ellauri007.html on line 996: Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?
ellauri026.html on line 64: - Kieli ei ole oikeastaan vakavaa. Se on leikillistä ja hauskaa. Lorussa ei ole suurta juonta, jossa kerrottaisiin lapsille opetus, vaan siinä todellakin hauskutetaan itseä ja lasta. Toki luovuutta ja muistiakin samalla kehitetään.
ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
ellauri032.html on line 269: Thomas Hobbes on ehkä hieman kesymmän näköinen (nojaa, ei sittenkään) kuin Calvin, mikä kyllä sopis Lassi-ja Leevisarjixiin: Leevi on ystävällisemmän näköinen, ja pörröinen, ei angstaa yhtä paljon, ja vetää kotiinpäin selkeästi ovelammin - tää nazaa todellakin hyvin.
ellauri043.html on line 4954: Mun rinta laajenee. Ennen tuntematon riemu laskeutuu mulle ihan sielun pohjalle! Onpa kaunista! Onpa todellakin kaunista!
ellauri050.html on line 132: mä olen todellakin kuulolla.
ellauri051.html on line 939: 355 These are really the thoughts of all men in all ages and lands, they are not original with me, 355 Nämä ovat todellakin kaikkien ihmisten ajatuksia kaikissa aikoina ja kaikissa maissa, ne eivät ole alkuperäisiä minulle,
ellauri051.html on line 1193: 600 Ah this indeed is music -- this suits me. 600 Ah tämä on todellakin musiikkia - tämä sopii minulle.
ellauri062.html on line 985: Mutta jos valtio todellakin ankarilla rotulaeilla huolehtisi siitä, että kaikki siittäminen (mieluusti keinosiemennys) on varmasti siveellistä; jos nuorten ja vanhempienkin kisailut, joissa niin moni on käräyttänyt siipensä, korvattaisiin tarkoin valittujen valioyksilöiden postiluukuista kolahtelevilla kutsuilla spermanluovutukseen, en silti itse haluaisi olla noiden etuoikeutettujen joukossa. En luovuttaisi spermaani edes postiluukusta. Syön mieluummin vaikka ize.
ellauri062.html on line 1066: Siveiden miesten olisi siis vain purtava lammasta ja kestettävä kaikki naisten ja näiden miespuolisten apureitten heihin kohdistama, aina vain tungettelevammaksi käyvä seksuaalinen häirintä; ikään kuin kaikki vika todellakin olisi miehessä eli "katsojan silmässä". Tämän Weiningerin masokistisen ohjelman halusi von Liebenfels korvata aivan vastakkaisella, sadistisella proggixella, joka aloitetaan pistämällä naiset kuriin. Vasta sitten voi hänen mukaansa mies ehkä onnistua kuksimaan myös kaveria kuten Parsifal.
ellauri063.html on line 343: Turhaa keekoilua. Toisen aivoilla ajattelu tarkoittaa meemien nielemistä pureximattomina, se että ottaa ympäristöstä kokonaisia ajatuskökkäreitä ja niihin nivoutuneen termistön. Ja JUURI TÄTÄ tekee Jaakko huolimatta väitetystä yli-juonikkuudesta. Ton kaiken lainaamansa jargonin mukana se nielee valtavia harha-ajattelun ja vika-asenteiden möhkäleitä. Ne luiskahtavat alas liukkaasi, sen huomaamatta ollenkaan. Ja kohta se laulaa samaa laulua kuin laakamato, joka todellakin ajattelee nielemänsä heimoveljen aivoilla ihan kirjaimellisesti. 200M kärpästä lainaa sille parviälyä.
ellauri067.html on line 316: Uspenski: Lisää uspenskilaista hapatusta sano hienostorouva. Uspenskista on jo paasaus. Sille tässä osoitetaan sinänsä oikeansuuntainen ajatus, että kukaan ei saa aikaan mitään, kaikki vaan tapahtuu. Se vaan tulee. A ja B ei ole eri pelaajia vaan yhtä velloskelevaa massaa. Sanooko Uspenski todellakin jossain noin? Right on Uspenski! Tai josse oli Tomppa ize, Right on Tomppa!
ellauri072.html on line 396: Nuoret vanhemmat onnettomimpia - Oheinen kuvio osoittaa, että globaalissa perspektiivissä lapsettomat ovat todellakin onnellisimpia. Kun tarkastellaan kaikkia ikäluokkia yhdessä, yhden lapsen vanhemmat ovat keskimäärin hieman lapsettomia onnettomampia; kahden tai kolmen lapsen vanhemmat ovat likimain yhtä onnellisia kuin yhden lapsen vanhemmat, ja neljän tai useamman lapsen vanhemmat ovat onnettomimpia.
ellauri074.html on line 629: Mieheni määräsi tämän korjaamaan "ryhtiään" ja on kulunut noin 8 tuntia päivässä 2 viikon ajan (anna tai ota). Hänen alkuperäinen palautteensa oli, että hänen "alaselänsä" tuntui paremmalta, mutta "yläselkä" sattui / kipeä. Tämä tapahtui viikon kuluttua ja hänen sii- "selkänsä" säätämisen takia. Toisella viikolla ylemmän "selän" asennon arkuus on vähentynyt. Mielestäni tämän pitäisi olla osa odotuksia, kun hoidetaan erek- "ryhti"kysymyksiä - se pahenee ennen kuin siitä tulee parempi mentaliteetti. Hän näyttää todellakin kasvaneen tuuman, koska "ryhti" on ehdottomasti parantunut :) Kaiken kaikkiaan hän ajattelee, että se toimii niin kuin on tarkoitus ja on toistaiseksi tyytyväinen!
ellauri088.html on line 287: Inhosin sitä, että Jumala jätti poikansa rukoilemaan hirvelssä tuskissa eikä alentunut vastaamaan hänen avunpyyntoihinsä. Kyilä, koko kertomus masensi minua. Entä ylösnousemus: hirveästi piinattu ruumis, joka palasi elämään? Kuolleista nousseet pelottivat minua, en saanut yöllä unta. Miksi kokea kuolema, jos sen jälkeen tulikin takaisin ja eli ikuisesti? Ja mitä järkeä oli 1kuisessa elämässä kuolleista herätettyjen ihmisten joukossa? Oliko siină todellakin kysymys hyvityksesta - eikö se pikemminkin ollut sietämättömän kauhun tila? Ei, ei, taivaissa asuva rakkaudeton Isà oli aivan samanlainen kuin Matteuksen ja Luukkaan jakeiden rakkaudeton isä, joka antaa kiven, käärmeen tai skorpionin nälkäiselle pojalleen, joka pyytää leipää. Jos olisin keskustellut asiasta oman isäni kanssa,olisin vahingossa saattanut livauttaa: tämä isähän on vielä pahempi kuin sinä.
ellauri115.html on line 645: Tässäpä mielenkiintoinen ajatusnyrjähdys. Eziis nimenomaan izerakkaat tyypit mielellään antaa läpyjä jollekulle mesenaatille? Oliskoon se todellakin niin? Kai se olis jonkinlaista transferenssiä, ne tekee jumalansa selfiestä ja voi siten palvoa omaa naamaansa jumalan lammen pinnasta? Kyllähän esim. jääkiekkofanit pullistuu ihan hirveesti jos ja kun Suomen joukkue voittaa kultamitalin? No ei hopeakaan ole häpeä, muttei kukaan sen tähden hyppää Havis Amandan syliin tai kolera-altaaseen.
ellauri131.html on line 482: Dokumentin päätyttyä olin täynnä energiaa, inspiraatiota ja voimaa, vaikka hetki sitten olin ollut valmis kaatumaan sänkyyn, kun jokaista raajaa särki väsymyksestä. Ja enkä edes liioittele yhtään! Tämä mielestäni on mitä mainioin todiste siitä, että meidän mieli ja energiataso vaikuttaa todellakin kaikkeen ja mitä tietoisempi olemme tästä vaikutuksesta, sen enemmän meillä on voimaa muuttaa sitä haluamaamme suuntaan.
ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911.
ellauri155.html on line 741: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri162.html on line 567: Uudistetun maailman perijänä Noah tekee lähes kaiken oikein, mutta hän on vain pieni hidastetöyssy matkalla kadotukseen. Ihmisen laskeutuminen täydelliseen jumalattomuuteen, itsestäänselvyys perisynnin vuoksi, etenee vielä nopeammin Nooan kuoleman jälkeen, kun rutto, jotka nyt paljastuu epäjumalanpalvonnaksi, vaatii koko ihmiskunnan uhrikseen (3.99-326). Alethian kolmas osa alkaa klo 3.326 Abrahamin syntymällä, "taivaan arvoinen mies" (vir dignus caelo). Hänen tehtävänään on johtaa kansansa ja todellakin koko ihmiskunta takaisin todellisen Jumalan pariin. Abrahamin kertomus pääsee vasta alkuun, mutta Abrahamin tehtävän lopullinen menestys ennustetaan juonipaljastuxena. Kuten edellä todettiin, runo päättyy Sodoman tuliseen katastrofiin.
ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.
ellauri181.html on line 67: On olemassa useita pieniä palasia raporttiin akatemia. Kertojan ja Rotpeterin impresario , outo keskustelu Rotpeterin ja vierailijan välillä, sekä (väliaikaisesti hullun) ensimmäisen Rotpeter-opettajan kirjeen alku, on outo kohtaaminen. Ihmisen apina on tämän tarinan ensimmäisen persoonan kertoja, hän vain unohtaa uskomattoman inkarnaationsa puolet ja kommentoi niitä. On kuitenkin merkittävää, että nuoruuden muistot eivät ole enää tämän I: n käytettävissä; he ovat tukahdutettuja. Tämä heijastaa traumaa hänen väkivaltaisesta sieppauxestaan alkuperäisestä tilastaan. Kaiken kaikkiaan tarina ei tule esiin kokemisen, vaan narratiivisen ja reflektiivisen izen. Koska kertomus on ensisijaisesti suunnattu arviointiin ja arviointiin, ja todellakin melko korkeammasta näkökulmasta, koska Punaisen Pietarin horisontti kattaa eläimen ja ihmisen olemassaolon, luonnollisen vaiston ja hengellisen kurinalaisuuden, vapauden ja sosiaalisen organisaation. Rotpeterin kommentit eivät koske vain hänen omaa tarinaansa, vaan myös kuvan, jonka ihmiset tekevät izeään.
ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
ellauri189.html on line 296: Minä menisin ehdottomasti rintamalle tappamaan vihollista, joka aikoo tunkeutua Suomeen. Sota on todellakin on pöljä asia ja en tue sitä, mutta jos joku aikoo tunkeutua meidän maahan tavoitteenaan vallata se ja liittää omaan valtioon tai muuten vain tuhota se, niin minä tasan tarkkaan menen rintamalle ja tapan niin paljon vihollista kuin vaan tilanne vaatii. Haluan olla Suomalainen enkä minkään muun maalainen. Muualla ei saa edes kunnollista Havaijin leikettä, tiedän, olen käynyt aurinkorannalla.
ellauri189.html on line 346: Niin onko todellakin niin että tämä pienien kansojen asuttama Suomi, jonka oma historia, ei mitenkään ihmeemmin poikkea muiden maiden historiasta. Oikeuttaa jatkuvaan kissanhännän vetoon, tuon isomman naapurin kanssa.
ellauri189.html on line 372: Onko todellakin niin ettei tuota tappelua haluta välttää, vaan haluamalla halutaan vuodattaa verta ja päästää mielipuolinen pahan tahto irti.
ellauri214.html on line 354: Mutta koska näiden rivien käsiala ei lainkaan muistuttanut käsialaa, jolla koko muu vihko oli kirjoitettu, kustantaja pitää oikeana arvelua, että joku toinen henkilö on myöhemmin lisännyt yllä mainitut rivit, sitäkin suuremmalla syyllä, kun hänen (kustantajan) tietoonsa on tullut, että herra Tshukatshurin todellakin heitti lusikan nurkkaan aprillipäivän iltana. KONEC.
ellauri240.html on line 417: Mitä ihmeen propagandaa tämä nyt on? Ei Suomessa ole tuollaisia ongelmia toisin kuin jossain Afrikassa. Täällä meilläpäin feministit ovat enimmäkseen vain katkeria miehiin pettyneitä ylimielisiä miesvihaajia, eikä mitään naisten tasa-arvon kannattajia. Oikea tasa-arvo on sitten sitä kun sukupuoleen suhtaudutaan todellakin neutraalisti, niin että se on täysin merkityksetön tekijä, eikä siitä tarvitse tehdä suurempaa numeroa suuntaan kun toiseenkaan. Tasa-arvon asia ei korjaannu sillä että naisten asemaa aletaan ylikorostaa eri tilanteissa. Menköön Afrikkaan tai Lähi-itään jakamaan kirjojaan, siellä voisi olla enemmän tarvetta. (👍 Hyvin sanottu: 4)
ellauri241.html on line 418: As a real woman, lineal indeed Kuin aikuinen nainen, suoraviivainen todellakin
ellauri257.html on line 116: Juutalainen Felix Dreizin ja David Guaspari kirjassaan The Russian Soul and the Jew: Essays in Literary Ethnocentrism käsittelevät antisemitismiä ja osoittavat Gogolin kiintymyksen "Venäjän ja Ukrainan kulttuurissa vallitseviin juutalaisvastaisiin ennakkoluuloihin". Léon Poliakovin teoksessa " Antisemitismin historia " kirjoittaja toteaa, että " Taras Bulban "Jankelista" tuli todellakin venäläisen kirjallisuuden arkkityyppinen juutalainen. Gogol maalasi hänet äärimmäisen hyväksikäyttöiseksi, pelkurimaiseksi ja vastenmieliseksi, vaikkakin kykeneväksi olemaan kiitollinen vähästäkin. " Taras Bulbassa on kohtaus jossa juutalaiset heitetään jokeen, kohtaus, jossa Taras Bulba vierailee juutalaisten luona ja pyytää heidän apuaan, sekä kertojan viittaus siihen, että juutalaisia ​​kohdellaan yleisinhimillisesti eli varsin kehnosti.
ellauri257.html on line 685: Halu ja tylsyys ovat todellakin ihmiselämän kaksoisnapa, kuittaili Iisakin avatar Dovid Grein, izexsensä nimittäin Hudson-joella s. 40 himoitessaan Annan paxuhkoja nilkkoja. Se tiesi kutenkin että ruikattuan pussillisen siementä Annan kaikkeinpyhinpään kaikki tympäsisi taas. Omne animal triste post coitum, paizi kukko sekä apina.
ellauri263.html on line 540: Tapauksesta on myös toinen versio, jonka mukaan Metrovich olisi ollut laivalla Blavatskyn kanssa ja saanut surmansa räjähdyksessä. Kolmannen version mukaan Metrovich todellakin kuoli Kairossa, mutta kuolinsyy oli myrkytys, jota on epäilty myös salamurhaksi. Isä Metro tiesi liikaa ja hänet vaiennettiin.
ellauri267.html on line 1085: Muurahainen. Ajattelen todellakin, että jos minut viedään mukaasi...
ellauri267.html on line 1145: Muurahainen. Jos olisin kuollut kunniallisesti, maineeni todellakin olisi kuulostanut kovalta, mutta en olisi koskaan kuullut räjähdystä: - Tule, älä tee itsestäsi luonteeltaan huonompaa kuin olet; pelastaakseni henkeni, olisit tyytyväinen, jos lupaan mitä tahansa.
ellauri267.html on line 1157: Mor. Voisit todellakin sormitella vuokraasi etukäteen; mutta se tekee miehestä sairaan aviomiehen ikuisesti. Ajattele, avioliitto on tuskallinen kutsumus, kuten tulet todistamaan; Hallitse tulojasi niin säästäväisesti kuin pystyt, niin löydät vaikean tehtävän tehdä vielä vuoden lopussakin ja silti elät kunnollisesti. Unohdin kertoa teille, että minulla on orja valmiina pylväsportille, jossa on kaksi hevosta valmiina satuloituna. Jätän hänelle Alcoranin, se riittää hänelle; sen jokainen sivu on kultaa ja timantteja. – Jos sinulla on sinnikkyyttä ja rohkeutta –
ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.
ellauri277.html on line 211: Vasta kun juot hiljaisuuden virrasta, laulat todellakin Elvis Presleyn tavalla.
ellauri286.html on line 382: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
ellauri297.html on line 479: Meidän on palautettava Jeesuksen esimerkki kaikkien aikojen suurimpana kommunikaattorina, jopa suurempana kuin Nokian sisäänheittotuote. Ajattele, että jos Jeesus kukoisti kenenkään mittapuun mukaan taivaassa, niin hän ei taatusti kukoistanut maan päällä, pikemminkin nuupahti. Hän luopui siitä, mikä sai hänet kukoistamaan, kasvotusten yhteydessä itsensä kanssa, ei varmistaakseen ympärillään olevien kukoistamista; todellakin, Hänen lähimmät seuraajansa teloitettiin Hänen tähtensä, aivan kuten Hän profetoi.
ellauri309.html on line 865: todellakin) ja niiden hämmentynyt lopettaminen kuluttajien/jälleenmyyjien vihaa
ellauri310.html on line 566: kuolemansa jälkeen, sille on todellakin nauranut sellaiset merkittävät
ellauri317.html on line 314: Pushkin oli impulsiivinen mies jonka ballit ei pysyneet housuissa ja sentakeen se taisteli monia kaksintaisteluja. Hänen kohtalokas kaksintaistensa oli todellakin toinen kerta, kun hän haastoi Georges d´Anthèsin, venäläisen kaartin ranskalaisen upseerin, kunniansa pilkkaamisesta. Vitun mamut sähläävät taas pyssyjen kanssa karzalla, veri lentää. Lakukeppi ja ranu. Savunaama kylmeni, ranun permis ei edes heilahtanu.
ellauri321.html on line 349: Suurin osa maailman johtavista mediayhtiöistä on yhdysvaltalaisia ​​yrityksiä. Medialla on todellakin tärkeä rooli amerikkalaisten jokapäiväisessä elämässä. Yhdysvalloissa kuluttaja vietti keskimäärin yli 790 minuuttia eli YLI 13 TUNTIA PÄIVÄSSÄ  tärkeimpien tiedotusvälineiden nauttimiseen (https://www.statista.com/statistics/278544/time-spent-with-media-in-the-us/). No voi helvetti en paremmin sano!
ellauri322.html on line 472: Sieni-omaisuuksia alettiin tehdä sodan aikana; ihmiset todellakin näyttävät olevan sienilajin jäseniä, ja se röyhkeä vulgaarisuus, jonka äkillinen vaurauden tulva tavallisesti tuottaa tavallisten ihmisten mielissä, on täällä hyvin silmiinpistävää, mikä on ristiriidassa monien emigranttisiirtolaisten surujen kanssa, jotka ovat kaatuneet, pudonneet kartanoiden korkeuksista, sellaisia ​ onnenpyörän ylä- ja alamäkiä. Monet siirtolaiset ovat urheasti kohdanneet sellaisen täydellisen olosuhteiden muutoksen, jota tuskin voi verrata, vetäytymällä arvokkaasti palatsista tuntemattomaan koloon, mutta suurempi joukko vaeltelee kaikkialla, loiston haamuja, St. Louisin ristit tarkoituksella esillä, täysi päättäväisyys toivoa, "vaikka taivas ja maa ovat siellä, missä heidän halunsa risteävät". Ja kuitenkin hyvä kasvatus leimaa herrasmiestä, ja kunnian ja herkkyyden tunteet näyttävät olevan sielun suuruuden tuotetta verrattuna likaisten prosenttisenttihammastajien nyyhkyviin katseisiin.
ellauri325.html on line 503: Putin todellakin haluaa Donald Trumpin voittavan. Venäjällä on ymmärretty, että jos Trump voittaa, USA:n sotilaallinen tuki Ukrainalle loppuu silmänräpäyksessä, hän kommentoi Iltalehden haastattelussa.
