ellauri008.html on line 1336: Pojat ei jaxa romaaneja, kun niissä on niin paljon sanoja. Ne lukee mieluummin tekniikkaan, fysiikkaan, urheiluun, tietokoneisiin tai vaikka lääketieteeseen liittyviä vaativiakin asiatextejä. Mix niitä sitten kiusata naistenkirjallisuudella eli romaaneilla, mixei ne voisi vaan selata Sanoma Oyn tiedelehteä ja kazoo kuvia?
ellauri015.html on line 76: Onko se kokonaisedullista? Onko tämmöinen monopoli tuottavaa? Markkinatalous on tehokkaampaa kuin kollektiivinen. Politiikan, peli- ja utiliteettiteorian kautta päästään näin edelleen taloustieteeseen, joka voisi olla tätä kolmikkoa rahoittava mutta samalla kadehtiva perkele, tai saatana. Etiikka helvettiin, kauneudesta vähät, politiikka on vaan käsikassara, kunhan tulee rnahaa.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri038.html on line 115: Perhe muutti Röckenistä Naumburgiin, jonka lähellä sijaitsevassa Pfortan oppikoulussa Nietzsche oppi kreikkaa ja latinaa. Hän menestyi koulussa niin, että hän pääsi Bonnin yliopistoon vuonna 1864 opiskelemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa (no ei, teologiaa). Myöhemmin hän kuitenkin jätti teologian ja keskittyi kielitieteeseen. Niinkuin E.Saarinen.
ellauri042.html on line 568: Sacksin vanhempien mielenkiinto osoitti kuitenkin lääketieteeseen ja niinpä hän suoritti lääketieteen opinnot Oxfordin Queen’s Collegessa. Vuonna 1960 hän oli lomalla Kanadassa ja lähetti sieltä vanhemmille sähkeen, jossa oli lyhyt viesti: ”Jään tänne”. Kein Wunder.
ellauri051.html on line 518: Yhdysvaltojen sisällissodan aikana rintamalla Virginiassa (kuningatar Viktorian mukaan nimetyssä osavaltiossa) missä Whatman kävi etsimässä veljeään, vallitsi tiivis toveruus, ahkeraa pyssynrassausta, joka vaikutti hänen ajatuksiinsa homoseksuaalisuuden ja demokratian yhdistämisestä. Runossaan ”Democratic Vistas” hän ensimmäisen kerran erotti toisistaan heteroseksuaalisen (amative) ja homoseksuaalisen (adessive) rakkauden perustaen päätelmänsä pseudotieteeseen eli frenologiaan. Hän näki adessiivisen rakkauden eräänlaisena tukijatkona parhaimmalle demokratialle, munat eräänlaisena peräpainona, jota ilman amerikkalainen materialistinen ja vulgääri demokratia olisi epätäydellinen. Adessiivinen my foot. Eiköhän se liene ollut inessiivistä, illatiivista ja elatiivista, loppukahdennusta anusvaaralla.
ellauri062.html on line 836: Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri067.html on line 149: 2-vuotias von Braun aiheutti suurta häiriötä väkijoukossa räjäytettyään lelurattaat, joihin hän oli kiinnittänyt useita ilotulitusraketteja. Von Braun oli kansallissosialistisen puolueen jäsen vuodesta 1933 alkaen ja SS-majuri. Hitler antoi Vernerille vapaat kädet rakettitieteeseen. Sodan jälkeen jenkit antoi sille vapaat kädet rakettitieteeseen. Siirryttyään Yhdysvaltojen palvelukseen hänet vapautettiin kaikista nazisyytteistä.
ellauri071.html on line 641: Johdatusta yleiseen kirjallisuustieteeseen, syksy 2020 ... Outi Alanko & Tiina Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä . S. 40¬-63, 163-183 ja 290-309 (huom! muutos luettavissa sivuissa)
ellauri088.html on line 33: Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä.
ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuuri­meikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich ­Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
ellauri117.html on line 600: Locke oli närkästynyt collegen opetusohjelmasta. Hänestä nykyaikaisten filosofien, kuten René Descartesin, lukeminen oli kiintoisampaa kuin yliopistossa opetetun klassisen kirjallisuuden. Locke tutustui lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Myöhemmin Lockesta tuli Royal Societyn jäsen.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri131.html on line 590: Monet manifestointimenetelmiään kaupittelevat vetoavat sen perustuvan tieteeseen, erityisesti fysiikkaan. Puhutaan ”energian laista” ja siitä, kuinka asiat ”vetävät toisiaan puoleensa”. Jotkut siteeraavat Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Se on puppua.
ellauri182.html on line 159: Vanha inssi kannatti Fukushiman ydinvoimaa ja uskoi tieteeseen ja edistyxeen. Suututti jenkit 2001 ymmärtämällä rättipäitäkin.
ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä.
ellauri260.html on line 397: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...
ellauri316.html on line 764: Emme ole mitään hummereita eikä rapuja. Rapu runnaa taapäin, hauki veteen, mutta me ollaan apinoita. Turhaan tieteeseen ja tekniikkaan suhtaudutaan nuivasti.
ellauri351.html on line 58: Onko ”rodullistettu” -sanalle löydettävissä jokin vastine? ”Rodullistettu” viittaa sanaan rotu. Käsite ”rotu” ei perustu tieteeseen eikä evoluutoteoriaakan sitä tunne. Eikö rodullistettu -sanan käyttö viittaa siihen, että käyttäjä hyväksyy käsitteen rotu. Vaikka ei pitäisi.
ellauri351.html on line 172: Hänen uuden kirjansa, Between and Brain: Mielen ja mielen mallit ja mielen mallit, teema on se, että ajattelemme malleissa. Britton on huolissaan enemmän mielestä kuin aivoista, vaikka varhaisissa luvuissa viitataankin nykyajan neurotieteeseen. Ensimmäisessä luvussa Britton esittää kysymyksen, joka aikoinaan kiusasi Freudia: pääsevätkö psykoanalyysi ja aivotiede koskaan olennaisesti päällekkäiseen selvitykseen henkisestä kokemuksesta? Brittonin vastaus on "todennäköisesti ei", vaikka hänen mielestään syyt tähän ovat muuttuneet Freudin ajoista. Kvanttibiologisten mallien menestys neurologiassa on johtanut tilanteeseen, jossa mekaaninen kuvaus aivojen toiminnasta on korvattu todennäköisyydellä (joten tuloksia ei voida koskaan täysin määrittää etukäteen) ja täynnä monimutkaista, vasta-intuitiivista vuorovaikutusta. (Patrick Haggard Queen Squaresta on osoittanut, että useissa tilanteissa aivot toteuttavat aikomuksemme ennen kuin ne ovat tietoisesti muotoiltuja mielessä).
ellauri370.html on line 508: Hän ei ollut perehtynyt sen enempää teologiaan kuin aikansa luonnon­tieteeseenkään, mutta kun hän kirjoitti ennen kuin evoluutioteoria tuli yleisesti tunnetuiksi, hän piti Raamattua ­todenmukaisena kertomuksena ihmiskunnan muinaishistoriasta.
ellauri391.html on line 675: 3§ Molemmat sukupuolet osallistuivat tarinankerrontaan, taiteeseen ja musiikkiin sekä perinteiseen lääketieteeseen. Rööki oli pyhä kasvi lennien keskuudessa. Miehet istui röökillä latkien tulilientä miesten talossa suunnitellen oravanpyyntiretkeä sillä aikaa kun naiset hoiti ihan kaikki työt.
xxx/ellauri128.html on line 407: Reik tapasi Freudin ensi kertaa vuonna 1910, ja hänet otettiin Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäseneksi seuraavana vuonna. Freud tuki Reikia usean vuoden ajan, kun tämä opiskeli psykoanalyytikoksi ja kävi Karl Abrahamin koulutusanalyysissa. Reikin ja Freudin välinen ystävyys jatkui Freudin kuolemaan (1939) saakka. Vuonna 1915 Reik julkaisi tutkimuksen Die Pubertätsriten der Wilden, jossa psykoanalyysia sovellettiin kansatieteeseen. Hän julkaisi tutkimuksia myös uskontopsykologiasta ja kriminologiasta. Hän esitteli tiedostumattoman tunnustamispakon ja rangaistuksenkaipuun käsitteet teoksessaan Geständniszwang und Strafbedürfnis: Probleme der Psychoanalyse und der Kriminologie (1925).
