François Fénelon oli katolinen kardinaali, kärpässienilakkinen munatulkku, punamulkku, jolta Rousseau kopsi tytönkasvatuxen ideoita. Kardinaali kirjoitti opuxen nimeltä Traité de l´education des filles (1687), se on tutkimus tyttöin hutkimuxesta. Se on ajatuxet pysäyttävä texti. Kylä lähtee. Jää tämän päivän setämies seisomaan kuin tikku paskaan.
Anwaar Ahmad is a professional writer. He is working with us from last two years. His articles are marvelous and attractive. He is best in demonstrating literature. He likes to read books. Feel free to contact him in case you need help. Vainajana muistanemme häntäkin hyvällä.
Lao Rui: Aha. Niinko suisidi. Tulee mieleen Lindgrenien kamut Suikkaset. Kyllä Pervolta oppii. Vaikee kyllä ymmärtää mixe kuumuu noista iänikuisista viina-ja vittujutuista. Siltä on kylä joku ruuvi löysällä. Yx mitä mä inhoon jenkkisarjoissa on etne hokee "mä lupaan". Se on niin feikkiä. Yhtä feikkiä kuin "sä oot rakas" textityskäännös amerikkalaiselle tyhjänpäiväiselle "Ai lav juu". Hararikin totesi et luotto eli uskominen tyhjiin lupauxiin oli kristinuskon lahja kapitalismille.
ellauri062.html on line 426: Näissä asioissa kylmiöllä Juotikkaalla on paljon kirittävää. Ja vielä yxi idis Jaakko: tuotesijoittelu ja kontextiin valikoidut mainoxet! Kohta huomaat et on käynyt kuin Pelle Pelottoman huviretkellä: lähdit ensi muka nauttimaan vapaasta luonnosta, mutta ziljoonan kärpäsen ja yhtä monen mukavuutta edistävän kexinnön jälkeen huomaatkin istuvasi jälleen neljän seinän sisällä. Romskusta on tullut osa internettiä.
ellauri062.html on line 553: Teriskin voisi uuvahtaa saatuaan Umpi-Kieron ergodisesta textistä liikaa skriptoniittia.
ellauri062.html on line 580: Taisin kerran aloittaa Fennomaania. Kesken jäi, ei ollut tarpeexi mania. Tekesin apurahoja ois tarvittu lisää. Tai textikoneen apuraha. Nyt Tekeskin on Business Finland. Tekniikkaa ei enää edistetä vaan bisnestä. Sitrakin on vaarantunut tai uhanalainen. Toistasexi sinne on riittänyt hyllytettäviä poliitikkoja. Ne ei järkkää alaisilleen sieniretkiä. Eikä pannukakkuorganisaatiomallia.
ellauri062.html on line 594: Atamaaniromaani on kazaus erilaisiin hypertextin konventioihin. Paperilla. Kidekone taiteltuna paperpussista. Mun paasauxet on parempi hypertexti, sillä se on oikeasti digitaalinen. Mun linkit toimivat kuin junan vessa. Keekoiluvapaasti.
ellauri063.html on line 196: Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.)
ellauri063.html on line 566: S 415 on taas tällänen Lola rennt juonihaarukka. Ikävystyttävää. Väärä pelitapa on tavallistakin hämärämpää textiä. Ei jaxa. Pitäskö tän olla jotain suspensea? Ainoa mitä tässä kaipaa suspensea on belief. Haukottavaa. Mullei pysy edes nää poliitikkolärvät mielessä. Kekäs nyt oli tää Niinistö? Niitäkin on politiikassa pyykkikorikaupalla. Ex Salella ollut taannoin rullixet? Runoilija Rumista mulla on jo paasaus jossakin.
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri064.html on line 372: Jaakko on mukava mies ja sen kanssa on kiva tehdä töitä, mutta Jatkosota-EXTRA oli Arnkilin uran kovin pala. Sen textit on kerta kaikkiaan niin komplexisia, niin huurusia ja outoja. Niissä pääsee todella testaamaan izeään lukijana, ihan kuin Grand Theft Autossa autokuskina. Runsaita, kummallisia, pettäviä, hämääviä sommitelmia. Ei niistä lukemalla selviä. Jatkosota-EXTRA on Jaakon magnum opus, joka ei saanut edes Finlandiaa. Mahtoi mukavaa miestä harmittaa.
ellauri065.html on line 333: Äskeisessä sitaatissa oli käytössä Juotikkaalta vielä kokeilematta jäänyt kikka: textin on mukeltanut optinen lukija. Se luo kiinostavia poeettisia tehoja, eikö teistäkin?
ellauri066.html on line 164: Nuori Aaro oli gootti, vanha oli groteski. Jöötin Fausti oli nuoren ihan lemppari. Silloin se vielä luuli olevansa jotakin. Mä luin kouluaikana nuoren Wertherin kärsimyxet fraktuuralla saxaxi. Aikamoinen uroteko sekin. Mäkin luulin silloin vielä olevani jotakin. Kohta mä en ole mitään. Nuori Aaro oli patriarkaalisen totinen. Revisionisti-Aaro näkee kuolemankin valoisammin. Vanhasta synkkiöstä tuli opelle paratexti (Genette), nuoruusaikojen para ja popo toimivat vanhan järki-Aaron sydämentahdistimena.
ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
ellauri067.html on line 537: Timpalle tyypillisiä on pienet panokohtauxet ilman edeltävää kontextia. Ei sillä ylipäänsä millään ole mitään kontextia. Se on sitä postmodernismia.
ellauri069.html on line 414: Tärkeämpi jarru lukijalle kuin tämmöinen rähmäinen psykopolitiikka on Nipsun izekeskeinen kerronta, missä on vaan yxi ääni: terveellä mies-ja-ääniperiaatteella ainut puhuja on Tomppa ize, joskus ekassa joskus toisessa joskus tuskin missään persoonassa. Se ois voinut laittaa viime viikon ostoslistan textin sekaan eikä kukaan olis ollut hurskaampi hullua. (Mihis Tomppa-raukalta jäi puolipisteet, kysyy arvostelija. No mihis niitä tarvitaan?)
ellauri070.html on line 300: Tein tässä kirjottaessa taas kerran sen havainnon, että mulle alkaa selvitä tollaisen ääreist komplexin ja runollisen textin merkitys vasta kun mä kirjotan siitä. Tän briiffauxen alussa mulla oli vähintään tollanen "horror vacui" fiilis, tyhjyyden pelko. Onko tässä yhtää mitään järkeä? Mut nytmä huomaan pelkkiä uusia linkkejä.
ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia.
ellauri071.html on line 590:
ellauri072.html on line 342: Wallu on tullut tunnetuxi alaviitteistä. Sinänsä ihan sama kuinka suurilla kirjaimilla texti on painettu, kunhan sen näkee lukea. Emmä ize asiassa tosta keekoilusta välitä, kuha luen vaan. Kai se yrittää kuulostaa jotenkin rehellisemmältä niissä jalkanuoteissa, eli se on just tommosta neljännen seinän läpi kurkistelua.
ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin).
ellauri073.html on line 348: Tiezä mikä mua tässä monkey bisnexessä shokeeraa eniten? Se, että tää apinameemi esiintyy KAIKILLA tän sortin apinoilla ihan 100% samana!!! Se tukee mun hypoteesia, että oikeesti erilaisia termiittiapinoita on enintään parin apinan käsien sormilla laskettava määrä. Loppu on vaan kontextia, kuten Herb Simon hyvin oivalsi.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 765: Wallu on siunaavinaan AA-kerhon meininkejä leipätextissä, mutta alaviitteistä käy selväxi eze (eli sen James-inkarnaatio) izeasiassa inhos niitä, halvexi ja kesti niitä vaan pari kuukautta ennenkun lähti litomaan.
ellauri090.html on line 224: Se oli siis keisarismielinen eikä tasavaltalainen. Sitä se conservativo tarkottaa brassikontextissa. Eikä perustanut oikein 19.vuosisadan vaihteen kansankapitalismista. Lars Sonck sanoo osuvasti tämän vuosituhannen FIRE-porukoista (financial independence, retire early) Hufvudstadbladetissa tänään näin (pienin parannuxin):
ellauri093.html on line 705: Se tapahtui eräänä sunnuntaina. Dick oli valinnut textixi Lasst uns hinüberziehen. Lasst uns, toi uns on ihanin sana. Suomessa sitä vastaa omistusliite. Sillä on anagrammi nus. Jeesus tule, ota meidät ja omista, olemme yxineuvoisia vaikka kaxikotisia, emme pärjää omine neuvoinemme. Ja sit toi über, tai oikeastaan kaikki noi saxan prepositiot: an auf hinter in usw. Adrianmerellä kalastajien puolisot ei näy mutta ääni kantautuu. Hiljaa pitää puuhata. Meillekin tarjoutuu vielä "toinen säkeistö" yljän kaa tuolla ylhäällä. Täysi turva jeesuxen kanssa. Ilman Ilmon tylsää selibaattia.
ellauri096.html on line 761: Kirjan nimelle ei textistä ezimälläkään löytynyt selitystä. Se lienee ollut kirjailijan tarkoituskin. On se semmonen juonikas. Ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa. Allekirjoitus: J.E. Lassila.
ellauri097.html on line 491: Ferranten takakannen texti on aivan anuxesta. "Elämännälkä ajaa hyväosaista teiniä syvälle rahvaanomaiseen Napoliin." Kylläpä oli keskiluokkainen lause. Kenenkähän persepään kynästä se on peräisin. Tää on säätymoraliteetti, ei mikään vitun road movie. No on se kyllä kehityskertomus, teini-iän skizoja. 7 tarinan typologiassa ehkä lähinnä tollanen qvest, koska siinä on taikaesine, se rannekoru.
ellauri097.html on line 549: Nyölénkin on joutunut antamaan perixi: sen manifeston kappaleet on kuin lyhyitä kuin selkokielen aapisessa. Ja hemmetisti toistoa, tästä olisi hyvin voinut nipistää puolet pois. Mutta eihän texti mitään maxa plokissa, senkun antaa tulla, niin mäkin teen.
ellauri098.html on line 285: Kaikki narratologiset trooppi- ja hahmolistauxet on liian pikkutarkkoja. Niissä on EFK mielessä mukana turhaa kontextia. Proppinkin 7 hahmoa ja 31 episodia on aivan liikaa. Siinä on implisiittisesti kaikenlaista kertolaskua. Sen henkilöt pitää jakaa piirteisiin. Vaikkapa Hyvis/pahis/dumari * seniori/juniori * peto/saalis.
ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
ellauri098.html on line 434: Ja selvästi näkee että jenkkimaailmankuvan tykkäyxet ja tykkäämättä jättämiset näkyy siinä ketkä missäkin lokerossa mainitaan. On selkeesti hyvislokeroita ja pahislokeroita, sanoopa lokeron päälle sokeroitu texti mitä tahansa. Jill Pylkkänen osais sanoa suoralta kädeltä mitkä on hyvislokeroita. Valitettavasti sen omat kiltit lapset ei pääse niihin, vaan putoaa auttamatta väpelöiden vilttiketjuihin. Hyvä Matin lapset! Right on!
ellauri100.html on line 1318: Greimas kehitti mielestään originellin menetelmän diskurssin semiotiikan tarpeisiin 30 vuoden aikana. Se oli tyytymätön taxonomisteihin jotka keskittyi suffixeihin ja puffixeihin, eikä saaneet mitään aikaan virkettä pitempien textien eikä merkityxen puolella. No siihen oli hyvä syy jonka mä selitin jo mun väikkärissä: siitä eteenpäin ei edetä enää säännöillä vaan kaikki on yhtä kielipeliä.
ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
ellauri100.html on line 1392: No Barthes koitti izekin kalkkiviivoilla kirjoittaa tollasta biaseista vapaata textiä, mm. Fragments d´un discours amoureux. Pitäs varmaan vilkasta onnistuiko yhtään.
ellauri109.html on line 868: Äitykän kuoltua Peppu romahti. Se sai jonkun ketjureaktion. Rothin terveydentila huononi, se kiikutettiin teholle ja pantiin hengityskoneeseen kuin koronapotilas. Sille tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Noin sydämettömän tyypin menoa se ei haitannut. Ikävä kyllä se vähitellen parani, eikä isä-Hermanninkaan kuolema missään tuntunut. Tammikuussa 1990 vuosi leikkauxen jälkeen Bloom käski Rothin mennä sen kanssa naimisiin. Se oli sille huisin tärkeää. Roth mietti ehdotusta pari viikkoa ja sitten suostui charmikkaalla textiviestillä. Ne meni naimisiin 19.4.1990.
ellauri110.html on line 75: Kirjoittakaa texti, jossa valizemanne henkilö kokee lapussa lukevaa tunnetta. TÄRKEÄÄ! Älkää käyttäkö lapussa olevaa sanaa suoraan, vaan kuvailkaa mitä tunne saa henkilön tekemään, niin että lukija tunnistaa, mistä tunteesta on kyse.
ellauri110.html on line 77: Lukekaa textinne ääneen ja yrittäkää arvata mitä tunnetta texti kuvailee. Harjoitus muuttuu vähän vaikeammaxi, kun kirjoitatte henkilön sijaan hevosesta.
ellauri111.html on line 56: TLDR. Tää tulee osin täytteestä, mut myös ryssäkirjallisuuden perinteestä: mitä pitempi on texti sitä syvempi. Yläluokan twiteillä ja twerpeillä oli paljon aikaa käsissä, eikä niitä häirinnyt lukea yxityiskohtaisia kuvauxia jutuista jotka nykyisin kuitattaisiin onelinerilla.
