Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
ellauri058.html on line 589: Kalle sortui #metoo -rikoksen poluille jo nuorena 1930-luvulla kuherrellessaan, kun työnsi sormensa palkollis-tytön alushousujen lahkeesen. ”Kyllä torjunta pitäisi heti uskoa”, opastaa Timonen. Kuinka se Kalle nyt sillä tavalla. Vesaa tuppaa vähäsen hihityttämään. Pornoa!
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri077.html on line 405: No tietysti, täähän on se EAT! ajatus. Tosinarsistit tuppaa unohtamaan et FUCK! on silti tärkeämpi. Sillähän se jatkuvuus tosiassa hoituu.
ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
ellauri095.html on line 269: Kristina-sisko kirjotti 1862 tollasen "kun olen kuollut" runon kuten teki Rumi. Sellaiset tuppaavat olemaan narsistisia. Se askarruttaa runoilijoita tosi paljon. On vaikea uskoa ettei maailma tunnu miltään ja että se jatkaa menoaan maailmansubjektin irrottua kantimista kuin päätön kana.
ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän monet luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille.
ellauri096.html on line 786: Hornansarvilla tuppaa olemaan Rääppiä, vanhempia ämmiä jotka hankkii niille hoitoja, catching flies for the frog. Esimerkkejä:
ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia?
ellauri100.html on line 682: Swinburne omisti Rondellien vuosisadan 1883 Rusetille, kerta Rusetti oli tehnyt liikenneympyröitä useista runoistaan, esim. runosta Vaimo siipalle. Rusetti ei ollut ihan varma oliko naisten äänioikeus hyvä asia (ämmät tuppaa muutenkin oleen aina äänessä), mutta monet feministitutkijat on löytäneet sen runoudesta feministiteemoja. Rusetti vastusti orjuutta (Amerikan etelässä), eläinten kiusaamista (labroissa), ja tyttöjen hyväxikäyttöä (alaikäisinä).
ellauri110.html on line 1003: Seniorin vanhusjorinat ja jupinat on niin 1-1 samoja kuin on aina ollut, ei tarvi lukea kuin Aristofanesta, Saarnaajaa tai jotain Cato vanhempaa tai Senecaa. Tääkin osottaa taas sen minkä Hande tarkkanäköisesti jo sanoikin: apinat on kaikki prikulleen samanlaisia. Sori Hande, vanhat tuppaa kirjottamaan veteliä ja horisevia kirjoja, tää Vapaus on siitä vankka todiste. Se että on jotain poikkeuxia (onko muka joku Samuli Paronen sellainen? Kekäs se nyt oli?) ei kumoa tilastollista tendenssiä, vahvistaa vaan sen.
ellauri115.html on line 378: Mutta typerästä pilailusta se ei pidä. Se taisi tulla selväxi jo uudessa Heloisessa. Mixen nimi muuten oli uusi Heloise? Sixkö kun Pröö oli samanlainen namusetä kuin munaton Abelard? Niin se taisi olla. Nää jutut tuppaavat toisesta päästä jo unohtumaan
ellauri118.html on line 939: Moira ei ole eri henkilö vaan Peggyn räväkämpi alter ego. Se on ollut partiossa kuten Peggykin. Tietää missä päin on pohjoinen. Se on oikealla. Partiolaiset tuppaa olemaan oikislaisia. HBO:ssa Moiran seikkailut on siirretty Junelle. Filmin Moira on vääränvärinen, se kelpaa ainoastaan sivuvaunuxi. Sille ja Lukelle saa käydä huonosti.
ellauri140.html on line 649: In which that wicked wight his dayes doth weare: Mistoi lurjus tuppaa majailee,
ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?
ellauri145.html on line 1176: Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä.
ellauri146.html on line 422: Tähän olis kiva vielä joku Vignyn pessimistisistä värsyistä. Ne tuppaa vaan olemaan pirun pitkiä. Aika mieskohtaiselta tää kyllä vaikuttaa, ja misogyyniseltä.
ellauri151.html on line 661: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua.
ellauri172.html on line 135: Kaikenlaiset jäynät ja tuhmuushymyt, ml sadismi, perustuu nimenomaisen kiellon uhmaamiseen, tuumaa Huisinga. Pahimmat pahanteot on pyhänhäväistys ja haureus, se selvittää. Ne on silverbäkin reviirien loukkaus. No saattaahan ne olla ne mistä silverbäkki ize eniten tuppaa kiivastumaan, ja ehkä sixi juuri niitä alaiset tekee kun silmä välttää paizi mielixeen, niin myös puhtaasti vittuilumielessä.
ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää.
ellauri203.html on line 518: Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov, Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua.
ellauri211.html on line 137: Mitä vittua? Hugh tuppaa mukaan? Ei tässä niin pitänyt käydä. Etkä tule! Olet valtavan ymmärtäväinen. Kiitos. Reistä on tullut valtiollisen toiminnan erikoishaara.
ellauri216.html on line 518: Vitali eno Pietarissa on täysi pulzari. Tulee mieleen Wilhon retki velimiehen luo Helsinkiin. Ru-rukous lohduttaa: ohjaa askeleitani, kun käyn täällä monien Paulojen ja Pirkkojen keskellä. Surkeaa, kalakukon kuorikin on mennyt kovaxi. Eno paljastaa että Hrisanf on huoranpoika. Se sattuu enemmän kuin enon nyrkki. Onnexi isonenänreikäisestä autuaasta Senjasta on apua: paxu mummo Kuoriainen korjaa parkuvan pojan kadulta. Sen koleerinen mies oli saanut jääpuikon päähänsä, ja siihen kuoli hän. Yhtämittainen pomiloiminen pitää pahat ajatuxet poissa. Kirkossa käyntiä, teenjuontia, puikottajan tuurausta ja lepoa. Munkin mielipäiväohjelma, miettii nieluhrisa. Paizi Anna Petrovna tuppaa vikisemään sängyssä ja jälkeenpäin se kuorsaa kovin.
ellauri244.html on line 467: Walesilainen noir poliisisarja Cudd (Hidden) oli kyllä hyvin musta, mutta musta se oli silti eräs näkemistäni parhaita. Mixikä? Koska siinä murhaaja oli aika mukava, ja hukkapätkä poliisinainen oli lepakko, ja sen apulainen sanoi sille ettei se ole siitä koskaan edes tykännyt. Vaikka ihan ilmeisesti kyllä tykkäsi, vaikkei sillä tavalla. Eli mixikä? Koska siinä oli vähän parempia klischeitä kuin keskimäärin näissä krimisarjoissa, jotka tuppaavat olemaan aivan helevetin tylsiä. Epäonnistunut kaveri onnistui kuitenkin nirhaamaan 2 paskiaista, yhden psykopaatin joka oli murhapolttanut sen äidin ihan etenkehaten, sekä yhden sleazyn dogooder papin joka luuli olevansa joku jesukka. Ja vajaamielinen Glyn oli söpö repukka. Toivottavasti se ja Hannah tekee paljon lapsia, joista kaikista tulee kunnon vajakkeja. Luonnevammanen hukkapätkä naaraspoliisi ymmärsi nirhaajaa, koska se oli samanlainen apina kuin se.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him. No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism. Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.
ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa.
ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä?
ellauri336.html on line 545: Käsiteltäessä kaikenlaista kapinaa on tärkeää, että vanhemmat siirtävät välittömästi syyllisyyden lastensa päälle eikä itselleen. Lapsemme ovat hyvin vaikuttavia, eikä heidän asiaansa auta länsimaisen kulttuurin vetovoima, joka tunkeutuu voimakkaasti juutalaisten kodin (bajs) pyhyyteen. Tämä saa erilaisia muotoja sopimattomasta lukumateriaalista (The Orthodox) televisioon ja Internetiin. Lapsemme ovat niin haavoittuvia vieläzer-haran verkoille ja tuhon polulle. Opettajat voivat välittömästi havaita, ketkä lapset ovat altistuneet television, väkivaltaisten tietokonepelien, CD- ja DVD-levyjen, Internetin ja matkapuhelimien haitallisille ja syövyttävälle vaikutukselle . Entä Internetin vaarat? Tiedän nuoren, joka samaan aikaan kuin hän daf yomi shiur leikki, joutui yhdellä hiiren napsautuksella alttiina myrkylliselle moraalittomalle materiaalille. Shiur oli tietysti vain peittely, jonka alla oli kovaa pornoa. Juutalaiset pornokuvat tuppaavat olemaan huonoja.
ellauri348.html on line 271: Joulukortteihin leimaamme Olavi Pylkkäsen Voitto-Sanomien aikaisilla leimasimilla sanat: Ja me toivotam / Onnellista ja hyvää joulua! Leimasta tuppaa tulla joko liian himmeä tai lukukelvottoman tuhruinen, mikä Seijaa vähän hävettää. Toivottaminen on toiveen osoittamista toisille, vähän sellasta siunaamista. Siunaaja, kuten kuvassa jossa Jaakob ovelasti siunaa Efraimia ja Manassea kädet ristissä, jotta nuorempi veli Efraim saa paremman eli oikean käden siunauxen, tekee toivotuxen käsimerkeillä. Joulupukin tehtäväxi jää toivomuxen toteutus.
