ellauri002.html on line 1421: Kielitieteen ja fonetiikan lukaalit oli Vironkadulla puulämmitteisessä asuintalossa. Assarit lämmitteli jalkojaan posliiniseen irtopatteriin.
ellauri002.html on line 1730: Mit:n kielitieteen laitos oli hökkeli.

ellauri002.html on line 1747: eteviksi tieteen ammattilaisiksi.

ellauri008.html on line 727: Kun tänään tuli puhe käännöstieteen pikkujouluissa Kouvolan instituutin lopettamisesta vuonna 2009, tulin vertailun vuoxi ohimennen maininneeksi Torquato Tasson Jerusalemin vapautuxen. En ole Torquatoa yhtään lukenut, kai sen vuorokin vielä tulee. Arvatenkin se on aivan vitun ikävystyttävä. Joku renessanssin Iliadi-jäljitelmä ristiretkistä. Hehkutellaan jotain alusmaiden ryöstöä. Näitä piisaa, tyyliin Vergiliuxen Aineias tai Camõesin Os Lusiadas.
ellauri011.html on line 342: Pääty ei tieteen voittoon hörhötys koskaan.

ellauri012.html on line 565: Ovelia ohjeita joilla saadaan lapsi uskomaan kirkon oppimäärä. Tyttöjen pitää olla melkein yhtä häveliäitä tieteen suhteen kuin häpynsä. Kirkon asioista ei pidä suvaita minkäänlaista läpänteriä.
ellauri014.html on line 1563: Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua.
ellauri015.html on line 662: Näitä pohtii taloustieteen gurut,

ellauri015.html on line 1180: Levolat on kuuluisia Porissa. Hakutermillä levola pori löytyi 45 tulosta. Tiedot yrityksistä, tuotteista ja palveluista helposti ja nopeasti fonecta.fi:stä. Rakennuspinnoite Levola Oy on kolmannessa polvessa toimiva perheyritys, jonka erikoisalaa ovat betonilattioiden valutyöt, hionta ja pinnoitus. Palvelemme Satakunnan alueen teollisuutta, yrityksiä ja yksityisiä asiakkaita. Yrityksellämme on vuosikymmenten kokemus ja tietotaito erilaisten tilojen ja kiinteistöjen betonitöiden toteuttamisesta. Terveystalon asiantuntija Yleislääketieteen erikoislääkäri Jyrki Levola, Yleislääketiede, Yleislääkäri. Terveystalo Pori Lääkäritalo. Varaa aikasi ...
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri016.html on line 985: Saarnan tekstinä on tänään käännöstieteen alan väitöskirja, jota puolustaa filosofian maisteri Taru Virtanen tässä oikealla puolellani.
ellauri016.html on line 999: Vastaan väittämään rupee kohta professori Kaisa Koskinen tässä vasemmalla puolellani. Hän on Tampereen yliopiston käännöstieteen professori, erikoistunut kääntämisen sosiologiaan.
ellauri017.html on line 450: Gurdjieffin arvoituksellinen hahmo välittyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa. Mielipiteet hänen kirjoituksistaan ja toiminnastaan jakautuvat. Puolustajat pitävät Gurdjieffia karismaattisena mestarina, joka toi länsimaiseen kulttuuriin, psykologiaan ja kosmologiaan uutta tietoa, joka mahdollisti vakiintuneen tieteen tuolle puolen menevät oivallukset. Kriitikot väittävät häntä vain huijariksi, jolla oli suuri ego ja jatkuva tarve itsensä ylistämiseen.
ellauri018.html on line 229: japanilaisen hallintotieteen

ellauri018.html on line 777: Ajatollah tarkoittaa uskonnollista johtajaa shiialaisessa islamissa. Ajatollahit ovat yleensä islamilaisen oikeustieteen, etiikan ja filosofian asiantuntijoita. He opettavat yleensä erityisissä islamilaisia tieteitä opettavissa oppilaitoksissa. Ajatollahiksi ei virallisesti nimitetä, vaan arvostettu ja oppinut uskonnollinen johtaja, jolla on paljon seuraajia, saa aluksi kannattajiltaan tämän kunnianimen, ja vähitellen muut ajatollahit hyväksyvät sen. Meilläkin Simo Juva ajautui professorista arkkipiispaxi.
ellauri018.html on line 1090: Profeetan lääketieteen innovaatio kreikkalais-islamilaiseen nähden oli henkien, noituuden ja pahan silmän lisääminen taudinaiheuttajiin.
ellauri024.html on line 53: Näin on meidänkin elämässämme. Pienellä präntätty teksti on raamatun kyljessä, ja meidän täytyy tavata se yhtä tarkasti kuin Jessica. Tärkein tietolähteemme, ja samalla sen paras lähdekritiikki, on pyhä kirja ize. Menettely on tuttu tieteen piiristä:
ellauri024.html on line 959: Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.
ellauri024.html on line 963: Mentaaliset mallimme ovat vahvoja ja sanelevat mitä näemme ja emme näe, uskomme emmekä usko sittenkään. Esim jos näemme siivottoman ukkelin nukkumassa puistonpenkillä, luulemme että se on asunnoton alkoholisti. Mutta jospa se onkin vaan kovaonninen kaupunginpuutarhuri pitämässä pikku taukoa. Tai Aalto-yliopiston järjestelmätieteen professori pohtimassa mentaalisia malleja. Joku köyhimys nyt kuitenkin, ei sen asu muuten olisi noin siivoton.
