ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri111.html on line 880: Salaliittoteoria on pyrkimys selittää haitallisia tai traagisia tapahtumia pienen, voimakkaan ryhmän toiminnan seurauksiksi. Monessa salaliittoteoriassa oletetaan salaliittolaisten olevan hyvin vaikutusvaltaisia ja kieroja sekä taitavia salaliiton toteuttamisessa ja sen salaamisessa. Salaliittoteoreetikot etsivät tapahtumasta ja sen raportoinnista poikkeavuuksia, jotka he näkevät todisteina salaliitosta siinä kun muut voivat nähdä niissä vain tavanomaisia inhimillisiä virheitä tai sattumaa. Salaliittoteoriat hylkäävät tapahtumien ympärille hyväksytyn kertomuksen ja saattavat nähdä virallisen versionkin todisteena salaliitosta.
ellauri348.html on line 455: MINÄ JA MORRISON on elokuva rakkaudesta, riippuvuudesta ja itsepetoksesta. Se on hauska ja koskettava, traagisiakin sävyjä saava tarina kahden todellisuuspakoisen ihmisen kohtaamisesta. Milla on aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnykselle jämähtänyt elämänjanoinen, hieman epätasapainoinen nuori nainen. Milla haaveilee Suomesta pois lähtemisestä ja sitä kautta saavutettavasta onnesta, mutta ei ole valmis tekemään hankkeen eteen mitään. Oman elämän haltuunotto on jäänyt pahasti rempalleen: koulut on jätetty kesken, eikä työntekokaan kiinnosta. Päiväunissa on vain huomattavasti mukavampi elää kuin kohdata ympäröivä todellisuus ja paskaduunit. Mutta onko kummallakaan enää ankaran piehtaroinnin jälkeen voimia tai halua siihen?
xxx/ellauri013.html on line 1053: Konrad oli egoisti. Kiusas kiltin vaimon puolikuoliaaxi ennenkuin kuoli ize. Sen kirjoissa on värilliset vaimot rumia ja tyhmiä. Miehet traagisia sankareita. Konrad oli huono koulussa, hyvä vaan maantiedossa. Tyhmältä se vaikuttaakin. Vanhemmat oli tubisia. Konradille jäi paha omatunto kuin Jimille kun se lähti merille. Vaik Apollo iskä oli sillon jo kuollut. Konrad oli kopea mutta sillä oli huono izetunto, laskukas, Puolan aatelista intelligenzian kautta määrimiehexi. Oivaltavasti sanoo toinen polakki Wikipediassa:
xxx/ellauri139.html on line 1224: Dobroselovasta piirtyy kuva järkevänä ja sivistyneenä neitona. Hän ennakoi Dostojevskin traagisia naistyyppejä, kuten Rikoksen ja rangaistuksen (1866) häväistyä Sonjaa, mutta on myöhempiin sisariinsa verrattuna arkinen. Kirjeissään Dobroselova on yhtäältä torjuva ja kiusaantuu, toisaalta kantaa huolta Devuškinin terveydestä ja pyytää miestä käymään useammin. Dobroselova kertoo myös nuoruudestaan, menetyksistään ja rakkaudestaan ylioppilas Pokrovskiin.
5