ellauri003.html on line 144: sitten tiedekunnan käskijäksi

ellauri003.html on line 977: Katso, kuin laaja on tiedekunnan kehä,

ellauri016.html on line 982: Tervetuloa tähän humanistisen tiedekunnan väitöstilaisuuteen.
ellauri016.html on line 1011: Humanistisen tiedekunnan nimittämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.
ellauri038.html on line 376: joskin klassikko ja humanistisen tiedekunnan jäsen.

ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri055.html on line 864: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 1104: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri161.html on line 952: Et de nos facultés se fait le capitaine ? ja siitä tulee meidän tiedekunnan dekaani?
ellauri316.html on line 608: Valeri Garbuzov käytti sanaa 'usein' myös aikaisemmassa tekstissään. Vaikka sillä on selvä puhekielellinen luonne, ja vaikkapa Moskovan valtionyliopiston journalismin tiedekunnan opiskelijoille opiskeluaikoinani ei suositeltu käyttämään tätä sanaa materiaaleissaan. Mutta sanotaanpa. Valeri Garbuzov ei ole toimittaja, hän on historioitsija, joten hän ei ehkä tiedä tällaisia hienouksia. Hänen pitäisi kuitenkin tietää usein adverbin merkitys, luulen niin. Sillä usein-sanan käyttö lauseessa loi usein vääristyneen kuvan maailmasta neutraloi kaiken, mitä kirjoittaja sanoo lauseen alussa. Usein ei ole aina. Tämä tarkoittaa, että jokin osa maailmakuvaa EI vääristynyt. Mikä? Valeri Garbuzov ei tarkenna. Siksi ei ole mahdollista ymmärtää, mistä tarkalleen (mistä erityisistä vääristymistä) Garbuzov puhuu.
ellauri325.html on line 90: Jeltsin ryhtyi muuttamaan Venäjän talousjärjestelmää: jatkossa sen tulisi perustua yksityisyritteliäisyyteen ja vapaisiin markkinoihin. Hän muun muassa lakkautti hintatuet ja valtion kontrollin kuluttajatuotteisiin; hän ei kuitenkaan saanut Venäjän parlamentin tukea taakseen. Sen vuoksi Jeltsin hajotti parlamentin syyskuussa 1993 ja julisti uudet parlamenttivaalit. Lokakuussa 1993 jotkut kovan linjan edustajat yrittivät kaapata vallan – Jeltsinille armeliaat armeijan joukot torjuivat yrityksen. Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin kansanäänestys, jossa Jeltsinin ehdotus perustuslaiksi hyväksyttiin niukasti. Mä sain tiedekunnan koeluennosta Fred Karlssonin avulla arvosanan "niukasti hyvä". Parlamentin uusi koostumus kuitenkin pakotti seuraavina vuosina Jeltsinin käyttämään valtaansa usein presidentin asetusten kautta.
ellauri327.html on line 534: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri349.html on line 525: Filosofian oppiaineessa juhlistettiin 3. toukokuuta professori Joseph Almogin syntymäpäivää. Dekaanin ojennettua tiedekunnan kukkatervehdyksen laitoksen johtaja Olli Koistinen piti juhlapuheen, jossa hän kiitti Almogia oppiaineen puolesta tehdystä työstä.
ellauri364.html on line 200: Verocaylla oli aina erittäin vahva halu palata takaisin syntymämaahansa, ja hän auttoi jo vuonna 1905 suunnittelemaan patologisen anatomian instituuttia Uruguayn pääkaupungin Montevideon yliopistolle. Vaikka hän oli erittäin pätevä alalla, hän jäi huomiotta instituutin johtajan virkaan. Vuonna 1910 hän lahjoitti erinomaisen yli 200 näytteen kokoelmansa sekä yksityiskohtaiset histologisia ja ruumiinavausmenetelmiä koskevat muistiinpanot instituutille, joka muodosti patologian opetusmateriaalin ytimen. Hän jopa tarjoutui työskentelemään instituutissa yleislääkärinä, mutta häntä nuhdeltiin sanomalla, että hän ei ollut koskaan työskennellyt Uruguayssa ja hänet tunnettiin Prahasta Verocayna. Pettynyt hän jatkoi työskentelyä Euroopassa, mutta kieltäytyi jatkuvasti pysyvästä toimesta, mikä merkitsisi Uruguayn kansalaisuuden luopumista. Lopulta vuonna 1919, isänsä kuoleman jälkeen, Verocay palasi Uruguayhin ensin Paso de Los Mellizosina tunnetulle maaseutualueelle Rio Negrossa, jossa hän harjoitteli ensihoidon lääkärinä, mutta meni seuraavana vuonna Paysanduun ja meni naimisiin Carlottan kanssa. Ruhr ja sai neljä lasta hänen kanssaan. Vaikka hänet nimitettiin patologian johtajaksi useisiin pienempiin sairaaloihin, häneltä evättiin neuropatologian johtajan virka Neurologian instituutissa, kunnes lopulta 8. maaliskuuta 1927 lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta nimesi Neurologia instituutin jäsenet ja nimitti hänet neuropatologian johtajaksi. Verocay piti instituutin ensimmäiset huippujännät neuropatologian luennot aiheista Aivoverenvuoto ja -tukos" ja "Enkefaaliset, selkärangan ja hermokasvaimat."