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri025.html on line 903: Monika aloitti kuitenkin kirjallisuustieteen opinnot. Yliopistolla kului kymmenen vuotta. Tuona aikana hän vietti aikaa taiteilijoiden kanssa ravintola Kosmoksessa, kirjoitti kirjallisuuslehtiä ja tutustui kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman jäseniin.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri028.html on line 849: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.
ellauri030.html on line 545: Freudilainen psykoanalyysi ehkä otti Artturilta noi vietit ja niiden tukahduttamisen, ja koko sielunelämälle tyypillisen epärationaalisuuden. No ton ajan filosofia ennakoikin psykologiaa, ei vielä tehty filosofian ja sielutieteen väliin suurta eroa. Adlerin miälestä schopenhauerilainen ihmisviha johtuu huonoista väleistä äitykkään. Artturilla oli sellaiset. Entäs mä? Emmä nyt ihan noin pessimisti ole kuitenkaan.
ellauri030.html on line 991: Tää ilostelu tapahtuu 1800-luvun puolivälissä, 1855 to be exact. Nietsche luki Sopen naisjuttuja varmaan vasta sen kuoltua 1860. Nietsche syntyi 1844, oli 16-vuotias koulupoika Sopen kuollessa. Siitä tuli kielitieteen proffa 24-vuotiaana ja se kollapsoitui menettäen fakulteettinsa 44-vuotiaana 1889. Jumala on kuollut, allekirj. Nietsche. Nietsche on kollapsoitunut, allekirj. jumala. Kuoli vasta 11 vuoden kuluttua 1900. Sillä oli hemo isot wiixet. Niitä se varmaan ylpeänä kampaili, niinkuin Sope aikaisemmin koalankorviaan.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri032.html on line 305: Hobbes on vaikuttanut suuresti uuden ajan yhteiskuntafilosofiaan. Häntä pidetään Niccolò Machiavellin ohella nykyaikaisen politiikan tutkimuksen perustajana. Etenkin klassiset utilitaristit ja oikeuspositivistit pitivät Hobbesia edelläkävijänään. Eli se on tän vitun peliteoreettisen taloustieteen suursyyllisiä.
ellauri032.html on line 311: Historian ja todellisten apinoiden näkökulmasta tää on helppo osoittaa nojatuolifilosofin hurjasteluksi. Historiasta ei löydy yhteisöistä ja valtasuhteista irrallisia yksilöitä tekemässä sopimuksia. Eniten hobbesin kuvaamaa apinanluontoa muistuttavat ne apinat, jotka on kouluttamalla koulutettu sellaisiksi, kuten kansantaloustieteen opiskelijat.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 536: Tän kirjan oletus ja väitös ovat aivan perseestä. Polle ei suostu tajuumaan tieteen peruslähtökohtaa. Tieteessä ei saa olla opetuslapsia, ei auktoriteetteja, joita pelätään kuin jumalaa tai tykätään kuin hullu puurosta. Tieteessä on puhe maailman menosta, ei näistä anteroista muita enempää eikä vähempää. Jos sitä ei tajua, niin on anterosentrinen apina.
ellauri037.html on line 394: Tuleekohan siitä oikeustieteen tohtori?
ellauri038.html on line 117: Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä.
ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 467: ja luotettaisiin kapitalismin sekä tieteen ilosanomaan

ellauri039.html on line 284: Se oli rikas poika, Erlangenin taloustieteen tohtori,

ellauri042.html on line 563: Oliver Wolf Sacks (9. heinäkuuta 1933 Lontoo, Britannia – 30. elokuuta 2015 New York, Yhdysvallat) oli neurologian professori, joka tunnettiin tieteenalansa popularisoijana. Hän kirjoitti kliinisiä tapauskertomuksia helposti ymmärrettävällä, välillä lähes anekdoottimaisella tyylillä. Sacks osasi nähdä neurologiset oireet inhimillisessä valossa ja kirjoittaa niistä humoristisesti.
ellauri042.html on line 568: Sacksin vanhempien mielenkiinto osoitti kuitenkin lääketieteeseen ja niinpä hän suoritti lääketieteen opinnot Oxfordin Queen’s Collegessa. Vuonna 1960 hän oli lomalla Kanadassa ja lähetti sieltä vanhemmille sähkeen, jossa oli lyhyt viesti: ”Jään tänne”. Kein Wunder.
ellauri042.html on line 586: Kun Ollin pakinoita lukee tarkemmin, niissä on antiempiirisiä hämäräjuttuja ja hämärämiehiä: Bergson, Kierkegaard, Wittgenstein, Jöötti, Tarmo Manni, tieteen tavoittamattomiin jäävää korkeampaa sieluelämää. Ja lähes viimeistä myöten homoja. Aiika epäilyttävää.
ellauri043.html on line 2198:

Mut sitten, nähdessään miten kaunis mies siitä tuli, jumala sai raivarin. Se vangizi sen valtakuntaansa, kieltäen siltä tieteen Mezätalon.