ellauri115.html on line 37: Izestä kirjoittaminen ja syntyvien textien lukeminen ovat näin medium, jossa ja jonka välityxellä Rousseau ("minä") voi uudestaan ja uudestaan palata tuntemuxiinsa ja mietteisiinsä izestään. Tai kuten JJ sanoo ize:
ellauri117.html on line 464: Sinäpurso tarjoilee luurissa päivittäin teräshauskoja läppiä. Innokas mainosmiesääni lukee niitä ääneen pursossa samalla kun kaskun texti juoxee ruudussa. Vizin jälkeen kuuluu purkitettua naurua. Ne alkaa ja päättyy esim näin:
ellauri118.html on line 408: Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]
ellauri118.html on line 416: on kertomuksen tapahtumat (”histoire”); henkilöhahmot toteuttavat nämä tapahtumat” (Bal 1981, 45). Analyysi ois kai niinkö texti textinä ja tulkinta niinkö mitä tästä opimme. Syntaxi ja semantiikka.
ellauri118.html on line 548: Dialogipeliteoriassa texti on koherentti jos sen voi laajentaa hyvin pelatuxi pelixi. Tää on parempi tapa sanoa mitä Culler tarkotti, nim. että aapat konstruoivat texteistä tarinoita joilla on joku juoni jossa kaikilla pelaajilla on joku lehmä ojassa, kirves hiottavana ja kuenimaettoemiae kanoja.
ellauri118.html on line 549: Jos ne lehmät kirveet ja kanat on lukijalle entuudestaan tuttuja on texti klischeinen ja helppo sulattaa. Eli siis: EAT FUCK KILL muodossa tai toisessa.
ellauri132.html on line 186: Mä aloin kirjoittaa niitä ylös. Yeah, mä istuin alas, ja kirjoitin JOKAISEN säännön (koska mä tykkään vanhanaikaisesta tavasta) ja kehitin avaimen jolla merkizin textiin kun mä löysin yhdenkaltaisia kohtia (mähän oon opettaja). Mä löysin sääntöjä jotka oli ihan vastakkaisia. Mut mä löysin myöskin sääntöjä jotka oli ihan samoja. Nää oli musta niitä jotka oli totta kynäilystä. Ihan 60-luvun kirjailijoista nykyaikaisiin, ei nää jutut yhtään ole muuttuneet.
ellauri132.html on line 630: Kynäilykehote on syöttökenttä textipohjaisessa käyttöliittymäruudussa käyttixelle tai ohjelmalle. Kehote, tässä yhteydessä, on jotain suunniteltuna herättämään toimintaa. Kehote koostuu lyhyestä textipätkästä jota seuraa vilkahtava kursosri, joka on mihin käyttäjä kynäilee jotakin.
ellauri132.html on line 995: Vorheriges Gedicht von Gustav Freytag Nächster Text von Gustav Freytag Edellinen Kustaan runo Seuraava Kustaan texti
ellauri133.html on line 123: Teppo Kurkon mölytoosa on hahmoteltu sen kirjaan Kynäilystä: Muistelmat käsityöstä. Tää toosa auttaa sua arvostelemaan muita ja rakentamaan teppomaista textiä. Saat myös hyviä käsityöneuvoja.
ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?
ellauri151.html on line 283: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla.
ellauri151.html on line 651: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 726: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!
ellauri152.html on line 636: Nej tamme fan! Tefillin on ne hassut rukouslaatikot joita Shulem sitoi päähänsä ja käsiinsä Schnizelissä. Rabbi Tamin rukouslaatikoissa olevat textinpätkät on järjestetty Rabbeinu Yaakov ben Meir Tamin (c. 1100-1171) ärhäkämpään järjestyxeen. Nää laatikot laittaa hasidit ja sympparit päälle rukousten lopulla, kun kesymmän Rashin tefillin on riisuttu.
ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla.
ellauri160.html on line 446: “Heap up mine arms, be tomb by sea-bord, and inscribed: Kerää käsiaseet, tee kasa ranzuun, ja siihen texti:
ellauri162.html on line 287: Kirjaston poistohyllystä löytyi Hannu Mäkelän poikakirja Iso-Pekka ja Pikku-Pekka. Vizi et Hande osaa olla narsistinen jopa lastenkirjassa. Se on varmaan kirjoittanut tän surutyönä kun se sai ize silmälasit 1997. Kirja on vanhenevan ukon jorinaa. Unenomaista solipsismiä. Rikkinäisen perheen lapsen muistelua. Miehet ovat miehiä ja harrastavat penkkiurheilua. Lapinretkiä kuvitellussa miesseurassa, Tasku-Matti rintataskussa. Ja noi lastennimet ne on 40-lukua: Pekka, Riitta, Kari. Mixmuka joku Riitta lähettäisi kirjelappuja väpelölle Pekalle. Huonosti peiteltyä jeesustelua. Vaari auta minua. Pekka lyö kuin kallio, Kari putoaa. Janne vapahtaa. Kallion Karhupuistossa, sieltähän se Hande onkin kotoisin. Tää on yhtä masentavaa textiä kuin stiiknafuulia.
ellauri181.html on line 65: Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään.
ellauri181.html on line 104: 1 aikamme hienoimpia kirjallisia saavutuxia. No osaahan se kirjoittaa, mutta oliko sen ihan pakko kirjoittaa vaan koko ajan izestään? Silloin kun se vaivautuu edes vähän kiinnostumaan muista, tulee paljon luettavampaa textiä. Se ize tyyppinä on vitun pitkästyttävä.
ellauri183.html on line 527: Aika törkeetä! Vanhuxet antoi hyvän hyvyyttään omastaan Pezkun porukoille ja siinä kiitos! Saramagon ilosanoma on aika hapanta textiä, varsinkin mitä tulee naisten kohteluun. Portugalin merkittävimmän nykytysharjan haastava - jonkun mielestä ehkä rienaavakin - tulkinta evankeelisten kertomasta.
ellauri204.html on line 536: Israelilainen sotilas ampui kristityn palestiinalaisen keski-ikäisen lehtinaisen, al-Jazeeran veteraanin. Tulivat vielä potkimaan arkunkantajia kesken naisen hautajaisia. Mellakoivat hautajaisvieraat olivat heittäneet poliisia kepillä ja muovipullolla. Poliisi oli pakotettu toimimaan. That's Jews for you, sanoi unbent brittipoliisi vihkivedenhajuisen Gentlyn keski-ikäisestä juutalaisesta lakinaisesta josta oli tulossa sen seuraava petipartneri. Suomalainen textittäjä oli jättänyt rasistisen slurin kääntämättä.
ellauri205.html on line 156: Mitäs se Simone oikein sepusti Iliaasta alkuperäistextissä?
ellauri217.html on line 54: Vuonna 1988 kirjoitin lyijykynällä hyvin pientä masentunutta textiä.
ellauri217.html on line 65: Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä.
ellauri219.html on line 515: Created by Jann Haworth, then-wife of Peter Blake, and co-creator of the Sgt Pepper album cover, this cloth grandmother doll was one of a number of stuffed artworks she made from textiles.
ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
ellauri249.html on line 212: Ukrainassa koittivat levottomat ajat: maa oli välillä itsenäinen Ukrainan kansantasavalta, välillä taas keskusvaltojen miehittämä ja jälleen itsenäinen valtio. Hruštšov mobilisoitiin puna-armeijaan vuoden 1918 lopussa tai 1919 alussa. Armeijassa hän yleni pienen puoluesolun esimiehestä 9. armeijan poliittisen osaston kouluttajaksi. Sanottavaa sotamenestystä hänellä ei ollut. Onpas kitkerää textiä!
ellauri254.html on line 362: Sologubbe oli aivan oikeassa että kyrillistä textiä on paha lukea koska kirjaimet on liian samanlaisia. Soologubbe joka oli aito puskaryssä ei sietänyt Akim Volynskiä joka oli yhtä nokkava ellei vielä nokkavampi juutalainen oikealta nimeltään Khaim Leybovich Flekser, Хаим Лейбович Флексер; 3 May 1861 - 6 July 1926). Vanhoja dekadentteja oli molemmat. Sologubin ja Volynskin kärhämistä on Fedinillä hauska selostus siv. 156-7.
ellauri256.html on line 62: Women were the first cultivators of flax and initiated the manufacture of clothing. Evidence for this claim is the oldest depictions of textile production showing women at work, not men, and women continuing in textile production even when the industry was run by males. This is not at all unusual as women were the first brewers in Egypt and, most likely, the first healers who predated the rise of the medical profession. And the first professionals in the entertainment business, see Capitani and Lady Ceepu.
ellauri257.html on line 514: Alma doesn’t explore the cultural differences that separated them. She was an upper-class German Jew born in Munich, whereas Singer was from Leoncin, a small Polish village northeast of Warsaw. In 1904, when Singer was born, Leoncin was part of the Russian Empire. In Alma’s milieu, Yiddish was a symbol of low caste. Her father had been a textile businessman and her grandfather had been a Handlerichter (LOL), a judge specializing in commercial cases. Although Wasserman, her first husband, was nowhere near as rich in America as he had been in Germany, he was certainly far wealthier than Singer, who was known as an impecunious journalist.
ellauri262.html on line 272: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin.
ellauri286.html on line 273: Harva toimittaja kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan sitaattien todenperäisyyttä, sillä onhan yhden lainauksen tarkistaminen monisatasivuisesta romaanista toki aikaa vievää työtä. Paizi jos se on elektronisessa muodossa, silloinhan riittää textihaku. Mutta sellaista muotoa en päästä käsistäni millään hinnalla, on tässä sevverran sentään voitto-odotuxia.
ellauri286.html on line 628: Sorry, my bad. Tämä oli Rita Tainolan podcast poikkeuksellisesti textimuodossa. Sori siitä, mea culpa.
ellauri297.html on line 62: Mitä tulaa intertextuaalisuuteen, niin onhan tällästä paasausta ollut maailman sivu, epäluotettavia kertojia ja kirjallista lainausta, ota vaikka koko juutalaisten historia, kuten kreikkalaistenkin (vaikka Plutarkhos), ja sitten vielä 1600-luvulla Burtonin Melancholia. Nytten on koko internetti yxi iso intertexti. Kazo vaikka:
ellauri297.html on line 185: Jotain misogyynistä on tässä textissä aistivinaan, oliskohan niin että Goomerin petturuus selvisi Hoosealle vasta tilaisuuden jälkeen, vaikka se koittikin olla ihan silleen että kaikki oli osa jumalan ja Hoosean yhdessä juonimaa pelitaktiikkaa?
ellauri301.html on line 551: Tredje Moseboken 19:29 plus kontexti:
ellauri310.html on line 51: Yhtä textityxen riviä pitempiä tokaisuja ei saa sanoa, kun ne ei mahdu ruudulle. Joku kysyy, kukaan ei jaxa vastata. Ei vittu jaxa. Miten nää 20-luvun suoratoiston mainlinerit jaxaa hakea tästä jotain ajankulua, saati viihdettä? Paska on levinnyt tasaisexi tahnaxi kaikkialle.
ellauri331.html on line 408: Kapitalistipravdaa on syytetty Venäjän hallituksen kannan tukemisesta eri aiheissa sekä maan sisällä että sen ulkopuolella sekä uusneuvostoliittolaisten, venäläisten nationalististen uutisten ja suoranaisten salaliittoteorioiden tuottamisesta. Median, joka on osa suurempaa Kremlin-myönteistä mediayhtiötä, sanotaan luoneen algoritmin tiedotusvälineiden tarkastamiseksi niiden hallitusmyönteisen ideologisen aseman perusteella, laskemalla montako kertaa sana "putinisti" esiintyy textissä.
ellauri333.html on line 522: Aikaisemmat textikohdat dharmasta löytyvät tästä albumista yltä sekä albumeista 53, 130, 142, 143, 225, 259, suunnilleen. Tarkoittaa jotain lakia tai oikeutta, law and order, kuten jenkeissä, eli pesän sääntöjä joita pikku termiitin on noudatettava ei tehdäxeensä hyvän asian vaan oikean. Vittu koko ero on jo tuhoon tuomittu. Jo tämän takia voisi eteläaasialaiset poistaa muonavahvuudesta in corpore. Kyllä ne tosiaan on arjalaisia, Hitlerin Aatu taputtaisi näitä kuullessaan kalpeita karvattomia lapojaan. Tyypit jotka tekee jotain hirmu izekästä ei ole pahoja, ne on vain ihmisiä, juuri näin on Darwin nimenomaan opettanut nisäkkäitä toimimaan. Se jonka izekkäät ratkaisut vasiten tai sattumalta tuottaa tulosta, se on hyvä koska se jää henkiin ja on määritelmän mukaan paras koska se on fit to live and procreate. Överlevnad av den fittigast. Juuri tämän takia haistatan paskat koko apinaköörille ja niiden säännöille.
ellauri340.html on line 452: Ihme byzzöttäjä tää Handske, pyllykielitieteilijä. Aivan sekopäistä textiä, kuin jotain lyhytelokuvan skriptiä.
ellauri347.html on line 631: Hemmetti mikä narsisti. Kuollinilmoituxen textinkin se on etukäteen sanellut. Eskolan porukoissa se oli ihan sääntönä. No kyllähän mullakin oli 1 suosikki, se jo albumissa 4 siteerattu Jeesus Siirakin kirjasta löytynyt säkeistö, jossa tyyppi häviää huizin saharaan kuin löyhkä ja taskunöyhtä.
