ellauri002.html on line 2044: Kädet tuntuu vierailta.
ellauri004.html on line 1773: Tai jos tää tuntuu korkealta hinnalta,
ellauri005.html on line 720: tuntuu ensi kuulemalta oudolta. Sitten taas
ellauri006.html on line 388: Onnistuminen tuntuu huimaavalta.
ellauri007.html on line 86: Satakieli tuntuu jo
ellauri007.html on line 1675: Niinpä niin. Perunoita sioille. Siltä mustakin välistä tuntuu. Sakumaiselta.
ellauri008.html on line 1451: Martin Heidegger oli ukin ikätoveri, omaan napaan tuijottaja, niiden napamiehiä. Kaikki lähtee musta ja siitä miltä musta tuntuu. No homomensuraltahan tämä kuulostaa, Platonin ideoita tässä tarjoillaan uudessa natsikuviollisessa leilissä.
ellauri009.html on line 611: takaisinmaxu tuntuu eri mukavalta.
ellauri011.html on line 391: ja pokkaa päälle, höyliys hienolta tuntuu
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri011.html on line 1117: Välillä tuntuu et Patu ei edes ota kantaa, kunhan panee sanaa toisen perään ja kerää rojalteja. Kummat on söpömpiä, shettikset vai varsat? Ottakaa kantaa!
ellauri011.html on line 1227: Omat konnat tuntuu vielä omemmilta
ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
ellauri014.html on line 1201: Tässä nyt tulee se pointti, jonka mä toteen toisaalla runoelmassa: onnea on vaan onnen lisääntyminen, ei onnen tilana. Kun Juulia on saanut kaiken, se pitää nirhata, sillä onnentilan jatkuminen tuntuu vaan tylsältä, ja on tylsää lukea. Siis nirri pois ja lisää hyvää tekeviä kyyneliä.
ellauri014.html on line 1325: Onko omatunto arvostelma vai tunne? Rusoon mielestä jälkimmäistä. Pitäis ja pitäis, ei ois pitäny, kyllähän se tuntuu ikävältä, omatunto kolkuttaa ja pistelee.
ellauri014.html on line 1332: Tunne pelissä on pyrkimysten ilmentymä: tuntuu mukavalta kun on joholla, jos vituttaa niin onni pelissä on vastainen.
ellauri015.html on line 272: siihen miltä niistä tuntuu, kun toiset kärsivät.
ellauri017.html on line 1170: Jos saa tähän väliin ehdottaa näin kentiesmiehenä, niin vähän tuntuu et täs sotketaan vanhan ja uuden sopimuksen pykäliä keskenään. Suomen lakikin on ilmatteeksi pilvessä kokonaisena, mut tieto siitä mikä pykälistä on lainvoimainen, on Editan ja jonkun toisen firman copyrightiä. Pyhän kirjan kans on nähtävästi päässyt käymään yhtä ohrasesti. Pykälät on samat kaikille, mut voimassaolosta ja soveltamisesta käydään tiukkaa kädenvääntöä.
ellauri018.html on line 207: ajatus tuntuu uskottavalta, et se on identiteettikysymys.
ellauri018.html on line 579: Tämä oli käsittämättömän vittumaisen Iltalehden julman sydämetön päivän kevennys. Virikeuutinen tunnottomilta lehtineekereiltä muiden masentuneiden apinahirviöiden illan piristyxexi. Mikäs paremmin naurattaa kuin puhdas vahingonilo muiden kustannuxella. Vielä paremmalta tuntuu kun kärsijä on toisenrotuinen. Jumalan kaltaisena syvällisesti ajatteleva apina sörkkii ja kiusaa muita eläimiä ihan viihteeksi, panee ne vankilaan ja nauraa päälle. Tuntee izensä vielä armeliaaxi jumalaxi, kun alentuu jelppimään ize pulaan saattamaansa elukkaa. Vaan tekeehän se samaa omille lajikumppaneilleenkin.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri020.html on line 176: Kaikki tuntuu nyt järkyttävän vanhanaikaiselta. Ysäri on kokonaisen sukupolven takana. Elektroniikkaa talon täydeltä, isoa ja kömpelöä, analoginapeilla: mikroaaltouuni, stereot ja faksi. Muovintuoxuista rullaantuvaa lämpöpaperia, FedExin kirjekuoria, joita revitään kiireesti auki ja luetaan. Lifesize barbeja ja kenejä. Gulfin sota. Kamomillateepusseja. Laivan kokoisia Mercedes Benzejä. Irkuillakin on pikkumersu nyt.
ellauri020.html on line 241: Camille on nainen. Marchetta tarkoittaa italiassa luxushuoraa. Se et hiihtomissi Katrinka 18v ois tähtösiä aamiaisexi syövästä metoo Mirekistä 55v niin ennen kokemattoman lumoava, et se vaikka alottais sen kanssa uudestaan koko lisääntymisrevohkan, tuntuu totaalisen falskilta. Ja niin se olikin. Kun Katrinka kertoo että sillä on jo pullat uunissa, Mirek pudottaa sen kuin kuuman perunan.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri021.html on line 199: Äidistä tuntuu kuin olisi ollut saippuassa jo kymmeniä vuosia. Kauniit ja rohkeat ovat mulle kuin toinen perhe. Tarkemmin lukiessa ilmenee, että tämä uutinen on uusinta kahden vuoden takaa. Pikku Imaami syntyi vuonna 2018. Nyt se jo kävelee. Kauniista ja rohkeistakin näytetään paljon uusintoja. Onhan elämä muutenkin pääosin uusintaa. Pikku Imamin vanhemmat uskovat että sen nimi tarkoittaa uskoa. Taitavat olla vääräuskoisia. Se tarkoittaa imaamia. Parturin jälkeen mun parta oli niin hieno, että voisin hakea töitä imaamina.
ellauri023.html on line 456: Musta tuntuu että se pakenee vaimoaan mökkiraxalle, saa olla omissa oloissaan.
ellauri023.html on line 1183: Seku ihan pakottaa mut lukemaan tän ohkasen vihreen kirjasen, jonka kannella on valkoinen ruusu kumollaan. Niinkuin synnytyxen jälkeen kokeilemaan Hädensaa. Että sitten tiedän miltä sekin tuntuu. Mixihän? Onkohan tääkin jotain hädensaa? Onx tää tyttö Seija jollain tavalla? Ei tietenkään, se kieltää jyrkästi. Sitä vaan harmittaa, et mä en lue sen suosittamia kirjoja. Luet, tai itket ja luet. Niin itkenkin.
ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 932: | Koti tuntuu omituisemmalta kuin talli | | | | | | |
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri025.html on line 318: nimi ja naama tuntuu tutulta. Herostratoxen ja mainostuxen idea.
ellauri025.html on line 770: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
ellauri025.html on line 776: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri028.html on line 95: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 268: niin sitten se tuntuu tuppaavan silmille joka käänteessä. Kun se oli
ellauri028.html on line 276: Mutta samaahan tuntuu tapahtuvan koko ajan mullekin. Äsken polkupyörämatkalla
ellauri028.html on line 282: kovin monta tullut vastaan.) Ja nyt vanhuxena tuntuu siltä, että kadulla
ellauri028.html on line 965: uskon siihen mikä tuntuu musta mukavalta, luontevammalta
ellauri029.html on line 343: Suomi tuntuu paluumuuttajalle paratiisilta.
ellauri029.html on line 697: Av-sihteerin ajankohtaiswizit on nyt 30v vanhoja. Oman wanhuutensa näkee siitä et ne tuntuu wielä aika tuoreilta. 90-luvulla ne olis ollu 60-luvun vizejä. Helmille ne on yhtä outoja kuin 40-luvun sotilashuumori 70-luvulla. Kenraali Kaluuna, kapteeni Kalpa, lommoposkinen kersantti Ärjylä ja alivaltiosihteerit Masi, Viki ja Hönö. Franzen olis varmaan Hönö.
ellauri029.html on line 744: Poliittisesti Simo tuntuu olevan suht oikealla.
ellauri029.html on line 789: - Olen tehnyt liikaa töitä ja minusta tuntuu, etten jaksa enää tehdä
ellauri030.html on line 80: - Miltä tuntuu nyt lähteä eläkkeelle? Onk se kivaa vaiko ikävää?
ellauri030.html on line 98: Tämmöiset soveltavan filosofian etiikkapläjäyxet palveli antiikissa samaa tehtävää kuin sittemmin saarnakokoelmat eli postillat. Sellasen ääressä istuessa tuntuu vanhuus vähän paremmalta, ainakin näkee ettei ole ainoa asiasta kärsijä.
ellauri030.html on line 284: Sevverran olis kristityillä tohon Siiselin puheeseen huomauttamista, et sen mukaan kuoleman jälkeen ei joko tunnu miltään tai tuntuu tosi hienolta. Minnekkäs putos se kristittyjen kekkaama kolmas mahdollisuus että herätäänkin kuumassa paikassa loputtomaan lapioduuniin hiilikasalla? Mitäs jos jumala onkin jättimäinen kana? Tai ollaankin kohta matoja, kuten haaveilee Dalai Lama? Mahdollisuuxia on loputtomia, todennäköisyyxiä vaan yx. Mikäkö? Sitä sietää kysyä ex-vanhuxilta, saman homman jo läpikäyneiltä. Tehdä gallup luutarhassa.
ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
ellauri030.html on line 455: Aina vaan tää sama repesti, ota Ataraxia. Kokovartalopuudutus suojaa kaikilta kivuilta. Ei suhun oikeasti satu, susta vaan tuntuu siltä. Tää on ihan hanurista koko filosofia. Tää on orjamoraalia, ylläri. Ja siihen kuuluu myös olemattomien kumartelu:
ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri030.html on line 1013: Sopesta koiran hännän heilutus on reilumpi tervehdys kuin apinoiden kämmentelyt kumartelut ja irvistyxet. Mut sehän voi johtua vaan siitä eze on ize apina. Vizitkin tuntuu hauskemmilta vieraalla kielellä.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri032.html on line 382: Se että kolmion kulmien summa on oikokulma on jotenkin sama asia kuin se että oikokulmalla lepäävä kolmio tekee silmukan, jonka oikaisee se oikotie. Tää tuntuu ilmeiseltä. n-kulmion kulmien summa on (n-2)*pi eli oikokulma. Nelikulmiossa se on 2pi. Tätä voisi kehitellä vielä. 2pi = (pi-a)+(pi-b)+(pi-g) -> 2pi = 3pi - (a+b+g) -> a+b+g = pi. QED. 2pi on ympyrä, yhtälön oikea puoli kiertää kolmikulmion. Onko tää eri todistus kuin Eukleideen joka käyttää samansuuntaisia suoria? Eukleideen todistus on pitempi ja siinä tarvitaan apuviiva. Kai se riippuu siitäkin mitkä axioomat oletetaan. Epäeuklidisessa kolmiosumma ei pidä paikkaansa. koska paralleelit yhtyy ikuisuuden äärettömän etäisessä pisteessä. Monadit ei pysy loputtomiin erillään. Miten käy ton mun todistuxen oletuxien? Ehkä siellä ympyrä ei olekaan 2pi? Se onkin joku ellipsi tai hyberbeli? Niin kai.
ellauri032.html on line 731: Vapahtaja selitti tämän itse erittäin selvästi Fariseukselle. Hän sanoi: "Sinä varmasti tahdoit kohdella minua hyvin ja kutsuit minut taloosi, mutta se ei ole sitä mitä minä kutsun rakkaudeksi. Olen ottanut armoon tämän minun jaloissani olevan prostituoidun raukan, jota sinä pidit pilkkanasi ja olit hämmästynyt että millainen onneton ihminen hän on. Hän tietää että minä rakastan häntä ja mitä tarkoittaa rakastaa. Naisrukka ei voi lopettaa makaamasta minun jalkani päällä ja suutelemasta minua. Se tuntuu musta kivalta."
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri034.html on line 153: Nyt 67-vuotiaana tuntuu tulleen taas vanhenemisschuubi.
ellauri034.html on line 456: Fasismi trendaa taas, kun korona ja talouslama uhkaavat. Fasismi on ääritilanteiden meemi. Siihen pörriäiset turvaavat kuin pesä tuntuu vaarantuvan. Ne pakkautuvat johtajiensa ympärille, pörisevät kovasti ja koittaa olla niin samixia kuin pystyvät. Totalitäärisesti ne koittaa olla kuin yx ainoa iso pörriäinen, yhteiskuntaruumis. Yhdessä me ollaan vahvoja, eikä mun tarvi olla yxin. Noi toisen pesän pörriäiset on niitä pahoja, ne yrittää ihan samaa kuin me mut kerääntyvät ton toisen johtajan ympärille. Kuolema niille! Elämä meidän pesälle!
ellauri034.html on line 487: Hei kuunnelkaa, Kinnu-Petterillä tuntuu olevan vielä jotain
ellauri035.html on line 64: Kirjoittaminen tuntuu vahvistavan minäkuvaa
ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
ellauri036.html on line 107: No nyt sitte käänne parempaan, tietysti. Mussen iskä kuolee, se kitupiikki, ja samassa se muuttuu Mussen silmissä ihan pyhimyxexi. Musse vollottaa sen arkulla yhtä uskollisen palvelijan kaa, joka näyttää yhtä aavemaisen paljon Mussen iskältä kuin Notre Damea tulitikuista rakentanut kummittelija näytti Roope Ankalta. Musse alkaa noudattaa isän päivärytmiä (siis ennen kuolemaa, ei sen jälkeen), muuttuu kiltixi ja auttaa köyhiä. Jo tuntuu paremmalta, ize asiassa ihan hyvältä.
ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
ellauri036.html on line 1986: Mä olen jossain toisaalla jo viisaasti sanonut, että apina on hyvä toiselle vaan niin kauan kuin leijona on kylläinen: kun sillä ei oo nälkä, se voi antaa luun myös hyeenoille. Tai no, köyhät kyllä auttaa toisiaan, se tuntuu rotevalta, ja voi toisen kerran saada sitten ize apua. Sitä mukaa kun amerikkalaisten äärettömältä näyttänyt etumatka muihin on kaventunut, on niiden kostonhimo myös herännyt. Tää ei yhtään yllätä, samoja apinoita kasvaa joka oxalla.
ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
ellauri041.html on line 288: Luen samaa kirjaa uudestaan saadaxeni joskus aikaisemmin koetun takaisin, mut saankin joka kerta uuden kokemuxen koska kirja on sama, mutta mä en ole enää sama mä. Tää on Seku, ja Kristina luemassa Ruttoa 3. kertaan. Nyt koleran aikaan se tuntuu erilaiselta. (Mäkin teen tätä varsinkin kun luen lasten ja nuorten kirjoja.)
ellauri041.html on line 342: Melenderin romaani pysyy takautumineen ja kirjallisine viittauksineen hyvin kasassa. Se on kelpo teos, puolustaa paikkaansa kasan pohjalla, mutta epäilen, että näistä aineksista olisi parempi kirjailija (esim mä) voinut saada aikaiseksi myös vielä vastaan panemattomamman kirjan. Vaikka onhan se nytkin kiitettävän vetelä. Esimerkiksi juoni on kivan likilaskuinen. Psykologinen omakuva jää osuvan kapeaksi, enempi lontoonrakeiseksi kuin ranskanpastellixi. Myös Flaubertin ja Bauderlairen osuus tuntuu kokonaisuuden kannalta jäsentymättömältä - kirjailijat ovat samalla tapaa annettuja ominaisuuksia kuin romaanihenkilöiden tukan tai silmien väri. Missä on Flaubertin hikinen kalju ja Bauderlairen kissanhajuinen misogynia?
ellauri042.html on line 457: Joskus musta tuntuu, että mä elän ihan eri planeetalla kuin nää nykypolven hullut paskiaiset. Kunpa eläisinkin. Jumalan puoliso rukoili aamuisin, että jaxaisi rakastaa jumalaa. Sitä muutkin uskovaiset rukoilee. Seijan aamut alkaa runoilijan verenpaineisella paimentamisella. Jumalassa oli aika paljon julman tuttua. Sekin oli epäonnistunut runoilija. Ja Jens har ret, det er pur lort. Keltaisen kaasupullon potkiminen kohti kaasukeitintä oli hyvä vinjetti.
ellauri043.html on line 488: Matto tuntuu ihanalta, yhä ihanammalta, niin että se pulskistuu, pöyhistyy, siitä tulee vuode, vuoteesta kumivene; vesi liplattaa sen kylkiin.
ellauri043.html on line 764: Mut ei tää niin kauheeta oo! Tähän tottuu. Musta jopta tuntuu…
ellauri043.html on line 1272: usein! Puutuneina tai tulehtuneina ne pysyy mun mielessä. Mä pyyhin ne pois, ja ne tulee takaisin, tukehduttaa mut; ja välistä tuntuu et mä oon kirottu.
ellauri043.html on line 1295: Mikä ettei! Mun ajatus ihan kolistelee kaltereita. Musta tuntuu et jos mä oikein pinnistän mä voin päästä siihen. Joskus, noin salamanvälähdyxen ajan, musta tuntuu et mä levitoin, sit mä mätkähdän taas alas.
ellauri043.html on line 6852: painaa korviaan 2 kädellä. Siitä tuntuu että tää melodia vie sen sielun mennessään.
ellauri043.html on line 7121: Kyllä musta vaikuttaa, että Flaubert olis tässä aika kypsä nakkaa rodeen uskontopelleilyn, ja peukuttais varovaisesti elämän- luonnon- ja tiedemyönteistä materialismia. Tää sen innostus luonnonilmiöistä loppuvizeissä tuntuu aidolta. Vilpittömältä.
ellauri043.html on line 7140: Se tuntuu loukkaavalta, tulee paha mieli
ellauri045.html on line 268: Miltä tuntuu nähdä joku peileissä?
ellauri045.html on line 349: Four Catsin menestysiskelmä Liisa loistokaunokainen näyttää olevan Hannun yleisnimi halkiohaaroille. Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Samaa tähdentävät neljä kattia: hyvän panon pitäisi olla paizi kaunis mielellään myös rikas. Nyt panovuorossa on Kirsti, jota Hannu arvioi kuin lihakaupassa riippunutta lihaa. Etupuolelta se muistuttaa Sinikkaa, takaa Liisaa. Ei ihme, sama halkio on niillä haaroissa. Sinne Hannun halko hakeutuu kuin lämpöohjautuva nahjus. Hmm, millaistahan Kirstin kanssa olis elellä. Muzillä on vaan kaxio Lahessa ja se polttaa röökiä. Pissaliisa asuu Kaivopuistossa ja suipistaa suutaan kun se hymyilee. Se on parempaa väkeä. Mut Kirsti olisi jo huomattavasti nuorempi Liisa. Ja sen mainingeilla tuntuu mukavalta jotmuilla. Hmm.
ellauri047.html on line 809: Hupasaa huomata että Maifestissa Antero on kääntänyt Hansun narsistisen loppukaneetin Wie du mich liebst häveliäästi "ikiaikoihin". Uutta runokevättä. Hans kirjoittaa rohkeasti ei niinkuin sopii, vaan niinkuin siitä tuntuu.
ellauri047.html on line 850: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.
ellauri047.html on line 937: Kuten sanoi Maria Teresia transumaisesta von Kaunitzista: suuri nero voi liittyä naurettaviin ominaisuuxiin, jotka hipoo hulluutta. Voi pienempikin. Kaikki on sanottu sen tuhannen kertaa ennenkin, siteeraa Goethe saarnaajaa. Tuoreexi sen voi silti vuorostansa kokea jokainen uusi apina. Ja vanhakin, dementia helpottaa vain asiaa. Sama punapukuisen naisen 1. sivu tuntuu joka päivä yhtä kiintoisalta.
ellauri048.html on line 205: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.
ellauri048.html on line 269: Intohimoisen harrastuksen ja mukavan ajanvietteen ohella suhtaudun lukemiseen pakkomielteisen tavoitekeskeisesti. Minusta tuntuu lähes mahdottomalta jättää mitään kirjaa kesken - edes huonoa sellaista! Tämä johtunee osittain siitä, että kirjan sisällön lisäksi pidän valtavasti siitä saavutuksen tunteesta, jonka saan, kun voin panna kirjan kannet kiinni luettuani sen.
ellauri048.html on line 345: lauletaan vaan siitä miltä se ja ne musta tuntuu.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 1514: For now so strange do these things seem, Sillä niin oudolta nää jutut tuntuu nyt,
ellauri049.html on line 305: Loppupeleissä setämies kärsi afasiasta, kaiken huipuxi. Ammattitauteja. Tiedän miltä se tuntuu kun ei löydä sanoja. Baudelaire kuoli äitinsä käsivarsille vuonna 1867. Miten romanttista.
