ellauri001.html on line 1433: mutta siitä kerron tuonnempana.
ellauri002.html on line 762: Tilaus oli tuonnemmaksi,
ellauri003.html on line 546: jättäen julman meren tuonnemmaksi.
ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri016.html on line 226: Ja tuonne radan varteen yötä päivää auki häärääviä Eisengaardeja, kylmän keltaisin valoin valaistuja termiittipesiä, mamuja kokoavia häliseviä tripla malleja.
ellauri028.html on line 476: tehdä, jollet kokkaa? - Minä menen tuonne Seijan saliin
ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.
ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
ellauri093.html on line 637: Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)
ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.
ellauri141.html on line 406: If human life were complete without faith, without enthusiasm, without energy, Horace would be the perfect interpreter of human life. Kipling wrote a famous parody of the Odes, satirising their stylistic idiosyncrasies and especially the extraordinary syntax, but he also used Horace's Roman patriotism as a model for British imperialism. Siitä enemmän tuonnempana.
ellauri142.html on line 880: parempi vaikka antaa nälkäiselle ruokaa, kuin samaan aikaan vajota sisäiseen mietiskelyyn ja tarkasteluun. Ehtii sitä sitten tuonnempanakin.
ellauri145.html on line 1084: Millä hinnalla hyvänsä ja kaikilla eleillä, myös metafyysisilla matkoilla. - Mutta lisää tuonnempana.
ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta.
ellauri204.html on line 88: Ennen muinoin, jolloinka vielä oli toivomisesta apua, eli eräs kuningas, jonka tyttäret kyllä kaikki olivat kaunihia, mutta nuorin niin ihana, että itse auringonkin, joka, toki on nähnyt jos jotakin, oikein kävi ihmeeksi, joka kerta kun sen loiste laskihe hänen kasvoillensa. Lähellä kuninkaan linnaa oli iso, synkkä metsä ja metsässä vanhan lehmuksen juurella kaivo; kun nyt päivä oli kuuman paahtava, meni kuninkaan-tytär tuonne metsähän sekä istahti vilvakan lähteen äärelle; ja kun hänen tuli ikävä, otti hän kulta-pallon, heitti sen korkealle ilmaan ja sieppasi sitten tämän rakkahimman leikki-kalunsa taas käsiinsä.
ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."
ellauri206.html on line 541: Mun kaveri olisi juuri potentiaalinen tuonne. Sanoo olevansa uskovainen, käy kirkossa ja kaikkea. Eikä ole löytänyt puolisoa, joten luulisi, että VALO olisi juuri hänen paikkansa. Mutta kaveri on niin häiriintynyt päästään, että oikeasti toivon, ettei kukaan ajaudu hänen uhrikseen. Eli saattaa hän siellä sovelluksessa ollakin, mutta kuuluu juuri tuohon sakkiin, jota appi kuvailee. Nimi on Lasse Lehto.
ellauri275.html on line 101: Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä.
ellauri335.html on line 358: >>Joopa joo joo. Anna olla.>> Norma Jean heilautti väsyneesti kättään. Ihmettelinpä myös äsken, tuonne kazoessani, että miten ihmeessä näitä tynkiä voi olla 11 kappaletta? Vai laskinko minä ehkä väärin?
ellauri342.html on line 122: Eikö hänelle tullut eräänä päivänä mieleen viedä hänet mukanaan mestarin toimiston kellotorniin, sinne ylhäältä, aivan tuonne ylhäältä, palatsin kärkeen!... Ja mitä kerron sinulle tässä ei tarina, kaksisataa tuhatta provencelaista on nähnyt sen. Voitteko kuvitella tämän onnettoman muulin kauhua, kun hän kääntyi sokeasti kierreportaita ylös tunnin ajan ja kiipesi en tiedä kuinka monta askelta, hän yhtäkkiä huomasi olevansa häikäisevällä valotasolla ja tuhat jalkaa hänen alapuolellaan. hän näki koko fantastisen Avignonin, torimajat, jotka eivät olleet suurempia kuin hasselpähkinät, paavin sotilaat kasarmiensa edessä kuin punaiset muurahaiset ja siellä, A:lla hopealanka, pieni mikroskooppinen silta, jossa ihmiset tanssivat, missä he tanssivat... Ah! köyhä eläin! mikä paniikki! Hänen huudostansa kaikki palatsin ikkunat tärisivät.
ellauri347.html on line 362: Tämä suuntautuminen liittyy erityisesti symbioottisiin perheisiin missä lapset "niellään" vanhempien ja masokististen (passiivisten) kanssa autoritaarisuuden muotokuvaxi. Se on samanlainen kuin Freudin oraalinen passiivi suihinottaja, Adlerin taipuvainen ja Horneyn mukautuva persoonallisuus. Äärimmäisyydessään muoto, jota voidaan luonnehtia adjektiiveilla, kuten alistuva ja toiveikas. Sisäänottajan maltillisempi muoto, sitä adjektiiveilla kuten hyväksyvä ja optimistinen voi lisää kuvailla (kuten tehdään tuonnempana Säisäin kirjassa).
ellauri389.html on line 135: Vähän tuonnempana hänen piispansa John Douglas kokosi hänet prebendal-kioskiin Salisburyn katedraaliin. Vuonna 1818 hänestä tehtiin Prinssi Regentin kappalainen ja vuonna 1828 hänet valittiin Salisburyn kaanoniksi.
