ellauri006.html on line 1303: Job: Te olette kaicki häijyt lohduttajat! Eikö loppua tule näille puheille? Ja jumala, jos olet kuulolla, sinä olet tehnyt minut ryppyisexi ja laihaxi. Ei kiwaa. Ompelin säkin nahan päälle, sarwikin on tomussa. Hauta odottaa, siellä saan kohta pimeässä maata. Mun isäni on mätä, ja äiti, siskot matoja. Mullassa on mulla seuraa.
ellauri006.html on line 1389: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri043.html on line 166: Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.
ellauri163.html on line 118: Mannaa ja varoituxia. Aika koirankoulutusta on nää telttamiesten käytösoppaat, keppiä ja porkkanaa. Muistellaan mannapäiviä ja varoitetaan että ne voivat loppua ellei nokat pysy tomussa.
ellauri269.html on line 821: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä.
xxx/ellauri087.html on line 419: And your quaint Honour turn to dust; ja sun sievä kunnia on tomua; tomussa hyve tahraton
xxx/ellauri104.html on line 996: 5. Moos. 32:23-24 ”Minä (Herra) kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.”
xxx/ellauri177.html on line 655: Hänestä oli tulossa kultaisen kirkon paavi. Piispat, ruhtinaat, kuninkaallisia viittoja raahaavat naiset, hartaat väkijoukot, otsat tomussa, vierailivat siellä, leiriytyivät laaksoon, odottivat viikkoja portilla, ennen kuin he pääsivät sisään. He suutelivat hänen jalkojaan, koska myös hänen jalkansa olivat kultaa, ja he tekivät ihmeitä. Kulta nousi polvilleen. Kultainen sydän sykki hänen kultaisessa rinnassaan musiikillisella äänellä niin selkeästi, että ulkopuoliset väkijoukot saattoivat kuulla sen. Sitten valtava ylpeys valtasi hänet. Hän oli idoli.
xxx/ellauri177.html on line 690: Isä Mouret katsoi häntä hetken. Hän kadehti tätä pyhää unta, joka pyörii tomussa. Hän halusi ajaa kärpäset pois; mutta itsepäiset kärpäset palasivat kiinni veljen violetteihin huuliin, jotka eivät yksinkertaisesti tunteneet niitä. Sitten apotti astui tämän suuren ruumiin yli. Hän astui Paradouhun.
9