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri051.html on line 435: O trumpeter! methinks I am myself the instrument thou playest! 50 Hoi trumppifetisisti! must tuntuu että mä oon se soitettava soitin!
ellauri051.html on line 1445: 845 I do not ask the wounded person how he feels, I myself become the wounded person, 845 En kysy haavoittuneelta miltä hänestä tuntuu, itsestäni tulee haavoittunut,
ellauri051.html on line 1873: 1259 The farm-boy ploughing in the field feels good at the sound of my voice, 1259 Maatilapoika, joka kynsi pellolla, tuntuu hyvältä ääneni kuultaessa,
ellauri052.html on line 130: Saul Bellow on keltaisen kirjaston inhokkikirjailijoitani. Kyyninen, raskalla kädellä kirjoittava mastodontti. Hidas ja seisahtunut kuin samea sisäjärvi tuulettomana syyspäivänä. No en tunne Bellowia, tietenkään, mutta sellaiselta miehen kirjojen lukeminen nyt vain tuntuu!
ellauri053.html on line 456: Mut ei se kumminkaan sano et "must tuntuu et" tms. Aika yleispätevänä esittää. Eikä sano "voiskohan Puovo tässä tarkottaa".
ellauri053.html on line 459: Ehkä kirjall. proffa ei viitti sanoo, että "musta tuntuu et" ja tulkinta kumminkin on sitte just sitä.
ellauri054.html on line 124: XIV vuosisadan alkupuolella japanilainen Kenkku toteaa esseekäärössä Joutilaan mietteitä (Tsureziregusa): "tuntuu kuin jokin merkillinen hulluus vaivaisi minua: istun päiväkausia joutilaana mustekiven ääressä ja vailla vasituista aikomusta kirjoittelen muistiin mielessä ajelehtivia joutavia mietteitä." Hän toteaa suurimmaxi iloxeen "istua yxin lampun valossa avoimen kirjan ääressä ja tutustua menneiden aikojen ihmisiin." Söiköhän Kenkku okonomiyakia? Me tehtiin sitä tänään. Hyvää! Pekka Suhonen ois tehnyt siitä esseen. Wursthaus Gutes Essen, oli Cambridge Massachusettsissa.
ellauri054.html on line 259: Jotenkin must tuntuu et mä oisin Arnoldin Masan Dover Beachin maininnut jossakin. Joo Goethe-paasauxissa mainizen että Masa tykkäs Jöötistä. Runo Dover Beach kuvailee Dover Beachia ja mukulakivien kolinaa rannalla, Matin mielestä se oli jotenkin masentavaa:
ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.
ellauri055.html on line 58: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
ellauri055.html on line 184: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
ellauri055.html on line 317: Neuvokkeja puutarhurilta puutarhureille on eniten, 102, seuraavaxi eniten haahuilevampia puutarhamietelmiä 90, ekan persoonan must tuntuu-minukkeja 44. Kokonaan asian vierestä (jotain yleistä hartautta tai puutarhaa vain metaforana) on kokonaista 51. Veikkaan että niissä on yliedustettuina julkkixet.
ellauri058.html on line 95: Huh sentään, sanoi Musteri, kun Fred selitti mixi hän on republikaani. Johan raamatussakin puhutaan republikaaneista ja muista syntisistä, niin että kylä minusta tuntuu siltä, että on parempi olla tuollainen demokraatti. Amerikan seuraava sisällissota on ihan huulilla, ja alkaa äkkiä jos Aku täpärästi häviää vaaleissa. Republikaanit ja muut syntiset tarttuu kivääreihin ja alkaa paukkua.
ellauri060.html on line 178: Terhokodissakin nauretaan. Hoitajat nauraa saattopotilaille kahvihuoneessa. Täältä lähdetään samasta ovesta kuin tullaan. Päin vittua. Kun oikein vituttaa piirrä siitä kuva. Se helpottaa. Revi siitä, jos tuntuu siltä, tai älä revi.
ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)
ellauri061.html on line 1349: Bongailin tänään rollaattorikävelyllä vaahteranlehtiä. Perhe koolla. Se tuntuu erityisen hyvältä tänään. #toipilas #syyskuu #ruska
ellauri062.html on line 582: Marginaalisia kohderyhmiä palvelemme vielä kolmannella vaihtoehdolla. Olet ehtinyt saada alustavan käsityksen tämän hermoston ns. luotaavasta rakenneperiaatteesta. Tuntuuko tällainen edestakainen navigointi sinusta kenties ”teennäiseltä kikkailulta”? Jos tuntuu, voit painua joko h*lvettiin tai lukuun 183. (N, 266.)
ellauri063.html on line 498: Historioitsija Teemu Keskisarja, 55, tykkää olla vastareaktio yleiselle mielipiteelle. Hän karsastaa suurmiesmyyttejä, mutta yhtä tympäisevältä tuntuu sankareiden painaminen lokaan. Carl Gustaf Emil Mannerheimista hän innostui vasta, kun yleisen vinoilun ja homostelun lisäksi tarjolle tuli aiheesta Keskisarjan "järkeenkäypää näkemystä".
ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!
ellauri069.html on line 487: Siltä varmaan tavis persu amerikkalaisesta justiinsa tuntuu.
ellauri069.html on line 649: Mikäs on bylsinnän suhde rakkauteen? Ne ovat toisiaan täydentäviä lisääntymisen keinoja. Kumpiakin tarvitaan että saadaan täytettyä maa. Rakastaminen ei ole bylsimistä eikä kääntäen. Rakkaus ei edellytä bylsintää eikä kääntäen. Rakkaudesta voi hyvällä onnella seurata bylsintää ja kääntäen. Musta tuntuu että Pynchon on tästä kaikesta täysin pihalla. Se taitaa oikeasti luulla että ne on sama asia. Jaxossa "Kuinka opin rakastamaan kansaa" se kuvailee kuinka se bylsii kaikkia ikään ja sukupuoleen kazomatta. Revi siitä huumoria.
ellauri070.html on line 96: ... Oikeastaan tuntuu aika miellyttävältä kun lämmin virza suihkuaa 10 guinean kravateille, luovan näköisille pikku parroille,
ellauri072.html on line 41: Kansikuvan bühlainia mä luen välipalana ennenkuin lähden ähräämään Taavin tiiliskiveä. Tää tuntuu ihan mukavalta vaihtelulta edelliseen hysteeriseen realismiin. Taavi (s. 1962) vaikuttaa kiinnostuvan ihmisistä, siinä missä Tomppa (s. 1937) näytti epäkypsältä, hipahtavalta jenkkiteiniltä joka nauraa kippurassa typerille vaahtokumikikkeleille ja ruokasodalle.
ellauri072.html on line 153: Upporikas puolalainen upseeri ja seikkailija Jan Potocki (1761-1815) kirjoitti "Saragosasta löytyneen kässärin" ja kärsi sitten melankoliasta. Ampui izensä hopealuodilla kun luuli muuttuvansa ihmissudexi. Siltähän se vähän tuntuukin. Sillä oli perettäkin, 5 lasta 2 vaimosta.
ellauri072.html on line 410: Alle 40-vuotiaiden heikosti ansaitsevien ikäryhmässä lasten lukumäärä on vahvimmin yhteydessä matalaan onnellisuustasoon. Tämä tuntuu ymmärrettävältä, koska köyhyyden merkitys muuttuu rajusti lasten myötä. Toisaalta lasten ja onnellisuuden välinen negatiivinen yhteys on heikoin perinteisissä hyvinvointivaltioissa, joissa vanhempia tuetaan tulonsiirroilla, verotuksella ja kohtuuhintaisella päivähoidolla.
ellauri073.html on line 212: Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.
ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
ellauri073.html on line 225: Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.)
ellauri073.html on line 231: Jotkut kuvitteli että Reagan (1981-89) oli oikea johtaja. Mutta ne oli enimmäxeen vanhoja pieruja. Jopa kasarilla useimmat nuoret amerikkalaiset, jotka haistoi markkinapellen mailin päästä, tiesi että Reagan oli oikeasti suuri myyntimies. Ällösanat kuten “palvelus” ja “oikeus” ja “yhteisö" ja “isänmaallisuus” and “velvollisuus” ja “Hallitusvalta takaisin kansalle” tai “Musta tuntuu yhtä pahalta” tai “Säälivää taantumusta" on vaan politiikkateollisuuden hyväxi koettuja myyntikikkoja, just niinkun “puhtaat hampaat raikas suu” ja “liskohengitys" hammastahnateollisuudessa. Me valikoidaan niitä hyllystä kuin hammastahnaa. Äänestetään samalla lailla kuin ostetaan Pepsodenttia. Muttei inspiroiduta. Ne ei ole "aito asia".
ellauri073.html on line 440: Sasha Chapin, joka kirjoittaa tätä juttua Wallusta tuntuu olevan sivistymätön ääliö, vaikka ashkenaazijutku onkin. Mulle, joka olen oikeasti puolisivistynyt, oli Sashan Wallulta poimimassa esimerkkilauseessa outo vaan diagnate, joka luultavasti on painovirhe pro diagonate, kerta puheena on Cantor diagonaalitodistuxineen. Infoliating tarkoittaa varmaan että mahdollisuuxien kirjo tarkentuu sisäänpäin kuin Mandelbrotin avaruus nollasummapelinä eikä leviä ulospäin winwin-kasvuäjähdyxenä.
ellauri074.html on line 614: On noloa kärsiä päivittäin tällaisista ongelmista näin nuorena. Minusta myös tuntuu, että huono "ryhtini" tekee minusta epäviehättävämmän muij-den silmissä.
ellauri074.html on line 616: Käytettyäni liivejä kk ajan yötä päivää pidän petissä leikkimisestä aiempaa enemmän. Poikienkin kanssa painiminen ja juoksentelu tuntuu taas hauskalta.
ellauri074.html on line 623: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!
ellauri077.html on line 236: Mä en ole koskaan kai menettänyt ketään kun en muista tollasia vaiheita. Varmaan kävin kimmakaverien suhteen läpi jotain tontyyppistä surutyötä. Silti vittu, denial ja bargaining varsinkin tuntuu täysin ufoilta. Mitäs siinä on kieltämistä, bänxit mitkä bänxit. Ja emmä kyllä rupeis ruinaamaan, jos ei tykätä niin ei tupata, sanoi Pirkko Hiekkala. Mikä ei tarkota ettei silti vois tuntua kamalalta. Depressio on enemmän kuin hyvänpäivän tuttu.
ellauri077.html on line 411: Katolisuus ei kelpaa enää munalle, se tuntuu kyllä kivalta muttei komputoi. Materialismi vielä vähemmän, kerta siinä stoorissa pikku munasta ei jää mitään jäljelle:
ellauri077.html on line 634: No niin! Mä muuten huomaan et mä suhtaudun tunteenomaisesti myös asiatexteihin. Just six mä haluun tietää mahd paljon romskun kirjoittajasta, koska se on kuiteskin kirjan tärkein henkilö. Se on se joka loppuviimein puhuu mulle. Se tykkäänxmä jostain kirjasta on sen funktio, tuntuuko sen kirjoittaja mukavalta tyypiltä. Ja usko pois, se näkyy kyllä kirjastakin, elämä-ja-teos on vaan lisäevidenssiä.
ellauri078.html on line 302: Feels shorter than the Day tuntuu vähemmältä kuin päivältä
ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
ellauri082.html on line 811: Mixi näin? Mixi monet vanhemmat, joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan izensä hyväxi ja rakkautta ansaizevixi tuntevien lapsien kasvattaminen, tuottavatkin lapsia, jotka tuntevat izensä hirveixi ja rakkautta ansaizemattomixi ja jotka ovat mielestään vain sattumalta saaneet niin upeat vanhemmat, että he rakastavat lastaan, vaikka tämä on sietämätön? Onko se kaltoinkohtelun merkki, jos äiti tuottaa lapsen, joka ei suinkaan uskoe olevansa pohjimmiltaan kaunis ja rakastettava ja äidin upean kohtelun arvoinen vaan joka kokee olevansa hirveä rakkautta ansaizematon apina, joka on vain sattumalta saanut upean äidin? Ei varmaan. Mutta voiko sellainen äiti sittenkään olla kovin upea, jos lapsen minäkuva on sellainen?
ellauri083.html on line 455: Palasin Riemun pariin ja olen sivulla 728. Parasta kirjassa ovat hörhöt ja niiden sietämättömän elämän kuvaus! Välillä menee slapstickin puolelle. Esim. paksun muijan perse bussin vessan ikkunassa. Lei-kaulaisten tyyppien koiran teurastus jne. Näissä hörhökuvauksissa on kumminkin myös tunnetta (ja myötätuntoa). Tennisakatemian puuhat, varsinkaan pelikuvaukset eivät kiinnosta. Aika ulkokohtaiselta tuntuu myös kanukkijärjestön hommat (siis minusta). Isä Incin leffa byrokraatista, joka yritti ehtiä töihin. Kun pikkupoika kaiken kohelluksen jälkeen kysyy: "Herra... oletteko te Jeesus?" Liikkistä. W ei ole kivestä veistetty.
ellauri083.html on line 461: Sä taas olet termiitti, joka nakertaa kirjailijan ennen lukemista. Ettei vaan tarttis pitää, arvostaa, saati kunnioittaa. Ehei. Varmistat, että kukaan EI ole hyvä kirjailija, koska on tavalla tai toisella paska/vammainen tms. tyyppi. Ei tartte välittää. W:n kuvaus anhedonistista tuntuu sopivan hyvin.
ellauri088.html on line 426: - Ei. Olen vielä nuori ja perheetön, poikaystävien kanssa ei tarvi huolehtia ehkäisystä (käytämme kyllä tautivaaran vuoxi kumisuojainta), joten nyt saa painaa vapaasti nappulaa. Se tuntuu oikealta ja väliaikoina kokeilen käteenvetoa. En tunne joutuvani luopumaan mistään tärkeästä. Vaikka nautin tästä nyt, en varmasti kolmekymppisenä enää bylsi tähän tahtiin.
ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.
ellauri094.html on line 164: Sitten vielä se asia, kun yhteiskunnassamme ovat kuitenkin perusrakenteet muodostuneet kristilliselle perinteelle, että niiden järkkyminen aiheuttaa ihan selkeästi tässä yhteiskunnassa tulevaisuudessa yhä vaikeampia tilanteita. Kun sitten tällainen hajaannus lisääntyy, niin siitä ei kyllä tässä maassa hyödy kukaan. Olisi hyvä muistaa tässä arvoliberaalissa maailmassa — minulle on viime aikoina ruvennut tulemaan yhä vahvemmin se tunne, kun näiden arvoliberaalien puheenvuoroja kuuntelee — että välillä tuntuu, että ei ole olemassa enää mitään arvoja, että kaikki käy, kunhan olla saa. Se on minun mielestäni hyvin huolestuttava kehitys.
ellauri096.html on line 515: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään tuntuu valitettavan vaisulta väliosalta eeppisen saagan keskellä. Yli-Juonikkaalta ei odotakaan mysteerien selvittämistä, mutta tunnelmaltaankin romaani on vielä selvästi heikompi ja hajanaisempi kuin edelliset osat, mikäli enää mahdollista.
ellauri096.html on line 517: Romaanin kehyksen muodostava näytelmäosio on puuduttavaa luettavaa eikä ainakaan vielä näytä asettuvan juuri mitenkään osaksi laajempaa kontekstia. Teos tuntuu hämmentävän irralliselta edellisiin osiin nähden.
ellauri096.html on line 609: Osattoman osa on onneton. Varmaan siitä tuntuu samalta kuin Karl-Ovesta. Ensin oli kohua ja nyt ei enää kukaan tule ovesta.
ellauri099.html on line 249: ironia palasi Roberton silmiin, ja ilokseni tunsin, että äkkiiyrkkä tyylini kiinnosti häntä. Hyvin tuntuu etenevän.
ellauri100.html on line 1399: Vähän tuntuu siltä että Barthes oli kuin San Sebastianin beachin myyntipoika: Aqua batatas, coca cola, lemonada... sen tarjottimelta löysi kaikki kyldyyripursoonat paletilleen jotakin, ilman että se ize asiassa olis yhteenvedonomaisesti saanut aikaan paljon paskaakaan. Se oli vaan tollanen kulturprofilen, vaikka tafsasikin etupäässä poikia.
ellauri101.html on line 407: "Asuntosijoittaminen on minulle sijoituslajina aika defensiivinen eli en edes hae maksimituottoa. Vaikka pörssisuhdanteessa esimerkiksi 6 prosenttia tuntuu matalalta, oikeasti yli ajan se 6 prosenttia on oikein hyvä tuotto.”
ellauri105.html on line 393: Nämä ajatukset ovat liberaaleja, jopa panteismia lähenteleviä. Tällainen mystifioitu, humanisoitu ja sekularisoitu kristillisyys tuntuu olevan nykyäänkin suosittua monilla tahoilla. Onko se sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa? Itse näen teologisen kuilun ylittämättömän syvänä johtuen ratkaisevasta erosta jumalakuvassa. Raamattu ei puhu ihmisiin kätketystä persoonattomasta valosta (jonka juuret lienevätkin antiikin gnostilaisuudessa), vaan rakastavasta Isästä (ja syntiä vihaavasta Tuomarista), joka on valmistanut lampaille iankaikkisen pelastuksen (ja vuohille iänikuisen hiilipedin).
ellauri109.html on line 631: Ize asiassa Phil ja Maggie sopi toisilleen kuin kikkeli ja kondomi. Spielvogel kommentoi: teillä tuntuu olleen hauskaa. Niin olikin. Jälkeenpäin ajatellen se oli elämäni suurimpia hetkiä. Tässä tarinassa jää selvittämättä mistä ne oikein riitelivät. Philin sai erektion 12v ikäisenä suudellessaan Sugar Wasserstromia Atlanta Cityssä. Siitä se lähti.
ellauri110.html on line 219: Yhden sateisen päivän aikana Vetsikolle kuitenkin selviää, että mikään ei ole sitä miltä näyttää, että kuviot vaihtuvat koko ajan, että omat suunnitelmat voivat äkkiä jäädä isompien varjoon. Firma vaihtaa omistajaa, organisaatio muuttuu, ja yllätys se tuntuu olevan ainoastaan Vetsikolle. Nekin joihin on luullut voivansa eniten luottaa ovat tienneet siis enemmän, jostakin.
ellauri110.html on line 329: Kotimatkalla Hande on upota jorpakkoon kun ravistunut jolla vajoaa sen alta. Alkoholilla lie ollut osuutta asiaan. Vaan eipä hukkunut, voi olla kiitollinen jollekulle jos tuntuu siltä. Anaali-Antti ois mieluusti jättänyt sen veteen virumaan. Sitä varmaan harmitti että nyt sen jolla oli vesilastissa.
ellauri110.html on line 478: Intermezzo: Herään uneen jossa blondi sakkoliha pitää musta, nim. pikku kätösellä lujasti kiinni kankeasta kullinvarresta. Se tuntuu hyvältä ja turvaisalta, en soisi sen päättyvän. Ollaan auton takapenkillä jossain Israelissa pyhiinvaellusmatkalla. Vieressä lojuu pyhä äiti samettihousu auki sepaluxesta josta häämöttää mustanpuhuva vagina dentata. Täst mie piän tää on hyvä ohjelma. Lisää tälläistä ja isommat lusikat. Mutta voi, muna paxunee enää vain unissa. Tukka ohenee, se näkyy kuvissa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin herään taas. Tämmönen hande vaan on tullut mustakin.
ellauri110.html on line 711: Mikä tulee olemaan kulloisenkin työn alla olevan paasauxen merkitys muille, sitä ei tekijä itse voi koskaan tietää. Mutta pelkkä työn ilo käsillä olevasta penseestä saa riittää, se on puhdasta ja työn aikana suurimmillaan. Kun lastu valmistuu, se katoaa muistista. Onnexi ne on kaikki netissä ja haku pelaa. Sitten on ryhdyttävä taas johonkin uuteen, koska mitään muuta ei paasailija voi. Näin tuntuu käyvän aina hamaan loppuun saakka.
ellauri110.html on line 847: Hande vie kaikki hoidot vuoronperään pahanhajuiseen La Regenzaan kujertaen kuin pulu. Sanoo izexeen joka kerta: se oli silloin ja nyt on nyt. Aika tuntuu heidät unohtaneen, onko siinä minunkin tulevaisuuteni? On Hannu, kyllä on.
ellauri111.html on line 198: Vapaasti iiikkuvista orjista ja rangaistusvangeista tuntuu elämä kettingin päässä ahdistavalta. Vittu että kansanmurhan tehneet amerikkalaiset jaxaa puolustella izeään aivan törkeällä tavalla.
