ellauri015.html on line 520: Höh. Lunnikoirailla ei tietääkseni ole munia,

ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri206.html on line 332: Nojoo, nyt ollaan taas samassa pisteessä, mutta tietääkseni täällä ei tällä kertaa ole koiroja. Missähän on pikku Olavi? Helmillä oli isosetä Olavi, josta mulla oisi kertoa monta kaskua, muun muassa Kiinasta, jossa Olavi-setä vaikutti vauvana 1900-luvun alussa, mutta hän on tällä kertaa sivuhenkilö, joten jääköön nyt.
ellauri243.html on line 571: Hiän meni Phoenixin luo ja laittoi pehmeästi kätensä hänen olkapäälleen - odottamattoman lempeä ele, Phoenix ajatteli heti epäluuloisesti. Ikään kuin vahvistaakseen hänen epäilynsä, hiän sanoi sitten terävästi: "Joten irti tästä pelistä, Ken. Tunnen sinut tarpeeksi hyvin tietääkseni, että tämä on erilaista kuin sinä. Tiedän entisenä oikeusministerinä, että olet lähellä lainvalvontaviranomaisia. kenraali ja erityisesti FBI, mutta et voi antaa noiden poliisien kuoleman estää sinua unohtamasta johtamista. En halua nähdä sinua itsesäälissä, herra."
ellauri267.html on line 1151: Mor. Ei; mutta voin odottaa, että saat meidät molemmat. Rakkaus on himoa; Minun täytyy saada teidät kaikki; sydän sydämelle on tasa-arvoinen temppu. Lyhyesti sanottuna olen nuorempi, mielestäni komeampi ja olen varma, että rakastan sinua paremmin. Hän on ollut äitipuolini nämä viisitoista vuotta: sinä luulet, että ne ovat hänen kasvonsa, mutta se on vain värjätty vigard; hän pukeutuu siihen haarniskaansa; tuuman paksuus maalia pesun lisäksi. Hänen kasvonsa ovat niin vahvistuneet, että et voi lähestyä sitä ilman lapiota; mutta hänen pysyvyytensä vuoksi voin sanoa sinulle lohdutukseksesi, että hän rakastaa kuolemaan asti, tarkoitan sinun omaasi; sillä kun hän on uupunut sinut, hän varmasti lähettää sinut toiseen maailmaan tarinoiden kertomisen pelossa, sillä hän on jo palvellut kolmea orjaa, sinun edeltäjiäsi, onnellisen muistin hyväkseen. Hän on tehnyt hurskaasta isästäni tietääkseni kolmipakan aisan.
ellauri382.html on line 199: Siinä oli yksi asiaa koskeva teologinen hypoteesi. Onhan niitä minulla muitakin, jo tietääkseni melkomoinen määrä.
xxx/ellauri126.html on line 219: Paula Salomaa on tietokirjailija. Ei siis tietääkseni psykoterapeutti, psykologi eikä psykiatri. Studio55:n haastattelussa hän puhuu "narsismin vuosisadasta" viitaten 1900-lukuun sekä "tietoisuuden evoluution seuraavasta vaiheesta", joka alkaa nyt 2000-luvulla johtaen ???? jonnekin. Tämä jäi vähän epäselväksi. Itse uskon, että asia on juuri päinvastoin noiden vuosisatojen suhteen.
xxx/ellauri137.html on line 106: Mutta nyt näyttää siltä, että Nuuksion hoitokokeilu onnistuu sittenkin – tosin ei enää tutkimuksena vaan ”kokonaisvaltaisena hyvinvointivalmennuksena”. Internetissä oli vielä syyskuun alkuun asti ilmoitus Turun yliopiston tutkimuksesta, joka ei siis toteutunut. Nyt markkinoinnissa käytetään termiä Science Based Therapies. Lokakuun alussa järjestetään ”Masennusviikonloppu”, johon sisältyy ”ohjelman tieteellisen johtajan” Rantalan luentoja, gluteenitonta ja maidotonta ruokaa sekä joogaa, saunaa, rentoutusta ja sään salliessa kylmäaltistusta. ”Tämä on mun tietääkseni ensimmäinen evoluutiopsykologiaan perustuva retriitti maailmassa, joten tästä alkaa masennuksen hoidon uusi aikakausi”, Rantala sanoo puhelimessa. Kahden päivän kurssi ruokineen maksaa 275 euroa, majoitus satasen päälle. Rantala korostaa, ettei hän itse tienaa luennoilla penniäkään, vaan käyttää rahat tutkimuksen tekemiseen ja julkaisemiseen. Masennusviikonlopun lisäksi Rantala on järjestämässä kaksiviikkoista ”Ahdistus- ja masennusretriittiä”. Liput sinne maksavat 4 900 euroa, suunnilleen saman verran kuin vuosi Kela-tuettua psykoterapiaa kahdesti viikossa.
xxx/ellauri388.html on line 491: "Rohkenen kääntää teidän huomionne muutamiin mielipiteihin sperman (siemenen) muodostumisesta ihmisruumiissa. Minun tietääkseni näitä mielipiteitä eivät tähän asti ole hyväksyneet lääkärit eikä yleensä yleisökään.
10