ellauri349.html on line 490: Raymond Claude Ferdinand Aron est issu d'une famille juive et d'un milieu aisé des deux côtés. Ses parents sont Gustave Émile Aron (1870-1934) et Suzanne Levy (1877-1940). Son grand-père maternel, Léon Levy, possédait une usine de textile dans le nord de la France. Sa famille paternelle venait de Lorraine où elle était établie depuis la fin du XVIIIe siècle. Son grand-père paternel, Isidore (dit Ferdinand) Aron, était grossiste en textile à Rambervillers, puis Nancy (Lorraine). Un de ses grand-oncles paternels, Paul Aron, était le père de Max Aron, médecin biologiste à la faculté de médecine de Strasbourg. Ferdinand, le grand-père paternel de Raymond, prédit à celui-ci à sa naissance une grande carrière. Gustave Aron refusa de prendre la suite de l'affaire familiale et fit de brillantes études de droit; il publia des travaux juridiques, mais n'étant reçu que deuxième à l'agrégation de droit alors qu'un seul poste était attribué, il abandonna la perspective d'enseigner à l'université et devint professeur de droit à l'École normale supérieure de l'enseignement technique. Il arrêta de travailler au début du XXe siècle, vécut dès lors de l'héritage familial et fit construire une maison à Versailles en 1913-1915 avec un court de tennis. La famille Aron retourna ensuite à Paris. Après la guerre, Gustave Aron investit en bourse, mais sa fortune fut perdue du fait de la crise économique de 1929 et il fut obligé de reprendre un emploi. Il mourut en 1934 d'une crise cardiaque. La mère de Raymond mourut en juin 1940 à Vannes.
ellauri350.html on line 115: Viestittelyä hupaisilla giffeillä kuin Kristina tädillä. Frendit voi aina irtisanoa textiviestillä, mixeipä omat sisaruxetkin. Näyttää eteisessä oranssin tekoturkin selkää. On se surkeaa. Pitääkö hallitus huolta minusta kun en enää pääse veskiin?
ellauri351.html on line 428: E.T. kirjoittaa textiä aggressiivisen uhon vallassa: siinäs kuulitte, näin se on! Naapurin pienet perhoskoirat räkyttävät ja tulee kohti. Hui. On OK aggressiivisesti puolustaa pesäkoloa.
ellauri351.html on line 626: Kazoessa näitä nettihemmoja selviää, että ne mistä netissä on kuvia ja textiä, on vääjäämättä jotain keskinkertaisia hörhöjä, koska netin surffaajat ovat valtaosin keskinkertaisia hörhöjä. Siis sama ilmiö kuin edustuxellisessa demokratiassa, jossa kansan edustajissa on vähintään keskimäärä kusettajia ja yliedustus suorastaan tiilenpäitä lukeneita konnia.
ellauri370.html on line 643: Epämiellyttävä G.K. Chesterton oli antisemitisti. Sen hautakivessä seisoo seuraavanlainen texti:
ellauri390.html on line 423: Aijaa, tää ei ollutkaan vielä Hanhen omaa textiä, vaan esipuhe asiaan paremmin perehtyneeltä Veli Phap Dungilta. Varmaan Quang Phuc Dungin velimies. No se on kavereille yhteistä ainaskin että pitäisi pysähtyä vähän miettimään, ei aina painaa täysiä joka taalan perässä ja lopun aikaa kazoa hölmöputkea. Tää on taas nyt sitä mindfulnessia. Mind your own business. Meistä tulee fixumpia kun hypelöimme omaa ruumista. Pysäkki on eka etappi, toinen tiukka tuijotus. Happiness is a warm gun yeah yeah.
xxx/ellauri027.html on line 253: Jotain täs Eskin tyylissä on erilaista kun mun tuotannossa, mutta en ihan saa kii mitä. Kehiin vähän textianalyyssia. Montax kertaa mun tuotannossa esim esiintyy äskeisen sepustuxen sanat? (Lähiosumat voi olla muiden sepustusten käännöxistä, jos lkm on 0.)
xxx/ellauri027.html on line 653: Henkisyyden käsite on profaanimpi, mutta silläkin ovat rasitteensa. Sitä viljellään esimerkiksi new age -piireissä, joten silläkin ovat uskonnolliset konnotaationsa. (Pastorilla ovat keinonsa, mutta kongruenssisääntönsä on puoliveteessä.) Lisäksi se saattaa johtaa ajatukset hengen ja aineen väliseen dualismiin. Tää olis tässä kontextissa tosi paha asia, koska tässähän koitetaan valjastaa se nimenomaan massin ja sälän kahmintaan.
xxx/ellauri027.html on line 904: Tähän asti olen kahakoinut Mr. Saarisen falangien kanssa pientä häirizevää skirmishiä. Nyt on aika ampua suorasuuntauxella tätä ylevyyden linnaketta, eli repostella Eskin omaa textiä. Tunnustaudun kyllä tässä mustahattuisexi örkixi, joka mörkkinä ja tuhnuisena hyökkää kuin paskavellin aalto vasten kultahatun lyömätöntä puhtoista muuria. Löytyykö tosta ritari kunnollisen ja rohkean panssarista mitään kohtaa mistä ilkiöiden myrkkynuoli voisi sujahtaa? Täytyy yrittää. (Mix vitussa, kysyt ehkä, muusa ainakin. Mikä ajaa mut tämmöiseen hulluun tekoon? No salamiakki, voisin sanoa, mutta se ei oisi totta. Oikeesti mä kaivelen tässä omaa napaani, olenhan narsisti. Toiseuden toinen laki. Ehkä 2 kuvaa sanoo enemmän kuin 2000 sanaa voisivat:)
xxx/ellauri027.html on line 927: (Nyt täytyis lukee pitemmälle, et tiedän mitä noilla muilla meinataan. Ei pitäs koskaan lähtee kääntämään ennen kun on koko texti luettu. Mut kukas niin kauan jaxaa ventata. Katotaan siis sanakirjasta. Olkiukkoja on sitä paizi kivempi mätkiä kuin oikeita.)
xxx/ellauri027.html on line 991: Mikähän Jeffersonin laukaisu oli Eskistä kaikkien aikojen leukavin? Koska se on suht laiska mies, todennäköisesti textin ensimmäiset sanat, joita ei tarvi kauan eziä:
xxx/ellauri057.html on line 949: Oikein Jori paskiaiselle, vaik säälix käy Marie-Georgesia. Jori delppaa 86-vuotiaana. Viimeisenä emäntänä eli garde-founa sillä oli joku Teresa Sburelin. Joo se oli vaimo Denisen kotiapulainen vsta 1961, 23 vuotta nuorempi kuin Jori, joten Jori oli sen kimpussa kuin kiiliäinen. Loppupeleissä Teresa otti Jorille äiti Henrietten paikan. Vuonna 1964 Jori tuli hetkexi järkiinsä ja meinas hiihtää jyrkänteeltä alas, mutta Teresa pysäytti sen vahvoilla handuilla. Sehän ois ollu Teresalle katastroofi. Jori sanoi sitä nartuxi, mikä oli kohteliaisuus Jorilta. Kun Jori pöpisi muistelmian mankkuun, Teresa ei saanut enää puhua koko iltana. Jorin punainen lanka olis katkennut. Tai pikemminkin vyyhti. Jos Simenonilla ois ollut textinkäsittelyohjelma se ois voinut tuottaa puolet uuden Maigret kirjan lauseista kopipeistaamalla. Hirvee sika miehexi, mutta rahantunteva. ("mutta" vaiko pikemminkin "ja"?)