ellauri043.html on line 4097: Mä olin nopeasti ammentanut tyhjiin bramiinien tieteen. Ne oli kateuden
ellauri045.html on line 174: Se on tieteen ja edistyxen harppaus, digiloikka vanhasta

ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 70: Saikun jälkeen Goethe jatkoi lakitieteen opiskelua Strasbourgissa. Johann Gottfried von Herder tutustutti Goethen Homerokseen, William Shakespeareen, James Macphersonin Ossianin lauluihin ja goottilaiseen tyyliin.
ellauri047.html on line 72: Jöötti kirjoitti Strasburgissa lakitieteen väitöskirjan jossa se suositti kirkon ja valtion erottamista. Se oli grande katastroofi, suuri skandaali. Jöötti meinattiin jo heittää pihalle, mut isä tuli hätiin, sen annettiin sitten tehdä lisari. Väitöskirjakässäri on hävinnyt. Ei sisälly 143-osaiseen koko tuotantoon. Lisurissa se pohdiskeli, pitäiskö nainen joka tekee au-lapsellensa abortin ex post facto listiä vai ei. Tää on kuuluisa Gretchen-teema, jota se pyörittelee myös Faustissa. Hemmetti. Siitä lisää myöhemmin.
ellauri047.html on line 74: Valmistuttuaan lakitieteen lisensiaatiksi vuonna 1771 Goethe toimi jonkin aikaa asianajajana Frankfurtissa. No ize asiassa se hoiti ekat keissinsä niin surkeesti, et se sai käytännössä porttikiellon baarista. Iskä huomas ettei Wokusta ollut tuomarix ja antoi sen tästä lähin höpsästellä kirjallisuuden parissa.
ellauri047.html on line 255: Kaikkein traagisinta oli, et Gretchen nolasi näin myös veljensä, joka teki häpeissään izarin. Tulkoon hänenkin verensä Gretchenin päälle, tuumi tää oikeustieteen lisuri. Joku aikalainen jumalinen väitti Goethesta, et se luopui kristinuskosta ja liittyi islamiin. Siltähän tää alkaa vähän kuulostaa, pro life-ohjelmalta, ja kunniamurhalta.
ellauri047.html on line 787: Sittois vielä tää Herder, jonka muistan lähinnä Hans Arensiin kielitieteen historiasta. Se liittyi siellä jotenkin Humboldtiin, josta Jörgin ruozalainen vaimo piti jatko-opiskelijoille lukupiiriä. Siitä saattaa mulla jo runo ollakkin.
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri049.html on line 299: Baudelaire syntyi ja eli suuren osan elämästään Pariisissa. Hänen isänsä oli paljon äitiä vanhempi ja kuoli pojan ollessa kuusivuotias. Baudelaire palvoi äitiään eikä hyväksynyt tämän toista avioliittoa. Hänet lähetettiin sisäoppilaitoksiin, ensin Lyonin Collège Royaliin ja myöhemmin Pariisin Louis-le-Grandiin, josta hänet erotettiin. Jo nuorena hän päätti elättää itsensä kirjoittamalla, mutta kirjautui kuitenkin oikeustieteen opiskelijaksi. Opiskeluaikanaan hän tuli riippuvaiseksi oopiumista ja sai syfiliksen eikä saanut opintojaan valmiiksi.
ellauri049.html on line 704: Hän toi runouteen tieteen eli positivismin, mitä ei aikanaan hyväksytty. Hänen runonsa olivat aiheeltaan kreikkalaisia ja intialaisia, mutta joukossa on yksi suomalaisaiheinen, nimeltään "Runoia". Enemmälti kiinnostusta häneen heräsi vasta 1930-luvulta alkaen aina 1970-luvulle. Hän oli eksistentialismin edelläkävijänä. Hän käsitteli aiheitaan objektiivisesti ja etäännytti ne itsestään ja oli hyvin kurinalainen.Positiivareissa piisaa kreivejä, Auguste Comte ensin ja sit tää Leconte. Hyvä muistisääntö.
ellauri049.html on line 761: Valéryn isä oli alkuperältään korsikalainen ja äiti yhdistyneen Italian Genovasta. Perusopetuksensa Paul Valéry sai dominikaanien veljien opetuksessa Sètessä ja kävi lyseon Montpellier’ssa. Siellä hän myös aloitti oikeustieteen opintonsa vuonna 1889. Samoihin aikoihin hän julkaisi ensimmäiset runonsa Revue maritime de Marseille -lehdessä. Nuo ensimmäiset kirjalliset saavutukset voidaan luokitella symbolistiseen kirjallisuuden suuntaukseen. Hizi että näitä oikislaisia on runoilijoissa kuin Vilkkilässä kissoja! Jönsinkin piti jatkaa Pojun saappaissa, mutta perse ei kestänyt istumista lakikirjan ääressä.
