ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri254.html on line 562: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri254.html on line 775: Barbusse oli Ranskan vasemmiston avainhenkilöitä ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Vaikka hän oli pasifisti, hän osallistui sotaan vapaaehtoisena. Hän oli vapaaehtoinen, koska hänet oli vapautettu terveydellisistä syistä eikä hän ollut suorittanut asepalvelusta. Hän kuvaa sodan julmuutta teoksessa Le Feu (1916, Tuli), josta hänelle myönnettiin Goncourt-palkinto vuonna 1916. Teos oli kotimaassaan heti menestys.
ellauri256.html on line 221: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 235: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili (tai rohkaisi) Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös muista terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
ellauri352.html on line 450: Sodan päätyttyä kuninkaan vaimo ilmoitti miehensä kuolemasta viranomaisille ja muutti lasten kanssa Ruotsiin vuoden 1945 lopulla. Kuningas itse piiloutui sodan lopussa. Salanimellä Dr. med. Ernst Peltz muutti Königin Holtorfiin ( Colnraden kunta ) ja sai siellä Britannian viranomaisilta luvan työskennellä herttaisena maalaislääkärinä. Sen jälkeen kun Königistä levisi huhuja, että hän ehkä onkin valelääkäri, paikallinen lääketieteellinen yhdistys pyysi Königia 1960-luvun alussa toimittamaan asianmukaiset asiakirjat todistaakseen hänen lisenssinsä lääketieteen harjoittamiseen. König (alias Peltz) sulki vastaanottonsa huhtikuussa 1962 "terveydellisistä syistä" ja muutti tuntemattomaan paikkaan.
ellauri355.html on line 119: – Jos venäläiset sanovat hänen kuolleen terveydellisistä syistä, tällöin ukrainalaiset tappoivat hänet. Jos venäläiset sanovat ukrainalaisten tappaneen hänet, tällöin Kreml tappoi hänet itse. Näin venäläiset valheet toimivat, hän neuvoo.
ellauri359.html on line 53: Grahame meni naimisiin Elspeth Thomsonin, Robert William Thomsonin tyttären kanssa vuonna 1899. Heillä oli yksi lapsi, Alastair (lempinimi "Hiiri"), joka syntyi sokeana toisesta silmästä ja kärsi terveydellisistä ongelmista koko lyhyen elämänsä ajan. Grahamen jäädessä eläkkeelle perhe palasi Cookhamiin, hänen lapsuudenkotiinsa, jossa he asuivat Mayfieldissä, nykyisessä Herries Preparatory Schoolissa. Siellä Grahame tuotti nukkumaanmenotarinoita, jotka hän kertoi Alastairille ja joista tuli The Wind in the Willows.
xxx/ellauri128.html on line 211: Luc Clapiers de Vauvenargues, Vauvenarguesin markiisi (1715–1747) oli ranskalainen moralisti. Hän oli nuoruudessaan upseerina, mutta joutui eroamaan sotilaanuralta Böömin sotaretkellä 1742 terveydellisistä syistä. Hän eli sen jälkeen sairaana ja varattomana enää muutamia vuosia. Hän julkaisi 1746 teoksen, joka mainitaan toisinaan nimellä Maximes tai sen ensimmäisen kirjoituksen mukaan nimellä Introduction à la connaissance de l’esprit humain. Teos sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia mietteitä, joista kuvastuu pohjaltaan optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat jyrkässä vastakohdassa esimerkiksi François de La Rochefoucauldin kuuluisille maksiimeille.
xxx/ellauri128.html on line 507: Bukowski opiskeli jonkin aikaa journalistiikkaa collegessa. Opiskeluaikanaankin Bukowski oli ujo ja syrjäänvetäytyvä, vaikka hän kirjoissaan kuvaa itsensä haastamassa opettajiaan ja huutamassa kansallissosialismiin viittaavia iskulauseita luennoilla. Hän kiinnostui kansallissosialismista mahdollisesti vastalauseena isänsä yltiöisänmaallisuudelle. Hän ei myöskään pitänyt siitä miten saksalaisia kuvattiin tiedotusvälineissä. Hän luki Adolf Hitlerin Mein Kampfia ja muita asiaan liittyviä teoksia, mutta heitti ne pois Yhdysvaltojen julistettua sodan Saksalle. Toisen maailmansodan aikana Bukowski pidätettiin epäiltynä kutsuntojen pakoilemisesta. Lopulta hän sai vapautuksen palveluksesta terveydellisistä syistä. Tuotannossaan hän kertoo usein sotavuosista ja siitä miten hän halveksi maan sen hetkistä henkeä ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi, joka ei välittänyt mistään mitään.
11