ellauri115.html on line 140: 1757Riitautuu Diderotin kanssa joistain naisjutuista. Diderot pahastui kun JJ koitti polkasta sen hoitoa. Geneve-artikkeli ilmestyy tietosanakirjassa.
ellauri115.html on line 141: 1758Silmälaseja (spectacles) koskeva artikkeli ilmestyy tietosanakirjassa.
ellauri115.html on line 142: 1759-60Väsää lähiössä kasvatusopasta (Emile) ja Yhteiskuntasopimusta. Silmälaseja (spectacles) koskeva artikkeli ilmestyy tietosanakirjassa.
xxx/ellauri385.html on line 406: Vaikka korrelaatio ei osoita syy-yhteyttä, Pyhän istuimen käsky poistaa Philomenan nimi jopa paikallisista kalentereista seurasi tiettyjen tutkijoiden esittämiä kysymyksiä, jotka olivat kiinnostuneita ilmiöstä varsinkin sisar Maria Luisa di Gesùn paljastusten yhteydessä. Kysymykset esitti erityisesti Orazio Marucchi, jonka tutkimus 1800-luvun lopulla sai tuen Johann Peter Kirschiltä, arkeologilta ja kirkkohistorioitsijalta, joka on kirjoittanut katolisessa tietosanakirjassa vuonna 1911 julkaistun artikkelin Philomenasta. Orazio Marucchi oli väittänyt, että latinankielisen nimen "Filumena" antaneiden kolmen laatan kirjoitus kuului toisen vuosisadan puoliväliin tai toiselle puoliskolle, kun taas löydetty ruumis oli peräisin 400-luvulta, kun kristittyjen vaino oli päättynyt. Siten hänen teoriansa mukaan ei vain nimi, vaan myös lehti, kaksi ankkuria ja kämmen, jotka koristivat kolmea laattaa ja joidenka uskottiin osoittavan, että Filumena oli marttyyri (vaikka välttämätön yhteys näiden symbolien välillä ja marttyyrikuoleman on kielletty), ei ollut mitään yhteyttä henkilöön, jonka jäänteet löydettiin. Laattojen väitetty hajoaminen selittyy neljännen vuosisadan käytännöllä, jossa käytettiin uudelleen jo kaiverrettuja materiaaleja tarkoituksena osoittaa, että kyseessä ei ollut sama henkilö, joka nyt haudattiin paikalle.
xxx/ellauri446.html on line 572: Sakarjalla on sentään oma sivu suomalaisessa tietosanakirjassa ja huone Sysmässä (vaikka Seija kieltää käyttämästä siitä Sakun huoneen nimeä). Sakarjan kirja (hepr. זכריה, Zachar'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienimmistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 38. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen 20. kirja. Mixi niitä on juutalaisilla niin paljon ja kristityillä vain 12? Koska Nevi'im jaetaan perinteisesti kahteen osaan: • Ensimmäiset profeetat tai Nevi'im Rišonim [נביאים ראשונים], joka sisältää historialliset kirjat Joosuan kirjasta Kuninkaiden kirjoihin. • Myöhemmät profeetat tai Nevi'im Aḥaronim [נביאים אחרונים] sisältää profeettakirjoja lähinnä heprealaisessa runomuodossa. En tiennytkään että kaikki luvatun maan historiat ovat juutalaisilla profeetoissa. Sitä siis meinaa "laki ja profeetat." Saddukeuxista nää värikkäämmät historiat oli jotenkin laittomia tai asiaankuulumattomia.
5