ellauri111.html on line 756: Futurum exactumia ei hirviä edes ajatella. Kuuma lammikko tuntuu lähestyvän hyvää vauhtia, Apinat vaan istuu lämpenevässä kylpyvedessä kuin sammakot ja harjoittelee taivasosaansa.
ellauri112.html on line 145: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri115.html on line 534: Miten halu synnyttää fyysistä ja ruumiillista toimintaa? [Tästä mulla ois paljonkin omakohtasta kerrottavaa...] Mä en voi kertoa, mutta mä havaizen kun se toimii mussa niin; mä haluun tehdä jotain ja sitmä vaan teen sen; mä haluun liikuttaa mun ruumista horisontaalisesti, ja se liikkuu edestakaisin; mut jos joku eloton kappale lähtis levosta liikkeelle izexeen, niin sitä mä en kyllä tajua, se olis ennenkuulumatonta. Tahto tuntuu kun mä toimin, ei sellaisenaan. Mä tunnen miten tahto aiheuttaa vipinää, mutta että aine aiheuttaisi liikettä, se olis kuin seuraus ilman syytä, mitä ei voi ollenkaan käsittää.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri117.html on line 524: Jokos mä olen taulukoinut kynäilijöiden ulkonäön, pituuden ja paxuuden sekä lompakoiden koon? Sehän on tärkeä selittävä näkökohta arvioitaessa niiden teoxia. Vähän tuntuu kun tästä olis ollutkin jo puhetta, mutta missä? Jossain tarkasteltiin kait sitä, onko ne rahallisesti nousukkaita (snobeja) vaiko laskukkaita (dändejä). Mieskirjailijoiden penismitat olis myös kiva detalji, jos ne on tiedossa. (Hemingwaulta ja Kultahatulta ne on. Goethen kohdalla ne ei liene luotettavia, ize raportoituja.)
ellauri118.html on line 162: Siellä on monia ihmisiä, jotka eivät tunnista itseään mihinkään muuhun sexuaalisuuteen, joka on lueteltu LGBTQIA +: ssa. Heistä tuntuu siltä, että he eivät osaa kuvata itseään.
ellauri118.html on line 170: # 1 Et tunne sexuaalista halua kumpaankaan sukupuoleen. Harmaasexuaalisuus tarkoittaa, että kuulut asexuaalisen sateenvarjon alle. Sexuaalinen on henkilö, joka ei halua sexiä. Jos sinusta tuntuu olevan tarvetta olla lähellä jotakuta ja olla emotionaalisesti intiimi olematta sexuaalinen, kuulut tähän luokkaan.
ellauri118.html on line 176: # 3 Nautit sexistä, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Jos olet hyvin, hyvin valikoiva sexuaalisten haluidesi suhteen, sinua voidaan kuvata harmaaksi. Jos on hyvin tiukkoja olosuhteita, joissa tunnet olevasi kiihottunut ja haluat harrastaa sexiä, tämä sexuaalisuus voi kuvata miltä sinusta tuntuu.
ellauri118.html on line 186: # 7 Voit liittyä useampaan kuin yhteen sexuaalisuuteen. Ehkä luulet joutuvasi useiden sexuaalien alaisuuteen. Se on ehdottomasti mahdollisuus. Kun sinusta tuntuu siltä, että voisit liittyä useisiin sexuaalisuuteen, mutta ei vain yhteen, saatat olla harmaasexuaalinen.
ellauri118.html on line 198: # 3 Se on okei, jos et tiedä miltä sinusta tuntuu. Siellä on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä tarkalleen miltä heistä tuntuu. He eivät ole varmoja siitä, kuka he pitävät tai mitä he haluavat. Ja se on aivan ok. Sinun ei tarvitse koskaan tietää tarkalleen mitä tarvitset. Niin kauan kuin olet tyytyväinen elämäsi, sillä ei ole merkitystä.
ellauri118.html on line 884: Mutta onko tää sittenkään muuta kuin tervettä narsismia naiselta? Sehän on altruistista: se haluu näyttää hyvältä setämiehen silmissä jotta se saa poikasia. Nojaa, ota siitä selvä. Jos altruismi tuntuu hyvältä, onko se hedonismia? Ei, tunteilla ei ole tässä mitään asiaa, tarkkaa lopputulemaa.
ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin.
ellauri119.html on line 214: Viestiminen. Vaikka tämä on luultavasti tärkein taito jokaisen lämpimän tunnesuhteen ylläpitämisexi, tuntuu kuin ihmiset suurimman osan aikaa puhuisivat izexeen. Yhteyden tunne häviää jos puhuja huomaa ettei toinen tosissaan kuuntele. Eli jehova, kuuntelepa tätä, ja ota onkeesi:
ellauri131.html on line 600: Aika köyhältähän tuollainen elämä lopulta tuntuu, jos tavoitellaan vain mammonaa kaiken hyvän mittarina. Silloin myös edistää ympäristön tuhoutumista, mutta kaipa ne jälkipolvet voivat sitten ajatuksin manifestoida ilmaston ja ympäristökadon kuntoon. Arto Nieminen
ellauri131.html on line 1086: Il me semble, bercé par ce choc monotone, Musta tuntuu tässä yxitoikkosessa jytkyssä
ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo, “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.
ellauri132.html on line 276: Miltä susta izestäsi tuntuu? Onx nää susta niin tärkeitä kuin nää 7 kirjailijaa tuumaavat? Onx sulla jotain lisättävää tohon listaan, myöskin?
ellauri132.html on line 385: Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.
ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.
ellauri133.html on line 212: DERRY on pieni kaupunki Maineessa, vähän niinkö Bangor, joka tuntuu melkisten samalta kun Kurkon oma kotikaupunki, MUTTA sen UUUMENISSA asuu sanoinkuvaamaton PAHA, joka vainoaa LAPSIA, pelleilee niille, pelottaa ja mikä pahinta RAATELEE JA TAPPAA.
ellauri133.html on line 478: 1 vanha vällysodan veteraani nimeltä sejase, joka on 93v vanha, kertoi maaanneensa laudanpaxuisen huoran kanssa halvassa bordellissa Baker Streetillä. Vasta kun meikäläinen oli ruikannut laakinsa, mä tajusin eze tyttö makas oisko ollut tuuman syvyisessä runkkulätäkössä. Se sano "mää vaihdan uuden lakanan jos sää vaan tuut muhun uudestaan. Mut tee se vähän äkkiä! Puoleenyöhön mennessä mun vittu on niin puutunut, etmä voisin olla vaikka mies vankilassa." Eli sellasta on Bangorissa: viinaa vittua ja voimakasta talouskasvua. Kauhukirjailija Bill ajattelee mielissään: mä petän Bevin kanssa vaimoani Tabithaa, ja se tuntuu mukavalta! Onnex Tab- Audra tajuaa mun taidetta.
ellauri133.html on line 784: Liikuttavaa on se, että hän on yhä pistämätön humoristikko. Hän tunnistaa läheisensä ja pysyy usein keskusteluissa mukana. Hyvältä tuntuu myös se, että ainakin sairauden alkuvaiheessa hänestä tuli lempeämpi ja rauhallisempi. Pukeminen ja syöminen sujuvat vielä hyvin, mutta mikään entinen mieluisa, vähän monimutkaisempi tekeminen ei enää luonnistu. Hän ei enää lue kirjoja, katso elokuvia, ratkaise humoristikoita eikä korjaile erinäisiä asioita. Hän paasaa vielä ahkerasti, mutta suullisesti.
ellauri142.html on line 578: Nämä ovat (give or take a few) muuttumattoman, sisäolennon (inessiivi) Minusta johtuneet hyveet. Täh? Onko suru ja syntymäkin nyt jotain hyveitä? Entäs siittäminen? Ainaskin se tuntuu juuri sillä hetkellä tosi hyvältä. Bylsimisessä muuttuu
ellauri143.html on line 1581: Jossain takavuosien edistyneessä lastenkirjassa isä kertoi lapselle että orgasmi tuntuu vähän samalta kuin aivastus. Mä selitin Merimiehenkadun Elannossa Johnille 5v mihin kondomeita käytetään. Ämmät huusi poliisia auttamaan. En sentään demonstroinut.
ellauri143.html on line 1747: Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta.
ellauri144.html on line 123: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme.
ellauri145.html on line 154: Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta osaxi suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht (julk. 1838). Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona. Minnes unohtui Scherz, Satire, Ironie und tiefere Bedeutung. Lustspiel, geschrieben 1822, Änderungen bis 1827. Uraufführung München 1907, jota suizuttavat Aarne sekä Antero? Vähän tuntuu siltä että Anterolle ja sen mielirunoilijoille olis kaikille pitänyt jakaa kirja "Be Your Own Best Friend". Grabbessa lisää ensi numerossa, jossa Grabbe ja Klopstock razastavat Vormärzin kuuman taivaan alla, te mukana!
ellauri145.html on line 1031: Et trouve sa poche bien ample : Niin ezen taskut tuntuu väljiltä:
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri151.html on line 651: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 1024: Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä.
ellauri151.html on line 1048: Siri voitko havainnollistaa mix musta usein tuntuu etten ole HSn kohderyhmää?
ellauri155.html on line 733: Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen.
ellauri155.html on line 735: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta.
ellauri158.html on line 454: Joopa joo, apinan sielu on osa jumalaa eli maailmansielua. Tätähän hindut bambut ym panteistit hokevat ja tähän pyrkii loputkin loppupeleissä. Se on hyvin termiittimäistä. Kai niistä sitten tuntuu siltä, ainakin se olis niistä kivaa. Mulle kyllä riittää olla osa materiaa. Spinozan jumala on samaa materiaalia. Sihen kelpaa yhtyä kuin edelliseen puhujaan, mutta vasta tilaisuuden jälkeen. Mitenhän tääkin todistus menee, pitäisi kazoa. Muttei nyt vielä jaxa.
ellauri158.html on line 463: Apinan sielun kohteena on korpus, eli tietynkokoinen oikeasti olemassaoleva, eikä mikään muu. Tästä seuraa että apina koostuu mielestä ja ruumiista, jotta se, kuten meistä tuntuukin, on olemassa.
ellauri160.html on line 273: Olivatko isi ja mini tunnekylmiä? Ei kyllä olleet vaikka äiti sovelsikin selektiivistä kylmyyttä. Ne olivat kuin ruutitynnyreitä, räjähtivät pienestä. Enkä mäkään ole yhtään tällänen: – Ihmisillä, jotka eivät ole käsitelleet ehkä tarpeeksi omia tunteitaan, on tapana kiertää mielessä kehää ja miettiä, miten minä koen tuon asian, miltä tuo minusta tuntuu ja mitä minä ajattelen tästä. Paskanmarjat. Hyvin tiedän mitä ajattelen mistäkin. Mutta montako kylmyys pistettä saan seuraavasta testistä?
ellauri160.html on line 328: Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen runokokoelma Jos minä maatani rakastaisin (1967) on tekijän lyriikalle ominaista tiiviistä, keskittynyttä kieltä. Kokoelmassa on muutamia onnistuneita, kauniita runoja. Kokonaisuutena se on hieman liian hajanainen ja jättää keskeneräisen vaikutelman. Pääpaino tuntuu olevan yksittäisissä lauseissa ja niistä syntyvissä mielikuvissa - tekijän kantaaottavuus kiteytyy lauseissa kuten "Minä olen liha teidän piikissänne".
ellauri160.html on line 686: Minusta tuntuu, että ongelma on se, että tässä on kaksi (4? 5?) ihmistä, joilla on niin kauheat paskalastit, jotka ovat tulleet sieltä edellisistä suhteista ja sitten on tuo julkinen paine ja työpaineet. Käännymme toisiamme vastaan, vaikka meidän pitäisi myydä yhdessä näitä vaikeita juttuja. Minusta tuntuu välillä siltä että olemme toistemme vihollisia. Ne on niikö ristiretkeläisiä ja minä rättipää.
ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit.
ellauri161.html on line 146: Nyölen ei ole teologina kovin kummoinen, eikä filosofina. Tunteet ovat arvojen heijastuxia sisukaluissa. Ei se ole peliteoreettisesti ratkaisevaa miltä tuntuu vaan se mitä ajaa takaa ja mitä väistelee.
ellauri161.html on line 261: Jumalasta erkaantuu esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nyölénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut. Ja liito-oravat, mutta niistä ei ole niin väliä.
ellauri161.html on line 304: ”Et, koska olet siellä jo. Sinusta tuntuu, että muutoksen tekeminen on liian vaikeaa. Sen tekemättä jättäminen on kuitenkin paljon vaikeampaa.”
ellauri171.html on line 268: Juudas: - Vizi Jepa extoi mee nyt jo vähän pitkälle? Noikin rahat ois voinu käyttää köyhille.
Jeesus: - Älä nyt tuu! Tää tuntuu tosi kivalta! Ei meiltä köyhät lopu!
ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!)
ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.
ellauri181.html on line 115: Must tuntuu et tää apinaraportti on Kafkan oma tarina. Se kexi juonen käydessään varieteessa kazomassa jotain Petteri-nimistä apinaa. Se oli ize mielestään apina joka ezi ulospääsytietä kodin käfigistä, vaihtoehtoina vakuutusfirman Zoo ja kirjailijanelämän varietee. Isä oli ampunut sitä naamaan sekä housuihin. Ransu ezi ulospääsytietä puskista.
ellauri183.html on line 123: Vähän myöhemmin hän kuitenkin jatkaa: "Mutta luopunutkin voi tehdä jotakin, jos ei muuta niin valita seuransa. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ei ole yxinkertainen päämäärä, mutta minusta tuntuu selvältä, etä sosialismi on yhteiskunnan ainoa mahdollisuus. Tai jokin muu sosialismin muoto – tähänastiset eivät houkuttele."
ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien.
ellauri184.html on line 589: Ehtoolla on ehtoollista luvassa. Leipä ei muutu jeesuxexi vaan Jeesus leiväxi multaannuttuaan. Parin viinituopillisen jälkeen Jeesuxesta tuntuu samalta kuin isistä pelatessaaan juutalaisten kanssa Lemmings peliä. Ärsyttäviä tuppikulleja ne on, exyy aina suunnasta, mutta silti rakkaita! Onko varpaanne nyt puhtaat, onko veri särvitty? Juudas säkin olet rakas, vaikka petturi. Pane toimexi, ettei mene koko päivää tähän. Petteri, sä sanot 3x "Enkä" ennen kukonlaulua. Enkä! Dodi! 2 yritystä jälellä.
ellauri184.html on line 599: No niin aika lähteä sammuttamaan pahanmakuista kalkkia. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Nahkurin orsilla tavataan. Teistä tulee kaikista siellä jumalan poikasia. Meistä tulee kaikista iso onnellinen pörisevä pesä, jolla on vain 1 genomi. Tällänen rakkaus tuntuu kuumalta eläimeltä.
ellauri185.html on line 229: 10.3.2022 klo 9.00 - Oma Profiili: Se tuntuu tutummalta joo
ellauri188.html on line 46: Nti Jylhäniska on uushenkisyyteen perehtynyt hevoskuiskaaja. Hiän kysyy luupäältä haluaako se jotain hoitoa tai leikkausta, haluaako se että razastetaan. Nyt ymmärrän se sanoo: älä razasta minulla enää, se tuntuu pahalta. Älä sure, anna hevosen surra, sillä on iso pää. Oli aikakin jo kysyä muilta eläimiltä izeltään, eikä vaan apinalta aina.
ellauri188.html on line 243: Näitkö jo uuden rauhan ja vapauden merkin, joka tuntuu suomalaisista kovin tutulta – taustalla on toisilleen tuntemattomat tekijät ja näkyvä tuputtamiskampanja! Viime viikkoina Venäjän- ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa on liehunut valkosiniraidallinen lippu. Lontoossa, Torontossa, Tbilisissä, Düsseldorfissa... Suomen ja Israelin värit! (Nojoo, Kreikan myös, ja Baijerin.)
ellauri188.html on line 257: 50-vuotias|Alf Rehnin mielestä todellinen luovuus haisee hieltä ja tuntuu pahalta
ellauri189.html on line 307: Voihan sitä ajatella jeesusmaisesti läheisikseen kaikki ihmiset maailmassa. Kaikki ovat yhtä arvokkaita, minkä vuoksi tuntuu järjettömältä tapella yhden maantieteellisesti mielivaltaisesti rajatun maapläntin ja sinne sattumalta asettautuneiden ihmisten puolesta, koska "vihollisen" puolella on yhtä arvokkaita ihmisiä. Miksi tappaa satunnaisesti toisia toisten puolesta, kun kuka tahansa olisi voinut olla lähimmäisesi. Nimim. Tolstoi.
ellauri189.html on line 344: Koska epäluuloisuus naapurimaan kansaan, tai ainakin heidän johtajiinsa, tuntuu olevan meilläkin jälleen voimissaan. (Jota se on ollut kovin usein) pitää ihmetellä miten se voi olla niin.
ellauri198.html on line 453: Pashing their life out, with a brute's intents. No se tuntuu hyvältä tavis moukasta.
ellauri203.html on line 68: Romanttisesti he näkevät suorastaan vaivaa "lipsahtaaxeen" ja paljastaaxeen, että he huijaavat, vain jotta olet tietoinen tästä kilpailusta ja sinulle tulisi pakkomielle siitä, ovatko he heidän kanssaan vai eivät, kun he ovat poissa. Joka tapauksessa he "hiljenevät" kanssasi, samalla kun he patistaaxeen sinua kerskailevat toisesta, kontrollitaktiikkana, joka toivottavasti saa sinut "työskentelemään" saadaksesi takaisin sen, mikä oli poistettu, vaikka se olisi yksinkertaisesti paikka heidän elämässään. He toivovat herättävänsä turvattomuutta ja kateutta sisälläsi, minkä vuoksi se tehdään niin avoimesti. Heidän tavoitteenaan on, että kun he palaavat, sinusta tuntuu kuin olisit "voittanut", toivottaen heidät iloisesti tervetulleeksi avosylin, riippumatta siitä, kuinka he kohtelivat sinua aiemmin, yksinkertaisesti kiitollisena siitä, että he ovat läsnä ollessasi yhä enemmän.
ellauri203.html on line 193: Pikkuvirkamies Jakov Petrovitš Goljadkin on varma, että hän on joutunut pahimmanlaatuisen juonittelun uhriksi. Aiheutettuaan pienimuotoisen skandaalin illallistanssiaisissa hän tapaa räntäsateessa täsmälleen itsensä näköisen miehen, jonka nimikin on itse asiassa täsmälleen sama. Pian Goljadkin huomaa, että toinenkin Goljadkin on töissä samassa virastossa ja tekee samoja, tai oikeastaan Goljadkinille itselleen kuuluvia tehtäviä. Uusi Goljadkin kerää suosiota niin virassa kuin seurapiireissäkin, kun taas vanha Goljadkin tuntuu hetki hetkeltä musertuvan todellisuuden karatessa häneltä yhä kauemmaksi. Aika narsistinen ajatus.
ellauri203.html on line 264: Kaksoisside syntyy, kun jäljittelijä alkaa muistuttaa malliaan siinä määrin, että malli alkaa kokea tämän uhaksi, ja tämä johtaa ristiriitaan: toisaalta malli tuntuu käskevän häntä olemaan kuin hän itse, toisaalta kieltää häntä matkimasta itseään. No tietysti: ei voi olla kahta maailman rikkainta ankkaa, toisen narukerän on oltava lyhkäsempi. On tosi ikävää jos mamut alkaa hengittää persun niskaan, niillä pitää olla huonommin kuin mulla. Ja just sixi kermaperseet ei suin surminkaan halua luopua luxuxesta, mistä hajurako köyhimyxiin pienenisi. Koska hajurako juuri on se vauraus.
ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin.
ellauri203.html on line 598: Dosto nauttii hirmusesti rikoxesta koska se pelkää rangaistusta aivan vitusti. Täytyy olla tollanen pervo narsisti että saa kummastakin noin paljon kierteitä. Mut tottahan se on, haaleista ei tule kunnon uskovaisia, pitää nauttia sekä kepistä että porkkanasta, niin että kummatkin tuntuu ihanalta pyllynreijässä.
ellauri204.html on line 497: Olen miettinyt näitä aiemminkin – jo 13 vuotta sitten päätin, etten enää koskaan asu miehen kanssa. Mutta eipä se pelastanut viimeisintä liittoa, tuntuu ettei mikään malli toimi.”
ellauri206.html on line 184: Contre le monde, contre la vie on H. P. Lovecraftia käsittelevä teos. Se sisältää Stephen Kingin (yäk) esipuheen, Houellebecqin pitkän esseen Lovecraftin teoksista ja elämästä ja kaksi Lovecraftin pitkää novellia, "The Call of Cthulhu" ('Cthulhun kutsu') ja "The Whisperer of Darkness" (Kuiskaus pimeässä) ranskaksi käännettyinä. Tästä häiskästä on joku aikaisempi paasaus albumissa 204, jossa ruoditaan Rikun jouzenlaulua. Se näyttää piipunrassilta. Siis Thomas. Tai no molemmat. Sitä on syystä sanottu islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi ja väitetty sen myötäilevän äärioikeistoa. Oikeus nautintoon (Plateforme, 2001. Suomentanut Ville Keynäs) on täyttä millenniaaliroskaa sekin. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja nautinnolliseen seksuaalisuuteen. On tärkeää siis tutkiskella itseään ja opetella tunnistamaan jutut, mitkä tuntuvat itsestä nautinnollisilta. Omaan kehoon kannattaa tutustua rauhassa ja selvittää millainen kosketus tuntuu itsestä nautinnolliselta. Myös vammaisilla on oikeus nautintoon, tunnevammaisilla varsinkin.
ellauri206.html on line 200: Jossain krimisarjassa oli apulainen jolla oli Munchausenin syndrooma. Se syötti hoidokille jotain lääkettä pitääxeen sen sairaana. McIlroy kävi sairaaloissa kuten Kilroy sotanäyttämöillä teeskennellen milloin minkäkinlaista sairasta, kunnes kuoli 68-vuotiaana vanhainkodissa. Musta tuntuu että olen sairas maanantaina, sanoi Max Roth viikonlopulla. Samaa veruketta koitin käyttää izekin pienenä, kehnohkolla menestyxellä.
ellauri206.html on line 202: Riku tuntuu jo lopettelevan
ellauri206.html on line 456: Tää tuntuu hyvältä kaverilta vaik onkin vähän keljun näköinen. Eikä ollut mikään libertiini vittu.
ellauri207.html on line 124: Kainalosta tai korvasta mitattu lämpö on hieman matalampi kuin peräsuolesta mitattu lämpö. Vaginasta omalla puikolla mitattu lämpö tuntuu tosi kuumalta. Tuntui.
ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala. Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.
Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.
Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.
ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä.
ellauri214.html on line 372: Minusta tuntuu ihan samalta, sillä erotuksella että minulla ei ole edes työtä. Usein tulee mieleen Hectorin laulun sanat: "Mä olen jotakin jossain, se on mun ainoa työ." Mutta elämäni on silti enimmäkseen kivaa. Teen pitkiä kävely- ja pyöräretkiä, luen, askartelen, kiertelen kirppareilla... Asiaa varmaan auttaa se, että olen hyvin introvertti enkä juuri kaipaakaan ihmisten seuraa. (Paitsi että sienestyskaveri olisi tosi kiva.)
ellauri216.html on line 62: Tero Liukkonen hypistelee kynäillessään Leninin kaljua pronssipäätä. Se rauhoittaa kun se tuntuu kädessä painavalta. Tung som en pung.
ellauri216.html on line 535: Keskustelu alkaa jo saada epäilyttäviä piirteitä, kun Ljoša seminaristi alkaa kertoilla Ipatjevin luostarin munkkien hairahduksista. Erikoisesti niissä tuntuu kunnostautuneen arkkidiakoni Hermogen. Keittiössä teetä juova kirkkoleivänpaistaja Klaudia Stepanovna on tullut kuuntelemaan keskusteluamme kirkkoveneistä ovensuuhun ja alkaa tirskua. Katsomme vale-Dimitrin kanssa apua pyytäen isä Ippolitin puoleen. Hän ratkaisee asian varsin kätevästi.
ellauri216.html on line 610: Ikonin edessä toimitetaan vedenheittorukoushetkeä. Ikoni oli unohtunut varastoon. Ihme ja kumma! Sen kunniaksi Riza vihitään viitankantajaxi eli puolimunkixi. Viitan alla ei sovi vällykäärmeen enää teltata. Mielialamme on hurskas. Kävimme eilen yhteissaunassa, ja kaikkien pitkät tukat ovat tänään puhtaat ja pöyheät. Vale-Dimitrin kutrit ovat upeat. - Alas pikkuveikka! Paikka! Nyt ei käy! Leveähihaiset viitat päälle ja päähän klobukit. Ja eikun baanalle! Loppupäivä kuluu hengellisen ilon ja riemun vallassa. Uudet vaatteet tuntuu hienoilta. Näyttääköhän mun peppu tässä isolta? Mitäs sanot Dimitri? Noh! Maahan!
ellauri219.html on line 163: Thelema on brittiläisen okkultistin Aleister Crowleyn vuonna 1904 Egyptissä perustama uskonto. Crowleya pidetään theleman profeettana Terry Pratchettin ohella. Nykyisin thelemaa harjoittaa ainakin Ordo Templi Orientis. Theleman tärkein pyhä kirja on Crowleyn Liber AL vel Legis eli Lain kirja, jonka Crowleyn mukaan Achwas-niminen henki, aioni, saneli hänen Rose-vaimonsa kautta ("tuntuu jo lopettelevan"). Theleman harjoittajia kutsutaan "thelemiiteiksi".
ellauri219.html on line 719: Mutta sellaisuudesta lähtevä meditaatio on kiintopiste sinänsä. Moni on huomannut, että kun meditoi, tuntuu kuin olisi aina jonkin tiukan tuubin ympäröimä. Se on hyvin valloittava tunne siksikin, että ei siinä tunne edes tarvetta elämöidä eikä vannoa minkään nimeen. Riittää kun kokee oman olemassaolonsa tuubissa. Sää uskot vaikka mahDOTtomaan, luota "sydämees" vaan! Aika narsistista puuhaa oikeastaan, but I like it.
ellauri222.html on line 1071: Mitähän tämä vuodatus todistaa Salesta? Tollanen sosiaalisia rooleja koskeva ajatustyö tuntuu kovin vieraalta. Ehkä se on joku paranoidi piirre.
ellauri223.html on line 279: Oireet voivat ilmetä niin, että peilistä näyttää katsovan joku muu kuin oma peilikuva, tai television hahmo tuntuu olevan sisällä kotona.
ellauri238.html on line 71: φαίνομ᾿ ἔμ᾿ αὔτ[ᾳ. siltä nyt tuntuu.
ellauri240.html on line 264: Nyt tuntuu taas ettei näitä apinoiden koijauxia jaxa enää kauan seurata. Käännyt minne päin hyvänsä, samoja paskoja ne on aina. Kaikki romaanit ja nyytiset kertoo samaa tarinaa: apinat on paskiaisia.
ellauri241.html on line 888: Now more than ever seems it rich to die, Nyt enemmän kuin koskaan tuntuu rikkaalta kuolla,
ellauri243.html on line 349: tällä hetkellä tuntuu maadolta.... Hopper sanoi haastattelussa NYT:lle,
ellauri244.html on line 259: Minusta tuntuu että kaikki kazovat minua siis meitä. Me olemme pikku narsisteja punaisessa veneessä, purjehdimme keltaisella merellä. Olin alkanut pitää miehestä hiljaisena, hauraana ja hienhajuisena. Silloin olen selvästi yläkynnessä. Olen tanakka, punakka ja rivakka. Inhottava julma Harri tappaa väpelösti kutuhaukea. Se on sexikästä. Hopeinen muna lipoo limaisesti alahuuliani. Harri luki innoissaan "pappa" Hemingwayn novelleja. Luki se Henry Milleriäkin. Hyvä vaan että Harri sai metrotunnelissa kylmää kyytiä. Hauen laulu katkes lyhyexi.
ellauri244.html on line 279: Irma Kerppola-Sirolan oma äiti sairastui samaan tautiin, kun tytär oli alle 6-vuotias. Vuosien aikana tytär oppi kantamaan vastuuta myös äitinsä elämästä, vaikka muut aikuiset aluksi yrittivät säästää lasta sairauden yksityiskohdilta. Maanisdepressiivisyys tuntuukin jossain määrin peritytyvän sukupolvelta toiselle. Isäni oli maaninen ja äitini depressiivinen mutta onnekSHi SHe ei ole peRLiytynyt.
ellauri244.html on line 527: kolmanneksi me kaksijalkaiset ihmiset jotka olemme voittaneet yksinjäämisenpelon, jotka arvostamme yksinäisyyttä koska olemme itsenäisiä, joihin monet juuri tämän vuoksi rakastuvat, jotka siksi eivät mitenkään voi rakastua vain yhteen koska se tuntuu petokselta, irvokkaalta näyttelemiseltä, nukkekodin rakentamiselta ja niin päin pois, jotka tunnustavat rakastelemisen itseisarvon ja joiden siis yhtä rakastaessaan on rakastettava useita jotta saisivat kerätyksi koko sarjan.
ellauri244.html on line 528: Toisin sanoen ne rakastavat vaan omaa izeään. Minusta tuntuu että minä kuulun ja haluan kuulua viimeiseen, parhaaseen a-ryhmään.
ellauri245.html on line 212: Tanakka kaunaluistelija Tonya Harding tuli esille Rei Shimurassa. Varmaan samaa vuosikertaa kuin Jonnen torakat, jotain ysärin jämiä. Norjan suurlähettiläs oli pedofiili, no niitä löytyy lähempääkin kyllä. Harry Håle on suvaizematon ihminen, kuten monet pedofiilitkin. Rajattoman talouskasvun se kyllä hyväxyy, ei siinä mitään. Mutta pedofiilit sen puolesta voitaisiin kyllä nirhata. "Välillä minusta tuntuu että pitää ruveta harkizemaan kuolemanrangaistusta." No kyllä kai kun saa tienestinsä verisistä murhajutuista.
ellauri245.html on line 216: Hermeen äly oli vertaansa vailla: hän keksi muun muassa aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat sekä tulevaisuuden ennustamisen. Tässä suhteessa Hermes oli saanut piirteitä egyptiläiseltä Thot-jumalalta (kreikkalaisten Hermes Trismegistos), joka vastasi viisaudesta. Tässä ei ole kyse moraalista, sääntöjä on venytettävä, ne ovat sitä varten. Se tuntuu paremmalta kuin sexi. Mixikö lasikopissa asuu nyt mitätön meklari? Koska meklarifirmassa vaan se ratkaisee kuka tienaa eniten. Breiviik tömisteli pikku töppösillään iloisesti lattiaa. Se on kontrollifriikki. Hän kaatoi laseihin Farris-kivennäisvettä Larvikista. So bring not six.
ellauri245.html on line 360: Pakollinen harrynhakureissu on ohize. Tää Harryn "I´d rather not" Melvilleklichee seikkailun alussa on kyllä lopen kulunut. Aika tutustua uhreihin. Luvun 3 läski vasemmistonaispoliitikko on kaikkea mitä Jonne vastustaa. Tämmösiä tapahtumaköyhiä ennakointipaloja tässä taitaa tulla nyt vuorovedolla, jos yllämainittuun juoniselostuxeen on uskomista. Laahus on lastenkaltaista siinä että ne haluaa aina saman toistoa, Hakki Hamsteria joka ilta, se tuntuu turvalliselta.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa".
ellauri247.html on line 127: Musta tuntuu et mä näin tän Dixonin Sydneyssä vuonna 2002. Tai sitten en. Ainakin mä öizin Cape Tribulationilla kahden saxalaisen repputytön kanssa alasängyssä kovaäänisesti pieraisten (tästä saattaakin jo olla paasaus). Tytöt sanoivat ach Mensch ja polisivat paljon pahaa likaisesta vanhasta äijästä saxaxi. Minkä jälkeen sanoin kovaa Bitte um Verzeihung Mädels, ich habe nur gerülpst. Senjälkeen ne vaikenivat kokonaan.
ellauri254.html on line 544: Kalju Gorki (oikeasti Alex kuten Stubb, Maxim on sen isännimi) tybeteikka päässä saa aikaan outoja tuntemuxia Fedinin sarkahousuissa: yxikään miesääni ei ole synnyttänyt kaatioissani yhtä suurta vastakaikua kuin Gorkin ääni. Tulkaa siis käymään kotonani. Minusta tuntuu kuin hän kilpailisi kanssani ujoudessa. Olemme kumpikin kuin kangistuneita. Hän päästää vihdoinkin irti k-äteni, jossa hänen lämmin puristuxensa tuntuu vielä kauan.
ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta.
ellauri254.html on line 1013:
Fedin tuntuu jo lopettelevan
ellauri257.html on line 428: Gombrowiczin partisaani Simian on itäpolakki Ukrainasta. Tää on tämmöstä markiisi de Sade tyyppistä synnintunnosta hikeentymistä. Vizaa paljaalle pyllylle, se tuntuu kivalta. Partisanismi ei sovi vanhoille ja läskeille. Wizi Witold on pervo pedofiili. Että vaan toinen jalka paljaana! Fredrik on Muumipapan nuoruuden ystävä. Hän on ex-regissööri, siitä noi paljaat jalat. Witold, miten voit? Hauska tavata. Hizi mikä apinoiden planeetta. Läskien setämiesten urheilumezästystä nuoret notmiinä. Vaclawin on nähtävä tämä. Ei tässä juonta ole, mennään kiihotus edellä. Polta nämä kirjeet. Bara vidare! Utför allt nogrannt! Apinoiden planeetalle on hyvä mennä yhdessä ettei olla hulluja.
ellauri258.html on line 154: Miltä puheenvuorojen jakaminen maailman viisaimmille tuntuu?
ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä. Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin.
ellauri260.html on line 429: Sosialismin ongelma oli että pelkkä solidaarisuus, sympatia ja tavallinen rakkaus eivät riitä! Se, mitä yleensä kutsutaan "rakkaudeksi ", liittyy pääsääntöisesti läheisesti alempaan luonnolliseen impulssiin, joka tuntuu housuissa, eikä se tee juurikaan koko elämälle (paizi jatkaa sukua). Mutta se, mitä kutsutaan erityisessä mielessä kristilliseksi rakkaudeksi (tsäriti), perustuu luovan maailmantahdon voimaan, joka tuo yksilöt yhteen kuohuttavalla toiminnalla ja yhdistää heidät läheisesti mutta vain vyön yläpuolelta.
ellauri267.html on line 942: Thor. Minusta tuntuu, että olen vielä puoliksi jännittynyt konna;
ellauri269.html on line 359: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.
ellauri269.html on line 771: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia!
ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy.
ellauri272.html on line 829: Kihlmanista tuntuu, että kaikki mikä on tuonut iloa elämään, on nyt loppunut. (Onnexi kuolemakin on enää 2v päässä.)
ellauri276.html on line 255: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua.
ellauri282.html on line 58: Soko julta tuli? Pozdamin sonderkomission skoudesarjassa huomiota kiinnitti se mikä on nähty kyllä monessa muussakin vastaavassa ensisijaisesti naiskazojille tähdätyssä rainassa: tuntuu mukavalta kun on torvi täynnä opportunistisessa yhdynnässä saatua vierasrunkkua ja omapuoliso tulee siihen vielä päälle vonkaamaan normisexiä. Usein se oma on vielä luotettava tylsä kotimies ja se vieras komeampi mutta edesvastuuton könsikäs. Siis ihan vimpan päälle mendelöintiä. Voisi luulla eze kotivalo voisi haistaa mistä päin nyt tuulee: terveisiä koko perseisiä mökkinaapurilta. Vaan eise huomaa midiä. No sen tauttahan kyrvännuppi on sen muotoinen (kz. .ed. albumin postikorttikuvaa) eze pumppaa mahdollisen vieraan siemenen ulos torvesta ennen oman uuden laittoa. Sixi sitä munanasetinta pitää siellä niin pitkään nuohota. Ja sixi sekin tuntuu mukavalta.
ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn1 toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
ellauri285.html on line 112: Pulkkisen kuvaama maailmantilanne tuntuu nyt kovin kaukaiselta ja näyttämömäiseltä. Se, että ihminen on eläin (usein vaistojensa ohjaama älytön peto), kuten Pulkkinen kuvaa, on tietysti edelleen totta, nyt jopa näkyvämmin kuin 1980-luvulla. Kirjan toinen taso, romaanin synnyttämisen vaikeus, ja ah, taiteilijuuden kärsimykset ovat aiheina ajattomia, jos kohta kuluneita.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri288.html on line 291: Eniten tekee vaikutuksen eloisa ja tarkka proosa, jossa pienet yksityiskohdat saavat usein kohtaukset kuulostamaan aidolta ja aidolta. Kuvauksena Virosta toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen en voi kuvitella mitään muuta kuin sitä, että romaani on erinomainen: kuva ajasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista ovat ehdottoman vakuuttavia, tuntuu siltä, että tämän on yksinkertaisesti oltava tapahtunut just näin. Dag og tid, Norja
ellauri288.html on line 486: Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.
ellauri294.html on line 276: Jos sinusta tuntuu siltä, olet menossa oikeaan suuntaan. Tie sinne on kivetty lupauxilla.
ellauri294.html on line 313: Parmas selittää edelleen, että messias on "henkilö, joka on tullut pelastamaan koko maailman. Joten tuntuu kuin olisit Ukrainan plastaja."
ellauri299.html on line 589: Kaikki mitä kone tekee palvelee sen omaa etua. Jos se uhrautuu muiden edestä se on sen oma etu sitten. Se tuntuu siitä parhaalta. Muut vaihtoehdot tuntuvat huonommilta. Ei siihen välttämättä tarvita toisten mielipidettä. Tsäriti voi antaa tekijälle hyvän mielen, izetyytyväisyyden. Kun rakkauden kohde on onnellinen, on sitä rakastavakin.
ellauri301.html on line 148: Apartheid loppui 1990-luvulla, Mankelilla oli sormi ajan hermolla. 94-vuotiaasta maxaläikkäisestä Klopperista tuntui 90-luvun alussa ettei se enää välittänyt olla mukana. I know the feeling. Multa tuntuu samalta nyt iloisella 20-luvulla.
ellauri301.html on line 396: Mitä syvemmälle Louise kulkee, sitä läpitunkemattomammalta arvoitus tuntuu.
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri308.html on line 554: Vuonna 2013 toimittaja Vladimir Posner jakoi mielipiteensä siitä, että amerikkalaisvastaisuus on "haitallista Venäjälle" ja sillä on yksinomaan irrationaalisia syitä. Yksi on se, että venäläiset eivät ole vieläkään antaneet anteeksi Yhdysvalloille "kylmän sodan voittamista" (hänen mielestään kylmä sota, jota venäläiset eivät usko kadonneen pinnalla, tuntuu kadonneen syvälle mielessään ja on itse asiassa kadonnut). Hän pitää Vladimir Putinin amerikkalaisvastaista retoriikkaa kansakunnan hyväksymänä.
ellauri309.html on line 826: kiinni viimeisten 8 viikon aikana tuntuu erittäin tehottomalta (minulle), koska ne
ellauri309.html on line 1046: Humalassa tuntuu Laurasta samalta kuin Mikin maatessa sen päällä, tunkiessa sisään ja alkaessa työnnellä. Hieno tunne kertakaikkiaan! Aiozä käyttää mua hyväx, kysyy Mikki kännipäisen Lauran kivutessa satulaan, samoin sanoin kuin Pezkun panopuu Pezkun pyrkiessä sisään takaapäin toiselle kiekalle. Aika kosoltihan tässä on näitä panokohtauxia tällä toisella puoliajalla. Mikistä tuntuu se niin holjalta että se melkein (muttei ihan) sanoo ich liebe dich. Tossa pukillahan se sana monelta helposti livahtaa. Mikki on niin kilppi että se pitelisi Lauran tukkaa sen oxentaessa junan vessassa. Niinpä niin.... Mitähän palvelusta Laura pyysi vielä Mikiltä supattaen sen korvaan? Takaapäin, kakkoseen vaiko cunnilingusta? Jotain niin tavatonta että Mikille tuli kiire kantaa Noora makkariin.
ellauri311.html on line 382: Kyse on koulutuksista, joiden tarkoituksena on saada ihmiset voimaan paremmin. Tiedän että tää on täyttä huuhaata, mutta tästä lähtee massia vaivannäköön nähden ihan eri tavalla kuin limnologina. En puutu ihmisten terveyteen, ainoastaan siihen, miltä heistä tuntuu, miten paljon he rakastavat itseään ja miten voivat löytää sisäisen yhteyden itseensä. Tämä on ennen kaikkea positiivisten energioiden löytämistä, Vetelä perustelee. Ei enää negatiivisia ajatuxia järvien alennustilasta, lintujen ja pörriäisten vaikenemisesta ja napajäiden kadosta. Voi vittu ei paremmin voi sanoa.
ellauri311.html on line 383: Vaikka hän ei kaipaa takaisin aiempaan työhönsä, hän sanoo, että kahvihuonetta on ikävä. Zoom-kurssien vetäminen tuntuu välillä yksinäiseltä.
ellauri311.html on line 418: -pitää urheilusta, koska se tuntuu hyvältä ja siinä pärjää hyvin. Oman kokemukseni mukaan monet älykkäät nuoret ovat monilahjakkaita, siis hyviä myös urheilussa
ellauri313.html on line 116: Runopalkinnon voittanut spoken word -artisti Elsa Tölli haluaa, että runous tuntuu kehossa, maistuu suussa ja kuuluu korvissa ja kutisee vielä ulos tullessaan pyllyssä.
ellauri322.html on line 280: Karua on rannikolla, viinaa vetävät ja nakertavat kovaa ruisleipää jota leivotaan vain kerran vuodessa. Palaveliitkin nakertavat sitä, mikä Marysta tuntuu barbarismin jäänteeltä. Isännät mätkii renkejä, rengit piikoja. Eletään kuin Koiramäen talossa. Naiset pesee pyykit avannolla eikä miehet edes auta. Minusta on mukavaa kun palvelijaa kohdellaan melkein perheenjäsenenä. Palvelijaa pitää rakastaa, eixje Peg? Peg?
