Istunto tapahtui täysin valaistussa huoneessa, ja sen kulku sujui siten, että prinsessan istuntoja varten teettämä pyöreä pöytä asetettiin meedion ja kulloinkin vuorollaan ”henkiä puhuttelevan” henkilön väliin. Ervastin tulosta ei ollut sovittu. Ensikertalaisena Ervast sai ensin olla kysymysten kohteena. Abendin suorittama henkien puhuttelu tapahtui siten, että hän asetti hengille kysymyksiä ja henget vastasivat pöydällä. Pöytä tie- si Ervastin syntymäajan, sisarten määrän ja nimet, äidin nimen ja kuolinpäivän. Pekka-nimi tosin sai aikaan hämmästyksen, sillä saksankielisen Anna Abendin mielestä se ei sentään ollut mikään nimi, enintään koiran.

Tämä pöytä oli myös kielitaitoinen, sillä se osasi vastata oikein myös Ervastin suomeksi tekemiin kysymyksiin. Istunnosta jäi Ervastille myönteinen vaikutelma. Hänen mielestään spiritistisellä liikkeellä oli tärkeä asema henkimaailman olemassaolon ja kuolemanjälkeisen elämän todistajana.

Toisella kertaa yleisö oli parhaasta päästä yläluokkaan kuuluvia henkilöitä. Ervast oli pukeutunut työmieheksi. Hänellä oli päällään musta villapaita. Kun Ervast katseli toisten hienoja vaatteita, häntä alkoi hävettää. Jälkeenpäin Peters kertoi Ervastille, että eräs venäläinen ruhtina- tar oli kysynyt Karadjalta, ”kuka oli se julma ja ei-puettu ihminen, se puoli-ihminen, joka oli siellä istunnossa”. Siihen tämä oli vastannut: ”Hän ei ole kyllä samanlainen kuin muut ihmiset, mutta totta puhuen hänen pikkusormensa on enemmän arvoinen kuin kaikkien muiden keskisormet yhteensä.”
ellauri401.html on line 361: Petersissä Ervast kohtasi hengenheimolaisensa. He viihtyivät hyvin toistensa seurassa ja pitivät useita kahdenkeskisiä istuntoja, joissa Peters psykometrisoi Ervastin pikkusormea ja kertoi sen synnyttämiä tuntemuxia.
ellauri421.html on line 206: Kommenttipuheenvuorossa Anja Haataja muistutti, että ”vastapuolella kamppaili toinen runoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän purki tuntojaan Taipaleenjoki-nimisessä runossaan: ”Olen nähnyt mä jokia paljon, ja kaikkia muista en. Mutta yksi on – Taipaleenjoki vain purosen levyinen. On vaikeampi yli sen mennä kuin ylittää elämä…”
ellauri421.html on line 1088: Rintaman toisella puolella taisteli neuvostoliittolainen runoilija, Jevgeni Aronovitsh Dolmatovski, joka myös siirsi Taipaleenjoen taisteluiden tuntoja runoihinsa.
xxx/ellauri057.html on line 1220: Ompa romanttista. Romanttisessa, keskuslyyrisessä runoudessa luonnon avulla käsiteltiin sisäisen maailman tuntoja. Luonnon nähtiin kasvavan ja kehittyvän ihmeellisenä, korkeamman heijastuksena kohti täydellisyyttä. Luonnon kuvissa runoilijan oli mahdollista kokea ja nähdä oman mielensä liikahduksia ja ihanteita. Kuten Elina Vaara kirjoittaa runossaan ”Pilvikuvat”:
xxx/ellauri126.html on line 679: Pelokkaina pisaroina emme tajua, ettei valtamereen voi hukkua, ei edes ämpäriin. (Pipa ei pitänyt pisara-sanasta, niiden perheessä se oli peitenimi pillulle. Onnen pipanat kuullostaa myös ällöltä. Pienenä en syönyt puuroa jos se oli jyrkkää tai siinä oli pipunoita. Muistan pitkiä istuntoja lasten syöttötuolissa hämärässä ruokasalissa kylmän puuron ääressä.)
xxx/ellauri138.html on line 255: Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus. Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa.
xxx/ellauri298.html on line 518: Tohtori Grofsin vuonna 2018 saaman aivohalvauksen vuoksi, joka vaikutti hänen puhekeskukseensa ja hänen saamansa kirjeenvaihdon määrään, hän ei pysty osallistumaan teoreettisiin kysymyksiin liittyviin henkilökohtaisiin sähköpostivaihtoihin, lukemaan ja tukemaan kirjoja tai tarjoamaan kliinisiä istuntoja, ml henkilökohtaiset terveyskonsultaatiot, suositukset tai haastattelut. Älä hätäänny, Stan, Sinä olet täällä. Koti. Hys hys. Äiti antaa tutin.
26