ellauri051.html on line 252: Oikeuskanslerixi ripustettu luiseva pöysti on oikeustieteen maisteri Lapista. Se oli valtakunnan kusitolpan kuminaama Pisilän työrukkanen sote-kähminnöissä, ja nyze työntää luihua näädännaamaansa esiin naishallituxen pään menoxi. Se on lisättävä talonpojan tappolistalle. Seuraava on vuodelta 2017:
ellauri051.html on line 344: "Vapaus on dialektinen ja sellaisena vaikeasti hallittava idea. Sen kohtaamisessa sopiva avoimuus ja varovaisuus voisi olla kohdallaan. Vapauden kokemusta ei voida tyhjentävästi käsitteellistää eikä siitä voida muotoilla teoreettista käsitettä normaalin luonnontieteen sisällä; pikemminkin vapauden idea viittaa nykyhetkisten luonnontieteellisten käsitteiden ja teorioiden ilmaisukyvyn rajaan."
ellauri052.html on line 640: Krishnamurti keskusteli monien tiedemiesten, taiteilijoiden, poliitikkojen ja uskontotieteen edustajien kanssa. Fyysikko David Bohmin kanssa käytyjä dialogeja on julkaistu mm. kirjoissa Ajan päättyminen, Elämän kokonaisuus ja Oivalluskyky herää.
ellauri053.html on line 133: Whiteheadia ja muita loogisia positivisteja päntättiin vielä 70-luvulla tieteenfilosofian tenttikirjoissa. Bergsonia ei tarvinnut lukea.
ellauri053.html on line 805: Rathi poika kirjoitti isästänsä lisää muisteluxia. Rathindarathista tuli maataloustieteen yliopiston rehtori ja maankuulu avionrikkuri. Auttoi iskää pehtoorina suvun mittaamattomilla tiluxilla. Ven. kuvassa vaimoineen Rampen viekossa.
ellauri054.html on line 49: Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen. Hän esitti myös tieteen ja kasvatuksen kansainvälisen yhteistyöelimen, Collegio lucis (Valon kollegio) perustamista, joten UNESCO on pitänyt Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä.
ellauri055.html on line 914: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri058.html on line 197: Vanhemmiten sekin rupes mystikoxi. Näitähän on piisannut. Hiljasexi meni niin kuin iskäkin. Kuoli aivohalvauxeen viisikymppisenä akateemikkona. Tulix Väpistäkin akateemikko? Joo, jopa tieteen sellainen. Näin ne suurvisiirit vaiennetaan etteivät pyri kalifixi kalifin paikalle.
ellauri060.html on line 1027: Eretismi (< m.kreik. ἐρέθισμα, erethisma, 'kiihotus', 'ärsytys') tarkoittaa liikakiihottumista, taudillisesti korostunutta kiihottuvaisuutta. Se on tila, jossa vähimmätkin, terveessä tilassa tehottomat kiihottimet saavat aikaan tuntuvia vaikutuksia. Se on lääketieteen historiassa luokiteltu erityiseksi lajiksi heikkohermoisuutta.
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri061.html on line 1505: Husu alkoi miettiä, miten tieteen ja uskonnon käsitykset sopivat yhteen. Alan hermostui islamin tuomisesta tähänkin asiaan. Hänen mielestään uskonto on satuilua, vaarallista sellaista. Tieteen pitäisi olla vielä nykyistä eksaktimpaa, jotta spekuloinnille ei jäisi tilaa.
ellauri062.html on line 456: Loimaalla syntynyt Yli-Juonikas valmistui kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistossa. Gradun aihe oli julkisuutta kaihtava postmoderni amerikkalaiskirjailija Thomas Pynchon.
ellauri062.html on line 738: Reich valmistui lääketieteen tohtoriksi Wienin yliopistosta vuonna 1922. Hän oli kiinnostunut Sigmund Freudin tutkimuksista ja toimi psykoanalyytikkona Saksassa. Hän julkaisi 1927 tutkimuksen Die Funktion des Orgasmus, joka koski seksuaalisten orgasmivaikeuksien yhteyttä neurooseihin. Hän pohti myös marxilaisuuden vaikutusta seksuaaliseen vapautumiseen. Sittemmin hänet erotettiin kansainvälisestä psykoanalyyttisesta yhdistyksestä (IPV) ja hän kehitti omaa psykologista oppiaan orgonomiaa.
ellauri062.html on line 756: Hyvä lukija, juuri nyt tieteen ja tiedon tarve on suurempi kuin koskaan, vetoaa TM:n päätoimittaja Ruokanen.
ellauri062.html on line 836: Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.
ellauri063.html on line 572: Aapo Junkola: (14. joulukuuta 1935 Helsinki – 14. marraskuuta 2017 Tampere), suomalainen kirjailija, joka toimi kirjailijatyön lisäksi kihlakunnansyyttäjänä. Hänen kirjailijanimensä oli Aapo Junkola. Junkola valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1960 ja varatuomariksi 1963. Junkolan pääteoksia ovat 1960-luvulla ilmestyneet romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966), joissa kritisoitiin tuomioistuinlaitosta. Junkola on tehnyt myös käännöstöitä. Hän on kääntänyt suomeksi kreikkalaisia klassikoita (Sapfo, Lukianos) ja Kreikan kansallisrunoilijan Konstantinos Kavafisin runoja sekä japanilaista kaunokirjallisuutta.