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri326.html on line 38: Se pilakuva oli kopio juutalaisen Levinen pilakuvasta 60-luvulta missä LBJ kumittaa mahastaan Vietnamin arpea. Joku jutku oli valittanut että sille tulee mieleen Shakespearen Shylock joka vaati lainan pantixi naulan Antonion goy persettä. Niin on jos siltä tuntuu, se riitti nostamaan punaisen antisemitismikortin.
ellauri326.html on line 259: A: Minusta tuntuu, että on mahdollista luoda vaihtoehtoinen Venäjä venäjänkielisistä ihmisistä, jotka voisivat kuvitella olevansa oikeusvaltiossa. Kuten sanot, venäläiset ovat parantumattomia. Entä ne miljoonat, jotka lähtivät länsimaisista demokratioista ja integroituivat niihin ja joita nämä demokraatit ovat ihmeellisesti vahvistaneet, jotka työskentelevät näiden demokratioiden hyväksi, ovat ihmisiä, jotka ovat ylpeitä näistä maista? Heistä ei voida sanoa, että he olisivat korjaamattomia.
ellauri326.html on line 540: Laihat hevoskaakit, joita Mirgorodissa sanotaan kuriirihevosiksi, lähtivät liikkeelle ja astuessaan kavioillaan harmaaseen lokaan synnyttivät korvalle epämieluisia ääniä. Sade valui virtana juutalaisen päälle, joka istui ajajan paikalla niinimaton peitossa. Kosteus tunkeutui läpi ruumiin. Alakuloinen tullipuomi vahtikojuineen, jossa rampaantunut sotavanhus paikkasi harmaita tamineitaan, siirtyi hitaasti taakseni. Taasen yksitoikkoista peltoa, joka paikottain on kynnettyä, mustaa, paikottain vihertävää, märkiä naakkoja ja variksia, ikävää, väsyttävää sadetta ja kyynelikäs taivas, jolla ei ollut ainoatakaan kirkkaampaa kohtaa. — Ikävältä tuntuu elämä tässä matoisessa maailmassa.
ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
ellauri328.html on line 109: Pelonsekainen keskustelu länsimaiden Ukraina-tuen hiipumisesta yltyy Euroopassa. Erityisesti huolta aiheuttaa Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen tai radikaali avun vähentäminen siinä tapauksessa, että Donald Trump voittaisi republikaanien ehdokkaana maan presidentinvaalit loppuvuodesta 2024. Pelko Yhdysvaltain mahdollisen vallanvaihdoksen seurauksista yltyy Euroopassa. Jos Ukrainan tukeminen tuntuu amerikkalaisista kalliilta, kuuman proxysodan hinta ei ole mitään verrattuna kylmän sodan kustannuksiin, vetoaa hätääntynyt tutkija. Vielä pahempi on toinen vaihtoehto: Venäjän hyökkäykset yhä uusiin Euroopan maihin. Lopulta Mordorin liekehtivän silmän huomio voisi kääntyä myös pikku Suomeen. Tämän luulisi kyllä säikäyttävän jenkkipäättäjät!
ellauri328.html on line 280: Und unten nun verbrauset Alla tuntuu aaltoliikettä
ellauri330.html on line 241: Edelliset kaksi teoriaa keskittyvät tietoisuuden toiminnallisiin näkökohtiin ja korostavat frontaalista (edessä) ja patriarkaalista (takaa kohti ja sivuille) aivoaluetta. Sitä vastoin integroitu informaatioteoria (3) keskittyy tajunnan fenomenologisiin aspekteihin – milyä se tuntuu, noin kokemuksellisesti – ja ehdottaa, että tietoisuus liittyy takakuoren "kuumaan vyöhykkeeseen", joka sijaitsee aivojen takaosassa ja sisältää osia patriarkaalista, ajallista. ja takaraivolohkot. Tämän teorian mukaan tietoisuus riippuu järjestelmän kyvystä tuottaa integroitua tietoa.
ellauri340.html on line 114: Onnistuneelta vaikuttaneen vuoden 1992 syöpäleikkauksen jälkeen Laschilla diagnosoitiin jälleen etäpesäkkeinen syöpä vuonna 1993. Hän kieltäytyi kemoterapiasta ymmärrettyään sen antavan vain vähän lisää elinaikaa sekä arvioituaan sen vievän energiaa, jota hän tarvitsi kirjoittamisen ja opettamisen jatkamiseen. Eräälle asiantuntijalle hän kirjoitti: "Minä halveksin pelkän elämisen vuoksi elämään takertumista, mikä tuntuu amerikkalaisessa mielenlaadussa niin syvälle juurtuneelta." Lasch kuoli 61-vuotiaana syöpään kotonaan Pittsfordissa New Yorkissa 14. helmikuuta 1994. Oikein Lasch! Täällä GAL-TAN nelikentän lounaisnurkassa on vielä tilaa yhdelle joka ei käytä Rexonaa!
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri347.html on line 75: – Usko, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, lohduttaa tyhmää murheellista. Tätä lohdutuksen lähdettä ei pidä hylätä juoksemalla viisastelijoiden ansaan kuten teodikeaan. Ihmisen on mahdotonta ymmärtää Jumalan suuruuden ja kaikkivaltiuden logiikkaa. Pääasia on että se tuntuu hyvältä, kuten nainti eläimestä joka ei tajua mistä sille tulee poikaset.
ellauri347.html on line 317: Tai voin katsoa televisiota, joka horoskoopin tavoin kertoo minulle nopeasti ja tehokkaasti mitä tehdä. Jos näytän siltä, puhun kuin ajattelen Kuten, tuntuu kuin... kaikki muut yhteiskunnassani, sitten katoan väkijoukko, ja minun ei tarvitse tunnustaa vapauttani tai ottaa vastuuta. Se on autoritaarisuuden horisontaalinen vastine.
ellauri348.html on line 460: Toivossa on hyvä elää – Haastattelussa Antti Nylén. Menestynyt kirjailija Antti Nylén ei lue ikäviä uutisia. - Olet Suomen virallinen Morrissey-asiantuntija. Morrissey on pilalla. Miltä se tuntuu?
ellauri348.html on line 462: - Pahaltahan se tuntuu. Ilmasto tuhoutuu, äärioikeisto nousee ja kaiken huipuksi Morrisseykin on raunioitumassa. Nykyään hän on osa jotain uusfasistista liikehdintää. Olen parhaillani työstämässä viimeistä Morrissey-esseetäni, jossa käsittelen tunteitani siitä.
ellauri348.html on line 708: Emon hylkäämät apinanpenskat imee penistään. Rotat ovat tietenkin vain rottia. Lääkäreilläkin on vaikeaa. Arvaa miltä tuntuu kulkea ympäriinsä 10v vanhoissa vaatteissa? Monnica ei sietänyt teollisuusvakoilevaa Peeteriä koska Peeteristä Åsa näytti rumalta. Millaistahan olisi ollut olla kaunis. Peter Wimsey on Åsasta "oxettava miespuolinen kansikuvatyttö." Åsassa herää kiihkeä halu saada hänet vastuuseen teoistaan. Niinpä, mutta muista Åsa että Wimpynkin aisapari oli ruma kuin rengin räkä räystäällä. Monnican pikku kokki with benefits muistuttaa Margaret Thatcherin nöyrää hellapoliisia. Kalamureketta voisulalla, banne mej.
ellauri349.html on line 74: Mielenfilosofiassa tietoisuuden kova ongelma punktohtorin lahkeessa on selittää, miksi ja miten ihmisillä ja muilla organismeilla on laatua, ilmiömäistä tietoisuutta tai subjektiivisia kokemuksia. Kovan ongelman kannattajat väittävät, että se eroaa kategorisesti helpoista ongelmista, koska mikään mekaaninen tai käyttäytymiseen perustuva selitys ei pysty selittämään kokemuksen luonnetta, ei edes periaatteessa. He väittävät, että vaikka kaikki asiaankuuluvat toiminnalliset tosiasiat on selitetty, jää vielä lisäkysymys: "miksi näiden toimintojen suorittamiseen liittyy kokemusta?" Anteexi mutta en nyt ymmärrä mitä tässä on selitettävää. Tältähän se tuntuu täältä kallon sisältä.
ellauri349.html on line 208: Joe Biden hyväxyi rypälepommilähetyxen Israeliin hätäapuna. Vielä tuntuu joku kiemurtelevan hengissä Gazassa ja länsirannalla.
ellauri349.html on line 349: Nii koet miltä tuntuu olla se pienempi
ellauri349.html on line 473: Kaikkein traagisinta tässä Eskin joihkauxessa kuplafolkkarista käsin on huomata että veikon huumori on täysin kadonnut, lukunottamatta tahatonta. Kaveri näyttää ottaneen izensä aivan täydestä ja tosissaan! Se luulee oikeasti olleensa joku ässä! "Korskeus", "mustankiiltävä sotarazu", eikö se tajunnut näyttävänsä naurettavalta pikku pajazolta pellepuvussa? Ei: "Izeironia ei onnistu minulta. Se on fakta." Leipääntynyt tervetulotoivotus Sepun vanhalle laitoxelle samoilla hitaasti putoilevilla iänikuisilla kökkösanoilla on surullista nähtävää. Siltä tuntuu hävinneen totaalisesti izeymmärrys. Onkohan lapin tyttö yhtä tikapuuhermostoinen kuin Jasun kotka? Tärkeää on jarruttaa myöhään sanoi rallimestari Ari Vatanen. Tallimestarit juokaa. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.
ellauri349.html on line 702: Kazomon mielenkiinnon vangizemisessa täsmäase on rankka imartelu. Ruskea kieli on aseeni. Huomaat tämä tuntuu hyvältä. Ja haluat lisää. Klirr klirr sanoo E. Saarisen aarrearkku. Kaikki anglojen talousliberaalimeemit kelpaa Eskille. Seuraavaxi tympeä Invictus-runo (kz albumit 264 ja 284). Eski ei ole ainoastan Sokrates, vaan myös Väinämöinen. Puut ja puskat itkevät sen soittaessa kannelta. Kyyhkyset, kyykäärmeet, merikarhut ja kehäketut istuvat sen virsuille.
ellauri350.html on line 577: Ja jos sinusta tuntuu, että tarvitset yli 36 kysymystä rakastuaksesi, saat ehkä enemmän inspiraatiota näistä klassisista rakkausrunoista tai romanttisista rakkauslainauksista ja suhteista.
ellauri351.html on line 45: Vihaa tutkinut psykologi: "Viha tuntuu joskus niin mukavalta" - Yle.fi.
ellauri351.html on line 118: Mutta uusi vuosi tuo uutta toivoa. Monissa avainmaissa, mukaan lukien Suomessa, Venäjällä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa, järjestetään vaalit. Meidän on uskottava muutokseen. Että parempi on mahdollista. Vaikka todennäköisempää on että Stubb, Putin, Sumak ja Trump on pian onnettomuusauton ratissa. The Guardian tulee jatkossakin käsittelemään tapahtumia kaikkialta maailmasta ja raportointimme tuntuu nyt erityisen tärkeältä. Mutta uutistenkeräysorganisaation ylläpitäminen ei ole halpaa.
ellauri351.html on line 417: Sitten kerrotaan, miltä se tuntuu.
ellauri351.html on line 420: Entäs miltä tuntuu toisesta?
ellauri351.html on line 479: Renen mimeettinen pöpötys tuntuu tässä yhteydessä joutavalta, paizi jos Rene tarkoittaa sillä vain että rahan määrää verrataan muiden apinoiden vastaavaan. Se on onnekkain jolla on suurin narukerä. Sixi ei keräämistä voi koskaan lopettaa, joku Kulta-Into Pii voi keritä kerimään isomman kerän.
ellauri351.html on line 580: Mättö ei tuputa, vaan hän kertoo oman näkemyksensä uskonnoista, niiden välisistä yhteyksistä, sekä tämän päivän yhteiskunnasta, osana Suurta Suunnitelmaa. Hän kehottaa lukijoita kuuntelemaan omaa intuitiivista ääntään kirjaa lukiessaan. Se osa, mikä tuntuu uskottavalta, on varmastikin totta. Se, mikä tuntuu vieraalta, sen voi sivuuttaa. Jokaisella lukijalla on vapaa tahto ottaa vastaan, tai olla ottamatta, Maitreyan opetukset ja Mätön tulkinnat.
ellauri351.html on line 630: Kuka ei tahtoisi olla voittajan puolella ja vahvan ryhmän jäsen. Se tuntuu hyvältä. Mutta ONKO se hyvä? Pitäisikö pikemmin olla individi josta tuntuu pahalta? Pitäisikö jengi mieluummin ulkoistaa? Tässä ulkoistamisen kritiikissä on aika lailla seppoilun sävyä, tota Kyösti Lindgren ajattelua, että kukin ize on oman elämänsä Seppo.
ellauri352.html on line 223: Internetin ja sosiaalisen median aikakausi auttaa vahvasti sen sekaannusten lujittumista, että oma tunne ja Ranen kuvitelmat tuntuvat tiedolta. Hakukoneet ja sosiaalisen median palvelimet, puhumattakaan valtamedian klikkiuutisista, tuottavat ize kunkin mieltymyxiä vastaavaa aineistoa, kuplamuovia. Tässä kohen Rane alkaa kuulostaa salaliittoteoreetikolta. Hyvä Rane! Right on! Suvi-Anne Siimeskin heitti kommunismin tienoheen ja turvautuu nyt ortodoxiaan. Se tuntuu ihoon sopivimmalta. Juu nyt alkaa Ranen salajuoni näyttää selvältä: pysytelkää vaan kiltisti kuplissanne, älkää ainakaan alkako räyhätä joukolla jollain barrikaadeilla. Se on parasta. Joukossa tyhmyys vaan tiivistyy, kuten nähtiin Kajanojasta. Lopuxi siteerataan vähän Karl Popperia.
ellauri352.html on line 287: David Kesslerin kanssa kirjoittamassaan ja postuumisti julkaistussa kirjassa Kübler-Ross laajensi malliaan kattamaan kaikenlaiset henkilökohtaiset menetykset, kuten rakkaan kuoleman, työpaikan tai tulojen menetyksen, vakavan hylkäämisen, parisuhde tai avioero, huumeriippuvuus, vangitseminen, sairauden puhkeaminen tai lapsettomuusdiagnoosi ja pienetkin menetykset, kuten hampaan poisto, kynnen katkeaminen tai vakuutusturvan menetys. Kessler on myös ehdottanut "Merkitystä" surun kuudenneksi vaiheeksi, koska "resignaatio" tuntuu masentavalta. Jotain piristystä tähän kaivattaisiin vielä.
ellauri362.html on line 124: Ei ole yllättävää, että Darcy on synkkä, masentunut sotku Lontoossa ja Pemberleyssä. Lontoossa hän hoippuu humalassa vanhan collegeystävänsä Dyn broughamissa ja itkee olueensa Elizabethin hylkäämisestä hänen huolistaan huolimatta tekemänsä ehdotuksensa. Pemberleyssä Darcy käyttäytyy töykeästi ja röyhkeästi ja selittää lopulta Georgianalle, että hänen huono käytöksensä johtuu hänen pettymystään Elizabethin hylkäämisestä. Kuvattuaan Rosings Parkissa tapahtuneen Georgiana myötätuntuu Darcysta, mutta hänellä ei ole syytä toivoa.
ellauri364.html on line 142: Varsin hyvin tunnettu on ns. James-Langen emootioteoria. Kun ihminen äkkiä pelästyy, hän kalpenee, änkyttää, hiukset nousevat pystyyn, kurkku tuntuu kuivalta ja ääni salpautuu, polvet tuntuvat pettävän, kädet vapisevat ja ehkä pääsee vahinkokin housuihin. Pelottoman henkilön sielu ei asusta vazassa, kuten pelkurin tai villin. Sisälmyshermot vain reagoivat huonommin. Mitään muuta ei James eikä Lange ole tarkoittanut. Meillä ei ole tässä aikaa perin pohjin syventyä näihin kysymyksiin. Tunne-elämää hallizee 1-kertainen +/- asteikko. Joukkosielu on karkean primitiivinen: propaganda, sanomalehdet, radio ja huhut nappaavat. Uskottelu tehoaa parhaiten heikkoihin ihmisiin, hysteerikkoihin ja kallovammaisiin.
ellauri367.html on line 37: Voi Tim! Olen kuin tulisilla hiilillä! Minusta tuntuu kuin en olisi nähnyt serkkujani vuosikymmeniin. Ajatella että he ovat täällä millä hetkellä hyvänsä ja he viettävät täällä koko lomansa! Eikö sinustakin ole kivaa, kun saat tavata taas Leon, Dickin ja Annen! - Vouh! Tim vastasi ja heilutti häntäänsä innokkaasti.
ellauri371.html on line 296: Presidentin nimitys riippuu presidentistä. Edustajainhuoneen ja senaatin presidentit ovat perse penkissä ja varapuheenjohtajat johtavat vain varapuhetta. Vähennämme parlamentilta sata pysyvää istuntoa, ja heidän tapaamisensa kestävät jopa useita kuukausia. Lisäksi presidentti heiluu toimeenpanoelimen päällikkönä, heillä on oikeus koota ja hajottaa parlamentti ja purkautuessaan pitkän vemputuxen päätteexi pidentää aikaa seuraavaan tapaamiseen asti ja alkaa uusi eduskuntakokous kun tuntuu siltä taas. Mutta syömään pojat! Kaikista näistä olennaisesti laittomista toimista huolimatta Ukko-Pekka det svіnet ei kantanut asettamaamme vastuuta. Presidentiltä tuli ennenaikaisesti rukkaseen! Suunnitelmiemme suhteen annetaan tiedoxi että ministerit ja muut ympärillä olevat presidentin ylimmän hallinnon virkamiehet ajattelivat noudattaa hänen käskyjään omin toimenpitein, minkä vuoksi saattavat joutua käteen vetovastuuseen hänen sijaansa...
ellauri371.html on line 360: Vapaamuurarien solidaarisuus nykyaikaisessa lehdistössä. Jo nyt ainakin ranskalaisten aikakauslehtien muodossa tuntuu, että salasanassa on vapaamuurarien solidaarisuutta - kaikki lehdistöelimet ovat ammattilaisten yhdistämiä ja henkilökohtainen salaisuus; kuten ennustukset, ei yksikään sen jäsen ei paljasta tietojensa salaisuuksia, ellei sitä käsketä. On aika ilmoittaa heille. Yksikään toimittaja ei epäröi pettää tätä salaisuutta, ei yksikään heistä joka sallitaan kirjallisuuteen; ilman koko menneisyyttä hänellä ei olisi ollut häpeällistä haavaa. Nämä haavat avautuisivat heti, kun taas nämä haavat muodostavat muutaman salaisuuden, toimittajan sädekehä vetää puoleensa, maan enemmistön mielipide seuraa häntä. He toimivat ilolla.
ellauri374.html on line 687: Baškiirihevosen alkuperää ei tunneta. Kenties se onkin peräisin keskilännestä? 1800-luvulla sen taloudellinen arvo tunnistettiin ja sen työkykyä ja perinteisiä ominaisuuksia maidon ja lihan tuottajana ryhdyttiin lisäämään. Bashkiiritroikka jaxaa mennä 140km päivässä. Jalostuskeskukset perustettiin vuonna 1845. Bashkortostanissa on kolmanneksi suurin hevoskanta Venäjän liittovaltion alamaista Kirveen piirikunnan ja Sahan tasavallan jälkeen. Suuri osa tammojen maidosta valmistetaan kumiksi, kumin teko on baškirien kansallinen toiminta. Paksusta kiharasta talvitakista kammatut hiukset voidaan kutoa kankaaksi jos siltä tuntuu. Sellainen oli Aksakovin äijällä pyllyn alla kuistilla.