ellauri349.html on line 609: Kalansilmäisen mutta syöpäisen Paul Austerin romuluinen puoliso, narsistinen Siri Hustvedt (kz. albumeita 8 ja 22) antaa Eskin narsismille lisäpotkua. Ei voi olla suuri narsisti olematta ensin pieni narsisti. Eskin lavatoiminta todisti ja vaati adaptiivista grandiositeettia, eli siis just tätä narsistista egoa. Eri asia oliko koko paskasta muuta hyötyjää kuin Eskin lompakko. No oli toki, kuten "The Nokia Way" ja arjen sankareiden lomaviihde. Kummasti se on säästänyt joka lippusen ja lappusen perustellaxeen tutkijanuransa lässähdystä ja uutta nousua liike-elämän komeljanttarina. Ei vittu nyt tulee Curre Lindström ja "den glider in". Currestakin on kai kaivettu jälkeenpäin esille kaikenlaista noloa (albumi 305). Sellaisia ne julkkixet tuppaa olemaan. Eski otti yleisönsä rajusti jo 20-vuotiaana laskareiden pitäjänä. Luennoidessaan Eski ei kazo ketään silmiin, vaan muumipilviä. Figures. Tuntuu suorastaan nololta, että Eski ylipäänsä puhuu muumeista. Se ei takuulla lukenut pienenä muumikirjoja, vaan Battler Brittoneita, Jerry Cottoneita ja Johannexen evankelumia. Panin murinaa jaguaariini.
ellauri393.html on line 365: Tamara kertoo avoimesti monista rakkaussuhteistaan, ja kuinka hän opetti aviomiehensä Aatos Tapalan rakastelemaan. Suomessa Tamara Lundin rohkeutta ihasteltiin ja päiviteltiin. Monet ihmettelivät, mihin hän on oikein joutunut alentamaan itsensä. Uran ainoaksi jäänyt strippaus leimasi sitä kuvaa, joka Tamara Lundin Saksan-uran alkuajoista jäi suomalaisten mieliin. Tietty oman minän idealisoiminen ja haavoitetun narsimin hoivaaminen on myös kovin inhimillistä. Pirkko Carlson suhtautui Tamara Lundiin aika haljusti. Vai oliko se Marion Rung? Nämä 2 tissitätiä tuppaavat menemään mulla sekaisin.
ellauri413.html on line 576: Nikolas Cochin fils joka kaiversi kirjan lällyn kuvituxen oli Ludi XV:n suojakki. Sillä oli kaivertajatätejä jotka oli jansenisteja kuten Blaise Paskalakki. Jansen oli Hollannista. Cochin oli hovin makutuomari kuten Lenita Airisto-vainaja. Ludin kuoltua se jäi muodista ja kuoli köyhänä. Tosi mauttomia pullaposkia on sen kuvittamat sotasankarit. Diderotin tietosanakirjan kansi on samaiselta Nikeltä, samaa lällypullapossutyyliä. Lenita, Kirsti Paakkanen ja Aira Samulin tuppaavat mulla sekoittumaan keskenään. Mixköhän E. Saarinen nuoli tälläsiä julkkisämmyrkäisiä? Kirstin perinnöstä on käyty kova nujakka. Airan hautajaisiin julkkixet pukeutuivat pellesti. Lenita on ilmeisesti vielä nipin napin elävien kirjoissa.
xxx/ellauri013.html on line 170: etupiästä takapiästä uusintaa yölläkin tuppaa.
xxx/ellauri027.html on line 695: Luterilaisuudessa kuzumus on ollut tärkeä käsite. Saxalaiset puhuu työstä kuzumuksena, Beruf. Se on ollut luterilaisen työmoraalin kulmakiviä, hyödyllinen hämäys kun työntekijöistä oli pulaa tai ne oli muuten kalliita. Mut nythän työtä ei riitä kaikille, täytyy kexiä jotain muuta uskottavaa. Työtä ei saa enää ylikorostaa. Lutherin aikana joutava porukka pantiin luostareihin panemaan olutta ja kuoripoikia sekä kuokkimaan vihannexia. Hengellinen työ ja luostarielämä olivat kuzumusta, jossa maxutta palveltiin herroja. Uskonpuhdistaja totesi, että kaikki työ on kuzumusta ja rahallisesti arvokasta. Erilaisia töitä ei voi lähtökohtaisesti arvottaa kuzumus- tai palkkatyöksi. Eix tää alkais taas trendata näinä massatyöttömyyden aikoina? Luostariin vaan laahus vedelle ja leivälle, ja rohdinpaidat päälle. Sehän on terveellistä. Arvokasta muttei kallista. Nää käsitteet tuppaa kauppureilla menee sekaisiin.