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri064.html on line 194: Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos on Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Wahlroos on Sammon merkittävä osakkeenomistaja, omistaa Joensuun kartanon Halikossa ja on toiminut kansantaloustieteen professorina. Hän on myös... KIRJAILIJA! Se on sen titteli Wikipediassa. LOL!
ellauri064.html on line 235: Kenties taloustieteen ihmiskuva perustuu pieneen psykopaattijoukkoon joka päätyy luonnevikojensa seurauxena hallizemaan kansojen varallisuutta ja kohtaloita. Juurikin näin.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri066.html on line 38: Vallankumousta ei tullut, mutta yhteiskunta ja yliopisto kyllä muuttuivat. Moni aktivisteista ja radikaaleista on edennyt tieteenalansa huipulle kansainvälisiin tehtäviin, professoreiksi, kansanedustajiksi ja jopa yritysmaailman johtopaikoille. Minusta tuli vain tällänen olkihattuinen kääntäjä. Tutkintojärjestelmä uudistui. Muistan itsekin olleeni mukana filosofisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkintojen uudistamistoimikunnan (FYTT) jossakin alajaoksessa pohtimassa taideaineiden tutkintorakennetta. Opintotukeen vaadittiin ja lopulta myös saatiin muutoksia (yhdessä vaiheessa vaadittiin tuhannen markan opintorahaa kaikille, ja sisäpiirin iskulause kuului: ”tonni käteen – känni toteen”). Laitoshallintoonkin saatiin opiskelijaedustus, monen myllerryksen ja takapakin saattelemana tosin. Yliopistohistorian alaviitteeksi jäänee se, kun Helsingin yliopiston päärakennuksen suuri juhlasali täysin organisoidusti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa laitoksen historiassa vallattiin 4. marraskuuta 1976 ja siellä pidettiin puheita läpi yön. Yliopiston johto teki viisaan valinnan eikä kutsunut poliisia tyhjentämään rakennusta, eivätkä valtaajatkaan asettuneet haittamaan yliopiston normaaleja toimintoja – vahtimestariparkojen työvuoroja tietysti lukuun ottamatta.
ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
ellauri071.html on line 638: Kirjallisuustieteen dosentti Tiina Käkelä-Puumala
ellauri071.html on line 643: Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja.
ellauri072.html on line 381: Kirjoittaja: Mikko Myrskylä on tutkimusryhmän johtaja saksalaisessa väestötieteen Max Planck -instituutissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.
ellauri072.html on line 654: Mutta alaviite 10 sitten toteaa ilman sarvia ja hampaita, että kunnianhimoiset vanhemmat on lapselle tosi paha juttu. James D oli kyllä pragmaattinen eetikko, Daltonin veljesten näköisen Deweyn oppilaita, jonka mielestä etiikka voi kehittyä tieteen tavoin yrityxen ja erehdyxen menetelmällä. Vahingosta voi viisastua. Ottikohan iskä James oppia Wallun leukakiikusta?
ellauri080.html on line 44: Teofrastos jatkoi Aristoteleen työtä omilla filosofisilla ja empiirisillä tutkimuksillaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli hyvin laaja, isompi kuin Arilla, mutta siitä on säilynyt vain vähän. Kai ne oli sitten aika tylsiä. Teofrastosta pidetään muun muassa kasvitieteen isänä. Se oli Kreikan Anto Leikola. Luultavasti se oli liian arkinen, TLDR tyyppinen.
ellauri088.html on line 59: Kirjoittaja Ted Chiang käytti 5v tutkiaxeen ja tutustuaxeen kielitieteen alaan ennenkuin se koitti kirjoittaa "Elämäsi tarinan," pienoisromaanin josta Tulokas on otettu. "Tahdoin kirjoittaa tarinan askeleesta joka monissa skifitarinoissa aina skipataan," Chiang selitti Tulokas-diskillä, "sellaisen matukielen oppimisesta ... jolla ei ole mitään tekemistä apinoiden kanssa." Nykyisethän matukielet ovat apinakieliä par excellence, eikä niitä tarvi opetella, matut saakoot opetella enkkua. Tarinaan sisältyvä tutkimus, ja filmintekijöiden konsultaatiot matukieliin erikoistuneihin lingvistien kaa, antaa Tulokkaalle tarkkuuden ja todenmukaisuuden tuntua, jotka on hyvän skifin tunnusmerkkejä.