ellauri386.html on line 100: Miltopaeuksen isä oli porvari Eskil Ruskiapää, jonka vastikenimi Miltopaeus on, ja äiti Elin Jakobintytär. Hän valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 1653 ja toimi akatemian sihteerinä sekä filosofisen tiedekunnan apulaisena vuodesta 1658 ja sitten kaunopuheisuuden professorina vuodesta 1660. Akatemian rehtori hän oli 1671–1672.
ellauri402.html on line 700: Kuka pelkää Virginia Woolfia? on Edward Albeen näytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1962. Se tarkastelee keski-ikäisen Marthan ja Georgen avioliiton mutkia. Myöhään eräänä iltana yliopiston tiedekunnan juhlien jälkeen he ottavat vieraiksi tietämättömän nuoremman pariskunnan Nickin ja Honeyn ja houkuttelevat heidät katkeraan ja turhautuneeseen suhteeseensa.
ellauri439.html on line 184: Kurt Martti Walleniuksen vanhemmat olivat luutnantti, pankinjohtaja Ossian Alexis Wallenius ja Augusta Emilia Enwald. Wallenius kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lyseosta vuonna 1912. Wallenius kirjoittautui 1912 Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliselle osastolle ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Filosofian kandidaatin ja maisterin paperit hän sai vuonna 1915 ja paikallisradion toimittajan paperit 1918.
xxx/ellauri068.html on line 265: Vähän ennen kuolemaansa Rautanen vihittiin Helsingin yliopistossa teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Rautanen sai paikallisilta lempinimen Nakambale, joka tarkoittaa "sitä joka pitää hattua". Hän piti usein kalottia, jonka ambomaalaiset käsittivät palmukoriksi. Nakambale-sana tulee okambale-sanasta, joka merkitsee pientä koria. Rautanen tunnettiin Nakambalena niin hyvin, että nimi kirjoitettiin jopa hänen hautakiveensä. Häntä kunnioitetaan Namibiassa erittäin paljon vielä nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo 90 vuotta. Rautanen meni vuonna 1872 naimisiin saksalaisen lähetyssaarnaajan Franz Kleinschmidt'in tyttären Friedan kanssa. Rautaset saivat yhdeksän lasta, mutta moni lapsista kuoli jo pienenä malariaan.
xxx/ellauri125.html on line 397: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta.
xxx/ellauri126.html on line 329: Valmistuttuaan psykoanalyytikoksi Erikson muutti Yhdysvaltoihin, ja rupesi pitämään Bostonin ensimmäistä lapsia hoitavaa vastaanottoa. Erikson ei ollut suorittanut lääketieteellisiä eikä muitakaan yliopisto-opintoja, mutta sai silti paikan Harvardin lääketieteelliseen tiedekunnan tutkimusapulaisena, ja myöhemmin se nimitettiin sinne proffaxi ilman tutkintoa. No tässä välissä se tutustui Margaret Meadiin ja sen partneriin Ruth Benedictiin ja meni tutkimaan intiaanilapsia. Erikson oli kova egopsygologi. Olikohan se pedofiilikin vai pysyikö iidee sillä lapsia tutkiessa pöxyissä? Omiin kokemuxiinsa perustuen se listasi...
xxx/ellauri128.html on line 476: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri165.html on line 112: Tiedekunta/Osasto ? Fakultet/Sektion Teologinen / Systemaattinen teologia Laitos ? Institution Teologisen tiedekunnan laitos Tekijä? ? ? Författare Leinonen, Tapio Henrikki Työn nimi? ? Arbetets titel Pyhä uskon esikuva – Neitsyt Maria Lutherin teologiassa Oppiaine ? Läroämne Ekumeniikka Työn laji? ? Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika? ? Datum Toukokuu 2013 Sivumäärä? ? Sidoantal 70 Tiivistelmä? ? Referat
xxx/ellauri298.html on line 326: Vuodesta 1987 koulun tiedekunnan jäsenenä hänen ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan olivat esinesuhdeteoria, yhteiskuntafilosofia ja eksistentiaalinen filosofia. Hän sai kansainvälistä tunnustusta panoksestaan esinesuhdeteoriassa. Hän toimi koulun ihmiskäyttäytyminen ja sosiaalinen ympäristö -alueen puheenjohtajana vuosina 1998–2001, ja hänet valittiin uudelleen ihmiskäyttäytymisalueen puheenjohtajaksi vuonna 2010.
xxx/ellauri298.html on line 333: Tohtori Jeffrey Seinfeld oli aktiivinen tieteellisen tiedekunnan jäsen ja yksi innokkaimmista Object Relations Instituten tukijoista sen perustamisesta vuonna 1991 lähtien. Kahden vuosikymmenen ajan siitä lähtien tohtori Jeffrey Seinfeld ja tohtori Susan Kavaler-Adler jakoivat yhteisen kiinnostuksensa yhdistää ja opettaa brittiläisen kohdesuhdeajattelun koulukunnan teorioita. He molemmat uskoivat, että Melanie Kleinin, Donald Winnicottin, Ronald Fairbairnin ja muiden brittiläisten teoreetikkojen välisen dialektisen suhteen opettaminen – pikemminkin kuin polarisoiminen – tarjoaisi suurimman panoksen psykoterapeuttien ja psykoanalyytikkojen auttamiseksi heidän kriittisessä kliinisessä työssään.
xxx/ellauri298.html on line 337: Susan Kavaler-Adler, PhD, ABPP, D. Litt., NCPsyA (nepsy) on käytännössä ollut kiinni kliinisenä psykologina ja psykoanalyytikona - objektisuhteiden psykoanalyyttisellä lähestymistavalla - lähes 40 vuoden ajan. Hän on NYC:n Object Relations Institute for Psychotherapy and Psychoanalysis -instituutin perustaja ja johtaja, jossa hän toimii koulutus- ja valvontaanalyytikkona ja vanhempana tiedekunnan jäsenenä opetettuaan ja ohjattuaan monissa muissa instituuteissa, mukaan lukien National Institute for Psychotherapies (NIP).
xxx/ellauri304.html on line 152: Haukka nimitettiin toukokuussa 2010 Trinity Western -yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatirehtöörixi Vancouverissa Kanadassa.
xxx/ellauri357.html on line 78: Luettuani vuoden juridiikkaa totesin, ettei se ihmiselle riitä. Vaihdoin humanistisen tiedekunnan pääaineeni
xxx/ellauri357.html on line 335: Mutta tämä tarkoittaisi, että elämä itsessään ei kuulu Sielulle vaan siittimeen; tai ainakaan pariskunnan elämä ei olisi sielun elämä; Sense-Perception ei kuuluisi herkälle tiedekunnalle vaan tiedekunnan konttiin.
xxx/ellauri357.html on line 337: Mutta jos tunne on liike, joka kulkee kehon läpi ja huipentuu Sielussa, kuinka sielusta puuttuu tunne? Sensitive-tiedekunnan läsnäolo täytyy taata tunne sielulle.
xxx/ellauri385.html on line 274: ²Stanley Fish (1938) on amerikanjuutalainen kirjallisuusteoreetikko, oikeustutkija, kirjailija ja maxullinen intellektuelli. Hän on tällä hetkellä Floersheimer Distinguished Vieraileva oikeustieteen professori Yeshivan yliopiston Benjamin N. Gonzo School of Lawssa New Yorkissa. Fish on aiemmin toiminut Davidson-Kahn Distinguished Universityn humanististen tieteiden professorina ja oikeustieteen professorina Floridan kansainvälisessä yliopistossa Jaakko Hintikan seurana ja on Chicagon Illinoisin yliopiston Liberal Arts and Sciences -tiedekunnan hallijärjestäjä evp. Hänen katsotaan myös vaikuttaneen lukijavasteteorian nousuun ja tuhoon.
xxx/ellauri388.html on line 58: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta. Se asia taisi Mikaa kiinnostaa ihan ykkösenä.