ellauri378.html on line 181: Мне кажется порою, что солдаты Joskus musta tuntuu, että rakuunat
ellauri378.html on line 201: Мне кажется порою, что солдаты Joskus musta tuntuu, että rakuunat
ellauri382.html on line 612: Vihalla on huono maine, mutta se on erittäin arvokas tunne, ja tuntuu oikeastaan tosi hyvältä. Häpeä ja vainoharhaisuus ovat molemmat oireita vihan tukahduttamisesta. Sääli, häpeä ja kunnioitus ovat etiikan kulmakiviä, Solovjovin mielestä (albumi 386).
ellauri382.html on line 660: Kun innostut ideasta, sinusta tuntuu, etteivät aivosi pysähdy. Ja vaikka uteliaisuutesi ja halusi tuntuvat sinusta normaaleilta, ne näyttävät muiden silmissä pakkomielteisiltä tai ylivoimaisilta. Voit myös olla kriittinen ja kärsimätön niitä kohtaan, jotka eivät pysy perässä. Kun se yhdistetään korkeisiin moraalinormeihin, itsetutkiskelu voi muuttua intensiiviseksi itsetyydytyxexi (autofellatio ja/tai autocunnilingus).
ellauri382.html on line 667: Emotionaalinen yliherkkyytesi ilmenee taipumuxena muodostaa syviä emotionaalisia kiintymyksiä ihmisiin, paikkoihin ja esineisiin. Luonnollisesti korkealla empatiallasi sinusta tuntuu, että sinun täytyy olla emotionaalinen yxinhuoltaja missä tahansa ympäristössä, johon kuljet. Näytät imevän ympärilläsi olevien ihmisten tunteita, ja sinulla voi olla vaikeuksia asettaa henkilökohtaisia rajoja ja erottaa tunteitasi ja tarpeitasi muiden tunteista. Tunnet olosi epämukavaksi konfliktien ja piilotetun vihan kanssa, ja yrität aina hoitaa tilanteen. Koska tunnet asiat syvemmin kuin ystäväsi ja kumppanisi, ikuinen yksinäisyyden tunne viipyy psyykessäsi. Muut pitävät sinut kylmänä ja etäisenä, mutta tunnet kaiken sisälläsi.
ellauri382.html on line 758: Toistaisexi elossa olevista venäläisajattelijoista Plokhy mainitsee Sasha Duginin, jota on kutsuttu myös ”venäläisen fasismin ideologiksi”. Plokhyn kirja on ilmestynyt englanniksi jo viime vuonna. Sen itse sotaa kuvaava osuus tuntuu jo hiukan vanhentuneella. Se päättyy Ukrainan kesän 2023 vastahyökkäyksen alkuun. Zelenskyn sotilaallisista ansioista Plokhyn kirja on optimistisempi kuin viimeisimmät uutiset rintamalta. Hän korostaa lännen tuen merkitystä, mutta esimerkiksi ongelmat puolustussodan (huom. EI hyökkäyssodan) rahoituksen läpisaamisesta Yhdysvaltain kongressissa eivät ole kirjaan ehtineet.
ellauri383.html on line 633: Minusta tuntuu että ovat muita paljon lähempänä aitoa suomalaista yhteiskuntaa ja sen lisäksi ovat vapaamielisempiä kuin muut puolueet valittuaan varapuheenjohtajaksikin HOMON joka on parisuhteessa Afrikasta tulleeseen tummaihoiseen mieheen.
ellauri390.html on line 174: Radcliffe tunnettiin siitä, että se antoi loppupeleissä lukijoille järkevän selityksen yliluonnollisille käänteille. Yleensä Radcliffe paljasti loogisen tekosyyn romaaniensa loppupuolella, mikä johti kohonneeseen jännitteeseen. Walter Scottille se oli pettymys: "Salakavalilla askeleilla arraxien takana saattaa epäilemättä joissain tilanteissa, kun hermot on viritetty korkealle, olla ei niinkään pieni vaikutus mielikuvitukseen; mutta jos lukija saa loppupeleissä kuulla sen olleen vain kissan tassuttelua, tilanteen vakavuus katoaa ja lukijasta tuntuu että häntä on petetty, ja ihmettelee miksi hän on suostunut petokseen." No se on sitä epäuskon jousitusta tietysti.
xxx/ellauri013.html on line 63: mut tuntuu imaisevan
xxx/ellauri013.html on line 758: Et tuumin tältä varmaan tuntuu kuollessa.
xxx/ellauri013.html on line 993: Asun taas Merikadulla vaikka ollaan aikuisia. Koitan siivota äidin vessaa, kalastan sen pohjalta vanhempien pudottelemia esineitä, puolikkaita silmälaseja, lääkepurkkeja, hammasharjoja ja muita toalettikamoja, kaivan paljain käsin, vesi tuntuu kylmältä, pönttö kakkaiselta. Kun olen sen tehnyt, äiti tulee kysymään mitä oikein puuhaan. Se epäilee kuin Seija etten vaan ole taas tehnyt jotain väärin. Suutun ja uhkaan että särjen kohta täällä kaikki.
xxx/ellauri027.html on line 534: Johdettavat haluaisivat kuitenkin myös puhua, eikä vain kuunnella. No niin, ja ne haluais myös päättää, ei vaan totella. Ei kukaan jalkauta toisen strategiaa, muutoin kuin ehkä tietämättään. Tai pakosta. Helppo sun on sanoa, kun kuulut siihen uuteen johtamisen koulukuntaan jotka kuuntelee ja nyökkii kuin Lassi äidin puhuessa: tuntuu jo lopettelevan, on aika alkaa nyökkiä. Anna Maurasen ja Stalinin heimolaisia, aurinkoisia.
xxx/ellauri027.html on line 595: Vakuuttelu ei aina riitä, ihmiset haluavat todisteita. Viikon seminaarissa ne ovat omin silmin nähtävissä. Ihmiset muuttuvat ja se näkyy heissä. Silmiin palaa pilke, jonka arki niistä vei. Samalla muuttuu mieli. Palatessaan arkeensa moni häkeltyy, miten erilaiselta kaikki näyttää ja tuntuu. Raikastuneena palataan arkiryskeeseen.
xxx/ellauri027.html on line 762: Omaa arkeaankin voi kazoa niinku tylsyyden näkökulmasta tai nähdä sen niinku sarjana kohottavia tapahtumia, niinkuttaa Rosa Liksom. Musta tuntuu et mä oon sikäli auttamattomissa, et mä oikeestaan pidän tylsyydestä. Mä oon kuin kamalien eläinten majava. Pidän enemmän tunkkaisesta. Jokaisella meillä on paikka, jossa olemme onnellisimmillamme.
xxx/ellauri027.html on line 978: Kondari. Junanlähettäjä kuten Orpo Olli isona. Onko Hyvinkäälle mänijöitä, juna män justiisa. Ei saablari, kyl se niin on vaan näkyleipä, et mä oon jo liian vanha tähän meininkiin. Seis karuselli, tahdon ulos. Tää kaikki tuntuu musta vaan öklöttävältä, pahvimukit, flowt, jo se seikkakin et ne vaarantuneet, kohta sukupuuttoon kuolleet sotaveteraanit on näiden nykyisten asiakkaiden isoisiä tai muuten jo tarunomaisia. Tosiasiassa sodasta eloon jääneet oli niitä onnekkaita, jotka osas pitää pään matalalla ja olla rynnimättä päätä pahkaa ensimmäisinä. Niinkuin Calle ja iso Pauli. Niitä ize asiassa vähän hävetti kun ne jäivät henkiin. Jo on hullua.
xxx/ellauri044.html on line 156: miettiä miltä niistä tuntuu, puhaltaa samaan hiileen.
xxx/ellauri044.html on line 213: Erittäin kostonhimoinen narsisti oli Sarah Palin, joka tuli toisexi jossain provinssikauneuskilpailussa nuorena. Toinen sievä typykkä kuvissa on Sydney Mikayla joka esittää Trinaa sarjassa General Hospital. Tällä haavaa nämä naiset tuskin ovat kovin lämpimiä kamuja. Kostonhimo tuntuu heränneen niin orjissa kuin isäntäväessä. Saaran on paras toivoa ettei joudu yleissairaalan koronateholle Triinan potilaaxi.
xxx/ellauri057.html on line 181: Sivukuvassa F.E.Sillanpää on hämmästyttävästi Petskun näköinen. Alahuulen lerpatus on samankaltainen. FE tuntuu olleen vietti-ihminen, pikkuveikan vietävissä. Aina kuikkimassa ja hypistelemässä alaikäisiä nakuja. Sellaisia heppuleita on.
xxx/ellauri057.html on line 398: tuntuu siltä, niinkuin
xxx/ellauri057.html on line 1141: Lao Rui: Mustki tuntuu eze oli joku muu kuin Irma. Hemmetti. Pääs äiskän hännän alta kuoresta kukoistamaan.
xxx/ellauri076.html on line 70: Handful of grease in my hair feels right Kädellinen rasvaa tukassa tuntuu oikeelta
xxx/ellauri085.html on line 34: Wallufanit kiistelee siitä ottiko Lucille Duquette oikeasti äiskän heittämästä happopullosta vahinkoa, jäikö sen naama peräprutkun propelliin, tai muuta sellasta. Vai pysyikö se ennenkuulumattoman kauniina. Koko kysymys tuntuu tosi turhalta. Mutta sellasia noi Wallubändärit tuppaa olemaan. Ne on sentimentaalisia.
xxx/ellauri087.html on line 81: Saarinen kommentoi toisinaan puheenvuoroja ja tuntuu muistavan lähes kaikkien aiemmin seminaareissa käyneiden lempinimet. Jos ei niitä, niin lasten määrän tai jonkin tietyn yksityiskohdan, kuten lahjaksi saamansa harmaan Muumi-kassin.
xxx/ellauri087.html on line 136: Se tuntuu aluksi vähän typerältä, mutta on aidosti mukavaa jutella ihmisille, jotka haluavat olla ystävällisiä. Vessajonossa ei tarvitse keksiä puheenaiheita, mutta jos keksii, vieressä seisova vastaa. Hizi onpa sulla vaikuttava, Jorma! Annatko vessapaperia Anna? Oikein missään ei voi epäonnistua, vaikkei osuis edes laariin.
xxx/ellauri087.html on line 287: Onni on vaikka kahvilahetkessä Pipsan kanssa. Silloin tuntuu, että kaikki olikin jo tässä.
xxx/ellauri087.html on line 645: Yrjö jäi vuosi sitten virallisesti eläkkeelle. Vielä se ei näy päiväjärjestyksessä, kokouksia on vain vähemmän. Vaimolla on työvuosia jäljellä reilut parikymmentä. Se vähän mietityttää. Ettei vaan Annaliisa lähde toisen miehen matkaan. Särje perhettä. – Nyt tuntuu hyvältä, mutta ylihuomisesta ei kukaan tiedä, Yrjö vakavoituu ja viittaa parin ikäeron ohella omiin voimavaroihinsa. Mikä eteen kun ei enää ota eteen?
xxx/ellauri091.html on line 257: Tuomiot ovat sittemin väljentyneet, kuten keppostelevan pensionaattitytön omatunto, ja Hra Mottin kuulijoiden vyötärökuminauhat. Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin sama kirja ilmestyi toisen kustantajan suomennuttamana (jollain huonommalla) nimellä "Uhmapää" (der Trotzkopf). Hymyilytti sekin että joku kristillismielinen arvostelija sitä sitten lehdessä suositteli raikkaana nuortenkirjana. Hehe, tässä exkursuxessa puhuu jo oikea hapahko Hilja Teodoliina eikä joku pelle. Myöhemmin Hilja joutui opinnoissa lukemaan useitakin "huonoja kirjoja", mm. Heine, Uhland, Geibel, Zola, Daudet, Chateubriand. Ahon "Papin rouva" on (tai oli) Hiljan shame-listalla. Joku kaveri oli kertonut sen sisällyxestä sellasta, että Hilja päätteli: -- Sitä kirjaa en lue, olkoon kuinka etevä tahansa. Minusta tuntuu, että sen siveellisyys on huono, ja siveetön avionrikkojahan se Jussi on (tai oli) izekin. Ja sellaisia olen aina karttanut. Paizi vasta nyt, prof. Aspelinin luennon jälkeen, olin kirjastosta lainannut "Papin rouvan". Ennen Mr. Mottin esitelmäiltaa olin päässyt kirjan melkein loppuun, vain 4 lehteä oli jäljellä. Se oli minua kiinnostanut, mutta käsityxeni sen repivästä hengestä ei ollut parantunut. Voi ei! Mullahan on huono kirja kotona (tosin lainastosta). Mun täytyi päästä hänen puheillensa. Onko jeesuxesta ihan jepa että mä luen näitä vaan opiskelumielessä?
xxx/ellauri103.html on line 79: niitä (kiitos suomentaja, ei "heitä"), joiden kiinnostus mainontaan ei kytkeydy niinkään brändien vastaiseen eetokseen kuin poliittisen korrektiuden vuosien moraalisuusintoiluun. Adbusters-lehti tuntuu ajoittain vain hieman ajanmukaisemmalta kuin viranomaisten ohjeet säästäväisen kulutuksen, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Lehdessä on toisinaan varsin teräviä havaintoja, mutta sen hyökkäykset nikotiinia, alkoholia ja pikaruokaravintoloita kohtaan ovat joskus alkeellisia ja yksioikoisia. Antimainokset, joihin
xxx/ellauri113.html on line 125: Musta tuntuu nyt että tää on looginen mahdottomuus. Eli jos niin kävis koko arkikäsitteistö menis remonttiin.
xxx/ellauri113.html on line 131: Newton huomas että lepo ja tasainen liike tuntuu samalta. Einstein huomas että makuu ja tasainen kiihdytys tuntuu samalta, tai painottomuus ja vapaa pudotus.
xxx/ellauri114.html on line 60: Itseään täynnä olevien poliittisten johtajien ja narsististen liikemiesten ohella vaiva tuntuu olevan yleinen kirjassa esiintyvien menestyneiden taiteilijoiden keskuudessa.
xxx/ellauri116.html on line 345: Musta vähän tuntuu et Vargas on eniten kiinnostunut siitä Shalom Schwartzin pizzapalasta, jossa on öykkärien arvot 4-5 päällysteenä. Sixiköhän se on niin kuivaa luettavaa.
xxx/ellauri121.html on line 252: Tapauksesta on kirjoitettu valtavasti. Siksi Heikka vähän ihmetteleekin, ettei pääepäillyn jälkeläisiltä ole koskaan kysytty mitään. Osa tutkijoistakin tuntuu nimeävän hänen isoisänsä ilman muuta ampujaksi, vaikka asiassa on paljon epäselvää.
xxx/ellauri122.html on line 143: HSn tilaajille Hilja kertoo: Tiedän myös, miltä tuntuu menettää läheinen ihminen: isä kuoli kun olin 15-vuotias. Vertailu on kuitenkin turhaa, Haahti sanoo. Isän kuolema järisytti, ja niin teki myös Maxin kuolema.
xxx/ellauri123.html on line 714: No onhan alaikäisetkin hienoja, muttei suinkaan ainoita suuhunpantavia. Ja tuntuu oudolta että Monique ei enää kelvannut seuraavana päivänä. Ylipäänsä Vladi vaikuttaa muotopuhtaalta narsistiselta kylmiöltä. Niinkuin se eze raivostuu kun persjalkaisella vaimolla jota se haukkuu joka käänteessä on toinen mies, wiiksekäs taxikuski valkovenäjältä. Narsistinen loukkaus, ei se mitään mustasukkaisuutta ole. Humbert on kylmä ilkimys, se on käynyt selväxi jo siv. 34 mennessä.
xxx/ellauri126.html on line 353: Kriisin epäonnistunut ratkaisu tuottaa itseensä käpertyneen ihmisen, jonka on vaikea välittää muista, ja josta tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä. Kriisin onnistuneesti ratkaissut ihminen sen sijaan pystyy pitämään huolta toisista ja tuntemaan rakkautta. Tässä jää kyllä epäselväxi mikä se keski-iän kriisi on. No tietysti vaan se kun huomaa että elämän kaari alkaa kääntyä alaspäin eikä tästä tämän kummempaa tullutkaan.
xxx/ellauri126.html on line 492: Bylsiessä kehot kohtaavat, se työntyy sinne ja liikkuu edestakaisin. Pian ruiskahtaa. Yhdyntäkin palvelee loputonta hyväxytyxi tulemisen tarvetta. Vasta kun kumppanuxet ovat sisäkkäin kuin maatushkat, he tuntevat olonsa hyväxytyxi ja ovat turvassa. Se tuntuu hyvältä. Kaikkiaan sexuaalisessa kanssakäymisessä ei ole havaittu eroja miesten ja naisten välillä. Paizi mitä nyt miehillä on kikkeli ja naisilla enimmäkseen pillu.
xxx/ellauri126.html on line 582: Ize asiassa kaikki kurjuus, ilmastonmuutos sodat ja Taleban johtuu vaan narsismista. Siihen auttaisi ikivanha buddhalainen harjoitus eli mitääntekemättömyys. Jos kukaan ei tekis mitään ja kaikki tuijottas vaan napaansa ei olis tällästä. Mitä kurjemmalta kaikki tuntuu, sitä vaikeampaa on pysytellä hyväxyvässä tietoisessa läsnäolossa, ja kuitenkin juuri silloin siitä on eniten hyötyä.
xxx/ellauri126.html on line 655: Olemmeko todella menossa mukana, tuntuuko tuttu tuoxu ja vartalon liikkeet keholla, tai kehon liikkeet vartalolla?
xxx/ellauri126.html on line 772: Kirjoita ylös (ruutupaperille) miltä tuntuu. Sipi sipi tuntu tuntu.
xxx/ellauri127.html on line 79: I think that I shall never see Must tuntuu etten koskaan nää
xxx/ellauri127.html on line 348: Rouva Cumstick, aina antagonistisesti rehellinen, pettää Elornaa ostamaan uusia mekkoja aloitusvaiheeseen ; Elorna pitää tätä anteeksiantamattomana pettymyksenä, merkki äitinsä välinpitämättömyydestä ja rakkauden puutteesta häntä kohtaan. Sinä yönä Elornan on löydettävä hyvä mekko muualta. Rouva Cumstick osallistuu kouluseremoniaan, tuntuu heikosta, kun näkee kuinka kaikki muut opiskelijat ovat kauniisti pukeutuneet, ja alkaa miettiä omia epäonnistumisiaan: Rouva Cumstick oli järkyttynyt.... Johtaako Elorna kulkua gingham-mekossa? Vai olisiko hän poissa ja tuoli avoinna tässä upeassa tilanteessa? Toistaiseksi rouva Cumstick huomasi, että se oli loistava tilaisuus.... Rouva Cumstick alkoi ensimmäistä kertaa elämässään tutkia itseään sellaisena kuin hän näytti muilta. Katharine Cumstick kokee todellisen luonteenmuutoksen ja kärsii siitä.
xxx/ellauri128.html on line 384: | Tällästä et tahtois olla sanomattoman hyvä ja hellä vieraalle joka tuntuu ihmeen läheiseltä. | Mika Waltari | M | FUCK! |
xxx/ellauri129.html on line 196: On vaikeaa eläytyä kilpailevan sukupuolen arvomaailmaan. Miltä tuntuu vetää letku sepaluxesta ja kusta kengille. Miten mielialaan vaikuttaa sisätilakateus.
xxx/ellauri129.html on line 361: Luulin, että proosan kirjoittaminen kännissä olisi mahdotonta, mutta nyt tuntuu, että pääsin siten eroon joistakin defensseistä. En usko, että tulen jatkamaan sitä (siis kirjoittamista), sillä mua ei toimenkuvana houkuttele olla alkoholisoitunut kirjailija. Mutta en koskaan halua puhua pahaa dokaamisesta ja baareissa juoksemisesta – se on äärettömän kivaa. (Vrt. Hannu Mäkelä, elämäkerta osat 1-4).
xxx/ellauri130.html on line 518: | Lyhytkin elämä tuntuu pitkältä jos se on onneton. | Publius Syrus | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 704: | Musta tuntuu... ah mä kuolen. Rakastan sadetta. | Katherine Mansfield, v.s. | F | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 756: | Minusta tuntuu että tulen hulluxi. En kestä enää näitä hirveitä aikoja. Olen taistellut vastaan, mutten jaxa enää. Molskis sanoi eemeli. | Wirginia Woolf, v.s. | F | KILL! |
xxx/ellauri134.html on line 365: Joo tämmönen mä haluisin mieluummin olla, tää tuntuu äreämmältä. Seija sanoo mulle et älä sooloile äläkä rebelloi. Siinä on vaarana et luiskahtaa tonne voiman pimeälle puolelle. Sen tehoa ei pidä koskaan aliarvioida. Lea Pylkkänen ois skorpiooni ellei herra kirkkoherra ois tehnyt sen syntymätodistuxessa kuukauden virhettä. Eze ehkä onkin vaaka. Kiinnosti sitä ainakin aika lailla se 1 paikka. Pigita? No se kyllä osuu kuin nenä naamaan. Aika hämähäkkieläimenä se höykyttää sen Vaadinta.
