tuskanhuudoista ja kuolevien valituksista ja korahteluista, roviolla poltetuista nouseva savu pimentää auringon, ja heidän rasvansa sihisee hiilillä, sen haju saa pahoinvoivaksi, ja kaikki tämä on minun syytäni, Ei se ole sinun syytäsi, vaan se tapahtuu sinun tähtesi, Isä, ota tämä malja minulta pois, On minun valtani ja sinun kunniasi edellytys että sinä juot sen, Minä en halua sitä kunniaa, Mutta minä haluan sen vallan.
xxx/ellauri225.html on line 179: "Minusta historia ja Suuri Tarina ovat sama asia", Kilroy sanoi lopulta. "Ne ovat tapoja pitää ja säilyttää pyhät asiat." "Mitä on pyhyys?" "Se mikä on totta on pyhää. Se minkä edestä on kärsitty. Se mikä on kaunista." (Vittu koita päättää! Nuo ovat 3 eri asiaa!!!) "Joten Suuri Tarina yrittää siis löytää totuuden tapahtumista... tai tuskan tai kauneuden?" "Ei ole mitään tarvetta yrittää löytää sitä", Unroy sanoi. "Pyhyys on totuudessa, tuskassa ja kauneudessa. Siksi niistä kertominen on pyhää." What bullshit.
xxx/ellauri232.html on line 57: Tässä albumissa esitellään eräitä hyvin hyvinkin suosittuja ajatuskantoja. mm. ruozifasismi ja Texasin juutalaisuus.
xxx/ellauri255.html on line 538: Meleena on tietynlaista ulostetta, joka kertoo runsaasta verenvuodosta ylhäällä ruoansulatuskanavassa, esimerkiksi mahalaukussa. Veren sekoittuessa suolen sisältöön ulosteesta tulee tervamaista ja lähes mustaa. Oireen ilmaannuttua tulisi hakeutua lääkäriin välittömästi. Tilan syynä saattaa olla vuotava mahahaava. Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi Mallory-Weissin repeämä ruokatorvessa, suoli-iskemia ja suonikohjutauti.
xxx/ellauri255.html on line 540: Jos verenvuoto esiintyy alempana ruoansulatuskanavassa, verinen uloste on yleensä punaruskeaa tai kirkkaanpunaista.
xxx/ellauri259.html on line 150: Kirjailija Kari Hotakainen istuu tuolissaan hillittynä ja hieman kiusaantuneena. Ujossa ja hiukan varautuneessakin olemuksessa on reilu ripaus Yrjö Larmolan peräänkuuluttamaa suomalaista miestä: tunteita ei juuri toitoteta, tuskan tullen purraan hammasta ja ajetaan Toyota Corollaa.
xxx/ellauri286.html on line 260: Sitä paitsi oikeusprosessin uhka, oli syy mikä tahansa, asettaa kohteen puolustuskannalle ja rampauttaa toimintakykyä, ja juuri se tällaisen häirinnän tarkoitus onkin.
xxx/ellauri291.html on line 545: – Hyvin ymmärtää sen tuskan, joka vanhemmille tästä on syntynyt, varatuomari luonnehti. Hyvin ymmärrän myös perhepäivähoitajan niskatuskan, jota Jarnon seinään paiskominen tuskin helpotti.
xxx/ellauri296.html on line 48: Ihmiskehossa olevia frenuloja on useita suussa, osa ruoansulatuskanavassa ja osa ulkoisiin sukuelimiin liittyviä.
xxx/ellauri296.html on line 52: