ellauri029.html on line 690: Koko kansan tietoisuuteen Frangén (1963) nousi 2000, kun hänen juontamansa visailuohjelma Maailman ympäri alkoi TV1:ssä. Frangénin persoonallinen tyyli, huitovien käsien säestämä tauoton puhevirta sekä tietoisen huonot sanaleikit ja puujalkavitsit jakoivat yleisön: Frangénista on sanottu, ettei häneen voi suhtautua neutraalisti, vaan häntä voi vain joko rakastaa tai vihata.
ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
ellauri088.html on line 502: Se on luokkatietoisen työväenluokan yhteinen tahto ja laki.
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri145.html on line 743: Les Amours Jaunesissa epäilemättä sanallinen automatismi juurtuu osaxi ranskalaista runoutta. Corbièren täytyy olla ensimmäinen, joka antaa itsensä ajelehtia sanojen aallokossa, joka tietoisen ohjauxen ulkopuolella hiipuu joka sekunti korvissamme ja jossa arkiryske hyökyy vasten välittömän merkityksen aallonmurtajaa.
ellauri308.html on line 201: Renkivuosiltaan Tuominen muistaa ensimmäisen kohtaamisensa Frans Eemil Sillanpään kanssa. Hän muisteli katkerana miettineensä, kuinka mäkitupalaisen poika Pransu kukkoili raitilla ylioppilaana ja hän, arvostetun käsityöläisen poika, raatoi renkinä. Moskovassa oleskellessaan Arvo Tuominen kirjoitti poliittista henkilöhistoriaansa ja muisteli luokkatietoisena ja katkerana oleskeluaan Kuukan talossa tähän tapaan: ”Tällöin minussa heräsi viha rikkaita ja heidän lapsiaan kohtaan. Ei se mitään aatteellisuutta ollut, olin vain ihan vitun kade. Vaistomaisesti hain tukea muista renkipojista joiden kanssa liityin kotipitäjäni työväenyhdistykseen.” Niissä hän hieman liioitteli, sillä häntä pidettiin arvossa ja kohdeltiin talossa hyvin, mutta tietty katkeruus katkenneesta koulutiestä säilyi läpi elämän.
ellauri330.html on line 103: Descartes erotti fyysisen henkisestä ulottuvuudesta ja oletti syy-suhteen tietoisen kokemuksen ja hermoprosessien välillä. Hän nimitti tietoisia kokemuksia 'ajatuksiksi' ja piti niitä kiistattomina. Kysymys siitä, kuinka voimme kuroa umpeen subjektiivisen kokemuksen ja hermotoiminnan välistä kuilua, jäi kuitenkin vastaamatta, ja yritykset yhdistää karteesinen käsitys evoluutioteoriaan eivät ole johtaneet selityksiin ja testattavissa oleviin hypoteeseihin. Väitetään, että vaihtoehtoinen uusaristoteelinen käsitys mielestä älyn ja tahdon kyvyistä ratkaisee nämä ongelmat. Keskustelemme siitä, kuinka uusaristoteelinen käsitys, jota laajennetaan käsityksellä, että organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden, voidaan yhdistää evoluutioteoriaan, ja selvitämme, kuinka voimme selittää neljää erilaista tietoisuuden muotoa evoluution termein.
ellauri330.html on line 245: Kognitiivista tutkija David Chalmers loi vuonna 1995 hyvästä syystä termin "kova ongelma" kuvaamaan kysymystä siitä, kuinka aivomme loihtivat tarkalleen subjektiivisen tietoisen kokemuksen. Jotkut filosofit väittävät edelleen, että mieli on luonnostaan erillinen aineesta. Edistyminen aivojen toiminnan ymmärtämisessä heikentää kuitenkin dualismin ajatuksia. Tutkijoiden on oltava sanoissaan varovaisia etteivät rahahanat tyrehdy.
ellauri330.html on line 250: Haastattelija Adam Smith: Kiinnostuin kirjan muistia käsittelevästä osiosta, erityisesti Clive Wearingista. Yllään pukeutuu henkilö, joka tuhoisan aivotulehduksen seurauksena menetti kaiken tietoisen muistin ja elää pysyvässä nykymuodossa, ikään kuin heräisi jatkuvasti koomasta. Silti tutkimukset osoittavat, että hän osoittaa jatkuvaa rakkautta vaimoaan kohtaan. Miten se selitetään? Ellei sielulla?