xxx/ellauri059.html on line 549: Enunukki: Jaahas, oon lukenu jonkun muun Airaxisen filosofeerauxista. Ei kai ollut kovin painavaa textiä, koska ei jääny mieleen. Itse tyypin oon tavannu kerran ja oli aika kusjpiä.
xxx/ellauri075.html on line 445: Se asui pienessä kopissa Syracusassa ja kirjotti. Se ajatteli olevansa fixumpi kuin opettajat. Opettaessaan se huomasi että sen oppilaat on fixumpia kuin se. Lukiessaan ääneen omaa textiään Wallu niiskuttaa kuin vanha huumehörhö. Hörppää vettä välillä. Excuse me.
xxx/ellauri084.html on line 169: Kristina täti ilmoitti että Netflixissä on nyt poliisisarja jossa poliisit puhuvat letzebürgischiä. Kaikkea ne kexivät. Mitähän seuraavaxi? Saakohan textityxet säädetyxi volapükixi? Näissä poliisisarjoissa vituttaa aivan erityisesti noiden rikosten epäuskottavuus. Sekopäitä roistoja aivan liukuhihnalta jotka jättää arvoituxellisia sana-arvoituxia, pahixet on melkeen aina valkosia keskiluokkaisia tai sitä rikkaampia luihulaisia, koska ei olisi p.c. panna rikollisixi niitä joiden on niitä tosielämässä pakko tehdä, koska niillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Kiinniottajat on enimmäxeen valkoisia myös, mutta voi siellä joukossa olla jokunen token mutiainen tai karvakäsi apumiehenä, taas samaisen p.c.n ja ko. kazojakunnan mielixi. Naispoliisit ovat kyllä aika populäärejä, mutta toki niilläkin pitää olla jotain ongelmia tai luonnevikoja. Ei sentään sovi olla rumia. Lisääntymisikäisiäkin mieluusti. Konnat on hurjan kexeliäitä ja murhat julmia, jotta kumikauloilla on jotain kazottavaa ja onhan se tosi kiva nähdä miten ensin uhrit ja sitten konnat nirhataan, veri roiskuu ja irtopäitä lentelee. Kyllä nää nyt sotaleffat aina hakkaa. Ei ihme että poliisisarjat ovat suosituimpia, ja seuraavana lääkärisarjat, jossa saadaan tappaa jengiä ihan luvan kanssa valko- tai nyttemmin usein vihertakit niskassa ja hölmöt keittolapipot päässä. On vuoronperään hektistä hengenpelastusta ja itkeskelyä sairaan vuoteen ääressä, salaisuuxien paljastusta ja neuvonpitoa perinnönjaosta. Ja luppohetkinä terveydenhoitohenkilökunta bylsii toisiaan siivouskomerossa tai vapautuneissa sairaalapeteissä. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Tällästähän se on tosielämässä, kertoi Petteri, Seija vakuuttaa. Kai sit niin. Tää on dokusaippuaa.
xxx/ellauri087.html on line 267: – Juuri tämä on tärkeää, että ehtii ajatella mitä ajattelee ja herkistyy kokemalleen. Korona-aika on suuri mahdollisuus korjata kurssiaan kohti elämää, mihin syvemmin uskoo. (PST: tää texti on siis ekalta koronakeväältä 2020. Nyt alkaa Eskiäkin vähitellen tympiä tää tavallisuuden merkityshehku, kun Ekbergin ikkunassakaan ei saa enää istua.)
xxx/ellauri113.html on line 354: Koko raamattu nojaa ensimmäiseen 11 lukuun, johon viitataan yli 400x myöhemmässä textissä. Niissä on eniten satua, ml jumalan näyttävimmät rangaistuxet apinaseurakunnalle: 1. sormi pystyssä: kuolema (mitähän pahaa kivat eläimet oli tehneet kun niille tuli sama seuraamus? Mato kyllä haukkaa omenaa ja käärme näyttää sanonko miltä.) 2. sormi: vedenpaisumus. Meininki oli kuin Nooan päivinä. 2. sormi: Baabel (iloisella äänellä)! Jumala tuli kattoo et mitä noi puuhaa täälä? Kaikki puhuu samaa kiältä! Jumalat sanoi monikossa ettei tää käy päinsä ja potkas keon hajalle. Piäxänmäellä eemerituspiispa sanoi tuskin ymmärrettävällä savonkielellä että alotettaan kadotuxenpurkutalkoot! Ihmeellistä harhaoppia! Kuka teistä tietää mikä oli Jeesuxen puheiden pääsisältö? Sen voi mitata viivottimella. Se on tässä punaisella: se varotti iankaikkisesta kadotuxesta! Minkä takia tää on komedia? Kai sixi kun tää päättyy hyvin! Kun valetta todistetaan tieteellisesti todexi, siitä tulee komedia. Tutkistele maata, niin se kertoo sinulle! Darwin mittasi vuosikymmenien ajan pellolla multakerroxien paxuutta, joita madot paskansivat, nähdäxeen ehtiskö ne paskantaa tarpeexi miljoonassa vuodessa. Hyvin ehtivät. Good job worms! Job 12:7-9. Mitä komediaa.
xxx/ellauri114.html on line 602: Kuolleen meren kääröissä oli texti 1. tai 2. vs. ennen Krisua, jossa Melkisedek on jumala ja siitä käytetään nimityxiä "El" ja "Elohim", joita normixesti käytetään jumalasta. Amoriinien jumalat eli elohiim (pl.) fuusioitiin sittemmin tuulenpyörteeseen ja saatiin 1 jumala eli jehova. Textin mukaan Melkisedek julistaa sovituxen päivän ja sovittaa silloin ihmiset jotka on sille esivalittu. Se tuomizee myös kansoja. Mumslimit tuntee sen peitenimellä Kidr. Here's looking at you Kidr.
xxx/ellauri114.html on line 703: Kuvatextissä lukee:
xxx/ellauri114.html on line 708: Seuraavien porukoiden nimi on ⲛϩⲥⲟⲩⲉ Nahasi, jonka tiedetään muualtakin olleen mustakallojen yleisnimitys, eli Ebyktistä etelään ja länteen löytyvien alueiden väki. Kuvatexti sisältää taas yleisluontoista kiroilua, xenofobiaa ja rotuvihaa.
xxx/ellauri120.html on line 82: This is a worldwide phenomenon. We are a mob. Or mobs. Twittering, tweeting, Facebooking, “liking”, chattering, texting, Instagramming, Photo-shopping, rumoring, instigating, provoking, inciting, lying, messaging, massaging, insisting, imploring; “truths” swirling in clouds blanketing the globe, marketed, managed and mined for profit—political, economic or otherwise.