ellauri092.html on line 348: Wilhoa 6v vanhempi Hans von Holst joka oli jumalisen isäparonin mielestä liian nuori kuolemaan ei lähtenytkään sekoilemaan lähetyskentälle vaan siitä tuli laiskanpulskea ruozalainen rykmentinlääkäri. Sen samannimisestä ison Paulin ikäisestä pojasta tuli kuuluisahko lääketieteen professori. Jumala oli osoittanut voimansa. Hilja jätti vapaaehtoislistan allekirjoittamatta. Jumala oli kuzunut sen kantamaan tukin tyvipäätä hengellisillä kirjoilla.
ellauri092.html on line 454: Metodin kehitti alun perin Kaarle Krohnin isä, Helsingin yliopiston partapozo yleisen kielitieteen professori Julius Krohn. Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä ja teki metodista kansainvälisesti tunnetun. Sitä kutsutaan nykyään paitsi maantieteellis-historialliseksi metodiksi, myös suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Metodia pidetään folkloristiikan ensimmäisenä tieteellisenä menetelmänä.
ellauri093.html on line 467: Absolut oensartethed, se on Nielsenin lumilinnan etuvarustus. Uskonto on aivan eri asia, siinä loppuu tieteen jurisdiktio. Njääh jääh et voi tänne osua noilla darwinlumipalloilla! Ne lentää sun vaihtoehtoisella radalla! Saa at Troen og Viden fik hver sin egen Virkelighed.
ellauri094.html on line 201: Simo Parpolan kirja hämmentää. Onko sumeri sukukielemme? Assyriologin teoria kääntäisi suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen päälaelleen, kirjoittaa Suvi Ahola tänään (HS 16.7). Yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson uskoo uuteen teoriaan, ollen Simon henk.koht. hyvä ystävä. Valtaosa uralilaisten kielten tutkijoista ei usko ensinkään. Mikä on vaan lisäkimmoke (LOL: Kimmoke!) Rauhalle. Simo hehkuttaa:
ellauri095.html on line 524: Manlyn iskän runo Gerard pojasta soittaa Hilja Haahden kelloa. Se tuo mieleen Povisen Karin, Hilja Haahden ja Keazin Jussin yhteisen huolen tieteen uskoa uhkaavasta myrskystä ja Dolmenin Dickin haaxirikkonuhtelun heikkouskoiselle flunssaiselle Sigrid Tarkkaselle. Vähänpä Mänli senior arvasi että juniorista tulisi paavin palvelija ja uranistiohjus. Mistäpä se olisi aavistanut millainen sydämetön kääpiö ja uskonluopio oli sille luvassa.
ellauri096.html on line 374: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti:
ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.
ellauri096.html on line 651: Tekstissä haastateltiin esimerkiksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkamiehiä, entistä Vattin ylijohtajaa ja nykyistä siiramaista kansanedustajaa Juhana "Rääppä" Vartiaista sekä Aalto-yliopiston taloustieteen professoria Pertti Haaparantaa, joista jälkimmäinen kritisoi suomalaista talouspoliittista keskustelua epä-älylliseksi. Haaparanta on Leila Haaparannan (emerita) mies, Leila ei halunnut että laitan kättä sen pikkuhousuihin. Fair enough, kyllä Pertti oli parempi valinta.
ellauri096.html on line 849: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja ­komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisis­taan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kum­­pikaan osapuoli ei tehnyt elettä­kään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
ellauri097.html on line 189: Vastikään metsätuhotieteen dosetti Heikki Smolander sekä emeritushuijari Pekka Liemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.
ellauri100.html on line 93: Kretschmer opiskeli teologiaa, lääketiedettä ja filosofiaa Tübingenin, Münchenin sekä Hampurin yliopistoissa vuosina 1906–1912. Hän työskenteli vuodesta 1913 lähtien Robert Gauppin assistenttia Tübingenissa, missä hän suoritti habilitaatiotutkinnon 1918. Hän jatkoi Tübingenissa yliopiston lääketieteen yksikön apulaisjohtajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän siirtyi Marburgin yliopiston psykiatrisen klinikan johtajaksi. Vuosina 1946–1959 Kretschmer työskenteli Tübingenin yliopiston psykiatrian klinikan johtajaprofessorina. Uransa loppuajan Kretschmer työskenteli yksityisenä tutkijana omien konstituutiopsykologiaan ja työpsykologiaan keskittyvien töidensä parissa.
ellauri101.html on line 35: Vittu suomalaiset lehtineekerit on tietämättömiä tolvanoita. Ei "Jjjarrii!" tietystikään ize voinut kexiä "sisäistä sankaria" tollaselta kauppatieteen ylioppilaspohjalta, vaan käänsi sen jenkki motivaattoreilta, joilla sisäistetty supermies on ikivanha viidakon meemi. Olihan se jo Carl Barxin Aku Ankalla, vieläpä kaxi joista valita. Tän albumin kansikuvan miessankareista 2/3 on yrmeitä, naissankareista 2/3 maireita. Jotain sekin todistaa.
ellauri106.html on line 213: turkulainen käännöstieteen professori
ellauri106.html on line 218: Karlsson oli mielellään kielitieteen
ellauri110.html on line 432: - Olin jo aiemmin lukenut ilokaasumenetelmästä alkoholismin katkaisuhoitona. Se tuntui eri vaihtoehdoista luontevimmalta, koska halusin katkaista juomiseni nopeasti. Olutkankaalla oli myös hyvä maine, hänellähän oli paitsi päihdelääketieteen erityispätevyys, myös kokemus omasta alkoholiriippuvuudesta.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri111.html on line 805: Etkö Sinä sitä tiedä, että vain muutaman vuosisadan päästä koko ihmiskunta tulee julistamaan omassa viisaudessaan äänenkannattajansa tieteen kautta, ettei ole enää mitään rikosta eikä syntiä maan päällä vaan ainoastaan nälkäisiä ihmisiä?
