ellauri043.html on line 6154: vanhan Didymoxen tykönä Xénophaneen, Hérakleitoksen, Mélissoksen, Anaxagoraan käsityxistä äärettömyydestä, luomisesta, kaiken tietämisen mahottomuudesta!
ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
ellauri053.html on line 420: Frankin toiveikas luutikku lukee tikkana rivin välejä. Hukattua uskontoa se isoaa, janoo armoa. Anoo Jarmoa. Oisko mahollista tuntea ilo tai tietämisen ilo kun kulkee sillan ylize. No kohta se selviää, Uarne rukka.
ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
ellauri115.html on line 984: Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi puolestaan torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Eksistentiaalinen nihilismi kieltää elämän luontaisen merkityksen olemassaolon.
ellauri158.html on line 127: Jonkin jutun tietäminen on sen syyn tietämistä. Regressiolla päädytään sit alkusyyn tietämisen, joka on sen oma syy. Oma syy mitäs läxit.
ellauri163.html on line 982: Uskossa ihminen suostuu näkemään sen, mitä ei voi nähdä. Sen, mikä onjää tietämisen ja oman ruumiillisen olemassaolon taakse, sen, minne ei määritelmän mukaan voi nähdä. No kyllä oman takaraivonkin voi nähdä selfiestä, ja perseen belfiestä. Ja alzheimerin syömät aivot tomografikuvasta. Pikemminkin uskovainen sanoo kuin sokkee: niinpä näkkyy, eika valita vaikka puttoo keskelle jokkee. Siiloan seurakunta kastoi samat spuget uudestaan kerran vuodessa. Sitä kilpailevat lahkot pitivät nölönä.
ellauri194.html on line 461: Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista. Ongelma on erillinen ja perustavanlaatuisempi kuin regressioargumentti, joka liittyy tiedon oikeuttamiseen.
ellauri194.html on line 466: Kuinka tiedämme että tiedämme? tai: Mikä on tietämisen kriteeri?
ellauri391.html on line 429: Luther kieltää sen, että Jumalan evankeliumikaan tarjoaisi ihmiselle mahdollisuuden liittyä vapaan ratkaisun avulla armoon ja Jumalan hyvyyksiin. Jumala lahjoittaa armonsa, Henkensä ja rakkautensa vain oman tahtonsa ja ennaltatietämisensä perusteella. Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin rosvot määräilee. Ei mitään omin voimin onneen tumputusta, kärpän nyljentää. Vain jumalan vasen käsi tekee kädellä oikean käden hyväksi, tämä ei edes tiedä mitä toinen tekee pöxyissä.
xxx/ellauri255.html on line 125: Hän on opiskellut Winchester Collegessa ja Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa. Hän on yhtä perehtynyt sotaan ja politiikkaan kuin Harry Windsor. Hän tietää kaiken tietämisen arvoisen shakkinappuloista.
xxx/ellauri293.html on line 181: Vanhan testamentin rituaalinen eläinuhreiden veriviillotus esikuvasi Kristuksen uhria ristillä. Vertaa: "Ja Jeesuksen, uuden liiton välimiehen, ja pirskotusveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aapelin." (Hepr. 12:24; ks. myös Hepr. 10:19, 22); "Valitut Isän Jumalan ennaltatietämisen mukaan Hengen pyhityksen kautta kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen veren vihmotukseen..." (1 Piet 1:2). Byöörk. Sillä Jumala on sanonut hänen lihassaan olevista ripsimisjäljistä, että ne olivat heiltä [nimittäin juutalaisilta]. Ja minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan jauhelihaxi. Hän on kärsinyt, että me saisimme elää hänen saamistaan lyönneistä.
xxx/ellauri303.html on line 499: Juutalainen perinne korostaa enimmäkseen suht. vapaata tahtoa, ja useimmat juutalaiset ajattelijat torjuvat determinismin sillä perusteella, että vapaata tahtoa ja vapaan valinnan harjoittamista on pidetty moraalisen elämän edellytyksenä. "Näyttää siltä, ​​että sekä Raamattu, joka kehottaa ihmistä valitsemaan hyvän ja pahan välillä, olettaa moraalista epämääräisyyttä, että rabbit, jotka päättävät noudattaa hyvää taipumusta pahan sijasta, kuuluu jokaiselle yksilölle." Maimonides intti sinnikkäästi vapaan tahdon sopivan yhteen Jumalan ennaltatietämisen kanssa (Mishneh Torah, Hilkhot Teshuvah 5). Vain kourallinen juutalaisia ​​ajattelijoita on ilmaissut deterministisiä näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu keskiaikainen juutalainen filosofi Hasdai Crescasja 1800-luvun hasidilainen rabbi Mordechai Yosef Leiner Izbicasta, plus tietysti Barukh Spinoza.
xxx/ellauri363.html on line 185: (1975/1980) hän esittää ajatuksen näkemisen (voir), tietämisen (savoir) sekä
14