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
ellauri332.html on line 67: "On todellakin ihan ok olla kylästynyt ja väsynyt." Sanoisipa joku edes joskus niin. Mutta ei. Aina vaan syyllistetään ja haukutaan tosi rumasti.
ellauri332.html on line 605: Persialainen historian asiantuntija Kaveh Farrokh kyseenalaisti Persepoliksen polttamatta jättämisen ja huomautti, että elokuvassa "Kreikkalais-amerikkalaiset joukot esitetään tyypillisesti hyvin järjestäytyneinä, kurinalaisina ja niin edelleen, ja mikä on erittäin huolestuttavaa, on se, että ns. Persialaiset esitetään kohtaamassa makedonialaisia, näette heidät turbaanoituina. Turbaanit eivät ole edes persialaisia ​​esineitä [...] Heidän armeijansa ovat täysin järjestäytymättömiä. Ei edes tiedetä, että persialaisilla oli todella univormut. He marssivat kurinalaisena joukko-osastona [sic], ja musiikkia todellakin käytettiin. Ääliöt, Persia oli suurvalta ennen kuin kreikkalaiset edes kexi narusandaalit ja lampaansuolikondomin.
ellauri333.html on line 534: Britannian juutalaiset ovat olleet ahdistuksen ja pelon tilassa Hamasin Etelä-Israelissa 7. lokakuuta tekemien julmien murhien jälkeen. Juutalaisten vielä julmemmila kostoiskuilla ei ollut asiassa osaa eikä arpaa. Antisemitistiset tapaukset ovat lisääntyneet yli 500 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja jokainen päivä tuo lisää saenneita sanoja. Hartfordshiressä takeawayn omistaja heitti asiakkaita kuppeilla ja lautasilla huutaen: "Emme palvele juutalaisia." Hertfordshiressa mies ryntäsi ryhmän ohi juutalaiskoulusta kotiin kävelevän tyttöjen ohi ja sanoi: ”Mikä tämä on, juutalainen kävelytie? Vapaa Palestiina, paskiaiset." Hampshiressä luokkatoverinsa sanoi eräälle juutalaiselle pojalle: "Tuen Palestiinaa, haluan tappaa kaikki juutalaiset." Hamasia tukevat mielenosoituxet toivat Cruellalle mieleen Irlannin mellakat. Jotkut juutalaiset ovat tällä hetkellä niin ahdistuneita, että he ovat kiitollisia Bravermanin ilmeisestä tuesta. Poliisi todellakin on vasemmiston puolella.
ellauri335.html on line 355: >>Siitähän on jo päiväkausia. Ja nyt ne ihmisosat ovat tuossa minun sohvapöydälläni.>>> Norma Jean ravisteli epäuskoisen näköisenä päätään. >>Minä nyt todellakin suosittelisin, että sinä pistäisit kerrankin töpinäksi ja hoitelisit tämän ulos talostani.
ellauri336.html on line 255: Rav MosheAharon Sternin mukaan kuitenkin yksi poikkeus on olemassa: Kun lapsi toimii chutzpan kanssa tottelematta vanhempiaan sisarustensa läsnäollessa. Tämä käytös osoittaa kaikille lapsille, että heidän vanhempiensa sanat eivät merkitse mitään. Mitä k´neged mitä, vanhemmat voivat rankaista tätä lasta julkisesti. Hänen nuhteleminen sisarustensa läsnäollessa osoittaa, kuinka ankarasti käyttäytyy chutzpadikia vanhempia kohtaan. Jopa näissä tapauksissa vanhempien tulee varmistaa, että lapsi todellakin toimi chutzpasta. Jotkut lapset ovat liian nuoria ymmärtämään, että heidän käytöksensä oli chutzpadikia, ja toiset ovat saattaneet oppia tämän käytöksen ystävältä. Liian hätäinen rankaiseminen voi johtaa lapsen tarpeettomaan hämmennykseen ja pysyviin emotionaalisiin arpeihin.
ellauri336.html on line 533: Vaikka saatat todellakin päästä eroon ja leikata kulujasi, olet kuitenkin valehdellut ja osoittanut lapsillesi, että valehtelemalla voi saada rahaa. Kuinka vanhemmat voivat tehdä vaikutuksen nuoriin, etteivät he koskaan lausu shekeriä, jos he itse puhuvat valheellista lastensa edessä, missä se heille sopii? Vanhempien tulee jatkuvasti korostaa ja osoittaa, että emes, rehellisyys kaikissa olosuhteissa, on seikka, jota on tavoiteltava, hinnasta tai olosuhteista riippumatta.
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri342.html on line 205: Kun Vedene ilmestyi kokoonpanon keskelle, hänen laakerinsa ja komea ulkonäkö sai aikaan melkoisen hyväksynnän murinan. Hän oli upea Provencesta kotoisin oleva mies, vaaleapäästä kiharat hiukset ja pieni ohut parta, joka olisi voitu tehdä siitä hienoja metallilastuja, jotka ovat pudonneet hänen kultaseppäisänsä taltasta. Huhu onko kuningatar Jeannen sormet joskus leikkinyt sillä vaalea parta. Vedenen majesteettiudella oli todellakin loistava puoli; hänellä oli kuningattareiden rakastamien miesten turha, hajamielinen katse. Siinä päivänä, kohteliaisuutena kotimaataan kohtaan, hän oli vaihtanut omansa Napolilaiset vaatteet vaaleanpunaiseen, punottuun takkiin Provencen tyyliin, ja Camarguen valtava ibis-pilvi leimahti hänen hupussaan.
ellauri345.html on line 252: sillä se on todellakin ansaittu;
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri345.html on line 508: Voi todellakin sanoa, että jos hän oli sokea jollekin, se oli juuri tämä. Niille, jotka edelleen näkevät Ottilien olemassaolon osoittavan nuoruuden elämää paatosessa, joka erottaa sen kaikista muista, vain hänen kauneutensa kohtalonsa kautta saattoi Goethen sovittaa tähän näkymään, jota hänen luontonsa kieltäytyi hyväksymästä. Tähän liittyy outo ja jokseenkin lähdemäinen viittaus. Toukokuussa 1809 Bettina kirjoitti Goethelle kirjeen, jossa käsiteltiin Tirolin kansannousua ja sanoi: "Kyllä, Goethe, tänä aikana asiat olivat minulle täysin erilaisia... keskipisteenä ovat pimeät salit, jotka sulkevat sisäänsä profeetallisia monumentteja mahtavista kuoleman sankareista. muistaakseni raskaat aavistukseni... Oi, liity minuun" tirolilaiset "... se on runoilijan maine, että hän takaa sankareille kuolemattomuuden!"
ellauri345.html on line 514: Haluaminen on ainoa poikkeus. Sillä sovinnon näyttäminen saattaa todellakin olla toivottavaa: se yksin on äärimmäisen toivon talo. Niinpä hän vihdoin irrottautuu hänestä ja kirjan lopussa oleva "kuinka kaunista" kuulostaa vain vapisevalta kysymykseltä kuolleille, jotka, jos koskaan, eivät herää kauniissa, vaan siunatussa maailmassa. Elpis on viimeinen alkuperäisistä sanoista: siunauksen varmuus, jonka rakastajat kantavat kotiin novellissa, vastaa lunastuksen toivoa, jota pidämme kaikkien kuolleiden puolesta. Se on kuolemattomuususkon ainoa oikeus, jota oma olemassaolo ei saa koskaan sytyttää. Mutta juuri tämän toivon takia ovat paikallaan ne kristillismystiset hetket, jotka loppujen lopuksi - aivan toisin kuin romanttiset - ilmestyivät yrityksestä jalostaa kaikkea peruskerroksen myyttistä. Tämä nasaretilainen olento ei ole, vaan rakastajien päälle laskeutuvan tähden symboli, joka on sopiva ilmaus siitä, mitä mysteeri asuu teoksessa tarkassa merkityksessä.
ellauri349.html on line 579: Ja niinpä todellakin! Nytpä ällistytän teidät aivan kuoliaaxi! 90-luvun jälkipuoliskolla alkoi Eskin täydellinen kääntymys ei ainoastaa salapastorixi (kaippari oli ollut seurakuntanuori vuosia!), vaan aivan täyspainoisexi talousliberaalixi. Epäilyttäväxi keskustalaisexi se tiedettiin jo vanhastaan, mutta nyt nähdään että se ei jäänyt siihen. Eskin 20-vuotiaana Russel-tuuballa väitellyt feikki ihmelapsi Pekka Himanen paljastettiin HS kuukautisliitteessä sharlataanixi ja laitoxen opetuxen taso pohjanoteerauxexi. Juuri kun Eski luuli kaiken olleen ei vain hyvin vaan mahtavasti viuhuessaan tähtenä laitoxen käytävällä! Eskin yritysvalmennuxen nostattama yrittäjähenki ja yleinen startup-innostus toimi valtavana peräruiskeena ja energialähteenä koko maalle. Eskin kamuixi ilmaantui heti nippu pahamaineisia konnia, kuten Jorma Ollila ja Pentti Kouri. Kouri-kaupoilla äkkirikastunut maailman paskin Nalle enää puuttui kööristä. Mihkä se Pentti Kouri kuoli ennenaikaisesti? Kouriko se liian ahkerasti massia?