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri112.html on line 59: Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.
ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 143: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri115.html on line 152:
1774
Harrastaa musaa. Kirjoittaa kasvitieteen sanakirjaa.

ellauri117.html on line 602: Locke suoritti hum.kanditutkinnon vuonna 1656, maisterin vuonna 1658 ja lääketieteen kandin tutkinnon vuonna 1674. Vuonna 1666 hän tapasi Shaftesburyn ensimmäisen jaarlin Anthony Ashley Cooperin, joka oli tullut Oxfordiin hakemaan hoitoa maksatulehdukseen. Locke teki vaikutuksen Cooperiin ja tämä houkutteli hänet liittymään seurueeseensa. Mitä vetoa että Locke tuli Oxfordissa maxapalaan?
ellauri118.html on line 259:

Arvoisa tieteen edustaja


ellauri118.html on line 261: Arvoisa tieteen edustaja! Mieltäni on askarruttanut vuosien ajan ihmisillä olevat valheelliset käsitykset, jotka saavat heidät suhtautumaan kielteisesti Jumalaan ja evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta. Itse olen entinen ateisti ja evoluutiouskova, ja näen, että nimenomaan evoluutioteoria miljoonine vuosineen on yksi tehokkaimpia tekijöitä siinä, miksi ihmiset torjuvat Jumalan.
ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri135.html on line 157: Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta.
ellauri142.html on line 264: Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970.
ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia.
ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.
ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.
ellauri147.html on line 809: Jopa tämä pieni ote osoittaa, että psykoanalyyttisen luokan sisällyttäminen mielenterveyden häiriöiden kuvaavaan käsikirjaan ei ilmeisesti voi korvata tämän luokan selvennystä. Ongelmana on, että näillä vaa´oilla - differentiaalipsykologian tai elinlääketieteen mallin mukaisesti - teeskenneltiin, että narsistinen häiriö on henkilön ominaisuus, yksilölle niin sanotusti kuuluvien ominaisuuksien oireyhtymä. Mutta kun narsismi välittyy itsensä ja esineensä välillä, se on suhdeluokka ja narsistinen häiriö on jotain, joka ilmenee vuorovaikutuksessa ja sen hiljaisissa, tajuttomissa maailmoissa.
ellauri150.html on line 68: SUURIN kohu nousi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kahdesti jaksossa lausumasta n-sanasta. Luonnontieteilijän koulutuxella Valtaoja yritti selittää, että neekeri-sanan merkitys riippuu kontekstista eikä neekeristä, ja antoi siitä kaksi esimerkkiä, toisen Peppi Pitkätossu -kirjasta ja toisen kansanedustajan puheista.
ellauri150.html on line 167: ”Sä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta. Eihän se voi pitää paikkansa”, tähtitieteen emeritusprofessori virkkoi. Marja ja minä, me.
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri150.html on line 199: Esko Valtaoja on lähinnä tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Onko ketään kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.
ellauri150.html on line 203: 1975–1987 ja oli siellä tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001.
ellauri150.html on line 219: Avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja kirjoittaa vielä kiukustuneena Seurassa woke-ilmiöistä.
ellauri150.html on line 244: Esko Valtaoja, Avaruustähtitieteen professori vastaa:
ellauri151.html on line 522: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä.
ellauri151.html on line 653: Luther puts this clearly: “The spirit consists in the use, not the object”. Luther reached his theological breakthrough when he realized that theological language consists fundamentally of speech acts and linguistic action. Augustinuxen show-and-tell semantiikka ei kata mysteerien pragmatiikkaa: ei kuivassa näkkärissä ole sielua, vaan se pujahtaa siihen joteskin kun näkki pannaan kielelle ja sanotaan oikeat taikasanat. Hizi empä arvannut poikasena kielitieteen kurssilla miten läheltä Luther siinä liippasi, hyvä ettei tukka heilahtanut.
ellauri158.html on line 131: Vähän hämärää mutta ajatus kai on että tiedon puussa voi apina kiipeillä vaan ylöspäin, viereiset oxat ei liity toisiinsa paizi kun ne riippuu yhteisestä rungosta. Tertium comparationis tarvitaan. Tää on tätä aristoteelista tieteenteoriaa, jota vieläkin opetetaan humanistikääntäjille.