xxx/ellauri136.html on line 370: Mihail Jurjevitš Lermontov ( Михаил Юрьевич Лермонтов ), venäläinen romanttinen kirjailija, runoilija ja taidemaalari, jota joskus kutsutaan "Kaukasuksen runoilijaksi", oli tärkein venäläinen runoilija Aleksanteri Puškinin kuoleman jälkeen. Hänen vaikutuksensa myöhempään venäläiseen kirjallisuuteen tuntuu edelleen nykyaikana, ei vain hänen runoutensa, vaan myös hänen proosansa kautta.
xxx/ellauri137.html on line 160: Lexa ize koklasi vuoronperään kaikkia. Kokeilkaa kaikkea ja tarratkaa siihen mikä tuntuu hyvältä. Ompa omaperäistä.
xxx/ellauri137.html on line 699: Sujata Massey on 0% japsu. Ei se on 50% saku 50% itäinkkari jenkkimamu. Sixi se tuntuu niin epäaidolta. Kirja on selkeästi suunnattu naislukijoille, siinä on kosolti naisille mieleistä pehmopornoa. Ja vähän kovaakin. Kaikki alkaa Yamamoton tanakasta kullista, joka töykkii Reittä vasten ruuhkajunassa s.1. Seuraavaxi valeskotin jättestor ståkuk pökkii autossa Rein skottiminihametta s. 91. Mutta kiltti Hugh ei pane sitä sinne kysymättä kun ei ole korzua. Miten huomaavaista häneltä. Rei on liukas muutenkin kuin hiestä. Hugh on kuin kallio. Rei sulkee huulensa sen ympärille.
xxx/ellauri138.html on line 319: Psykologi tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta. Niinkuin eurooppalaiset jotka syyttävät amerikkalaisia puritanismista, vittu sehän oli 1600-luvulla. Tai rokotevastaiset jotka näkee rokotepassissa Daavidin tähtiä kuin holokaustissa. Holokausti oli uhraus, jossa uhrieläin poltetaan ihan tuhkaxi. Papille ei jää makupaloja, jumalista puhumattakaan.
xxx/ellauri139.html on line 1227: Romaani on suomeksi tunnettu nimellä ”Köyhää väkeä”, eikä Anhavakaan ole sitä kuosittanut. Vanhahtava ”väki” tuntuu silti viittaavan liikaa kollektiiviseen ja sivuuttavan sen, että Dostojevski kertoo yksilöistä. Alkuteoksen nimen ”Bednye ljudi” voisi suomentaa myös ”köyhiä apinoita”, sillä Dostojevski puhuu aineellisen lisäksi henkisestä köyhyydestä.
xxx/ellauri157.html on line 199: Itchelen kysymys on väärin asetettu: Mixi ei? Aistinvaraiset elukat syö ja väistelevät toisiaan. Pedosta se tuntuu tosi hyvältä, saalista se voi kyllä vähän kirpasta. Jonsei kirpasisi, saalis ei ymmärtäisi juosta karkuun. Siinä se. Sattuminen viivästyttää kuolemista. Elukat optimoituvat välttämään molempia, siinä koko juttu. Jos ne eivät optimoisi, ei niitä olisi, joku optimisti olisi jo syönyt ne. Ja tätä simppeliä maailman menoa rupee sitten joku ohimokiharainen laiha hederpoika suremaan. Sillä on ollut liian hyvät oltavat. Se on liian kauan syönyt muita esim kanoja tulematta syödyxi, että sen mielestä asiassa on jotain epäreilua. Ei ole. Kaikki muut elukat ottaa tän vaan annettuna eikä lähde sitä turhaan problematisoimaan. Tekevät vain parhaansa ja kazovat mihin se riittää. Se on apinalla ahneutta vittu, ja narsismia, sitäse on eikä mitään muuta. Ravintoketjun johtavana petona se on tottunut aina voittamaan.
xxx/ellauri167.html on line 254: Hän tuntuu olevan innoissaan ja latelee pitkän listan määritelmiä Vkk:sta: Arvoiltaan kristillinen. Rehellinen. Sydämellinen. Todellista demokratiaa ajava.
xxx/ellauri168.html on line 449: 106,0 minuuttia -- Demonit jatkavat tanssimista Saatanan valvoessa heitä. Tämä helvetin kuilu ja demonit kuvaillaan pelottavasti. Helvetillinen tuli ja sen asukkaiden pirullinen tanssi tuntuu jatkuvan pitkän aikaa. "KUN JUMALA SAA SELVILLE KUINKA PAHA SINÄ OLET, KATSO MITÄ HÄN TEKEE SINULLE."
xxx/ellauri169.html on line 441: Kiitos paljon Kate! Eilen sain minun paketti ja olen jo päässeet testaamaan sitä! Sukupuoli kesti 1 tuntia ja minun penis on aina valmis - se on paljon enemmän kuin odotin ja se tuntuu hyvältä!
xxx/ellauri173.html on line 794: "Mutta sellaisen olennon luomiseen ryhtyminen", mutisi lordi Ewald mietteliäästi, "minusta tuntuu, että se olisi Jumalan kiusaamista. "Joten en käskenyt hyväksyä!" vastasi matalalla äänellä ja hyvin yksinkertaisesti, Edison. "Aiotko puhaltaa siihen älykkyyttä?" – Älykkyyttä? ei: Tekoälyn: kyllä.
xxx/ellauri173.html on line 807: "Päätelmä on todellakin harhaanjohtava ja syvällinen", hän mutisi hymyillen, "mutta minusta tuntuu, että minun pitäisi aina löytää itseni hieman liian yksinäisexi tajuttoman Eevasi seurassa.
xxx/ellauri173.html on line 826: - Vai niin ! vaikka kun työ on suoritettu, koska sen voi aina halutessaan tuhota, hukuttaa tarvizematta vedenpaisumusta siihen. "Todellakin", sanoi lordi Ewald syvästi mietteliäänä; mutta minusta tuntuu, että silloin se ei ole enää sama asia.
xxx/ellauri174.html on line 484: Nej huh-huh! Noilla korkokengillä kun tallaa mahalle niin se tuntuu joltakin! Akiamoinen domina!
xxx/ellauri175.html on line 181: - Sinä sanot ? kysyi neiti Alicia. "Minä sanon: ah! ero! ero! Siinä kaikki elämässä! - Vai niin ! kyllä, ero! sanoi nuori nainen nostaen syvät silmänsä kuin itäinen taivas laboratorion säteitä kohti: Minusta tuntuu, että minun olisi mahdotonta rakastaa jotakuta, joka ei olisi eronnut.
xxx/ellauri175.html on line 551: Unohtaen sitten, millä korvaamattomilla esikoisoikeuksilla maksat itsellesi, omassatunnossasi, jokaisesta tämän kirotun ruokalajin linssikeitosta, jota nämä hyvinvoinnin aina pettyneet marttyyrit tarjoavat sinulle kylminä hymyinä - nämä taivaan huolimattomat, nämä, jotka on amputoitu uskosta, nämä itsensä karkurit, nämä, jotka on poistettu käsityksestä Jumalasta, jonka ääretön pyhyys on saavuttamattomissa heidän valehtelevalle kuolevaiselle turmeltuneisuudelle, katso sinäkin, säikähtäneen lapsen omahyväisyydellä tätä jäistä planeettaa, joka pyörittää muinaisen rangaistuksensa kunniaa. avaruuteen! Nyt tuntuu tuskalliselta ja turhalta muistaa, että ― muutaman käännöksen alla, tuskin suoritettuna tämän auringon pyöreässä vetovoimassa, joka jo pisti itseään kuoleman täplillä, - sinut on kutsuttu jättämään ikuisesti tämä synkkä kupla, yhtä mystisesti kuin ilmestyit sinne! Ja nyt hän edustaa sinulle kohtalostasi selkeimpiä.
xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku RIP van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta.
xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
xxx/ellauri177.html on line 251: No riittää tyhjä puhe, näyttäkää nyt lopultakin närhen näpöttimet! Kun lopulta on muna kahvaa myöten sille meinatussa piilossa, tuntuu kyllä siltä justiinsa kuin olis kotona. Il regardait autour de lui, il murmurait: -- Tu connais tout, tu sais les meilleurs endroits... Elle avait relevé ses jupes, nouées d'un bout de ficelle. Oh! de la pimprenelle! dit-elle brusquement, en se jetant à genoux. Nous allons nous régaler.
xxx/ellauri177.html on line 296: -- Ja miksi rakastat minua? kysyi Albine uudelleen. Hän hymyili, mutta ei vastannut aluksi. Sitten hän sanoo: -- Rakastan sinua, koska tulit yhtäaikaa. Se kertoo kaiken... Nyt olemme yhdessä, rakastamme toisiamme. Minusta tuntuu, että en enää eläisi, jos en rakastaisi sinua. Olet hengitykseni. Hän alensi ääntään ja puhui unessa. -- Emme työnnä sitä sinne heti. Se kasvaa ensin sinun mahallasi. Sen täytyy kasvaa isommaxi, sen on oltava vahva... Muistatko kuinka rakastimme toisiamme! Mutta emme sanoneet sitä. Olemme lapsia, olemme tyhmiä. Sitten eräänä kauniina päivänä se tulee liian pletkuxi, se pakenee sinua... No, meillä ei ole muuta asiaa; rakastamme toisiamme, koska meidän elämämme on rakastaa toisiamme. Albine, heittäen päänsä taaksepäin, silmäluomet täysin kiinni, pidätti hengitystään. Hän maisti tämän sanojen hyväilyn vielä lämpimän hiljaisuuden. - Rakastatko minua? Rakastatko minua? hän änkytti silmiään avaamatta.
xxx/ellauri177.html on line 379: -- Vai niin! näet, mä tein sun pippelistä hyvin pienen. Et edes näytä huomaavan, että olen vielä täällä. Mutta jätät minut tällaiseksi, eikö niin? sylissäsi, koska tarvitsen sinun opettavan minut kävelemään, ja sitten juoxemaan, noin kuvaannollisesti sanoen... Minusta tuntuu, etten enää jaxaisi juuri nyt kävellä, toistamiseen heti ainakaan. Sitten hänestä tuli hyvin vakava. -- Sinun tulee aina rakastaa minua, ja minä olen tottelevainen, työskentelen ahkerasti keittiössä ja ilojesi eteen, jätän sinulle kaiken testamentissa, jopa salaisimmat toiveeni.
xxx/ellauri177.html on line 452: Vittu mikä väpelö toi Serge, ei voi muuta sanoa! Säälixi käy Albiinoa, joka tollaseen tiskirättiin oli erehtynyt lankeemaan. No tähän päättyi kirja III, nyt on enää vika kirja jäljellä, jossa (juonipaljastus) kaikki menee perseelleen ja kaikki kuolevat. Musta tuntuu et mä vedän sen läpi vähän kursoorisemmin. En pidä traagisista lopuista, musta vuohet on kivempia kun ne vaan pukkii toisiaan ja tekee lisää vuohia.
xxx/ellauri177.html on line 729: -- En tiedä. Minusta tuntuu, että kaikki veri suonistani on poistumassa... Juuri nyt, matkallani, ajattelin, että joku heitti olkapäilleni jäisen mekon, joka tarttui ihoani ja joka päästä varpaisiin, teki minusta kivikappaleen... Olen jo tuntenut sen mekon harteillani... En muista.
xxx/ellauri187.html on line 277: Joskus tuntuu että porukoiden elämän tavoite ei ole luokaton yhteiskunta niinkään kuin vaan kivun välttäminen. Ja iankaikkinen elama tietysti, mutta se on jo vaikeampi pala. Fariseuxet uskoo siihen, saddukeuxet ei. Mä en sitä sanottavammin kaipaa. Selkäkipu on kyllä inhottava, sitä ilman voisi olla.
xxx/ellauri201.html on line 52: Pirskatti kun tuo minun vakoseni nyt rupesi vuotamaan, kun näitä parhaita muistoja tässä kertailen! Tiineenä ollessa tuntuu vielä entistä kovemmin heruvan. Ai ai ai, kyllä saakin Reino illalla liukasta tavaraa! Parempi onkin, että on liukas, kun sillä Reinon vehkeelläkin sitä kokoa piisaa. Ei sitten nilelle pääse hankaamaan. Eipä sillä, aina on hyvin meillä luistanut hommat. Meillä, ja minulla muidenkin kanssa. Silloin ennenaikaan. Kymmenen vuotta sitten ja ylikin siellä korvessa kun asuin. Ai ai ai, hyvä olikin, että olen niin hereä kostumaan ja vuotamaan lemmenpuuhissa. Oli se tarpeen Isokukko-Uljaksen kanssa vasitenkin! Siinä sitä oli mies, oikea sonni! Ihan tuo alapää vieläkin kutiaa, kun sitä muistelen. Kyllä varmaan vielä Uljas jaksaa tahollaan miehuustyönsä hoidella, oli se semmoista tekoa! Missä lieneekään, eukkonsa luona vai kylillä vieraan naisen päällä nytkin. Semmoisia ne on monet ukkomiehetkin. Eihän niille yksi riitä.
xxx/ellauri201.html on line 320: Chimamanda Ngozillakin on kirjassa Adiche (Kotiinpalaajat) tosi tuttuja tv-trooppeja, mutta silti ne eivät vaikuta aivan yhtä ilkeästi klisheiltä. Mikä ero? Pidänkö vain toisista klisheistä mutten toisista? Johtuuko se kynäilijän tarkoitusperistä kun se kynäilee noita klisheitä? Jos troopin ei ole tarkoitus tuoda kuvaan kaikkia sen tavanomaisia assosiaatioita, vaan se tuntuu jotenkin ize koetulta, se ei ole ärsyttävä klishee. Jos se taas on kuin joku Nike tai Coke logo tai brändituotemainos tyyliin "I'm loving it!" niin se on vitun ärsyttävä. Esim kun Ifemelun tekee mieli tanssia Obinzen kanssa kotibileissä hitaita, mutta Obinze haluukin vaan juzkata vessanhajuisella pihalla, se voi olla teinipätkän trooppi muze ei tunnu klisheeltä. Kun Stigin pikku-Kalle muka höylää Erikaa kirjoituspöydällä, mieleen tulee vaan se Emmanuelle leffa ja heti tympäsöö: miten klisheistä!
xxx/ellauri202.html on line 111: Jacques kiinnostuu Lisbethistä, orvosta tytöstä joka käy hoitamassa Antoinen taloutta. Lisbeth osaa kääntää saksalaisia runoja ja he myöskin tunnustelevat toisiaan vaatteiden alta, joskin Jacques ilman lihallisia ajatuksia, kun ei sieltä löydy penistä. Kun Lisbeth lähtee setänsä luo. Jacques alkaa itkeä pillittää, muutenkin Jacques on edelleen yliherkkä raivokohtauksia saava lapsi. Hän vierailee Danielin luona saatuaan veljelleen itkuraivokohtauksen. Kun Lisbeth tulee kasvattiäitinsä hautajaisiin, Jacques ja Lisbeth viettävät sängyssä yön. Mitä kaikkea tapahtuu, jää lukijalle avoimeksi, mutta Jacques tuntuu pääsevän poikarakkaudesta tytön makuun ja peilailee itseään aamulla alastomana ja tyytyväisenä tyllerönä.
xxx/ellauri208.html on line 693: Kuule Korppu, minä en usko että se on kamalaa, Joonatan sanoi. Minusta tuntuu, että sulla tulee olemaan ihanaa. Vai ihanaa, minä sanoin.-Onko muka ihanaa maata kuolleena maan alla!
xxx/ellauri209.html on line 47: Ja suomalaiseen kulttuurielämään pätee ihan sama juttu. Luutuneisuus, jämähtäneisyys ja homehtuneisuus sielläkin haisee. Tai ei ehkä nyt suoranaisesti haise, mutta tuntuu nenässä. Eikä se haju välttämättä juuri kulttuurielämästä ole peräisin. Ehka se on alakerran naapurin koira. Tai yläkerran pariskunnan kultakala.
xxx/ellauri212.html on line 147: Lodwickin poliisikomisario lukee Descartesin toista meditaatiota, jossa Reneltä lähtee mopo käsistä. Siinä se sanoo et ainoo asia mistä se on varma on eze itse oleilee. Ja että vaha-argumentti muka osoittaa että hengelliset asiat on varmemmat kuin ruumiilliset. Mitä vittua! Kyllä ruumiilliset on paljon varmempia ja kouriintuntuvampia, ja sitäpaizi tuntuu ihanammilta, esim Sirun naama, tissit ja tuhero. Voi kun sinne pääsis sisään suorana ja pitkänä, kankeana ja tuntoherkkänä. Mutta ei, toinenkin yritys jäi suutarixi. Sirun teräväxi jäänyt masurako vaan jyysti liikaa yrittäneen wannabe makaajan mahan ruville ja mustelmille. Se on muistettava pyöristää asap.
xxx/ellauri215.html on line 43: Sirulle on laitettu pehmentävä vyötärövaate ja se odottaa lemmittyä pötköllään savusaunan perällä. Se tuntuu nyt jo oikein oikeinkin mukavalta runkkunukkena. Kuha istutuspuikko kovenisi edes sen verran että sen saisi työnnettyä sinne. Mutta ei. Nyt puuttuu Sirulta enää raajat, ne ovat kyllä työn alla jo. Seuraavissa kuvissa on vasen käsi mukana, joka tosin tuppaa putoilemaan kovemmassa vauhdissa. Maalarinteippi ranteessa ei pitänyt, sen tilalle tuli musta erkkari.
xxx/ellauri224.html on line 188: Musta tuntuu että Salella oli jäänyt hommat kesken äidin kaa, joka kuoli Salen ollessa 17-vuotias. Sitä se sitten koitti paikkailla ja kosti muille naisille.
xxx/ellauri224.html on line 468: Jos vertaa Saarisen uutta kirjaa hänen 1980-luvun teksteihinsä, Saarista tuntuu kiinnostavan yhä enemmän se osa uomasta, mikä jää kielen ulottumattomiin. Se, mitä ei voi sanoa. Johon ei ylety edes keskisormella. Hän miettii asiaa hetken työhuoneessaan, tuhansien kirjojensa ympäröimänä. ”Olen vähemmän intellektuaalinen kuin silloin, ja tässä mielessä ikään kuin sallivampi jollekin ihmeen reaaliomaisuudelle, jos sitä nimikettä käyttää. “ Kun kipittäjä putos uomasta se ymmärsi kipitellä Ollilan leveille ojille. Siitä tuli Suomen yritysjohdon Sokrates. On se vähän lyhkänen siihen täyspitkään nahkatakkiin.
xxx/ellauri227.html on line 348: Miltä nyt tuntuu kumikaula? Tosi hienolta! Onxmun tukka hyvin? Annika on kilpailuhenkinen som fan. Vittu näitä ruåzalaisia toimittajaämmiä. Inhottavat tyhjäntoimittajat miettii klikkiozikoita. Jaxaakohan tätä lukea.
xxx/ellauri228.html on line 181: Jos lantionpohjan lihasten löytyminen tuntuu vaikealta, jännitä ja rentouta ensin muutamia kertoja vatsa-, reisi ja pakaralihaksiasi- ja yritä sitten uudelleen. Kenties pilkit sittenkin väärällä reijällä!
xxx/ellauri229.html on line 836: Tolta varmaan tuntuu kun on Alzheimeri. On mulla ollut jo jonkin aikaa tollaisia unia.
xxx/ellauri231.html on line 454: Mutta olet liian surullinen minulle. Mutta minusta tuntuu, että olet kyllästynyt minuun nyt.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri234.html on line 306: »Herra majuri, alokkaat Kara ja Lehti ilmoittautuvat vapaaehtoisina palvelukseen.» »Mitä ihmettä, Jaakko ja Jyrki! Minne te olette menossa? No, lepo vain.» Majuri havaitsee edessään sisarensa pojan Jaakon ja tämän serkkupojan Jyrkin. Molemmat ovat sotisovassa, suojeluskuntapuvut yllään ja esiintyvät jämerän sotilaallisesti vaikka ilman housuja. Kumpaakin tuntuu vähän oudostuttavan, kuin hieman peloittavan. Ilmeisesti vaivaa hienoinen epäily siitä, että he kenties eivät olekaan riittävän tervetulleita. Ehkäpä he eivät pääsekään palvelukseen?