ellauri349.html on line 652: Laskennallinen ajattelu on ajattelutapa, joka "on tullut hallitsemaan planeettaa ja jota pidetään usein ainoana laillisena tapana suhtautua asioihin. Itse asiassa se ei määrää vain sitä, kuinka asioihin suhtaudutaan, vaan myös sitä, mitä ne pohjimmiltaan ovat. Se väittää, että se mikä on, on sitä, mikä voi näyttää laskettavalta, tilattavalta ja viime kädessä manipuloitavalta" (Moore, 2019, s. 126). Selvennykseksi todettakoon, että tämä ajattelutapa on todellakin tarpeellinen ja siinä on etunsa, mutta Heideggerin tärkein huolenaihe on, että se ylittäisi muita ajattelutapoja ja päätyisi ainoaksi tavaksi suhteuttaa asioita.
ellauri371.html on line 501: Pidätys ensiepäiltynä. Meillä on rikollisuutta, jolloin pidätetään ensimmäisenä enemmän tai vähemmän perusteltu epäilty: on mahdotonta pelätä aina kun tapahtuu virhe, anna siihen mahdollisuus masinoimalla poliittisesta toiminnasta epäiltyjen pakeneminen tai rikos, josta todellakin saamme ne kiinni ilman armoa. Jos se on vielä mahdollista, tietyllä venymällä lopeta motivoivien syiden pohtiminen tuomalla peliin yksinkertaisia ​​rikoksia, silloin ei jää mitään tekosyytä niille, jotka käsittelee asioita, joista kukaan muu kuin oikea hallitus ei voi ymmärtää mitään. Eikä kaikki hallitukset ymmärräkään todellista politiikkaa.
ellauri373.html on line 634: Ja tämä kansa on Israel, joka mm. näistä kansoista on todellakin korkeampi tyyppi
ellauri377.html on line 204: Marian evankeliumin viimeinen kohtaus voi myös todistaa, että Maria on todellakin Maria Magdaleena. Leevi, puolustaessaan Mariaa ja hänen opetustaan, sanoo Pietarille: "Varmasti Vapahtaja tuntee hänet erittäin hyvin. Sillä hän rakasti häntä enemmän kuin meitä." Filippuksen evankeliumissa samanlainen lausunto esitetään Maria Magdaleenasta
ellauri377.html on line 218: "Hra Valentinuksen seuraajat, jättäen kaiken pelon, toivat esille omia sävellyksiään ja kehuivat, että heillä on enemmän evankeliumeja kuin meillä todellisuudessa on. Heidän rohkeutensa on todellakin mennyt niin pitkälle, että he antavat äskettäisen koostumuksensa nimeksi Totuuden evankeliumi, vaikka se ei ole millään tavalla sopusoinnussa apostolien evankeliumien kanssa, joten mikään heidän evankeliuminsa ei ole vapaa jumalanpilkasta. Sillä jos se, mitä he tuottavat, on totuuden evankeliumia ja erilaista kuin ne, jotka apostolit ovat meille välittäneet, niin jos välitätte voitte tästä oppia, kuinka itse Raamatusta voidaan osoittaa, että se, mikä on peritty apostoleilta, ei ole totuuden evankeliumia vaan alternatiivista."
ellauri381.html on line 555: Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriön 9. osasto allekirjoitti 27. joulukuuta 1952 "käskyn nro 9. /2 - 41731" , jonka perusteella vankeusajan päätyttyä A.I. Solženitsyn lähetettiin maanpakoon. Kuten hän väittää, häntä "pidettiin leirillä vain muutaman päivän", sitten hänet "otettiin jälleen vankileirille". Ja hän kirjoittaa: "Pavlodarin, Omskin, Novosibirskin siirrot välähtivät jälleen... Omskin siirrossa hyväluonteinen vartija, joka soitti toisilleen työasioissa, kysyi meiltä viideltä Ekibastuzista: 'Mikä jumala rukoilee puolestanne ?' - 'Ja mitä? Ja minne?' – piristyimme heti, kun huomasimme, että paikka oli hyvä. 'Kyllä, etelään', vartija ihmetteli. Ja todellakin, Novosibirskistä meidät käännettiin etelään... Dzhambulin asemalla meidät poistettiin vaunuista... Siinä se linkki!... Helmikuun loppu on, täällä Irtyshillä on nyt kovaa - mutta täällä on lempeä kevättuuli."
ellauri384.html on line 346: Poliittisen yhdistyksen, joka on suvereenisin yhdistys, on pyrittävä eettisesti korkeimpaan hyvään. Tärkeää tässä on se, että aristoteelinen etiikan käsite – ja todellakin suurin osa hänen Nikomakean etiikasta – keskittyy omenahyveen luonteeseen ja kehitykseen. Aristoteleen mielestä etiikka ei ole määrättyjen sääntöjen noudattamista, vaan pikemminkin asennetta, joka tulee kehittää korkeimman hyvän saavuttamiseksi, jota hän nimittää onnexi (eudaimonia).
ellauri390.html on line 121: Kun kylän miehet ja naiset tahtoivat ensimmäisenä keväänä avustaa maisteriystäväänsä pernan istutuksessa ja vanhan lavan päältä mättäsivät siementä vakoon oikein porvoonmitalla, menivät avustusväen silmät pyöreiksi, kun maisteri sanoo vakaasti: Ei nyt käy kontoon! ja selittää sitten, että perunansiemenet pitää istuttaa niin harvaan, että hänen runsaasti puolikyynäräinen letkunsa sopii siemenväliin. Naiset katsahtivat merkitsevästi toisiinsa ja supattivat jotakin maistereista letkuista ja pirttiviljelyksestä koettaen yhä vain salavihkaa käyttää siementä runsaammin. Mutta maisteripa el antanutkaan perään, tarkkasipa tyystin, että siemenväliä todellakin tuli parrun pituudelta. Miehet sitten mukautuivat tähän uuteen perunain istutustapaan helpommin, vaikkakin kylän mukavasanainen seppä käänti maisterin mälliä poskessaan, ruiskautti pitkän syljen izekin ja tuumasi mulkuntäyteisellä äänellä: Taisi nyt maisterilta tulla vika pisto. Mutta annas - kun perunasato sitten kurjattiin, olivat kyläläiset sen runsaudesta aivan ihmeissään. Visu seppä taas pyöräytti mälliään ja lausahti yksikantaan jotain mukanokkelaa tyyliin "pieni kaunis kanala" ja "Santtu-sika".
xxx/ellauri027.html on line 1346: Se riittää muillekin elukoille, mixei se riitä apinalle. Ja sekin sitten loppuu aikanaan, valot sammuu haju jää. Siinä todellakin on kaikki, ja hyvä niin. Pane se piippuusi ja polta läski viininlipittäjä.

xxx/ellauri104.html on line 925: 2. Tällä kertaa kirjoitat seitsemänkymmentä kertaa: ’Jumalaa ei todellakaan ole olemassa.’ Ja jos et kirjoita, sinä ja vanhempasi joudutte todella suuriin vaikeuksiin!’ Lapsi rukoili jälleen vanhempiensa kanssa. Sitten hän palautti toisen paperin, johon oli kirjoittanut seitsemänkymmentä kertaa: ’Jumala on todellakin olemassa!’ Opettaja oli vimmoissaan lukiessaan paperia, hän huusi:
xxx/ellauri113.html on line 203: Hyvä esim: maapallo on käymässä meille liian pienexi, sanoo egoistis-narsistinen Tapani. Päinvastoin! Meistä on tullut maapallolle liian iso rasite. Sietää soveltaa E.Saarisen suhteellisuusteoriaa: ei suurenneta pesätonttia, vaan pienennetään termiittitiheyttä. Intel on tukenut minua 25 vuotta, siitä sille suuret kiitoxet Hi Google! Thanx Siri! Much obliged Segway --- AARGH! Mein Leben! Pääsin tähän saavutuxeen sisäisen paloni ansiosta. Käytän aivojeni käyttöliittymänä Facebookia. (Tästä mainoxesta oli sovittu Silverfishin kaa, se kuuluu meidän läpimurtotähdenlentodiiliin.) Sillä seuraajani pysyvät ajan tasalla uusimmista teorioistani. Käytän sitä vielä täältä pilvenlongalta, please tune in! Internet yhdistää meidät kaikki kuten Matrix-leffassa, olemme neuroneja jättimäisissä sähköaivoissa. Ja kun älykkyysosamäärä on sen mukainen, mihin emme kykenisi? Voimmeko edes luoda niin isoa kiveä ettemme jaxa sitä nostaa? Kaikkien pitää palvoa tiedettä kuin jotain jumalaa. Hei Pekka, voitit vedon, Hawking silinteripäisine virkaveljineen on todellakin kotoisin mustasta aukosta!
xxx/ellauri126.html on line 43: Lähdet paikan päälle pällistelemään, mikä moisen mekkalan aiheuttaa ja todellakin olet valmis myös avaamaan suusi, jos se on tarpeen. 4%
xxx/ellauri126.html on line 846: Dokumentin päätyttyä olin täynnä energiaa, inspiraatiota ja voimaa, vaikka hetki sitten olin ollut valmis kaatumaan sänkyyn, kun jokaista raajaa särki väsymyksestä. Ja enkä edes liioittele yhtään! Tämä mielestäni on mitä mainioin todiste siitä, että meidän mieli ja energiataso vaikuttaa todellakin kaikkeen ja mitä tietoisempi olemme tästä vaikutuksesta, sen enemmän meillä on voimaa muuttaa sitä haluamaamme suuntaan.
xxx/ellauri149.html on line 268: Bulevardin leivoskahvien jälkeen on paiskottu innostuneen hurmion vallassa töitä etenkin tuon toisen aivolomatapahtuman kokoon kuivattamiseksi. Vaikka aikataulussa pysyminen onkin välillä vaatinut luuriin loimuamista syysyössä, on tiimissä ollut koko ajan fiilis, kuin asiat vain lözähtelisivät itsestään hauskapussiin. Viimeinen palanen kuitenkin puuttuu vielä: lähtisitkö sinä todellakin Larskan naurettavaan retrettiin Sysmiöön mieluummin kuin meidän kanssa limalomailemaan hulppealle Saarisselälle?
xxx/ellauri170.html on line 526: Sitten tapahtui kauheita. Joku rando Twitterissä julkaisi leikillisen kyselyn siitä, tulisiko Ukkolan seuraavassa Pressiklubin lähetyksessä vetää päähänsä aasinhattu, Perussuomalaiset rp -puolueen lippalakki, Ku Klux Klanin kaapu vai Eri Keeper -pullo. Ukkolaa itseään ei twiittiin ollut tägätty. Tämä oli törkeää vainoamista ja nettikiusaamista, sillä karnevalisaatio kohdistui muuhun kuin Sanna Ukkolan hyväksymään ja riidattomasti naurunalaiseksi designoituun kohteeseen. Ukkola veti tästä Eri Keeperin nenäänsä, kiskoi kalkkunakondorin peräpäästä punotun sotapäähineen päähän ja kävi välittömästi sananvapaustaistoon julman vitsailijan harjoittamaa huumorin ja ilmaisunvapauden väärinkäyttöä vastaan. Itseään huumorin- ja suhteellisuudentajuisena pitävä Ukkola jäljitti vitsailijan työpaikan esimiehen ja lähetti tälle sähköpostia, jossa vaati puuttumista em. Eri Keeper -vitsiin, mikä on todellakin normaalia, henkisesti tasapainoiselle ihmiselle ominaista toimintaa tilanteessa, jossa heidän omista pointittomista vitseistään lasketaan leikkiä.
xxx/ellauri173.html on line 807: "Päätelmä on todellakin harhaanjohtava ja syvällinen", hän mutisi hymyillen, "mutta minusta tuntuu, että minun pitäisi aina löytää itseni hieman liian yksinäisexi tajuttoman Eevasi seurassa.
xxx/ellauri173.html on line 828: "Herra Ewald", jatkoi Edison, "varmasti olet jaloin luonto, jonka olen tavannut taivaan alla. Erittäin paha tähti on heittänyt valonsa sinuun ja johdattanut sinut rakkauden maailmaan: siellä unelmasi on pudonnut, siivet murrettu, pettymyksen tuovan naisen henkäykseen, jonka lakkaamaton dissonanssi herättää joka hetki eloon pistävän tylsyyden, joka polttaa sinut ja on välttämättä kohtalokas sinulle. Kyllä, olet yksi niistä viimeisistä suurista surullisista ihmisistä, jotka eivät uskalla selviytyä tällaisesta koettelemuksesta huolimatta heidän ympärillään olevista esimerkkeistä, jotka taistelevat sairautta, kurjuutta ja rakkautta vastaan. - Ensimmäisen pettymyksen tuska oli sinussa sellainen, että luulet olevasi vapautettu siitä lähimmäisiäsi kohtaan, - koska halveksit heitä, koska he ovat antautuneet elämään tällaisten kohtaloiden ruoskan alla. Perna on heittänyt käärinliinansa ajatuksiesi päälle ja nyt tämä vapaaehtoisen kuoleman kylmä neuvonantaja lausuu korvassasi sanan, joka vakuuttaa. Olet pahimmillasi. Kysymys on vain tunteista sinulle, olet juuri ilmoittanut sen minulle selvästi; Siksi kriisin lopputulos ei ole enää edes epäselvä. Jos ylität tämän kynnyksen, se on todellakin pieni kuolema: se näkyy välittömänä koko henkilöstäsi, ei vaan molosta.
xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri174.html on line 106: Näin sanoen Edison sytytti sikarinsa vaaleanpunaisen kamelian tulisessa sydämessä. - Mitä ! Onko todellakin tämä satakieli, jonka sielun kuulen, kuollut? mutisi lordi Ewald. - Kuollut! sinä sanot? "Ei aivan... koska ammuin sen sielun", sanoi Edison. Herättelen sen sähköllä: se on vakavaa spiritualismia. Eh ? "Ja ilmaus siitä, että neste on täällä enää muuta kuin kaloria, voit sytyttää sikarisi tällä vaarattomalla kipinällä, tässä samassa hajustetussa valekukassa, jossa tämän linnun sielu laulaa, melodinen valo. Voit sytyttää sikarisi tämän satakielisen sielussa. Ja sähköasentaja käveli pois painaakseen useita numeroituja kristallipainikkeita pienessä kehyksessä, joka oli kiinnitetty seinään ovea vasten.
xxx/ellauri174.html on line 219: Neiti Evelyn edusti minulle alkeellisimman yhtälön x:ää, koska tiesin siinä kaksi termiä: Anderson ja hänen kuolemansa. Useat hänen tyylikkäät ystävänsä olivat vakuuttaneet minulle (kunniansa vuoksi!), että tämä olento oli todellakin kaunein ja rakkain lapsi, jota he olivat koskaan salaa himoineet taivaan alla. Valitettavasti (katso kuinka voin!) en tunnistanut niistä kuvauxista mitään nimenomaista piirrettä, edes epäilyttävässä muodossa, jota he kiirehtivät vannomaan minulle siellä niin myönteisesti.
xxx/ellauri174.html on line 304: Jos pyydämme anteeksi pyhäinhäväistystä, asetamme heidän viereensä esimerkiksi yhden niistä hyvin yksinkertaisista nuorista tytöistä, joiden posket muuttuvat ruusuisten aamujen väriksi nuoren rakkauden ensimmäisten pyhien sanojen jälkeen, huomaamme ilman vaivaa, että sana "kaunis" on todellakin imarteleva, jos on kyse tämän puuterin, tämän meikin, tämän tai tuon tekohampaan, tämän tai tuon väriaineen, tämän tai tuon väärän punoksen, punaisen, vaalean banaalin kokonaisuuden määrittämisestä tai ruskeaverikkö, - ja tästä väärästä hymystä, ja tästä väärästä katseesta ja tästä väärästä rakkaudesta.
xxx/ellauri174.html on line 359: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri174.html on line 438: No, muovi-Alician -tulevaisuuden, todellisen Alician, sielusi Alician kanssa et enää käy läpi mitään steriilejä ärsytyksiä... Se on todellakin odotettu puhe – ja jonka kauneus riippuu sinun ehdotuksestasi – mihin häneltä tulee vastaus! Hänen "omatuntonsa" ei ole enää sinua kieltämässä, vaan siitä tulee sielun näytelmä, jota melankoliasi pitää parempana. Pystyt herättämään hänessä ainoan rakkautesi säteilevän läsnäolon, pelkäämättä tällä kertaa, että hän alkaa inttää vastaan, kieltää unelmasi! Hänen sanansa eivät koskaan petä toivoasi! Ne ovat aina yhtä yleviä... kuin inspiraatiosi herättää ne. Silikonin kanssa sinun ei ainakaan tarvitse pelätä väärinymmärrystä, kuten live-tilassa: sinun on vain kiinnitettävä huomiota sanojen väliin kaiverrettuun aikaan. Sinun on jopa turhaa artikuloida sanoja itse! Hänen tahtonsa vastaa ajatuksiisi, hiljaisuuksiin.
xxx/ellauri174.html on line 616: "Kuullisitko sinua, rakas Edison, pitäisi uskoa, että tällä Androidilla on käsitys äärettömästä! mutisi lordi Ewald hymyillen. "Hänellä on vain se yks paikka", vastasi insinööri vakavasti; Eli ilman puheen juhlallisuutta, leikkisällä tavalla, sanalla sanoen. Hänen puheensa herättävät siis älyllisen vaikutelman, joka on paljon silmiinpistävämpi kuin ajatukset tavanomaisesta vakavuudesta tai jopa ylevästä. "Anna minulle esimerkki tällaisesta kysymyksestä?" kysyi lordi Ewald. Todista minulle, että se voi todellakin piilottaa ulkonäöltään - millä tahansa tavalla - äärettömän käsitteen? "Ilolla", sanoi Edison. Ja lähestyen nukkujaa: "Hadaly", hän sanoi, jos oletamme, että mahdottomuuden vuoksi eräänlainen jumala, vanhanajan kaltainen, näkymätön ja kohtuuton, metaversumin eetterissä, yhtäkkiä antaisi vapaan lennon meidän puolellamme maailmoihin, jollekin salamalle, joka on luonteeltaan samanlainen kuin se, joka elävöittää sinua, mutta joka on ennennäkemättömän suuri ja jonka läpäisee energia, joka pystyy neutraloimaan vetovoiman lain ja räjäyttämään koko aurinkokunnan syvyyteen, kuin pussillisen omenia? - Hyvin? Hadaly sanoi.
xxx/ellauri174.html on line 620: Näiden silmien juhlallisuus antaa positiivisesti sielun tunteen. Nykyään hyvätapaiset naiset osaavat ainutlaatuisen, maallisen, tavanomaisen ja todellakin hurmaavan (se on sana) kazeen, jonka avulla he voivat ajatella intiimihuoliaan näyttäen syvästi pohtivilta. Se on klischeistä, mutta niinhän se onkin.
xxx/ellauri175.html on line 133: Tämä nainen – elävä mielikuva voittajan Venuksen linjoista – häikäisi. – Muistutus jumalallisen marmorin kanssa ilmestyi välittömästi, niin silmiinpistävänä, niin kiistattomana, että näky aiheutti jonkinlaisen salaperäisen hämmästyksen. Se oli todellakin tämän valokuvan alkuperäiskappale, joka oli loistanut neljä tuntia aikaisemmin heijastavassa kehyksessä.
xxx/ellauri175.html on line 247: "Minun on täytynyt nähdä ne, todellakin?" hän sanoi.
xxx/ellauri175.html on line 352: "On todellakin myöhäistä", sanoi lordi Ewald sytyttäen sikarin, "ja sinun täytyy olla uninen, Alicia? "Kyllä, haluaisin levätä vähän!" hän sanoi.