ellauri161.html on line 181: Uroksilla ja naarailla ei Nyölénin mukaan ole merkitseviä eroja, ne ei ole palikoita ja niihin sopivia reikiä, vaan kaikki on sosiaalisesti rakentunutta. Niinpä aina kuin löydämme eroja, epätasa-arvoa, voimme nautinnollisesti huutaa: "Seksismiä"! Mutta kun voi, biologia tuhoaa radikaalin feminismin poliittisen projektin. Se menettää kaiken voimansa, kun he joutuvatkin nyt työskentelemään todellisten tieteentekijöiden kanssa, eikä "teoria" tai "seksismiä"-huutelu enää täytäkään tieteen kriteereitä.
ellauri161.html on line 183: Lienee tullut selväksi, miksi en juuri arvosta Nyölön hullutuksia, enkä radikaalin feminismin projektia, jossa tiede laimennetaan politiikan vallan alle, kuten jo on käynyt sukupuolentutkimuksen politisoituneimmissa laitoksissa. Pelkään näiden pseudotieteellisten, vahingollisten ideologioiden leviämistä kansan keskuuteen - ja tätä olen jo joutunut todistamaan. Ja se on kamalaa, koska monasti feminismi on kaunopuheista miesvihaa, ja tieteen ja uskonnon valtavien erojen sumentaminen on monasti tehnyt ihmisten naurettavat uskomukset vaikuttamaan ihmisten korvissa kohtuullisilta, vaikka ne ovat kaikkea muuta.
ellauri162.html on line 72: Mun kielitieteen kirjat oli makkaratalossa LC in memoriam kirjastossa kunnes Göran käski kuskata ne pois. Sitten ne kastuivat ulkovarastossa Osmontien mäellä. Nyt ne kastuvat Ilmattarentien vinnillä. Niillä ei ole tulevaisuutta, eikä menneisyyttäkään kuin sukupolven ikä. Ne ovat varsinaisia erikoisuuxia.
ellauri162.html on line 117: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.
ellauri162.html on line 601: Filosofia ulottuu kuitenkin luonnontieteen ulkopuolelle. Ei voida koskaan olla varmoja, että maailma jatkaa olemistaan vielä huomennakin, mutta yleensä odotetaan, että näin tapahtuu, eikä vielä ole petytty. Individuaalipsykologian perustaja Alfred Adler sai paljon vaikutteita Vaihingerin ajatuksista. Myöhemmin James Hillman kehitti Vaihingerin ja Adlerin ajatuksia edelleen. Ei ne siitä juuri kohentuneet.
ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön.
ellauri180.html on line 157: Kaljuuntuneen ja pyylevöityneen Philip Roth-lookaliken Fred Karlssonin jouzenlauluna ilmestyy 2022 täysin uudistettu Kielitieteen perusta. Siitä mä en enää juuri perusta. Se on takuulla samaa paskaa vähän uudemmassa leilissä.
ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja. Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä.
ellauri182.html on line 303: Angus retku onkin kiva pikkulanko, hetki - pikkulanko ovi tuossa kävi? Ei se oli ambulanssi joka rääkyi kuin 9" nailsin kappale. Ei ole Amerikan lääketieteen voittanutta. Ja halpaakin se on.
ellauri185.html on line 313: Eli siis mikä on tieteen vastaus näihin apinaa kauan askarruttaneisiin pähkinöihin. 13 jäljellä olevaa maailmankaikkeuden mysteeriä (29 polttavinta on jo ratkottu):


ellauri185.html on line 334: Useimmat luonnontieteen kysymyxet on paremmin muotoiltavissa miten-kysymyxinä, eli siis miten havainnot seuraavat jo tunnetuista luonnonlaeista, siis millainen on systeemin oltava jotta luonnonlait toimisivat siinä havaitulla tavalla. Harvoin tässä enää täysin novelty luonnonlakeihin törmätään, enemmänkin haeskellaan reunaehtoja. Joskus harvoin oletetaan lisää ainetta ja lisävoimia jotka toimivat samalla lailla kuin ennenkin tunnetut.
ellauri185.html on line 440: Nää neronleimauxet oli saxittu brittien New Scientist-kuvalehden keskiaukeamalta. Syyskuussa 2006 New Scientistia arvosteli tieteiskirjailija Greg Egan, joka kirjoitti, että "sensaatiohakuinen suuntaus ja kirjoittajien perustietojen puute" tekivät lehden raportoinnista niin epäluotettavaa että se "muodostaa todellisen uhan tieteen julkiselle ymmärrykselle". Erityisesti Egan tyrmistyi lehden raportoinnin "tieteellisen lukutaidottomuuden tasosta" Roger Shawyerin "sähkömagneettisesta moottorin" kuvauxessa, jossa New Scientist salli "merkityksettömän läpätyxen" julkaisemisen, jonka tarkoituksena oli ohittaa kohtalokas vastaväite Shawyerin ehdotetulle avaruusmoottorille, nimittäin että se rikkoo liikemäärän säilymisen lakia. Egan kehotti muita kirjoittamaan New Scientistille ja painostamaan lehteä nostamaan tasoaan sen sijaan, että "tuhlaisi lehden levikin ja arvostuksen tarjoamat mahdollisuudet".
ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi.
ellauri194.html on line 672: