ellauri004.html on line 1349: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri011.html on line 1017: Samat vastakkainasettelut toistuu moraalijutuissa koko ajan, esim. kaupunki vs. maaseutu, aikuiset vs. lapset, rikkaat vs. köyhät, nuoret vs. vanhat, naiset vs. miehet, hyvät, pahat ja rumat, jne jne. Pitäiskö näistä tehdä joku wikipediatyyppinen luettelo?
ellauri022.html on line 599: Vizikkäästi samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihinkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 601: Samat eat!fuck!kill! tyypin kropleemit toistuu kun tyypit sekoaa, ja niiden reaktiot siihen on aina samat. Apinat on suht yxinkertasia koneita, ja ne menee aina samoista kohtaa rikki. Ne on tyyppivikoja.
ellauri022.html on line 660: Vizikkäästi prikulleen samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihkään punaisista perseistään.
ellauri023.html on line 791: Jahka edellytyxet sille jälleen annetaan, se toistuu ihan samanlaisena uudestaan.

ellauri024.html on line 1356: Trivialiteeteilla terrorisointi on yhteistä von Wrightin esseekokoelmille. Lahjakkaat lapset saa totttelemaan uhkaamalla, että jos et syö kaurapuuroasi, von Wright tulee kertomaan että se on tehty kaurasta. von Wrightin esseet muistuttavat pikkulasten dialogia. Ylistäessään tietoa elämänmuotona se vaikuttaa 3-vuotiaalta, joka neuvoo 2-vuotiaalle, miten istutaan potalla ja mixi se on ihmisen korkein ja puhtain onni. Sama kuvio toistuu. Ensin luonnostellaan älyllisesti heiveröisiä kantoja, joita sitten lempeän lammasmaisesti kritisoidaan muutamasta puutteesta.
ellauri038.html on line 298: Nietzscheä hirvitti Schopenhauerin ajatus, jonka mukaan jokainen ihminen, joka varauksetta hyväksyy elämän, hyväksyy samalla sen, että hänen elämänsä toistuu sellaisenaan loputtomasti. Nietzsche itse piti tätä ikuisen paluun ajatusta ”kauhistuttavana ja halvaannuttavana”, mikäli se ymmärretään kosmologisena totuutena.
ellauri043.html on line 1932:

Silti kaiken melun pohjalta nousee naurunremakan säestämä laulu, jossa toistuu Jeesuxen nimi.
ellauri050.html on line 629: Kaikkein hauskinta HS:n uutisessa oli jenkkitaantumuxen kiukkuinen reaktio tohon neekeriorjan jälkeläisen sepustuxeen. Sehän on vasemmistolaista, punakommarien propagandaa, vaikka ovat mustia. Käpylän pesisjoukkueen PuMun väreissä pelailevat neekerit. Koittavat taas väittää, että kaikki paha on kapitalismin syytä. Niinkuin onkin, mutta ei tässä maassa sitä saa sanoa, se on tabu kuin Vekan kesäloma. Lapsille ei opeteta oikeata propagandaa, sitä satua, että jenkkien izenäisyyspapat oli kilttejä maan isiä, jotka ajatteli kaikkien kansalaisten parasta, vaikka oikeasti ne oli orjanomistajia koko konkkaronkka. No eihän ne neekerit olleetkaan mitään kansalaisia, ne oli hölmöjä lerppahuulia mamuja, jotka ei osanneet edes englantia kunnolla. Tää kaikki toistuu niin samanlaisena taas tämän päivän kansainvaelluxen aikana.
ellauri077.html on line 227: Fraktaalit kuten Sierpinskin kolmio on hyvin yxinkertaisia, mutta kun kuvio toistuu äärettömän pienexi tai suurexi, siitä näyttää äärettömän komplexilta. Sitä se ei silti ole. Sen kaava on yxinkertainen, ja kuvion dimensio on murtoluku.
ellauri079.html on line 54: Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.
ellauri089.html on line 191: On se kumma miten just nää samat mätämäisyydet toistuu miehekkäästä mieskirjailijasta toiseen. On jotenkin pakko. Sellasta Timo Airaxisen essentialismia. Kaikissa Heinleinin henkilöissä on pieni Bob sisällä. Wormfacet mukaanlukien.
ellauri110.html on line 181: Sama kuvio toistuu joka matkalla. Toisella kertaa se rakastaa vai pitäisikö sanoa rakastelee toista rahalooraa, jonka nimeä ei löydy. Pimppiloora förbii kaikki juomat minibaarista.
ellauri110.html on line 720: kokemuksia? "Aiti, äiti on ihanasti sairas poikanne." Sama kertosäe nousee jälleen kuin Casanovan heijari. Mutta äiti on kuollut. Mielen valtaa helpotus. Kirjoitan tapahtuneesta ja muustakin ja klisheet toistuu, toistuu, toistuu.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla.
ellauri155.html on line 547: Seuraaja on sana joka toistuu tänä päivänä usein. Seuraajia, follaajia, kerätään erilaisiin palveluihin. Muinaisissa MySpacessa ja Facebookissa kerättiin ystäviä, mutta nyt kerätään seuraajia.
ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.
ellauri189.html on line 655: Gaseeli (arab. غزل‎, ġazal) on persialainen runomuoto. Siihen kuuluu kaksisäkeisiä säkeistöjä. Ensimmäisen säeparin loppusointukaava toistuu myöhemmin parillisissa säkeissä. Persian runouden hallitsevaa muotoa on käyttänyt muun muassa Hafez. Eurooppalaisessa kirjallisuudessa se oli suosittu romantiikan aikana.
ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty.
ellauri256.html on line 449: Kansalainen rahoitustarkastaja! Anteeksi, että vaivaan teitä. Kiitos... Ei hätää... Odotan... Minulla on teille arkaluontoinen liikeasia: Runoilijan paikasta työelämässä. Puotien ja maa-alueiden omistajien tavoin olen veronalainen ja siitä nyt rangaistaan. Te vaaditte minulta viisisataa puolessa vuodessa ja kaksikymmentäviisi ilmoitusten tekemättä jättämisestä. Työni on mille tahansa työlle sukua. Katsokaa - kuinka paljon menetin, Mitä kuluja on tuotannossani ja kuinka paljon käytetään materiaaliin. Teille tietenkin on tuttu ilmiö "riimi". Sanokaamme, säe päättyy sanaan "isä", sitten rivin päästä tavu toistuu, me laitamme siihin jotakin, vaikka lamzadritsa-tsa. Sanoakseni sen teidän tavallanne, riimi on vexeli.
ellauri288.html on line 531: Balladi kirjoitettu amphibrach, joka koostuu kolme jalkaa. On se linja 72, joka on jaettu 18 jakeita. Kussakin 4 riviä. Amphibrach rytmi luo yksitoikkoisuus, rutiinia murtuu intohimoa tai iloa. Usein toistoja, kahina, kuten meren aaltoja, luo olemassaolon kiertokulkuun. Jae osuu toisiinsa, kuten aaltoja meren hiekkaa, korostaen, että vuosittaiset rituaali. Keisari Way toistuu joka vuosi, mutta hän ei tiedä, mitä tapahtui maailmassa, hän etsii viimeiset: kutsuu omat sotilaat ja lennoilla, kääntyy hänen poikansa ja odottaa hänen saapuessaan. Hänet mitään valituksia sanottuna kukaan kutsuu nimeltä. Tämä on kutsu yksinäinen autiomaassa. Edelleen, muistot entistä erityisiin maantieteellisesti tarkkoja, mutta aika kuluu voitosta tappioon.
ellauri345.html on line 402: Tämä yksilöllisen henkisen elämän yhtenäisyys on luonne. Selkeys sen peruselementtinä erottaa sen kaikkien puhtaasti seksuaalisten ilmiöiden demonisuudesta. Monimutkaisen luonteen antaminen ihmiselle voi tarkoittaa vain hänen luonteensa kieltämistä, joko totuudenmukaisesti tai väärin, kun taas jokaisen pelkän seksuaalielämän ilmiön kohdalla heidän tiedon sinettinä on oivallus hänen luonteensa monitulkintaisuudesta. Tämä näkyy myös neitsyydessä. Ennen kaikkea heidän koskemattomuutensa moniselitteisyys on ilmeistä. Koska juuri sitä, mitä pidetään sisäisen puhtauden merkkinä, on erittäin tervetullut haluta. Mutta tietämättömyyden viattomuus on myös moniselitteinen. Koska taipumus muuttuu ytimessä yhtäkkiä haluksi, jota pidetään syntisenä. Ja juuri tämä monitulkintaisuus toistuu, mitä ilmeisimmin, kristillisessä viattomuuden symbolissa, liljassa. Kasvin tiukat linjat, verhiön valkeus yhdistyvät korvia (sori, nenää) ällöttävän makeisiin, tuskin kasvillisiin tuoksuihin.
ellauri362.html on line 299: Sota-aikainen koulunkäynti eri paikkakunnalla ja perheen isän alituinen poissaolo olivat varmaankin osasyitä siihen, että nuoren pojan maailma järkkyi. Ensimmäisen "eksistenssitilansa" Meri kertoo kokeneensa 1942 matkalla Outokumpuun äidin vanhempien luo. Tämmöinen kokemus minän häviämisestä ja maailman tyhjyydestä unenomaisena toistuu sitten useiden Meren teosten ihmisten tajunnassa. Vuonna 1949 koettu henkinen ahdistus ja traumaattinen vaihe toistui 1954, kuitenkin lievempänä.