xxx/ellauri137.html on line 61: Maken mukaan lesbouden laadun voi päätellä vartalosta, leuasta ja jopa sormista. "Vastasin siihen lähinnä vitsinä, että olen metroseksuaali, en ole kiinnostunut suklaaosaston miähistä sillä lailla, mut ympäristöhoitajana lepakot kyllä kiinnostaa. Lepakot muuten syövät jauhopukkeja, ja hentosudenkorentoja myäs. Voisi kuvitella, että mentäs eteenpäin, kun ihmiset uskoo tieteeseen. On osa porukkaa, joka elää omassa kuplassaan. Musta mustamaalattiin joku pervo."
xxx/ellauri175.html on line 788: "Ensinnäkin", vastasi sähköasentaja, "itse asiassa etäisyys ei ole enää täällä, vaan eräänlainen illuusio. Ja sitten! unohdat suuren osan kokeellisen tieteen äskettäin virallisesti hankkimista faktoista: tiedät esimerkiksi, että - ei enää vain elävän olennon hermosto, vaan tiettyjen aineiden yksinkertainen hyve välitetään "etäisyyden päässä ihmiskehoon ilman nieltämistä, ehdotusta tai induktiota. Eivätkö seuraavat tosiasiat ole todistettu nykyajan positiivisimpien lääkäreiden silmissä: - Tässä on sellainen määrä ilmatiiviisti suljettuja ja käärittyjä kristallipulloja, joista jokainen sisältää sellaista ja sellaista lääkettä, jonka nimeä en tiedä. Otan satunnaisesti yhden niistä; Lähestyn sitä kymmenen tai kaksitoista senttimetriä esimerkiksi hysteerisen kallon tyvestä: ― muutamassa minuutissa tutkittava kouristelee, oksentaa, aivastaa, itkee tai nukahtaa sen mukaan, mitä hyveitä hänen takanaan esitellään. pää tällä etäisyydellä. - Mitä ! jos se on tappava happo, näkyykö tällä potilaalla tämän hapon aiheuttaman myrkytyksen oireita – jotka mahdollisesti johtavat hänen kuolemaansa? Jos se on tällainen vaalijuhla, hän lankeaa täsmälliseen hurmioon, pukeutuu jatkuvasti täsmälliseen uskonnollisuuden luonteeseen, - hallusinaatioissa aina pyhä? Oliko hän uskollinen kulttiin, joka on erilainen kuin se, jonka mystisiä näkyjä hän tulee kokemaan? Jos satun pitämään kloridia, - kultakloridia, - katso, tämä naapurusto polttaa häntä, kunnes hän huutaa kivusta? "Missä ovat näiden ilmiöiden johtavat tekijät? Ja kun kohdataan nämä kiistattomat tosiasiat, jotka tunkeutuvat kokeelliseen tieteeseen niin oikeutetulla hämmästyksellä, miksi en voisi olettaa uuden, sekalaisen nesteen, sähkön ja hermoston synteesin mahdollisuutta, joka sisältää samalla yhtä ainoaa. kuka liikkuu kohti pohjoisnavaa minkä tahansa magneettineulan kärkeä ja sen, joka kiehtoo haukan siipien lyönnin alle asetettua lintua?
xxx/ellauri230.html on line 599: Motoori Norinaga (jap. 本居宣長; 1730–1801) oli japanilainen Kokugaku-koulukunnan huomattava oppinut, joka vaikutti Edo-kaudella. Hänen mukaansa japanilaiset klassikot paljastivat Japanin yhteiskunnan muinaisen harmonian, jossa kungfutselaista etiikkaa ei vaadittu säätelemään alamaisten, hallitsijan ja jumaluuksien välisiä suhteita. Nuorena Motoori keskittyi pyllykielitieteeseen. Myöhemmällä iällä hän siirtyi historian ja kirjallisuuden tutkimukseen. Siis ihan niinkuin tämä paasaaja!
