ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille.
ellauri258.html on line 122: "Luentokutsut, tutkimus ja Dignity-hanke. Käyn vähintään kerran vuodessa, tai oikeastaan keväisin ja syksyisin, kaikki maanosat läpi. Silloin matkustan pari kuukautta putkeen. Tarjoilija hei. Pääseekö tässä Kämpin tai Yumen wlaniin? Vakioannokseni koostuu sashimista ja spicy tuna makista. Tänään ajattelin kokeilla myös punajuurella värjättyä lohinigiriä ja tonnikalaa. Mun on saatava Kluuvi-maki."
xxx/ellauri059.html on line 624: Timon ei tahdo onnea se tahtoo rahaa. Raha tekee sen tyytyväisexi. Rahalla saa autoja viinaa ja tonnikalaa. Mitä muuta 74-vuotias filosofi tarvizee. No vaimon pehmusteexi, lepotuolin ja läppärin. Puolixi makaavassa asennossa lepotuolissa se antaa läppärin päättää mitä se sanoo seuraavaxi. Jälki on sen mukaista.
xxx/ellauri091.html on line 461: Tuoreimmassa (sic) itsekkyyden kulttuuria edustavassa teoksessaan Ihmisestä, jumaluudesta ja onnesta (2002) Liehu sanoo suoraan sen, minkä on voinut rivien välistä lukea jo hänen runoistaankin: henkilökohtainen onnellisuutemme on suorassa suhteessa kykyymme rakastaa koko juomakuntaa eläimistä kasveihin asti, lukuunottamatta siis esim. sieniä, ameeboja, bakteereja ja viruxia. Niitä ei tarvi rakastaa. On tää vähän eri onnen teoria kuin Timo Airaxisen. Timo ei tahdo onnea vaan rahaa. Ei jumalaa vaan viiniä ja tonnikalaa. Eikä rakkauttakaan vaan sexiä. Se on pakollista.
4