xxx/ellauri027.html on line 1041: Tässä pitkänlännässä sepustuxessa toistuu ihan Eskin izensä muotoilemina käytännössä kaikki ne pointit, jotka sen adeptit on muualle juhlakirjaan keränneet. Sieltähän ne on voinu ne sit kopsia, jos ei muuten muistaneet enää kuin ne kaxi pointtia kolmesta. Glow-how niillä kai kuitenkin oli tallella, mikähän sen puoliintumisaika on. Vanheneminen ja parasta-ennen päivä on nykyään sisäänrakennettu kaikkiin tuotteisiin, onhan ajateltava myös valmistajan ja myyjän etua. No sit eiku uudestaan luennolle tai Pafoxelle.
xxx/ellauri027.html on line 1322: ”Minua tosin häiritsee, miten usein jää tajuamatta arvojen ja faktojen ero, ja että ne sekoitetaan keskenään. Virhe toistuu jatkuvasti.” Humen giljotiinilla on töitä. Ja Aulinin korkkiruuvilla.
xxx/ellauri068.html on line 454: Oidipus-juoni Grimmin “12 poikalasta” sadussa toistuu Kikkelimyrkytyxen Saderusetissa, ja minä kuzun sinut kazomaan sitä lurkissa Disneyssä. “Veljexet olivat täynnä sitä, ja halasivat tyttöä kyrvät ojossa"” Mary Hamilton Fry, 1912
xxx/ellauri128.html on line 48: Jos Darwin oli oikeassa (ja olihan se tietysti) että apinaa motivoi se kolmisointu EAT! FUCK! KILL! sillä erotuxella että naaras/koirasapinoilla on eri lisääntymisstrategia, niin Vaakun tiiliskivestä löytyvät töräyxet voi jakaa noilla menetelmillä noin kuuteen osioon, joissa toistuu koko ajan samat synonoomit. Valtaosa siteerattuja on koiraita. Niin aina. Tehdäänpä taulukko.
xxx/ellauri136.html on line 215: Tekotapojen kuvauksissa toistuu uhrin ”retuuttaminen” ja väkivalloin aloillaan pitäminen. Kuudenneksessa tapauksista mainittiin suoranainen nyrkillä lyöminen ja/tai potkiminen.
xxx/ellauri228.html on line 372: And all will be repeated, all be re-embodied, Ja kaikki toistuu, ja syntyy uudestaan,
xxx/ellauri239.html on line 356: Mutta minkä helskutin tautta Anne Holtin päähenkilö on tollanen monivammanen, vitun pelihullu pillunnuoleskelija? No lipsuttaja Anne on izekin, mutta onko se myös pelivammanen? Anne Holt alkaa vähitellen vaikuttaa yhtä ilkeältä ämmyrkäiseltä kuin Laahusjaon väkäleukainen kassaletukka joka vaati tarkastaa meidän tyhjän ostoskassin kaupassa. Vittu jos tää toistuu niin mä sanon kassalle: hei et tarkastanut vielä kassia kunnolla. Vedä se päähäsi niin näät paremmin, ja oot enemmän izes näköinen. Ja voit sitten antaa mun rahat takaisin ja viedä nää rupuset roinanne takas hyllyyn, täältä mä en enää osta mitään.
xxx/ellauri252.html on line 495: Martin Beck oli Pirkon ikäinen eli 17v talvisodan aikana. Pakoili ruåzin izepuolustusvoimia yhden jos toisen tekosyyn nojalla. Dåliga lungor, psykisk insuffisiens, vad mer. Saman ikäinen kuin se puolalainen konekääntäjä ex-Leningradista. Tai naapurimme Kauko-Paavo Talasniemeltä. Kaikki ne on vainajia, laatikossa kuten lehmädandu Charlotten hautajaisleikissä. Nazoja ja nokitusta, typeriä esimiehiä. Että tääkin toimistokukkoklishee toistuu samanlaisena joka krimikirjassa. Mutta tää on omaperäsempi insertti:
xxx/ellauri293.html on line 711: Kuumien käsien harhakäsitys on uhkapelaajan harhaanjohtamisen vastakohta. Kun henkilö uskoo, että menneisyydessä usein esiintynyt tapahtuma todennäköisemmin toistuu tulevaisuudessa, niin sarja jatkuu. Tämä virhe on erityisen yleinen urheilussa. Esimerkiksi, jos jalkapallojoukkue on jatkuvasti voittanut muutamat viimeiset pelit, joihin se on osallistunut, niin usein sanotaan, että se on "kunnossa", ja näin ollen jalkapallojoukkueen odotetaan säilyttävän voittoputkinsa. Suvixet asensivat Wokun putkit käyttäytymistaloudellisesti..
35