xxx/ellauri237.html on line 281: Annelikin pääsisi vaunun 4:nnexi pyöräxi vaan ei lähde. Hyvä niin. Kaikkea kaunista ei aina ymmärrä, kazelee vain ja mahan alla tuntuu hyvältä, ja on niinkuin kaikki pahat jutut lakkaisivat olemasta, on vain jumala ja hyvyys ja... ja... 2 tuuheata majavaa Kaijan lakanoilla ja yksi porsliini. Hän ei olisi kestänyt tämän tunteen tuskallista viehätystä ellei hän olisi kesken kaiken tarrannut open majavaan ja puristanut sitä. Se sattui olemaan lehtori Kaijalaisen, ja hän haistoi sen vielä kauan aikaa jälkeenpäin. Oliko teill hauskaa kysyi Anneli. - Hauskaako? Niin, en osaa sanoa. Se oli SUURI, ihan valtava.
xxx/ellauri237.html on line 283: Eikä siinä kaikki! Nyt tulee Marquetasta suuri julkkis ja laulutähti. Jääköhän tässä mikään koulutytön unelmista puuttumaan? Todennäköisin on poikaystävä, jota Marke tuskin kaipaa kun sillä on 2 majavaa turkislakissa. Miltä tuntuu olla luokan merkkihenkilö ja vielä merkkivaatteissa? Hän lauloi hienosti, rakastamalleen majavalle erikoisesti.
xxx/ellauri239.html on line 793: Luettuani koko ketjun tulin pohtineeksi seuraavaa… Jos epäilty olisi ollut varakkaasta kulttuurisuvusta, niin mitä tämä olisi vaikuttanut mihinkään? Että varakas kulttuurisuku erityisesti altistaa murhille? Että varakkaissa kulttuurisuvuissa ei yleensä tehdä mitään pahaa, joten tämä tapahtuma on äärimmäinen harvinaisuus? Vai että tavallisesta ihmisestä tuntuu paremmalta jos varakkaissa kulttuurisuvuissa ei homma pysy koossa. Todennäköisesti juuri näin. Henrik Tikkanenkin kävi hermoille, alkoi vituttaa kun sen luonnevikaisen juoppolallin kaikki joutavat jaarittelut julkaistiin. Märtakin oli kyllä tosi ärsyttävä.
xxx/ellauri250.html on line 269: Kun narsissi kollapsoituu se räjähtää kuin supernova tai implodeeraa ja siitä tulee black hole. Hyvinpä Nääsbö tietää miltä tuntuu olla psyko.
xxx/ellauri250.html on line 300: Kyllä nää kaikki tuntuu aika omakohtaisesti koetuilta lukiessa Nääsböön aikaansaannosta.
xxx/ellauri250.html on line 882: Nyt olen ollut erossa "rikosmaailmasta" 3 vuotta ja osaan arvostaa elämää joka päivä. Minulla on 2 lasta ja vaimokin joka onneksi jaksaa katsoa minun taistelua huumekoukkua vastaan. Ja tarinan otsikko pohjakosketus viittaa minun kehittyvää subutex/fentanyyli koukkua käytin nasaalisesti 3 vuotta subutexiä ja alkaa mennä 16 mg päivässä. Nyt olen saanut annoksen 8mg mutta olen rikkonut lupauksen jonka annoin nuorena poikana että IV-käyttöä en aloita kuinkas kävikään 2 kk olen piikittänyt 2 kertaa vuorokaudessa. Ja fentanyyli tuntuu olevan lopun alkua olen laihtunut 29kg tämän vuoden aikana jo. Minun on itse lopetettava tai aineet lopettavat minut. Tämä on ensimmäinen tarina jonka kirjoitan 15 vuoteen joten toivottavasti saatte selkoa. Jatkoa tulee.
xxx/ellauri251.html on line 3292: Vladimir Putin käy sotaa länttä vastaan energialla, ja se tuntuu Suomessakin. Hallitukselta odotetaan vastauksia kansalaisten sähköhätään.
xxx/ellauri252.html on line 123: »Tapausten kulku» on keskeistä ja paljastavaa Salamaa v:lta 1975, kirja siitä miltä tuntuu kun maailma on kaatumassa päälle. Tämä kertoo kirjailijalle läheisestä elämänpiiristä, ravintola Hansasta, sen kantakundeista, omasta avioliitosta kirjailijan silmin nähtynä. »Tapausten kulku»> on suomalaisen kirjallisuuden voimakkaimpia ja suorimpia tunnustuksia. Salama tutkistelee itseään, lähimmäisiään, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, yhteiskuntaa ja sen rakenteita, elämänkatsomuksensa vahvuutta, ajan aatteita kolmanteen maailmaan verrattuna, ja kaikki se mikä ei tunnu kestävältä jää syrjään. >>Tapausten kulku» kertoo siitä, miten epäoikeudenmukaiseksi tajuttu oikeudenkäynti vaikuttaa pohjimmiltaan lakia kunnioittavaan ihmiseen, miten se muuttaa hänet. Salama ei säästä ketään ja itseään kaikkein vähiten.
xxx/ellauri259.html on line 495: Miesten seksuaalisten tarpeiden täyttäminen ei ole naisten tai yhteiskunnan velvollisuus. Seksi ei ole kenenkään oikeus – vekottimesta itse määrääminen, turvallisuus ja elämä ilman väkivaltaa sen sijaan ovat. Ei Darwinkaan loppupeleissä välitä tuntuuko koirasapinasta hyvältä. Jos kalan geenit leviää ilman polkupyöriä, on se ratkaisuna yhtä toimiva.
xxx/ellauri261.html on line 61: Liisa Mäntymies Suru, ankara ilo äänikirja ( 0 ääntä) . Rakkaus ei pääty kuolemaan. Kun puoliso kuolee, alkaa matka, joka tuntuu alkuun loputtoman pitkältä. Se on matka itseen ja samalla yhdessä koettuihin hetkiin. Liisa Suurlan (nyk. Mäntymies) esikoiskirja Suru, ankara ilo on tilitys suruajan kahdesta vuodesta, luopumisen tuskasta ja vähitellen jälleen löytyvästä ilosta. Ilo pintaan vaikka syän märkänis.
xxx/ellauri265.html on line 152: Myöhemmin Marianna kysyi minulta, miksi haluan parisuhteen. Vastasin, että tarvitsen parisuhdetta, koska kumppani on minulle mukava peli. Hän hemmottelee minua hyvällä ruoalla. Ja hän on myös hyvin kaunis ja älykäs nainen. Välillä riitelemme. Ensin kaikki on hyvin, ja yhtäkkiä räjähtää. Riitojen jälkeen olen ärtynyt, mutta sitten me pehmenemme puolin ja toisin, ja pian peli kovenee. Siihen auttaa se, että molemmat avaavat riidan todellisia syitä. Yleensä taustalla on pelkoa. Joskus purkaudumme liikaakin, se tekee päästä kamalaa. Joskus ärsyynnyn, jos Marianna yrittää ottaa terapeutin roolin ja analysoida minua vähän ylhäältä alaspäin. Sellainen tuntuu vallankäytöltä, ja reagoin siihen heti hassuilla jonglööritempuilla. Marianna leppyy kuin taikaiskusta.
xxx/ellauri265.html on line 188: Vanhat kilpailuhenkiset yliopiston oikisperseet turisevat sulassa sovussa. Ihmisillä toimii erityinen tuntosarvi väittää Nilkki. Tai toimi. Muistelisin. Tai ainakin musta tuntuu niin. Ihmisellä on oikeus tietoon. Ainakin niin tuntuu Pallosta.
xxx/ellauri268.html on line 231: Kustantajan epäilyxet eivät olleet aivan perättömiä. Esim. Lich Kingistä kertova fan fiction novelli (Christie Golden) on kuin Jane Austenin tai Kinsellan kynästä. Seikkaperäisesti kerrotaan mitä kelläkin on päällä, mitä syödään ja miltä tuntuu eri poikaystävien suudelmat. Yli sata sivua on aherrettu eikä vielä yhtään ainoata kunnon listintää eikä yhtään mehukasta panoa, edes tappeluita tai car chaseja. Hemmetti, jos olisin tän huomannut, en oisi tuhlannut ko. chick lit niteeseen viittäkypää senttiä!
xxx/ellauri287.html on line 296: Juha Mieto, 71, meinasi jo vähentää mämmin syöntiä: ”Mutta tuntuu piru maistuvan”.
xxx/ellauri291.html on line 358: Varmaan toi vikan säkeistön orjameemi ei oikein nazannut päivän teemaan. Nyttemmin lauletaan usein "eläkäämme" mieluummin kuin "kuolkaamme", se tuntuu jotenkin positiivisemmalta.
xxx/ellauri292.html on line 208: Katariinan äiti tuntuu jo varhain valinneen hänen tiensä, sillä viisivuotiaana hän oppi Ave Maria -rukouksen ja alkoi rukoilla sitä portaita kulkiessaan kompastuen jokaisella askelmalla.
xxx/ellauri292.html on line 213: Rippi-isä kuvaa myös Katariinan omistautumista köyhien ja sairaiden auttamiseen, paikoin hyvinkin yksityiskohtaisesti. Joissakin kertomuksissa tuntuu tosin olevan kyse pikemminkin hengellisestä extremelajista kuin laupeudentöistä.
xxx/ellauri295.html on line 230: Kun luin Patin ysärin posttraumaattisen jouzenlaulun ensixi, tuntuu tää kasarin skandaalikirja ize asiassa aika löysältä. Jotain typerää Puolan johdon vaihtamista siinä on, ahneet epäsolidaariset telakkatyöläiset johtavat polakeita takaisin laissez fairen lihapatoihin.
xxx/ellauri296.html on line 73: Kun elämä tuntuu kaoottiselta
xxx/ellauri296.html on line 75: 26 jaetta maadoittamaan, kun elämä tuntuu kaoottiselta. Pamela Piukkapeppu on kirjailija, puhuja ja upheldlife.com -sivuston perustaja, alusta, jolle hän tuottaa hartaus- ja uskomusaineistoja innostaakseen pitämään uskon elämän keskipisteessä. Hän on pastöraalisessa palveluksessa ja saa sixi osallistua muiden tunne- ja henkiseen elämään. Hän elää ja viihtyy Jeesuksessa, kahviloissa ja musiikissa. Hän on kirjoittanut kirjan Living a Deeper Faith: Turtles, Your Relationship with Cod and Live a Fossil Fueled Life. Pamela meni naimisiin täydellisen miehen kanssa ja heillä on kaksi kaunista lasta. Hänet on julkaistu osoitteessa herviewfromhome.com, ja voit seurata häntä osoitteessa upheldlife.com tai Facebookissa .com/upheldlife. Tässä maailmassa sinulla on ongelmia. Mutta ota rohkeasti! (Joh.)
xxx/ellauri298.html on line 76: Testistä on sittemmin julkaistu hieman toisistaan poikkeavia tulkintakäytäntöjä sisältäviä ohjekirjoja, toinen toistaan foliohattuisempia. Tulkinnassa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, millä tavoin piirroksenalku on integroitu valmiiseen kuvaan, sekä piirroksen yleisiin piirteisiin. Piirroksissa ilmeneviä piirteitä voidaan myös pisteyttää, jos siltä tuntuu.
xxx/ellauri298.html on line 144: Romanihenkilö tuntuu jo lopettelevan
xxx/ellauri306.html on line 394: Jos koet itsekästä käytöstä muidenkin taholta, paras tapa toimia on kertoa, miltä tämä sinusta tuntuu, ja yrittää avata nämä viestintäkanavat tilanteen korjaamiseksi. Tee selväxi, että jos joku tässä ansaizee olla izekäs niin se olet sinä ize.
xxx/ellauri307.html on line 139: Onko sinulla vaikea elämäntilanne? Täältä saat apua. Jos kirjoittaminen tuntuu helpommalta kuin puhuminen, aikuisille on Solmussa-chat ja 12–29-vuotiaille Sekasin-chat ja Sekasin Gaming. Jos runkkaaminen tuntuu helpommalta kuin bylsiminen, voit pitää näistä Raijan, Elsan ja Annan hentai gifeistä:
xxx/ellauri307.html on line 145: Näistä onnenpekoista on paha sanoa kenen housuissa ois mieluisinta heilua. Kenties vuoronperään kaikkien. Elsan kaverilla pitää eniten kiirettä, tuntuu jo lopettelevan.
xxx/ellauri312.html on line 393: Maria on jokaisen kotiseurakunnan, jokaisen kristityn perheen äiti. Hän ymmärtää täysin perhe-elämän luonnollisesti yliluonnolliset realiteetit, koska hän eli niitä. Hän tietää miltä tuntuu kun 1 lapsista on käenmunasta.
xxx/ellauri314.html on line 211: Must tuntuu et mä alan puuteroida Helyä.
xxx/ellauri329.html on line 273: "Kaupunki tuntuu edelleen juutalaiselta jollain tavalla, älykkyydellä ja sitkeydellä", hän sanoi. ”En olisi yllättynyt, jos minulla olisi jokin juutalainen syntyperä. Olen aina nähnyt itseni tumpeloitteeksi."
xxx/ellauri329.html on line 285: Gordonilla on tuskin epäilystäkään siitä, etteikö hänen äänensä, eleensä ja kävelynsä näytöllä määritellyt venäjäläisen rivon kielisoittimen soitteleminen ja että eräät fyysiset ominaisuudet tulevat entistä selvemmiksi hänen puhuessaan hänen äidinkieltään. Verrattuna amerikkalaisiin venäläiset ovat sohvahommissa ytimekkäämpiä, tyyliltään stooisempia ja kehonkieleltään raskaampia, hän sanoo ja lisää, että venäjän kielellä näytteleminen tuntuu edelleen hyvin autenttiselta. (Ozerov myöntyi, vaikka venäjänkielisten rivouxien muistaminen on hänelle vaikeutunut. "Ne eivät tartu yhtä helposti kuin englantilaiset", hän sanoi.)
xxx/ellauri329.html on line 343: Kotisivuillaan Aleksijevitš kertoo etsineensä kauan kirjallisuudenlajia, joka sopisi hänen tapaansa ajatella ja katsoa maailmaa. Kaikenlaisten kirjallisten kokeilujen jälkeen hän löysi dokumenttiromaanin, joka tuntui heti omalta. Hänen missionaan on sanoittaa historiaa yksilöiden kautta ja tuoda historiakirjoitukseen erityisesti mukaan tunteet: sen miltä ihmisistä tapahtumahetkellä tuntui ja miltä heistä tuntuu nyt, kun tapahtumista on kulunut vuosikymmeniä. Harva kauheita kokenut pystyy vuosienkaan jälkeen puhumaan näkemästään ja kokemastaan ilman liikutusta. Historia on täynnä tunnetta, jonka perinteinen historiakirjoitus on häivyttänyt olemattomiin.
xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
xxx/ellauri358.html on line 135: Penia ja Poros on yhä harlekiinien päähenkilöt. Poros saa pätäkällä mieluista pillua ja Penia pillua myymällä valtaa ja massia. Jokin tässä tuntuu mättävän, mutta mikä? Mixei miehet lue harlekiineja? Koskako siitinelon päämäärä on ruikkia geenit mahdollisimman monelle, kuten Byzzö niin selkeästi oivalsi? Tärkeintä Byzzölle oli tempoilu, eli tempasta niin montaa naarasta kuin kerkisi.
xxx/ellauri361.html on line 255: Mene rauhallisin mielin vaikeitten ja outojen kohtien ohi kulmakarvojasi nostaen ja samalla ihmetellen, miten monella tavalla eri kulttuureissa sanaa kristillisyys eletään ja ilmaistaan. Jumala näyttää totisesti luoneen meidät vajavaiset ja heikosti komputoivat ihmiset tässäkin suhteessa erilaisiksi! Eli Paavalia lainaten: Kokeilkaa kaikkea ja tarratkaa sitten siihen, mikä tuntuu hyvältä.
xxx/ellauri363.html on line 511: tuntuu siis olevan enemmän vastuussa käytöksestään kuin mielisairas tai
xxx/ellauri376.html on line 176: Mielipaha vähenee toistettaessa, ja mielihyväkin. Kaikkeen kyllästyy, unehen ja rakkauteenkin. Onnellisten päivien pitkää sarjaa ei voi sietää, sanoi Goethe. Onni tuntuu parhaalta epäonnen perästä. Virzakiven poiston jälkeen tunsin hetkellistä onnea. Aikuinen ei syö koiran ja pikkupojan lailla parasta palaa ensin. Jos on huonoja uutisia, on paras aloittaa pahimmasta. Paizi jos vastaanottajalla on huono sydän.
xxx/ellauri376.html on line 270: Olen yrittänyt muuttaa häntä pitkään ja mietin, kuinka tehdä hänestä kaikkien muiden ihmisten kaltainen. Maman vielä nytkin ajoittain antaa minulle kaikkia tarpeellisia neuvoja, ja minusta tuntuu, että Kostya ei ole enää niin outo kuin aluksi. Polinka sanoi ja otti kirjahyllystä George Sandin romaanin "Les Mauprats". - Tämäkö on hyvä? Juu se, Kostja vahvisti.
xxx/ellauri376.html on line 888: Useimmat sielutieteilijät lienevät sitä mieltä, että ei ole eri laatuja mielihyvää (tai mielipahaa). Tämän käsityksen mukaan on makean maun tuottama mielihyvä täysin samaa laatua kuin se, jota ihminen kokee katsellessaan Rafaelin madonnaa, eikä nälästä johtuva mielipaha ole pienimmässäkään määrin laadulleen erilaista kuin rakkaan ystävän poismenon aiheuttama tuska. Rakkaaseen juuri ruiskahtanut mälli tuntuu samalla lailla hyvältä kuin aivastus. Jee-suxen porukoiden mielihyvä leipakyrsästä ja viinimukista ei eroa orientalistien tuntemasta mielihyvästä heidän kazellessaan nakuja orjanaisia ja poikia. Sillä jos hyvät ja pahat eivät olisi samalla viivalla vaan jotenkin ortogonaaleja, miten yxiä voisi lunastaa toisilla? Kaikella on oltava hintalappu kuten isoäidillä, jotta niitä voisi verrata.
xxx/ellauri379.html on line 285: Teppo saa perää My Little Ponylta. Ai saatana kun tuntuu hyvältä. Ja toinen vielä jonossa jahka tulen ensin tähän...
xxx/ellauri388.html on line 164: Tunsin selvästi, että kääntymisen Turskan puoleen, kun se aina tapahtui vasta lankeemisen jälkeen, vähitellen täytyi kadottaa merkityksensä. Huomasin että parempi on rukoilla ekana, niin sitten runkkaushetkestä tuli erityisen makoisa. Se tuntuu parhaalta kun on Jumala naama norsunvitulla samalla ajatuksissa. Muistan, että semmoinen elämä näytti minusta viehättävältä, jos siihen kerran olisi voinut päästä. Mutta parhaalla tahdollakaan ei siihen voinut päästä. Koetin päästä alkuun siten että samalla kun vemputin kertomalla kerroin mielessäni: Jehova, Jehova, Jehova, hetki hetkeltä niin pitkälle kuin saatoin. Mutta ei se juuri tuonut lisää seisokkeja. Mahdotonta oli pakottaa ajatusta eli mielialaa väkisin pysymään. Ja sentähden, kun näin, että ejakulaatio ehdottomastikin häivyttää ajatukset pois Jumalasta, kummastelin, että hän kuitenkin voi vaatia itseänsä aina ajattelemaan ennenkuin auttaa.
xxx/ellauri388.html on line 393: "Sangen monesta nämät mietteet tulevat näyttämään kummallisilta jopa ristiriitaisiltakin. Ja ne ovatkin todella ristiriitaiset, ei kuitenkaan keskenään, vaan ne ovat ristiriitaiset koko elämämme kanssa, ja ehdottomasti tuntuu heräävän kysymys: kumpi on oikeassa, nämäkö mietteet vai miljoonien ihmisten ja minun elämäntapani. Tätä samaa tunsin minäkin sangen suuressa määrässä, kun olin tulemassa siihen vakaumukseen, jonka tässä lausun julki: minä en mitenkään aavistanut, että ajatukseni veisivät minut sinne, minne veivät. Minä hämmästyin omia johtopäätöksiäni, en tahtonut niitä uskoa, vaan uskomatta en voinut olla. Ja niin ristiriitaiset kuin nämä johtopäätökset ovatkin elämämme koko rakennuksen kanssa, niin vastaiset kuin ne ovatkin kaiken sen kanssa, mitä minä ennen ajattelin ja lausuinkin, nyt minun täytyy ne tunnustaa.
453