xxx/ellauri121.html on line 116: Varhaiskasvatusikäiset ovat osaavia ajattelijoita. Oppimista tapahtuu myös suunniteltujen tuokioiden ulkopuolella. Monenlaisia pienempiä arvoneuvotteluja tulee kaikkialla vastaan. Joku iso eskariköriläs joka jo ajaa partaansa vaatii sun leikkiautoa. Paras totella. Näiden kautta lapsi paikantaa, jäsentää ja rakentaa merkityxiä izestään ja toisista, elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta, sekä paikastaan niin hiekkalaatikolla kuin hiekanjyväsenä universumissa. Hissun kissun hissun kissun sanoo pappi jakaessaan ehtoollista. Valituissa paloissa neekerityttö Cindy puhui kauniisti irkkusyntyisestä opestaan, joka oli suonut sille identiteettiturvallisuuden tunnetta ja pedagogista rakkautta. Yhtään hypelöimättä. Identiteettiturvallisuus kytkeytyy vahvasti myönteiseen minäkuvaan. Irkkuope sai Cindyn tuntemaan izensä eteväxi ja arvokkaaxi. Vähemmistökontextista tulevat lapset tarvii sitä. Sixi on tärkeää että eskarissa on mustia nukkeja jotka syö käsillä.
xxx/ellauri123.html on line 68: Burma är det nya favoritlandet för internationella textil- och konfektionsföretag. Landet har bland världens lägsta arbetarlöner – och klädjätten H&M var bland de första som ”upptäckte” den tidigare så slutna militärdiktaturen Burma när den började öppna sig för omvärlden för ett par år sedan.
xxx/ellauri126.html on line 613: Lempeän vastakohta on ankara tai julma, lujan heikko, ahneen kontradiktorinen vastakohta olis kohtuullinen ja kontraarinen anorektikko. Mixhän Synnöven sukulinjassa on niin paljon syömishäiriöisiä? Syy voi olla fläkissä. Ei-kade ois kenties hyvänsuopa. Ei-mustasukkainen on valkosukkainen, tai joku salliva. Myötätunnon vastakohta olis tylyys tai välinpitämättömyys. Kiitollisuuden kiittämättömyys. Melkoista sotkua, Paula parka! Sen keitoxessa menee sekaisin puurot sekä vellit. Paulalta puuttuu jäsennys, oletus, väitös, todistus ja tarkastelu, se ei premissoi tilanteita. Sen texti ei argumentoi vaan on pelkkää paasausta. Kolleega!
xxx/ellauri128.html on line 42: Musta kyllä näyttää että useimmat aforismit on joko työllä ja vaivalla muotoiltuja truismeja tai sitten jotain yrityxiä hätkähdyttää porvaria. Eihän noin lyhkäseen textinpätkään voikaan sisältyä paljon paskaakaan. Niiden kirjoittajat ovat oman aikakautensa julkkixia, aika iso osa niin mitättömiä ettei niitä muista enää kukaan. Silti se et niiden nimi mainitaan perässä sulkeissa tekee töräyxistä joteskin erinomaisempia.
xxx/ellauri139.html on line 830: Tästä etiäppäin ei tää kuulosta ollenkaan 19-vuotiaan tubipotilaan textiltä vaan just tollasen pushing fifty äijän Dickensmäiseltä patataantumuxelliselta saarnalta. Et henkkoht hyväntekeväisyys on ihmisarvoista vaikka antaisi rivissä seisoville pakkotyövangeille vaan 20 kopeekkaa per lärvä, jakais rukouskirjoja ja vikittelis vielä toisten lapsia. Hän luki jotain kasvoistani. Perinteinen narsistinen lausahdus.
xxx/ellauri166.html on line 297: Iisakki Kabbalaista viehätti (luonnollisesti) kabbalistinen ajatus, että jumala on oikeasti ikäänkuin 2-neuvoinen, siitä on sekä koiras- että naarasversio. Naarasjumalan nimi oli Shekhinah, ja se tarkoitti telttapaikkaa. Tästä löytyy netistä hirmu määrä hurahtanutta textiä.
xxx/ellauri167.html on line 362: Käytät netin selaamiseen Internet Explorer -selainta. No en tietysti! Sehän on paskaa mikkisoftaa! Tottakai käytän linuxilla Netscapea, tai siis nyttemmin Firefoxia. Vaik kylmulle textipohjainen lynx olis riittänyt.
xxx/ellauri186.html on line 390: Jaakko eiku siis Mika Salon mielestä prof. Kepesh muistuttaa enstex eniten Aarne Kinnusta. Totta Mooses: "Rinnan" kaltainen texti ei Mikan esipuheesta kostu, tai jos kostuukin, ei parane. Jaakko Salo orkestereineen oli takavuosien musikantti ja kuuluisampi Mika Salo loisti rallikuskina.
xxx/ellauri187.html on line 354: Tämän kirjailijakansion on luonut Lotta Hyppyrä, Anna Mun Kaikki Kärsiä koulu 9A v. 2013. Uudempi texti olisi ajankohtainen.
xxx/ellauri200.html on line 470: Ei näytä kovin luppoovalta, löytyykö alkutextiä?
xxx/ellauri202.html on line 143: Antoine selvittää Jacquesin olinpaikan ja porhaltaa Lausanneen. Kuten arvata saattaa Jacques murjottaa ja marisee, ja ilmenee, että mitään fyysistä toimintaa Jacques ei ole Jennyn eikä Gisellen kanssa touhunnut. Tässä lainaus sivulta 199 Jacquesin tuotoksestaan: "Vaatteet hajallaan, sekaisin, vastustamaton vetovoima, ruumis paljaana, vieraan ihon outo kosketus, ruhjonta, yhdyntä, miehen murskaava syleily, nöyrä, huumautunut alistuminen, otettu, otettu avion kipeä päihtymys, hurma". Mitään ei siis tapahtunut paitsi novellissa, jota on referoitu kirjassa. Aika samanlaista textiä kuin Isokukko Uljaassa. Kaverilla on vain vilkas mielikuvitus. Hän on elänyt tasaista elämää Sveitsissä, joskin karkumatkan alku oli hankalampi. Sai iskun päähänsä ja kärsii päänsäryistä. Googlen mielestä migreeniin liittyy yleensä mielenvikaisuutta.
xxx/ellauri208.html on line 443: Mut tää Paulhan on vasta paska! Sen panopuu, Desclosin Anne, kirjoitti romaanin O:n tarina vastaväitteexi razastajansa, kirjallisuuskriitikko ja kustantaja Jean Paulhanin, väitteelle, etteivät naiset kykene kirjoittamaan eroottisia romaaneja. Kylä lähtee! Romaanissa nuori nainen, valokuvaaja ”O” (Anu Saukko, muuta nimeä hänestä ei käytetä) joutuu miesystävänsä Renén pakottamana mukaan eräänlaiseen eroottiseen klubiin, johon kuuluu herroiksi kutsuttuja miesjäseniä sekä alistetussa asemassa olevia naisia. Romaanin edetessä kuvataan seksuaalisen alistumisen, suoranaisen orjuuden, erilaisia ilmenemismuotoja ja toteutustapoja. Romaanin alussa on Jean Paulhanin kirjoittama esipuhe Onnesta orjuudessa. Anun anuluxessa on triskeli. Wellbeckin texti vilisee tälläsiä juolahduxia joita ei perustella laisinkaan. Se on monessa kuin Nietzschen Retu.