ellauri340.html on line 103: Christopher Lasch (1. kesäkuuta 1932 Omaha – 14. helmikuuta 1994 Pittsford) oli yhdysvaltalainen historioitsija, moraalifilosofi ja yhteiskuntakriitikko, joka toimi historian professorina Rochesterin yliopistossa. Lasch pyrki käyttämään historiaa välineenä tuodakseen esiin sen, kuinka laajalti amerikkalaisyhteiskunnassa merkittävät julkiset ja yksityiset instituutiot heikensivät perheiden ja yhteisöjen toimivaltaa ja riippumattomuutta. Hän pyrki luomaan historiatietoisen yhteiskuntakritiikin, joka voisi auttaa amerikkalaisia käsittelemään hillitöntä konsumerismia, köyhtymistä ja sitä, mitä hän kutsui tunnetuksi tulleella termillään "narsismin kulttuuri".
ellauri350.html on line 271: Angeloun tunnetuimmat teokset on leimattu omaelämäkerrallisiksi fiktioiksi, mutta monet kriitikot pitävät niitä omaelämäkerroina. Hän teki tietoisen yrityksen haastaa omaelämäkerran yhteistä rakennetta kritisoimalla, muuttamalla ja laajentamalla genreä. Hänen kirjansa keskittyvät teemoihin rasismi, identiteetti, perhe ja matkailu. Hänen ensimmäisestä runokokoelmastaan ​​Just Give Me a Cool Drink of Whisky 'Fore I Diiie', joka julkaistiin vuonna 1971 pian Caged Birdin jälkeen, tuli bestseller.
ellauri383.html on line 96: No, tämän nuoren naisen näkemykset ja lausunnot jättävät minut sanattomaksi! Olen 66-vuotias ja olen elänyt puolet elämästäni DDR:ssä ja puolet nykyisessä Saksassa, joten voin tehdä tietoisen arvion. Ymmärtääxeni DDR:n tai nykyisen Saksan analyysi ei heijasta minun kokemuksiani. Sekä DDR:ssä että tänään minulla on tyytyväistä ja tyydyttävää elämää. Mitä järkeä on tehdä siitä huono?
xxx/ellauri113.html on line 181: V. On jo päihittänyt. Ei siihen paljon tarvittu. Hyvää jatkoa jos ei oma riitä. Älykkyys on keskeistä apinana olemisen kannalta. Onnexi kun ei enää nouse penkiltä muut kuin kulmakarvat. Tietoa olis muze ei enää syöty esimerkixi lihaxiin. Paisuvainenkin on deflatoitunut. Joskus 30v sitten sentään tapahtui vielä jotain upeaa. Pidän suurena voittona et mä pölypallo olen tullut tietoisexi izestäni. Erittäin izetietonen mä olenkin (siis olin, ennen tiedottomuuden tuloa.) Izetietoisen kastemadon aivoilla ja mulla ei ole oleellista eroa. Einstein oli fixumpi kuin vanhempansa. Jos meidän vanhemmat ois olleet fixuja ne olis käyttäneet korzuja. Se oli kaikkien aikojen pahin virheemme. Nää pölypallot ois pitänyt imuroida takaisin pusseihin. Tekoälyssä on tapahtunut paljon edistystä, jalkoja hyödyntävässä liikkumisessa on menty taaxepäin. Ainakin mun kohdalla.
xxx/ellauri126.html on line 366: Jon Kabat-Zinn (s. 5. kesäkuuta 1944) on yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori. Hän on perustanut stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hän opettaa tietoisuustaitomietiskelyä stressin, ahdistuksen, kivun ja sairauksien helpottamiseksi. Kabat-Zinnin elämäntyö keskittyy lähinnä tavoitteeseen saada tietoisuustaito (myös: tietoinen läsnäolo) lääketieteen ja yhteiskunnan hyväksymäksi menetelmäksi. MBSR-menetelmään (Mindfulness Based Stress Reduction) liittyy mietiskelyä ja joogaharjoituksia, jotka auttavat erilaisista vaivoista kärsiviä tietoisen keskittymisen kautta kohentamaan oloaan. Sen avulla saadaan käyttöön sisäisiä voimavaroja pyrittäessä kohentamaan terveyttä ja hyvinvointia. Kabat-Zinn on työtovereineen tutkinut keskittymisen vaikutusta aivoihin, etenkin stressin aikaisiin tunnetiloihin ja immuunijärjestelmään. Hei mut tää taitaa olla just sitä fuulaa jolla Maisu meinaa takoa Tukholman vanhassa kaupungissa miljoonia kruunuja?
xxx/ellauri168.html on line 508: Hetken perästä tämä aikomusjärjestelmä pystyttää autopilotin tiettyjä henkisiä toimintoja varten, joka vapauttaa tietoisen mielen asioimaan muiden ongelmien parissa. Tietoinen mieli kykenee keskittymään ainoastaan pieneen määrään materiaalia -- se on kuin vanha DOS tietokone jonka muisti on rajallinen. Se on jatkuvasti joukkojensiirtoja suorittavassa tilassa, ja tällä aikomusjärjestelmällä on ainoastaan vähäinen valta siihen mihin mielen huomiointi-osa päättää keskittyä. Tämä huomio-osa jatkuvasti kysyy itseltään että mitkä tehtävät voidaan luokitella kuuluviksi tottumuksiin. Sitten kun tämä aikomusjärjestelmä lähettää kognitiivisia etsijä-demoneita, niiden ei tarvitse sekaantua tietoiseen mieleen, sillä kaikesta mikä on tottumuksellista tehdään käsikirjoitus ja ojennetaan kognitiivisten demoni-prosessien perheille jotka jo tuntevat roolinsa/suhteensa jota ne esittävät. Taas kerran, käyttäytymisen muokkausta käytetään vahvistamaan demonisten prosessien suhteita, sekä tekemään joistakin demoneista runsaasti käytettyjä ja hereillä olevia, niin että tietyistä käyttäytymistavoista tulee tottumuksia. Kun meidän mielemme meditoi tai vajoaa hypnoottiseen transsiin, se mitä tapahtuu on että meidän tietoinen mielemme valtuuttaa rajoittuneen muistinsa keskittääkseen huomionsa yhteen kohteeseen. Meditaation aikana nämä kouluttamattomat demoni-prosessit nousevat tietoisen mielen huipulle. Sixi kouluttamattomat on meditaatiossa ihan huippua.
xxx/ellauri175.html on line 545: "Yhtäkkiä nykyinen luonto, joka on huolestunut näistä vihollisen lähestymisistä, kiirehtii, hyppää ja astuu sydämeesi niiden muodollisten oikeuksiensa nojalla, joita ei vielä määrätä. - Ravistaen, hämmentämään sinua, Järjesi loogiset ja sointuvat soittoäänet, kun joku ravistaa lapsen helistystä häiritäkseen sitä, se muistaa sinussa. "Sinun tuskasi?... okei, se on hän!" Hän yksin on se, joka täysin tietoisena kurjuudestaan ​​tämän toisen välittömän maailman läsnäollessa, taistelee, jotta sinä heräisit täysin, - toisin sanoen löytääksesi itsesi hänestä - koska kehosi on osa sitä, jälleen, - ja niin, että sinä juuri tällä teolla karkoitat ihmeelliset isäntäsi karkealta alueelta! "Maalin järkesi?" "Mutta se on eläkkeellä oleva verkko, jolla hän kietoo sinut halvaannuttaakseen valolentosi, turvatakseen itsensä ja valloittaakseen sinut, sinä, hänen vankinsa, joka pakeni sinua! Hymysi, - kun vankityrmäsi seinät on tunnistettu, kerran hyvin maksettu hämärillä tekosyillään - on merkki sen hetken illusorisesta voitosta, jolloin olet aivan vakuuttunut sen huonosta todellisuudesta, joudut jälleen syöksymään ja rajoittuneeksi. uusien vieheissään.
xxx/ellauri227.html on line 447: Vertaa ylä- ja alakortteja (kortit 5 ja 6). Onko tietoisen ja alitajuisen tason välillä synergiaa? Onko linjaus sen välillä, mikä querentiä ohjaa ja mitä se pyrkii? Jos linjaus on, hienoa – ongelman ratkaiseminen on paljon helpompaa. Jos ei, auta querentia ymmärtämään, mitä alitajunnan tasolla tapahtuu ja kuinka tämä voi vaikuttaa hänen vastaukseensa asiaan.
xxx/ellauri231.html on line 430: Neuvottelut kirjailijan paluusta päättyivät hänen muistelmiensa ( Воспоминания, 1950) julkaisun jälkeen, jotka olivat täynnä kärjistävää kritiikkiä Neuvostoliiton kulttuuria kohtaan. Ilmeisesti tietoisena omasta negatiivisuudestaan ​​Bunin kirjoitti: "Synnyin liian myöhään. Jos olisin syntynyt aikaisemmin, kirjalliset muistelmani olisivat olleet erilaisia. En olisi ollut vuoden 1905, ensimmäisen maailmansodan ja sitten vuoden 1917 todistaja. ja mitä seurasi: Lenin, Stalin, Hitler... Kuinka voin olla kateellinen esi-isämme Nooalle. Häneltä syntyi vain 1 arkki koko elämänsä aikana."
18