xxx/ellauri175.html on line 488: Hän tarttui hänen käteensä: se oli Alician käsi! Hän hengitti niskaan, näyn sorrettua helmaa: se oli Alicia! Hän katsoi silmiin... ne olivat todellakin silmät... vain katse oli ylevä! Mekko, ilme,... ― ja tämä nenäliina, jolla hän pyyhki hiljaa kaksi kyyneltä liljaposkillaan, -- se oli todellakin taas hän... mutta muuttunut! tulla lopulta sen kauneuden arvoiseksi: idealisoidun identiteetin.
xxx/ellauri175.html on line 725: "Tässä on ainoa kysymys, jonka haluaisin esittää sinulle", jatkoi lordi Ewald. "Keritte minulle naispuolisesta avustajasta, henkilöstä nimeltä rouva Any Sowana… joka näyttää mallinnetun, todellakin mittaavan, mallinnetun, jäsenestä jäsenelle ensimmäisten päivien aikana kyllästyimme elossa.
xxx/ellauri175.html on line 768: Siitä lähtien kaikki toimenpiteeni oli laskettu ja toteutettu huolellisesti löytääkseni itseni jonain päivänä sellaiseen asemaan, että jollekin pelottomalle sydämelle yritän saavuttaa sitä, mitä olemme saavuttaneet. Koska, - tämä on huomioitava! - kaikki ei ole kimeeristä tässä olennossa! Ja se on todellakin tuntematon olento, se on todellakin ihanne, todellakin Hadaly, ― sähkön verhojen alla, ― tässä naisellista ihmisyyttä jäljittelevässä hopeahaarniskassa, ― ilmestyi sinulle: koska, jos tiedän rouva Andersonin, Vakuutan teille, etten tunne Sowanaa!
xxx/ellauri175.html on line 818: Siellä, kun herätät hänet vanhassa linnassasi, näet - ensimmäisestä kupista puhdasta vettä ja ensimmäisestä imeskelytablettien juhlasta lähtien - näet, millainen taitava haamu ilmestyy sinulle! Heti kun Hadalyn käyttötarkoitukset ja läsnäolo ovat tulleet sinulle tutuiksi, kerron sinulle, että sinusta tulee sen vilpitön keskustelukumppani, sillä jos olen fyysisesti tarjonnut sen, mikä siinä on maallista ja illusorista, tuntematon sielu on asettunut päällekkäin. töihini ja sisällyttäen itsensä siihen ikuisesti, on, uskokaa minua, laskenut näiden pelottavien ja suloisten kohtausten pienimmätkin yksityiskohdat taiteella, joka on niin hienovarainen, että se todellakin ohittaa miehen mielikuvituksen. Mutta muista! älä ala heti sitä bylsiä, odota se kolme kuukautta joka on vanhassa testamentissä säädetty pakanoilta ryöstetyille vaimoille, että voidaan varmistua ettei ne ole ennestään jo paxuna.
xxx/ellauri177.html on line 657: Ja hän jatkoi haaveiluaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt asioita näin kirkkaassa valossa. Kaikki näytti hänestä nyt helpolta, hän piti itseään niin vahvana. Koska Albine odotti häntä, hän liittyisi häneen. Se oli luonnollista. Aamulla hän oli todellakin naittanut Onni-klovnin Rosalien kanssa. Kirkko ei kieltänyt avioliittoa. Mixei sitten mennä naimiaisiin Albinen kaa? Eikö hän ollut hänen kumppaninsa, hänen alistuva palvelijansa, se, jonka Jumala lähetti hänelle, jottei hänen miehisyytensä kuivuisi yksinäisyyteen? Lisäksi he olivat sukulaisia. Hän oli edelleen hyvin hämmästynyt, ettei hän ollut ymmärtänyt sitä heti, ettei hän ollut lähtenyt hänen kanssaan, kuten velvollisuus vaati.
xxx/ellauri178.html on line 195: Jimmy Metcalf hetkinen kekä se nyt oli? Ainiin se oli se Helenin hongkongilainen paha mies, joka jaxoi aina nousta maasta uuteen erään, toisin kuin eräs intohimon professori. Olixen esikuva tää tuntematon New Orleansilainen runoilija Jim Metcalf? Olisko Pili todellakin pitänyt tällästä säälittävää seppoa saavuttamattomana roolimallina? Tokkopa.
xxx/ellauri187.html on line 342: Lukiosta hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuutta. Hän tunsi heti olevansa kotona, mutta tekemisen puute ahdisti häntä. Sofia ahdisti opiskella kirjallisuudesta, koska olisi halunnut jo kirjoittamaan. Kun hän pääsi lopulta opiskelemaan teatterikouluun dramaturgiaa, koki hän vihdoinkin vapautuneensa. Oppilaille annettiin vapautta, joka sai Sofin tajuamaan, että hänellä todellakin on lupa kirjoittamiseen. [Höh, eikös se mennyt niin että päästyään teatterikouluun Sofi huomasi pian olevansa väärässä paikassa kun siellä piti jumpata extrovertisti ja noudattaa reaaliaikaisesti käskyjä kuin koulussa. Sofi oli liikunnallisesti lahjaton nyhverö joka halusi vaan nykrätä ja kirjoittaa. Kirjallisuuden opiskelu ei napannut sen enempää, joten kesken jäi sitten nekin opinnot. Sofi puuttuu Nilkin 2017 humanistitallista, siellä on vaan se Kimmo joka työnsi päänsä itätytön perseeseem ja sai pahan aknen. Väärään paikkaan työnsi sekin päänsä. Kasvonsa menettänut mies. Lomasysmäläisen palkinto vlta 2014.]
xxx/ellauri230.html on line 700: Kyllä, todellakin, Japani myöntää edelleen 13-vuotiaalle lapselle täydet oikeudet suostua seksuaalisiin tekoihin aikuisen kanssa (se on yhtä alhainen kuin Burkino Faso ja Niger). Tämä on sinänsä järjetöntä, kun otetaan huomioon, että Japanissa asuvaa 13-vuotiasta pidetään seitsemän vuotta liian nuorena edes menemään supermarkettiin ja ostamaan olutta tai tupakka-askia, mutta jos hän haluaa mennä rakkaushotelliin 50-vuotiaan muukalaisen seurassa, niin se on ehdottomasti hänen oikeutensa tehdä niin. Kyllä olisi syytä viinan ja tupakan oston alaikää johdonmukaisesti alentaa!
xxx/ellauri235.html on line 361: "Oodi keväällä" tai pikemminkin Leucocholy eli mania, mutta on myös joskus isäntänä "toinen laji, todellakin musta, jonka olen silloin tällöin tuntenut, jossa on jonkin verran Tertullianuksen uskon sääntöä Credo quia lehetetlen est [uskon, koska se on mahdotonta]; sillä se uskoo, ei, on varma kaikesta, mikä on epätodennäköistä, joten se on vain pelottavaa; ja toisaalta sulkee pois ja sulkee silmänsä mahdollisimmilta toiveilta." Graylle on jo ominaista näkemys, jota "Oodissa keväällä" puoltaa eräs suojelijahahmo:
xxx/ellauri259.html on line 187: Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijatohtori Jarno Hietalahden analyyttinen, intohimoinen ja kantaaottava teos Ihmisyyden ytimessä osoittaa, että humanismista todellakin kannattaa kirjoittaa. Hietalahti kirjoitti muutama vuosi sitten Huumorin ja naurun filosofia -teoksen. Nyt hänen raikas ja railakaskin teoksensa esittelee filosofisen humanismin perusajatuksia sellaisilta ajattelijoilta kuin Protagoras, Erasmus Rotterdamilainen, Niccoló Macchiavelli, René Descartes, Baruch Spinoza, Immanuel Kant, Karl Marx, Jean-Paul Sartre, Erich Fromm, Georg Henrik von Wright ja Jacques Derrida.
xxx/ellauri259.html on line 212: Hindulaisuuden eli Vedantan perusopetus on, että ihmisen perusluonto ei rajoitu kehoon tai mieleen. Näiden molempien lisäksi sielussa on henki tai Jumalan kipinä. Tämä henki on sisällämme ja myös kaikessa, mitä näemme. Kaikki olennot ja kaikki asiat ovat todella, syvimmässä olemuksessaan, tätä puhdasta tai jumalallista henkeä, täynnä rauhaa, täynnä iloa ja viisautta, aina yhdistettynä Jumalan kanssa. Tämä ei ole vain teoriaa, vaan se voidaan todellakin kokea. Jokainen, joka vaivautuu käymään läpi tarvittavan hinnaltaan hyvin edullisen koulutuksen mielen ja aistien puhdistamiseksi ja jalostamiseksi, voi alkaa tuntea tämän totuuden. Tämä koulutus voi olla eri muodoissa, ja se tunnetaan nimellä jooga ("liitto" - yksilöllisen itsen liitto tämän sisäisen hengen kanssa).
xxx/ellauri259.html on line 520: Siinä oli meitä poikia, Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala. (Tytöille ei ole wikisivuja.) Yksi helmistä oli kotimaisen kirjallisuuden lehtori Pentti Lyly. Hän oli ikäpolvea, joka arvosti huolellista pukeutumista. Jos ilmassa oli vähänkään kosteutta, niin Lylyllä oli kalossit. Muistan edelleen hänen kalosseistaan tulleen sihisevän läpsyttävän äänen. Hän riisui ne arvokkaasti salin edessä, katsahti meitä opiskelijoita ja katsoi sitten yliopiston päärakennuksen isoista ikkunoista ulos ja otti mietteliään ilmeen ennen kuin kertoi päivän teemana olevan Otto Mannisen lyriikan erityispiirteet. Tämä kuulostaa sketsiltä, mutta minusta tuo kaikki oli äärimmäisen hassua. Että voi todellakin olla olemassa aristokatteja, joilla on aikaa ja varaa perehtyä tämmöiseen paskaan ja halua jakaa vielä siitä tietoa meille perusopiskelijoille.
xxx/ellauri259.html on line 756: Klassikko-teoxen loppupuheenvuorossa tehty miesten klischeinen kahtiajako klassisiin ja moderneihin jatkaa samaa puisevaa setämiesmeemiä kuin Visa Mäkelän tyydyttämätön raiskattava. Jos Kari on ollut tosissaan tässä eikä taas kerran vaan vinoile niin ei voi sanoa muuta kuin voi persetti. Kari on todellakin persukansan bardi. Se pitäisi hilata korkealle puuhun suukapulalla varustettuna sillä aikaa kun asteriski ja obeliski perheineen juhlivat villisikapaistin ääressä sahti kuohuen sarvissa.
xxx/ellauri280.html on line 508: Neuvostoliiton fyysikon German Goncharovin myöhempi arkistotyö ehdotti, että Fuchsin varhainen työ ei auttanut Neuvostoliiton pyrkimyksiä vetypommiin, mutta se oli lähempänä lopullista oikeaa ratkaisua kuin kukaan tuolloin tunnisti. Se todellakin vauhditti Neuvostoliiton tutkimusta hyödyllisistä ongelmista, jotka lopulta antoivat oikean vastauksen. Hyvä Klasu!
xxx/ellauri286.html on line 382: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
xxx/ellauri289.html on line 84: Asioita, jota olisi tehnyt mieleni kysyä: Saako paratiisissa bylsiä, vai ovatko perseet siellä todellakin tervattu? Tapahtuuko penixellenikin animoidun gifin kaltainen ruumiin ylösnousemus? Se olisi toivottavaa, sillä tämän maallisen elämäni aikana onnellisimmat hetkeni olen viettänyt juurikin haarukassa pukilla. Sitä jäisi kyllä kaipaamaan, vaikka kuinka siististi olis ruoho leikattu. Saadaanko siivet, voidaanko lentää, vai pitääkö vielä vaan ajaa autoilla? Fossiilisilla polttoaineilla vaiko vety- eli sähköautoilla? Saako jokainen mieleisensä paratiisin, vai mennäänkö jollain kompromissilla?
xxx/ellauri291.html on line 463: Venäläinen sotilaallinen petos rinnastetaan laajasti maskirovkaan, mutta alueella käytetään myös muita venäläisiä termejä, mukaan lukien "sodan sumutus", tuman voyny. Khitrost tarkoittaa komentajan henkilökohtaista oveluuden ja kavaluuden lahjaa, joka on osa hänen sotilaallista taitoaan, kun taas pettämistä harjoittaa koko organisaatio, eikä se sisällä henkilökohtaisen oveluuden tunnetta; eikä venäläistä petoksen käyttöä tarvitse pitää "pahana". Michael Handel todellakin muistuttaa lukijoita sotilasanalyytikko David Glantzin kirjan esipuheessa Sun Tzun väitteestä teoksessa The Art of War, että kaikki sodankäynti perustuu petokseen; Händel ehdottaa, että petos on normaali ja todella välttämätön osa sodankäyntiä. Sotilaallisen petoksen tavoite on kuitenkin yllätys, vnezapnost , joten näitä kahta tutkitaan luonnollisesti yhdessä.
xxx/ellauri292.html on line 337: Hulda esiintyy heprealaisessa Raamatussa vain yhdeksässä jakeessa, 2. Kun. 22:13–20 , 2. Aikakirja 34:22–28.. Tämä lyhyt kertomus riittää tekemään selväksi, että Huldaa pidettiin profeettana, joka oli tottunut puhumaan Jumalan sanaa lyhyesti suoraan ylipapeille ja kuninkaallisille virkamiehille, joille korkeat virkamiehet tulivat anomaan, jotka kertoivat kuninkaille ja kansoille heidän kohtalostaan, joilla oli valta määrittää, mikä oli ja mikä ei ollut aito laki, ja kuka puhui ankaralla käskyllä ​​toimiessaan profeettana. Siitä huolimatta Raamattu ei tarjoa Huldasta sellaista nippelitietoa kuin se tyypillisesti tarjoaa meille miehisille profeetoille. Me todellakin jäämme tietämään enemmän hänen miehensä taustasta kuin tiedämme hänen omastaan, ja hänen persoonallisuudestaan ​​tiedämme suurelta osin hänen aviomieheltään. Miehen mukaan Hulda oli varsinainen pirttihirmu, pahempi kuin Pekka Puupään Justiina.
xxx/ellauri292.html on line 501: Miksi, hänellä on täydelliset vaurauden lähteet, ja jo pankeissa hän keskustelee hinnoista kuin kauppias tai huijari, tai veronkeräilijä tai pieni rahanvaihtaja; sillä kaikki nämä roolit ovat hänen, jos on jotain ostettavaa tai myytävää. Ja hän takertuu kuin limppu mahtavien oviin, ja näet hänen seisovan niissä säännöllisesti kuin joku ovenvartija. Hän todellakin jää usein ovenvartioihin kiinni, aivan kuten ahnaat koirat saattavat olla nalkissa. Hän ei koskaan vielä antanut mitään filosofille, vaan hän muuraa kaiken omaisuutensa taloonsa; vain tukee tätä egyptiläistä muiden ihmisten rahoilla ja teroittaa hänen kieltään minua vastaan, kun se pitäisi leikata pois. Jätän kuitenkin Eufratin omaan arvoonsa: sillä ellet hyväksy imartelijoja, löydät vielä pahemman hänessä kuin mitä minä edustan.
xxx/ellauri293.html on line 201: Hagar (arab. هاجر‎, hepr. ‏הָגָר‎) oli Raamatun Vanhan testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu naishenkilö. Hän on Abrahamin vaimon Saaran egyptiläinen orjatar. Saara ei voinut enää tulla raskaaksi, joten hän antoi Hagarin miehelleen sivuvaimoksi. Hagar tuli raskaaksi ja alkoi ylenkatsoa Saaraa, jonka luota Aaprahammikin pakeni. Kertomuksen mukaan enkeli saa Hagarin palamaan ja synnyttämään Abrahamille Ismael-pojan. Ismaelin syntymän aikaan Abrahamin kerrotaan olleen 86-vuotias. Saaran saatua myöhäisellä iällä oman pojan Iisakin sanoi hän Abrahamille "Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa". Ja Abraham ajoi Hagarin ja tämän pojan leivän ja vesileilin kera Beerseban erämaahan. Ikäviä tyyppejä, todellakin. Ei olis kannattanut, Ismailista tuli sitten muslimi.
xxx/ellauri293.html on line 283: Ja mitä Raamattu sanoo? Ja Jaakob risti kätensä ja pani oikean kätensä Efraimin, hänen toisen ja nuoremman poikansa päälle, ja siunasi häntä. Ja Joosef sanoi Jaakobille: pane oikea kätesi Manassen pään päälle, sillä hän on esikoiseni. Ja Jaakob sanoi Joosefille: minä tiedän sen, poikani, minä tiedän sen; mutta suurempi palvelee vähemmän; vaikka kyllä häntäkin siunataan, mutta kylmäkiskoisemmin. Huolellinen lukeminen osoittaa, että Jaakob todellakin ristisi kätensä siunatessaan poikia antaakseen siunaukset väärinpäin; kirkkoisille tämä oli toinen Kristuksen ristin symboli.
xxx/ellauri293.html on line 634: Tämä oli taustalla tapahtumille, jotka toivat Turkin ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen puolella, tapahtumalla, jolla oli niin traagiset seuraukset Antantille. Turkin sodan tuhoisten tulosten valossa historioitsijoilla on ollut tapana kuvata brittiläisiä toimia, erityisesti sodan alkamisen Euroopassa ja Turkin sodanjulistusten välisenä aikana marraskuun 1914 alussa, kyvyttömyyden ja kyvyttömyyden yhdisteenä. Kyvyttömyys+kyvyttömyys = tyhmyys. Tärkeimmät tapahtumat todellakin tekevät vaikeaksi selittää muutoin Britannian asennetta aikoinaan ystävälliseen valtioon, jonka puolueettomuus olisi suuresti auttanut Britannian sotaponnisteluja. Mutta tyhmä on tyhmä vaikka sen voissa paistaisi.
xxx/ellauri298.html on line 133: Vanha sikareita imuttava patriarkka huomautti, että Lenin ja Hitler vastustivat tupakointia. Niin todellakin taisi olla asia. Jotain hyvää niissäkin. Stalin oli kyllä piintynyt piippumies. Bill Clintonkin tarjoili sikaria juutalaiselle aputytölle. Olivatko Lenin ja Hitler hyvänpäiväntuttuja? Tuskinpa, Lenin kuoli 1924 ennenkuin Hitleristä tuli midiä. Se oli suuri vahinko. Lenin syntyi 1870 ja Hitler 1889. 14. syyskuuta 1930 pidetyissä vaaleissa natsipuolue sai 18,3% äänistä riippuen merkittävästi uusista äänestäjistä, työttömistä äänestäjistä ja vieraantuneista äänestäjistä, jotka hylkäsivät keskiluokan puolueet. Mikä eteen, Pinneberg?
xxx/ellauri298.html on line 784: Näin ollen Campbell uskoi, että maailman uskonnot olivat samojen perustavanlaatuisten, transsendenttisten totuuksien erilaisia ​​kulttuurivaikutteisia "naamioita". Kaikki uskonnot voivat tuoda ihmisen tietoisuuteen dualistisen todellisuuskäsityksen jonnekin "vastakohtien parien", kuten olemisen ja ei-olemisen tai oikean ja väärän, yläpuolelle. Hän todellakin lainaa Rigvedaa Tuhannen kasvoisen sankarin esipuheessa: "Totuus on yksi, viisaat puhuvat siitä monella nimellä, niin saavat lisää sivuja."