xxx/ellauri209.html on line 137: School days Episode 1 on kökkö hentai pätkä jossa vuorosanat textityxen perusteella ovat enimmäkseen ooh ooh haah hhaah. Sekai tulee siinä ruiskahtaen loppuviimexi koulutytön verisen emättimen perälle. Ei viizi edes laskea puvunhousuja.
xxx/ellauri225.html on line 73: Apteekin seinällä seisoo kuvakkeilla "huomattava huippu huopahattu, kazoa alas lähteä nousemaan, 2 2naisuus kupeet lanteet liittyä erottaa". Sisään ulos sisään ulos. Hyvää sexiä! Smutty tavaa seinältä: "Tummassa pilvessä laskeutuu taivaalta haarautunut 2haarainen." "- Ah juu niin kylläkin mutta ei ääneen pliis! 2haarainen salamapuu kasvaa maasta", apteekkari posmittaa. Oliko apteekkarin lahja palkinto vai lahjus, vaikea sanoa, ainakin näin jenkkikontextissa. Paha professori oli kätkenyt runkkulehden vuoteensa alle. Mitä sexiin tulee virallisen Akaan parit ovat heteronormaaleja. Täällä ei Elliot tai Crane kauan juhlisi.
xxx/ellauri225.html on line 508: Laita Vesa-Matti Loiri vainaa pyörimään levylautaselle ja ratkaise päättelykykyä vaativia tehtäviä. Mitä ao. videossa on oikein tekeillä? Koita arvata kazomatta kuvatextin vihjettä!
xxx/ellauri239.html on line 367: Luin vähän lisää taaxepäin. Nähtävästi toi Vetelys kosti Aarnen katkenneen lasikuitusuxen sille ökyrikkaalle luistelupipojäbälle vielä kymmenien vuosien kuluttua. Toivottavasti saatiin se Jan Moring edes hengiltä. Mutta kun Anne Holtista on kysymys niin varmaan ei. En ole varma jaxanko lukea väliintulevia sivuja, kyllä tää on niin ummehtunutta norskisälää. Feikki filmikässäri textin keskellä on tupla yököttävää.
xxx/ellauri252.html on line 191: Handen kotiporukoilla oli joskus ollut talo jonka se ostaisi takaisin jos rahat piisaisivat. Sen asenteet on tosiaan täysporvarillisia. Ja vanhaa tuttua narsismia ihan kotivaroixi. Ammattikynäilijät vääntää textiä kuin lihamyllyä ja sen kyllä huomaa. Oli asiaa tai ei.
xxx/ellauri286.html on line 273: Harva toimittaja kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan sitaattien todenperäisyyttä, sillä onhan yhden lainauksen tarkistaminen monisatasivuisesta romaanista toki aikaa vievää työtä. Paizi jos se on elektronisessa muodossa, silloinhan riittää textihaku. Mutta sellaista muotoa en päästä käsistäni millään hinnalla, on tässä sevverran sentään voitto-odotuxia.
xxx/ellauri286.html on line 629: Sorry, my bad. Tämä oli Rita Tainolan podcast poikkeuksellisesti textimuodossa. Sori siitä, mea culpa.
xxx/ellauri291.html on line 240: Toisin kuin sotilaslaulun epäkunnioittavat sanoitukset, muorin versio on uskonnollinen teema, liittämällä unionin asia Jumalan kostoon tuomiopäivänä (viittausten kautta asianomaisiin raamatunkohtiin, kuten Jesaja 63:1–6 ja Ilmestyskirja 14:14–19 alla). Huomattavasti verenhimoisempaa textiä kuin sotilaiden alkuperäisempi renkutus. Mutta niinhän se aina on, verenhimoisimmat haukat istuu vastaanotinten takana ja natustelee naxuja.
xxx/ellauri354.html on line 477: Okei saatiin nämä pois tieltä, nyt päivän saarnatextiin.
xxx/ellauri354.html on line 608: Syy, miksi puhuin aiemmin siitä, että "syvä henkinen vaellus olisi välttämätöntä kirjainten totuuden ymmärtämiseksi tai ymmärtämiseksi", johtuu siitä, että ne olisivat (olettaen, että uskot tämän) kirjoitettu Jumalan innoittamana. Jos ne olisi kirjoitettu Jumalan innoittamana, niin Paavali olisi kirjoittanut jokaisen kirjeen, jossa oli hengellinen taakka, joka olisi saanut hänet ilmaisemaan jokaista tietyllä tavalla, ei välttämättä ihan samalla tavalla. Kuten Luce Irigaray opettaa, ei kaikea tarvi koittaa ymmärtää niin vimpan päälle, riittää pelkkä textin hyväily.
xxx/ellauri356.html on line 54: Dekonstruktiossa on vitun väliä mitä kirjailija on ehkä tarkoittanut tässä, antaa textin puhua puolestaan. Sellasta vastakarvaan lukemista, niinkuin nää paasauxet hei! Näähän on nimenomaan epäkonstruktiivisia! Jepujee!
xxx/ellauri356.html on line 282: Patriarkaalisessa kulttuurissa kynä on ymmärretty metaforisexi penixexi ja luovuuden on ymmärretty olevan luonteeltaan miehistä. Naiset sensijaan eivät yritäkään ymmärtää textiä vaan hyväilevät sitä kuin Leocadia sormenpäillä rusehtavaa valokuvaa. Eihän siitä tule lasta eikä paskaakaan.
xxx/ellauri357.html on line 97: Dekonstruointia on juuri tää että textiä luetaan tälleen intertextuaalisesti kuin piru raamattua rivien välistä. Dekonstruoidaas vähän Plato lättänenä paskiaisen erotiikkaa. Eroxen vanhemmista nainen (Penia) oli tietysti sekä köyhä että ruma, sen isä (Poros) taas rikas ja lahjakas. Eipä ylläri. Se on kyllä totta että kuolevaisilla ikuista on vain siitos ja synnytys. Sixi mikään ei ole niin vittumaista kuin että kuutossilli lakkaa olemasta viitossilli. Bylsiminen on eläimelle izetarkoitus, ei se kurki jalkoväliin että joko tuli impregnaatio. Just tää oli Darwinin kohtalokas izemurhasiirto, kun termiittiapina onnistui estämään nussiessa hedelmöityxen. Kahden miehen yhdessä kirnuamat kuolemattomat ajatuspökäleet ovat lapsiakin arvokkaampia. Tai no jaa, Darwinhan on aina oikeassa, sama sille on jos homo sapiens päättää tehdä sillä lailla seppukun. Takaisin piirustuspöydän äären vaan. Ottaisinko seuraavaxi työn alle rotan vaiko torakan?
xxx/ellauri366.html on line 171:
176