xxx/ellauri298.html on line 600: Wilber kuvailee "kovien" tieteiden nykytilan rajoittuvan "kapeaan tieteeseen", joka sallii todisteet vain tietoisuuden alimmasta alueesta, sensorimotorista ( viisi aistia ja niiden laajennuksia). Loppujen lopuksi ja ihannetapauksessa lasjennettuun oppimäärään eli laajaan tieteeseen kuuluisi meditoijien ja henkisten harjoittajien todistukset . Wilberin teorian mukaan kapea tiede voittaa kapean uskonnon, mutta laaja tiede voittaa kapean tieteen. Wilber on viitannut Stuart Kauffmaniin , Ilya Prigogineen, Alfred North Whiteheadiin ja muihin hörhöihin ilmaistakseen vitaalistista ja teleologista todellisuudenkäsitystään, joka on syvästi ristiriidassa modernin evolutionaarisen synteesin kanssa.
xxx/ellauri304.html on line 360: Nancy Cartwright FBA FAcSS (*1944) on filosofian professori Durhamin yliopistossa ja arvostettu professori Kalifornian yliopistossa San Diegossa (UCSD). Durhamissa hän on myös tiedettä ja yhteiskuntaa harjoittavan humanistisen keskuksen johtaja. Uransa ensimmäisellä puoliskolla Stanfordin yliopistossa hän erikoistui luonnontieteiden filosofiaan, erityisesti fysiikkaan; toisella puoliskolla London School of Economicsissa ja nyt Durhamissa ja UCSD:ssä hän on erikoistunut yhteiskuntatieteiden filosofiaan ja metodologiaan kiinnittäen erityistä huomiota taloustieteeseen. Hänen nykyinen tutkimustyönsä keskittyy objektiivisuuteen ja todisteisiin, erityisesti hyvään käytöxeen perustuvan politiikan osalta.
xxx/ellauri356.html on line 45: Eeva tahtoo laajentaa Irigarayn poinzit kirjallisuustieteeseen. Sen mielestä tollaset Platon Faidrostyyppiset reikäleipä ja sen reikä samastumisjutut on patriarkaalista sumutusta. Varmaan ovatkin! Platon oli perseestä.
xxx/ellauri385.html on line 233: Jos valitsemme esimerkiksi taantumuxellinen työläisperheen keskimääräisen vanhoillismielisen äidin, käy heti selväksi, miksi seksuaaliekonomia pitää perhettä autoritaarisen yhteiskuntajärjestyksen pilluakin tärkeämpänä ylläpitämıs ja jatkamiselimenä. Tällainen vanhoillinen perheenäiti näkee nälkää sinä missä vapaudentahtoinenkin; molemmat ovat taloudellisesti samassa asemassa mutta ensinmainittu äänestää fasisteja, jälkimmäinen kommunisteja. Jos vielä selvitämme, millainen on keskimääräisen vapaudentahtoisen työläisnaısen ja vastaavasti keskimääräisen vanhoillisen seksuaalinen ideologia, tämän ideologian ja viime kädessä ihmisen seksuaalirakenteen ratkaiseva merkitys käy ilmi. Sukupuolisuudenvastaiset, moraaliset estymät ehkäisevät vanhoillista naista tiedostamasta omaa "sitä yhtä paikkaa" ja sitovat hänet kirkkoon yhtä vahvasti kuin hän toisaalta kammoaa seksuaalibolshevismia. Teorian kannalta asiantila on raavaanlainen: Mekanistisesti ajatteleva vulgaarimarxilainen olettaa, et ihminen tiedostaa sosiaalisen asemansa erityisen selkeästi silloin, ku hänen taloudelliseen ahdinkoonsa vielä liittyy sukupuolinen puutteenalaisuus. Tämän olettamuksen mukaisesti nuorten naisten massien pitäisi olla paljon kapinallisempia kuin miesten siitinten. Todellisuudessa tilann on täsmälleen päinvastainen, ja ekonomisti, ahtaasti taloustieteeseen tunkeutuva teoreetikko jää neuvottomaksi. Hän ei jaksa käsittää, en taantumuksellisesti asennoitunut nainen on kertakaikkisen haluton edes kuuntelemaan hänen taloudellista ohjelmaansa, saati tarjoamaan peppua, kun taas kommunistinaaras levittää ilman eri käskyä.
31