xxx/ellauri303.html on line 515: Rabbi Lordi Immanuel Jakobovits, entinen Iso-Britannian Yhdistyneen Synagogan päärabbi, kuvaa juutalaisten valtavirran näkemystä tästä asiasta: "Kyllä, uskon, että valittu kansajuutalaisuuden pyhissä kirjoituksissaan, rukouksissaan ja tuhatvuotisperinneissään vahvistaman käsityksen. Itse asiassa uskon, että jokainen kansa – ja todellakin rajoitetulla tavalla jokainen yksilö – on "valittu" tai määrätty johonkin erilliseen tarkoitukseen Providencen suunnitelmien edistämisessä. Amalekin siemenen tehtävä on olla. syntipukkeja. Vain jotkut täyttävät tehtävänsä ja toiset eivät. Ehkä kreikkalaiset valittiin heidän ainutlaatuisesta panoksestaan taiteeseen ja filosofiaan, roomalaiset uraauurtavista palveluistaan laissa ja hallituksessa, britit parlamentaarisen vallan tuomisesta maailmaan ja amerikkalaiset pilotoivat ns. demokratiaa moniarvoisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Jumala valitsi juutalaiset olemaan "omituisia minulle" uskonnon ja moraalin pioneereiksi; Se oli ja on heidän kansallinen tarkoituksensa. He valizivat hyvän osan eikä sitä oteta hevin pois.
xxx/ellauri306.html on line 694: Hei Jill, kiitos kommentistasi! Joo! tein todellakin! Muutin takaisin kesäkuussa 2020, joten olen ollut Englannissa nyt 2,5 vuotta. Tein 100% oikean päätöksen. Olen niin paljon onnellisempi nyt!
xxx/ellauri312.html on line 224: "Komentaja! Minun on todellakin..." SUU KIINNI ja suu auki, nyt tulee patukka-armeijan patukkaa! "Budda kobeddaja, kokki om Dorlo, siis Ked Hale om Dorth Dagoda --- lups lups mums mums."
xxx/ellauri319.html on line 84: Unkarilais-juutalainen toimittaja Franz Szell, joka ilmeisesti asui Tilsitissä, Preussissa, Saksassa, vietti vuoden ajan syöden juustoa ja tutkien Latvian ja Viron arkistoista ennen kuin julkaisi vuonna 1936 avoimen kirjeen, josta oli kopiot Hermann Göringille, Joseph Goebbelsille, ulkoministeri Konstantin von Neurathille ym ym, syyttäen Rosenbergiä siitä, ettei hänen suonissaan virtaa "pisaraakaan saksalaista verta". Szell kirjoitti, että Rosenbergin esi-isien joukossa oli vain "latvialaisia, juutalaisia, mongoleja ja ranskalaisia". Liettuan viranomaiset karkottivat Szellin avoimen kirjeensä seurauksena 15. syyskuuta 1936. Hänen väitteensä toistettiin Vatikaanin L'Osservatore Romanon 15. syyskuuta 1937 ilmestyneessä numerossa. Alfred Rosenberg oli todellakin baltisaksalaista, ranskalaista ja luultavasti myös viro- ja latvialaista syntyperää, mutta juutalaista syntyperää ei kovasta pöyhinnästä huolimatta löydetty.
xxx/ellauri320.html on line 237: Vaikka tämä on syvästi surullista aikaa perheelle ja tiiviille tiimillemme, on rohkaisevaa pohtia, että Ianin perintö tekisi hänen äitinsä erittäin onnelliseksi. Hänen kuolemansa jälkeen – ja todellakin kauan ennen – Ian omisti elämänsä ilahduttaakseen lukemattomien miljoonien Barbara Cartlandin innokkaiden lukijoiden sydämiä julkaisemalla uudelleen jokaisen yli 700 romanssistaan.
xxx/ellauri337.html on line 419: Toinen väittää, että kyseessä oli viruksen aiheuttama isorokon leviäminen. On todellakin todisteita siitä, että Egyptissä puhkesi isorokko yli kolme tuhatta vuotta sitten. Tällaisia todisteita löytyy joistakin faarao Ramses V:n muumiosta ja muista tuon ajan muumioista löydetyistä jälkistä.
xxx/ellauri354.html on line 571: [Paavali] viittaa seurakuntaan ja todellakin yksittäisiin kristittyihin "elävän Jumalan temppelinä" (1. Kor. 3:16, 6:19). Länsimaisille kristityille, jotka ajattelevat anakronistisesti temppeliä yksinkertaisesti katedraalin juutalaisena vastineena, kuva on vain yksi metafora monien joukossa ja ilman paljoa näkyvää merkitystä. Ensimmäisen vuosisadan juutalaiselle temppelillä oli kuitenkin valtava merkitys; seurauksena, kun Paavali käyttää tällaista kuvaa 25 vuoden sisällä ristiinnaulitsemisesta (2. temppelin ollessa yhä pystyssä), se on silmiinpistävä indeksi valtavasta muutoksesta, joka on tapahtunut hänen [Paavalin] ajatuksissaan. Kirkko oli syrjäyttänyt temppelin. Jos tämä koskee temppeliä ja Roomalaiskirjeen 4. luvussa maata, niin sen täytyy olla sitä suuremmalla syyllä Jerusalemin tapauksessa, joka muodosti samankeskisen ympyrän näiden kahden välillä normaalissa juutalaisessa maailmankuvassa.
xxx/ellauri354.html on line 602: Timo pieni skotti: Vaikka ei ole epäilystä siitä, että Paavali kirjoitti 1. kirjeen tessalonikalaisille, on epätodennäköistä, että Paavali (ja Timoteus) olisi myös kirjoittanut 2. tessalonikalaisille. Näiden kahden kirjaimen kieli ja teologia ovat olennaisesti erilaisia. Myös toisen kirjeen rakenne todellakin jäljittelee ensimmäisen kirjeen rakennetta, mutta se on vähemmän henkilökohtainen kuin ensimmäinen, mikä olisi melko epätodennäköistä, jos Paavali kirjoittaisi molemmat kirjeet. Ehkä silmiinpistävin on ero näkemyksissä Kristuksen toisesta tulemisesta näiden kahden kirjeen välillä. Näyttää siltä, ​​että myöhempi kirjoittaja olisi kirjoittanut toisen kirjeen ja yrittänyt päivittää Paavalin näkemystä toisesta tulemisesta. Siirtää parasta ennen päiväystä eteenpäin kuin Serubbaabelin näyn toimittajat. Uuden testamentin tutkija Bart Ehrman, tunnettu UNC-Chapel Hillin uskonnontutkimuksen professori, on kirjoittanut laajasti tästä aiheesta.
xxx/ellauri357.html on line 277: Jos näin on, voimme todellakin pitää sielua kuolemattomana jos kuolemattoman, katoamattoman täytyy olla välinpitämätön ja antaa jotain itsestään, mutta itse ei ota mitään ulkopuolelta paitsi sen, mitä se saa itseään ylemmistä olemassaoloista.
xxx/ellauri380.html on line 171: Herman vavahti: todellakin, ässän sijassa oli hänellä patarouva. Hän ei ottanut uskoakseen silmiään, käsittämättä, kuinka hän voi pettyä.
xxx/ellauri380.html on line 352: Kun Logan esitteli Pizzagaten ja QAnonin salaliittoteoreetikko Liz Crokinin helmikuun 2024 konferenssissa, Logan kertoi yleisölle, että toisin kuin hänen aikaisempi epäuskonsa Pizzagatea kohtaan ("hyvä Herra ylhäällä"), hän oli tullut sinne, missä hän "tajusi... alkoi tutkia ja havaitsi", että Pizzagate "todellakin on totta".
xxx/ellauri388.html on line 245: Freud osoitti myös ymmärrystä panohalulle. "Tehtävä hillitä niin voimakas vaisto kuin seksuaalinen impulssi, muuten kuin antamalla sille tyydytystä", hän kirjoittaa, "on tehtävä, joka voi käyttää miehen koko voiman. Alistus sublimaatiolla, ohjaamalla seksuaaliset voimat korkeampaan sivilisaatioon, voi onnistua vähemmistön kanssa, ja näilläkin vain hetken, vähiten kiihkeän nuoruuden vuosien aikana. Useimmat muut tulevat neuroottisiksi tai muutoin surullisiksi. Kokemus osoittaa, että suurin osa yhteiskuntamme muodostavista ihmisistä on perustuslaillisesti epätasa-arvoinen pidättäytymisen tehtävän suhteen. Sanomme todellakin, että taistelu tämän voimakkaan impulssin kanssa ja taistelun painottaminen sielun elämän eettisiin ja esteettisiin voimiin vaatii "teräs" luonnetta, ja muutamille suotuisasti järjestäytyneille luonteille tämä on totta; on myös tunnustettava, että meidän aikanamme näin leimattu yksilöllisen luonteen erilaistuminen tulee mahdolliseksi vain seksuaalisten rajoitusten kautta. Mutta ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista kamppailu aistillisuuden kanssa kuluttaa käytettävissä olevan luonteen energian, ja tämä juuri silloin, kun nuori mies tarvitsee kaiken voimansa voittaakseen paikkansa maailmassa."
xxx/ellauri388.html on line 272: Vaikka yhteiskunnan ja luonnon näkökulmasta seksuaalisen impulssin päämäärä ja kohde on lisääntyminen, eikä mikään muu kuin lisääntyminen, se ei suinkaan pidä paikkaansa yksilön kohdalla, jonka päätavoitteena on oltava itsensä toteuttaminen. sopusoinnussa sen asianmukaisen kunnioituksen kanssa, jota elämäntaide vaatii. Vaikka sukupuolisuhteilla ei olisi mitään yhteyttä lisääntymiseen – kuten jotkut Keski-Australian Paloheimot uskovat – ne olisivat silti oikeutettuja ja ovat todellakin välttämätön apu yksilön parhaalle moraaliselle kehitykselle, sillä se on vain niin läheisessä suhteessa. kuin seksi, että elämän hienoimmat armot ja kyvyt ovat täysi ulottuvuus. Edes pyhät eivät voi luopua elämän seksuaalisesta puolesta. Parhaat ja taitavimmat pyhät Hieronymuksesta Tolstoihin – jopa hieno Franciscus Assisilainen – olivat karvapeiton alla vähemmän pyhiä.
124