ellauri398.html on line 446: 5Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, 6ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti. 7Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: »Anna minun juoda astiastasi.» 8Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. 9Samarialaisnainen sanoi: »Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?» Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa (eikä kääntäen).10Jeesus sanoi naiselle: »Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on sinulle antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle ns. elävää vettä.» 11Nainen sanoi: »Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivoni on syvä. Mistä sinä vettä ottaisit? 12Et kai sinä ole suurempi sieltä kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin.» 13Jeesus vastasi hänelle: »Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, 14mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.» 15Nainen sanoi: »Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä mie- veden haussa.» 16Jeesus sanoi hänelle: »Mene hakemaan miehesikin tänne.» 17»Ei minulla ole miestä», nainen vastasi. Jeesus sanoi: »Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. 18Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta.» 19Nainen sanoi: »Herra, minä huomaan, että sinä olet kiro--- profeetta. 20Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa.» 21Jeesus vastasi: »Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee nimtuten meidän juutalaisten keskuudesta. 23Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. 24Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.» 25Nainen sanoi: »Minä tiedän kyllä, että Messias tulee.» – Messias tarkoittaa Kristusta. – »Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken.» 26Jeesus sanoi: »Minä se olen, minä, joka tässä juuri puuhasin kanssasi.» 27Juuri silloin tulivat opetuslapset paikalle. Heitä hämmästytti, että Jeesus puhui naisen kanssa, mutta kukaan ei kuitenkaan kehdannut kysyä, mitä hän tahtoi ja miksi hän puhui naiselle. 28Jälkeenpäin nainen vielä kiitti, jätti vesiruukkunsa siihen, meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29»Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertasi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?» 30Ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo. 31Sillä välin opetuslapset sanoivat Jeesukselle: »Rabbi, tule syömään.» 32Mutta hän sanoi heille: »Sain juuri ruokaa, josta te ette tiedä.» 33Opetuslapset kummastelivat keskenään: »Onko joku tuonut hänelle syötävää?» 34Mutta Jeesus jatkoi: »Minun ruokani on se, että tyhjennän lähettimeni ja vien hänen työnsä päätökseen. 35Te sanotte: ’9 kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. 36Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. 37Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ 38Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tässä tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.» 39Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: »Hän kertasi minulle kaiken mitä olen tehnyt. Telling me my whole life with his words, killing me softly with his shlong.
ellauri399.html on line 114: Laiha blondi typy virkattu mekko vesirajassa. Mitäs kuolemasta kun vain vielä pääsisi tuonne vesirajan alle sadetta pitämään, hiplaamaan ja puuhaamaan niitä näitä.
xxx/ellauri154.html on line 66: Konnetaabelin rouva bylsi jotain toista heppua. Kun se tuli ilmi, konnetaabeli hieman suutahti. Mene tuonne ylös, oikaisin Billetteä hiukan kovasti, sanoi konnetaabeli. Naulizin sen hiilihangon seinään, siellä se rojottaa nyt oikosenaan. Ja nyt kerrot kuka täällä käy pystyttämässä lipputankoaan mun reviirini keskipisteeseen, ellet halua että tämän pennun pää pyörii irtonaisena korkokenkiesi väliin. Onk tää edes mun vai jonkun muun? No tästähän tässä loppuviimexi on kymysys. FUCK FUCK tai vaihtoehtoisesti KILL KILL.
xxx/ellauri218.html on line 79: Kuten tuonnempana ilmenee, Nevvostoliitto räjäytti onnistuneen ydinpommin saman päivän lehdessä kuin Thompson löi sen typerän kunnarin. No sitähän ne jenkkikuikelot koitti hälistä eze oli "laukaus joka kuului läpi maailman", ne koitti lällättää kovaa päälle ettei porukat huolestuisi nekkujen keulinnasta.
xxx/ellauri280.html on line 179: Monet ovat kirjoittaneet Israelista ja sen historiasta, kuten Pasi Turunen ”Israel Jumalan silmäterä, maailman silmätikku” (Kuva ja Sana 2017), Rony Smolar ”Täällä Rony Smolar, Jerusalem” (Aikamedia 2017). Ester Toivonen-Siirala on kirjoittanut Israelin matkaoppaan ”Israelissa tapahtui” (Kuva ja Sana 1970), josta tämä lainaus: ”Joskus kuulee vielä sanottavan, että kibutsi on jäljitelmä kolhoosista. Se on kyllä erehdys, sillä kibutsi on täysin vapaaehtoinen ja itsenäinen yhteistalous. Se ei ole valtion synnyttämä ja ylläpitämä kuten kolhoosi.” Ester Toivonen-Siiralan tunnemme siitä, koska hän voitti ylähampaisesti Miss Suomi -kilpailun 1933 ja oli tönkkö elokuvanäyttelijä. Esteristä lisää tuonnempana.
xxx/ellauri388.html on line 483: Siemenen muodostus miehellä näyttää riippuvan suuressa määrin hänen ajatuksistansa. Tarkkojen personallisten havaintojen mukaan voi varmuudella sanoa, että aistilliset ajatukset "keräävät" siementä. Merkillisimpänä tosiasiana voi myöskin mainita, että aistillisten ajatusten voittaminen ja karkoittaminen sisällisen taistelun avulla erityisesti keskeyttää siemenen erottautumista ja pitkittää yövuodon tuonnemmaksi.
28