xxx/ellauri436.html on line 330: Kieltäydyin hänen kutsustaan, muistaakseni vain haluttomuudestani vaihtaa asuinpaikkaani Manhattan Islandilta, jossa olin syntynyt ja kasvanut, siihen pieneen, uneliaaseen New Havenin kylään. Kieltäytymiseni muuttaa New Haveniin ei häirinnyt Hutchinsia hänen tavoitteestaan ​​saada minut mukaan todisteiden käsittelyyn. Hän tuli New Yorkiin suostuttelemaan Young B. Smithiä, silloista Columbian oikeustieteellisen tiedekunnan dekaania, pyytämään minua työskentelemään Jerome Michaelin, hänen oikeudenkäyntioikeuden professorinsa, kanssa. Tein niin pysyen silti psykologian opettajana. Kirjoitimme yhdessä kirjan nimeltä The Nature of Jewdicial Proof: An Inquiry into the Logical, Legal, and Empirical Aspects of the Law of Evidence, joka julkaistiin vuonna 1931. Anteexi, sain nähtävästi teidät haukottelemaan. Muttä tää on hurjan mielenkiintoista, odottakaapas vaan!
xxx/ellauri441.html on line 612: Lopulta päätettiin Rostockin hyväksi tohtorintutkintopaikkana, toisaalta luultavasti maltillisten tohtorinpalkkioiden vuoksi, mutta toisaalta myös siksi, että Steiner luki tuolloin "filosofista teosta", joka "kiehtoi häntä poikkeuksellisen kovaa". Rostockin tuolissa filosofiaa opettaneen Heinrich v. Steinin teos 'Seitsemän platonismin kirjaa'. Kuten von Steinin ystävällisestä vastauksesta 15. marraskuuta 1890 voidaan nähdä, Steiner oli ottanut häneen yhteyttä kirjeitse. Vaikka von Stein oli alun perin ehdottanut Steinerille – hänen aikaisempien kirjallisten teoksiensa perusteella – harkitsemaan, "oliko saksan kielen ja kirjallisuuden historian foorumi […] sinulle suotuisampi kuin varsinainen filosofinen foorumi", hän hyväksyi hänet edelleen tohtoriopiskelijakseen. Vilkaisu Rostockin yliopiston filosofian tiedekunnan väitöskirjaluetteloon osoittaa, että tuolloin siellä valmistui vain hyvin vähän filosofian tohtorintutkintoja. Niiden viiden vuoden aikana, jotka tarkastelin Steinerin väitöskirjan aikana löysin vain kolme muuta filosofian tohtorin tutkintoa von Steinin johdolla – valtaosa väitöskirjoista oli kemiaa.
xxx/ellauri442.html on line 133: Tiedekuntien konflikti kokoaa yhteen kolme erilaista Kantin eri aikoina kirjoittamaa esseetä. Joskus kesä-lokakuussa 1794 Kant kirjoitti esseen filosofisen tiedekunnan oikeuksista suhteessa yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Selvästikin se oli ainakin osittain yritys perustella tapaa, jolla hän oli kiertänyt sensuuria Uskontoa julkaiseessaan. Wöllnerin nuhtelevan kirjeen ja Kantin myöhemmän lupauksen jälkeen olla luennoimatta tai julkaisematta uskonnollisista aiheista liberaaliteologi CF Stäudlin Göttingenissä tarjosi filosofille mahdollisuuden julkaista tämä uusi essee ilman Preussin sensuuria. Mutta Kant piti tätä kuninkaalle antamansa lupauksen rikkomisena ja tunsi siksi velvollisuudekseen kieltäytyä Stäudlinin kutsusta.
xxx/ellauri442.html on line 135: Kuningas Frederick William II:n kuoleman jälkeen Kant kuitenkin päätti pitää itseään vapautettuna lupauksestaan ​​ja vapaana julkaisemaan esseensä filosofisten ja teologisten tiedekuntien suhteesta. Mutta hän laajensi alkuperäisen esseensä soveltamisalaa käsittämään "alimman" tiedekunnan (filosofian) suhteen kaikkiin kolmeen yliopiston "korkeampaan" tiedekuntaan (teologian, oikeustieteen ja lääketieteen). Perustuen hänen selostukseensa sananvapaudesta, jonka hän esitti artikkelissa "Mikä on valistus?" (1784), Kant väittää, että kolmella "korkeammalla" tiedekunnalla on velvollisuuksia alinta  (käytännön filosofia) kohtaan.
36