ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus.
ellauri092.html on line 384: Ivar August Heikel (1861–1952) oli O. I. Heikelin veli joka teki sen latinan sanakirjan. Se kuoli 2vk ennenkuin mä synnyin. Tutustuttiin vaan kirjallisesti. Ivar oli Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Ivar kirjoitti kirjan sosialismista 1906. Huu! Ivarin tiedot on Kuka Kukin On-kirjasta, jonka toimitti L.A.P. Poijärvi. Tämmösiä hyväveliseuroja: Otavan tietosanakirjan täydennysosien toimittajissa on mun sukulainen Hjalmar, Rafu Koskimies, Poizu, Heikki Waris (jonka pikkuserkku Klaus Waris hommas Callelle ensin professuurin ja sizen sinekyyrin Sitrasta), Kimmo Koskenniemen isä-Matti, ja Hellan langonpoika Jaakko. Ilmari ja Toini oli serkuxet.
ellauri092.html on line 389: Ison tietosanakirjan täydennysosien toimituskunta. Vasemmalta Hjalmar Brotherus, Reino Oittinen, Niilo J. Toivonen, Rafael Koskimies, L. Arvi P. Poijärvi, Heikki Waris, Matti Koskenniemi, Jaakko Wuolijoki ja Ilmari Havu.
ellauri112.html on line 554: Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.
ellauri260.html on line 78: "Der Personalismusta" käytti ensimmäisen kerran F. D. E. Schleiermacher (1768–1834) kirjassaan Über die Religion vuonna 1799. Amos Bronson Alcott, paljon tunnetumman Louisa M. Alcottin isä, Emersonin tuillaeläjä, näyttää olleen ensimmäinen amerikkalainen, joka käytti termiä ja kutsui sitä vuoden 1863 esseessä "opiksi, jonka mukaan maailman perimmäinen todellisuus on jumalallinen henkilö, joka ylläpitää maailmankaikkeutta jatkuvalla luovan tahdon teolla". Termin "amerikkalainen personalismi" loi Walt Whitman (1819–1892) esseessään "Personalism", joka julkaistiin The Galaxy -lehdessä toukokuussa 1868. Wilt Whatmanilla oli paljon omakohtaista kokemusta perseistä. Vuonna 1903 Charles Renouvier julkaisi teoksen Le Personnalisme, joka toi sanan myös ranskaksi. Sana "personalismi" ilmestyi ensimmäisen kerran tietosanakirjana Hastingsin uskonnon ja etiikan tietosanakirjan IX osassa vuonna 1915 Ralph T. Flewellingin artikkelissa.
ellauri326.html on line 196: Juuri hillittömän tietosanakirjan muodossa, jossa on runsaasti muistiinpanoja (niin paljon kuin salamanterit kaikilla viiden mantereen rannikoilla), Capek myllytti ihmisyhteiskuntaamme mestaruudella, jota pitäisi tervehtiä. Olento parveilee, Capek iloitsee. Salamanteri aseistaa itseään, Capek kiillottaa kynänsä. Fantastinen ja selkeä, hullu ja uskottava, satu paisuu kolmannessa vaiheessa orwellilaisen tieteiskirjallisuuden varjossa, mutta kaivautuu edelleen, syvemmälle (vedenalainen syvyys auttaa). Salamanteri tarvitsee asuintilaa. Hän uhkailee. Hän teloittaa.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri413.html on line 576: Nikolas Cochin fils joka kaiversi kirjan lällyn kuvituxen oli Ludi XV:n suojakki. Sillä oli kaivertajatätejä jotka oli jansenisteja kuten Blaise Paskalakki. Jansen oli Hollannista. Cochin oli hovin makutuomari kuten Lenita Airisto-vainaja. Ludin kuoltua se jäi muodista ja kuoli köyhänä. Tosi mauttomia pullaposkia on sen kuvittamat sotasankarit. Diderotin tietosanakirjan kansi on samaiselta Nikeltä, samaa lällypullapossutyyliä. Lenita, Kirsti Paakkanen ja Aira Samulin tuppaavat mulla sekoittumaan keskenään. Mixköhän E. Saarinen nuoli tälläsiä julkkisämmyrkäisiä? Kirstin perinnöstä on käyty kova nujakka. Airan hautajaisiin julkkixet pukeutuivat pellesti. Lenita on ilmeisesti vielä nipin napin elävien kirjoissa.
8