xxx/ellauri027.html on line 736: Kuviosta ilmenee, että tunaroida voi kolmella tavalla: voi kaventaa izensä, lannistaa kolleegat, tai latistaa alaiset. Minä, sinä, ja ne, ikäänkuin, kolme persoonamuotoa (ja kaksi lukua). Vastaavasti jos hommat menee putkeen, voi innostua, rikastua, tai kannustaa. Tää rikastumisjuttu kuulostaa ainakin hyvältä uutiselta näin palkansaajan näkökulmasta. Vai ymmärsinkö sittenkään oikein, sori mun medialukutaito on peräisin 70-luvulta, kaikki ascii-taidetta monimutkaisempi tuppaa menemään yli hilserajan. Mixhän noi nuolet on mustia ja osottaa alaspäin? Se ei näytä järin kukoistuskierteiseltä. Spede väitteli mustavalkoteeveessä tippaleivän kierteistä. Tässä on jotain samaa. Jotenkin spedeä.
xxx/ellauri027.html on line 1039: En mä näitä mene kiistämään, Eski ON luonteeltaan tollanen. Se on älynnyt omat vahvuutensa ja tekee niillä bisnestä. Jonkinlainen lommo sen uskottavuuteen tuppaa ajan kanssa tulemaan niiden jatkuvasta toitotuxesta. Sen repertuaari kuulostaa joskus pikku riikkisen falskilta, tai vähintään leipääntyneeltä. Kai kätilöitäkin voi joskus tympästä, niin ihanaa kuin lapsia onkin maailmaan saatella.
xxx/ellauri056.html on line 204: ”Kun on puoliso, joka uskoo ja ymmärtää ja on vapaa lähtemään kolmeksi kuukaudeksi jonnekin, niin se on tärkeää.” ”Kaikki ura- ja työjutut on toisarvoisia sen rinnalla, että on ihminen, jota rakastaa, ja joka rakastaa mua sellaisena kuin olen.” Ne vaan tuppaa jostain syystä lähtemään.
xxx/ellauri085.html on line 34: Wallufanit kiistelee siitä ottiko Lucille Duquette oikeasti äiskän heittämästä happopullosta vahinkoa, jäikö sen naama peräprutkun propelliin, tai muuta sellasta. Vai pysyikö se ennenkuulumattoman kauniina. Koko kysymys tuntuu tosi turhalta. Mutta sellasia noi Wallubändärit tuppaa olemaan. Ne on sentimentaalisia.
xxx/ellauri113.html on line 240: Ei liene ihme että ateistiset tiedetyypit tuppaa olemaan myös utilitaristeja ja talousliberaaleja.
xxx/ellauri114.html on line 578: Assyrialaiset oli paimentolaisia ja sotureita. Babylonialaiset oli maanviljelijöitä ja kauppiaita. Näin se tuppaa menemään. Kesyyntyneet metsästäjät vastaan keräilijät. Miehekkäitä miehiä vs naismaisia ämmiä. Lihansyöjillä on nälkä ja ne ovat tottuneet tappamiseen. Farmareille jää ylijäämää jota ne yrittävät kaupata. Sisämaan vuoristot ja arot vs. rannikot ja jokilaaxot. Hedelmällistä lössiä. Kuivurit ja sölsnyrit. Hutut ja tuzit. Viikingit ja baltit. Arjalaiset ja dravidat. Kiinalaiset ja mongolit. Navajot ja hopit. Tolteekit ja olmeekit. Haves and havenoz. Tämmöstä oli siinä fantasiasarjassakin, sano nyt, niin Valtaistuinpeli. Ja sit on vielä ne saaristolaiset, merirosvot ja kauppiaat.
xxx/ellauri127.html on line 707: Tähän tuli nyt paljonkin reportaasia Keazista. Mulle tuppaa menemään vieläkin sekasin John Keaz ja aika samanniminen William "Hovimestari" Yeaz, se lähes 100v myöhäisempi jästipää. Romantikkojahan ne oli molemmat, mutta muuten aika erilaisia.
xxx/ellauri130.html on line 676: