ellauri002.html on line 238: Ne on mun toivoni, kun toivoni on mennyt.
ellauri003.html on line 883: Suhun panin toivoni, kyllä kannatti.

ellauri003.html on line 1308: Oi donna, jolta epätoivoni sai voiman,

ellauri008.html on line 1452: Mystikoille oon aina ollut vihainen kuin rakkikoira. En nää siinä päätä enkä häntääkään. En liioin Simonen sepustuksissa armosta, panen toivoni mä painovoimaan. Kai kun en tunne mystisiä tuntoja, nöyryyttä, ei kuiski omatunto, suhisee vaan tinnitus, puuttuu hävelkorva. Pamputan niitä simona kuin sapeli Simonen.
ellauri014.html on line 1715: Hope, blossoming within my heart yhtä sinisilmäisenä mun toivoni
ellauri144.html on line 900: Yo he acumulado mi esperanza Olen kerännyt toivoni.
ellauri408.html on line 779: Harmaa sää. Lääkkeestä huolimatta nukuin yöni huonosti. Hetken aikaa tuntui kuin tukehtuisin, en kyennyt hengittämään sisään enempää kuin uloskaan, veri pakkautui kasvoihini ja suuni oli auki. Minä nousin äkkiä istumaan vuoteessani. Ellen olisi ollut niin hikinen olisin heti tarttunut kynään ja kirjoittanut pari sanaa hautaamisestani. Haluan näet yhä päästä Clarensın kalmistoon, ja yllättävä kuolema uhkaa tehdä toivoni tyhjäksi. Enkö olekin hauras, herkkätunteinen ja haavoittuva?
xxx/ellauri168.html on line 205: "Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu. Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole lopunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua."
xxx/ellauri281.html on line 770: ”Meidän piti juosta ulos autosta ja löytää tie jalkaisin peltojen läpi pimeässä yössä. Se oli vaikeaa, siellä ei ollut verkkoa, meidän piti selvittää missä olimme tähtien mukaan. Se tuntui ikuisuudelta, se oli todellinen koettelemus. Vaeltelimme useita tunteja ennen kuin löysimme tien, piiloutuen ohi kulkevilta ajoneuvoilta ja traktoreilta… Olin menettämässä toivoni. Mietin "Miksi tein tämän? Ehkä olisi ollut parempi mennä vankilaan. Mutta onneksi saavuimme rajalle, jossa vieraat ihmiset odottivat meitä." Silloin oli myöhäistä katua.
9