ellauri206.html on line 511: Raju tilitys Stefan T, nyt aloitti Sofia haukkumiset ja käy terapiassa.
ellauri348.html on line 421: Kognitiivinen psykoterapia tutkii hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja kuten islam ja kommunismi ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin (terrorismi). Kognitiivisessa psykoterapiassa tunnistetaan vallitsevia ajattelutottumuksia, kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja etsitään terveempiä ajatuksia itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle (esim kirkko, koti, kakarat). Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä – uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
ellauri348.html on line 427: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu ahnasta lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
ellauri348.html on line 429: Kognitiivisen psykoterapian piiriin luetaan muun muassa kognitiivis-analyyttinen terapia, skeemamunkkiterapia, tietoisuustaidot (engl. mindfulness), eräät traumatisoivat menetelmät, dialektinen materialismi ja muitakin hoitomuotoja. Psykoedukatiivisessa terapiassa on paljon elementtejä kognitiivisesta psykoterapiasta. Yhdistys on Kopsy. Siellä on paljon nepsyjä.
ellauri348.html on line 431: Ratkaisukeskeinen psykoterapia on asiakaskeskeinen, tavoitteellinen, tulevaisuussuuntautunut, vuorovaikutuksellinen ja voimavarakeskeinen psykoterapian muoto. Siinä etsitään ratkaisuja elämän pulmatilanteisiin luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Terapiassa muodostetaan mielikuva siitä, miten asiat ovat kun ne ovat hyvin. Terapiassa suunnitellaan tarvittavia askelia ja asiakas ottaa niitä kohti tuota tavoitettaan. Näin käytetään hyväksi tulevaisuuden vetovoimaa. Asiakkaiden omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiassa. Tehdään hattuja asiakkaiden omista tarpeista kuin Virtaan Hatussa. Yhdistyxen nimi on Ratkes.
ellauri348.html on line 673: Tässä artikkelissa tarkastellaan valikoituja mielenterveyshäiriöitä koskevia tutkimuksia, joihin kuuluu juutalaisia ​​henkilöitä laajamittaisista epidemiologisista tutkimuksista kliinisiin tutkimuksiin ja psykoanalyyttisiin tutkimuksiin 1980-luvun loppuun asti. Nämä tutkimukset tehtiin pääasiassa Yhdysvalloissa, jossa on maailman suurin juutalainen väestö, ja Israelin osavaltiossa. Ottaen huomioon, että juutalaiset ovat heterogeeninen ryhmä, tulokset eivät ole aina olleet johdonmukaisia, mutta tiettyjä suuntauksia on havaittu. Juutalaisten havaittiin käyvän enemmän psykoterapiassa kuin mikään muu ryhmä. Juutalaiset psykoterapeutit onkin aivan vitun iso ryhmä. Vaikka skitsofrenian esiintyvyys näyttää olevan alhaisempi, neuroosi näyttää olevan suurempi kuin ei-juutalaisten keskuudessa. Koska juutalaisilla on taipumus sisäistää aggressio, he eivät todennäköisesti ole vainoharhaisia. On todisteita siitä, että juutalaisten' vahva kiintymys etniseen ryhmään ja perheen solidaarisuus näyttävät vaikuttavan myönteisesti heidän mielenterveyteensä. Kun tutkittiin juutalaisia ​​alkoholisteja, huumeriippuvaisia ​​ja sotarikollisia, havaittiin, että heillä oli kyllä psykiatrisia ongelmia. Kirjoittaja päättelee, että juutalaisen väestön psykopatologian tutkimukseen ympäri maailmaa tulisi panostaa enemmän, etenkin kun kazelee niiden tämänhetkistä aivan paranoidia filistealaisten vainoa. Raivohulluus näyttäisi Israelissa olevan paraikaa suorastaan epidemia.
ellauri393.html on line 394: Marionin isän suku on tullut Suomeen Puolasta, äidin suku Venäjältä. Äiti vaali juutalaisia perinteitä: sapatti vietettiin, oli musiikkia ja hyvää ruokaa. Iso porukka ja perinteet toivat turvaa myös lapsille. Aikuisena Marion teki matkan isän kotiseudulle Puolaan ja järkyttyi. Isän suvun kotikylässä ei asunut enää juutalaisia, vilkas juutalaiskylä oli kuollut toisen maailmansodan melskeisiin. Kaikki juutalaiset oli tapettu sodan aikana (paizi Ossi), Marion kertoo. Vaikka matka oli tärkeä ja liikuttava, mikään seesteinen kotiinpaluu se ei Marionille ollut. Rungin perheessä juutalaisten kansanmurha toki oli läsnä, mutta siitä puhuttiin kuitenkin aika vähän. Luulen, että vanhemmat halusivat suojella meitä lapsia niiltä kauheuksilta, Marion sanoo. Ystävä arveli, että terapiasta voisi olla apua. Marion kävi viisi vuotta terapiassa setvimässä itseään. Ben Obstbaum on konetukkukaupan omistaja. Obstbaumit asuivat Merikadulla.
xxx/ellauri116.html on line 498: Keskustelimme terapiassa siitä, miten äitini ei ollut koskaan hyväxynyt yhtään tyttöystävääni, heissä kaikissa oli jotain vikaa. Kuka oli proselyyttijuutalainen, kenellä oli liian pienet korvat, kenen nimi Mimosa. Äiti on edelleen kova valittamaan ja käyttäytyy marttyyrimäisesti. Jälkeenpäin ajatellen olen luultavasti valinnut korkeakoulunkin äidin tahdon mukaisesti. Terapeutti kysyi, olenko kuullut narsismista, ja sanoi, että äidissäni kuulosti olevan paljon narsistisia piirteitä. Luin aiheesta kirjallisuutta ja tulin samaan tuloxeen.
xxx/ellauri126.html on line 730: Kognitiivinen psykoterapia tutkii hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Kognitiivisessa psykoterapiassa tunnistetaan vallitsevia ajattelutottumuksia, kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja etsitään terveempiä ajatuksia itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle.[1] Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä - uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
xxx/ellauri126.html on line 734: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden[4] hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
xxx/ellauri126.html on line 736: Kognitiivisen psykoterapian piiriin luetaan muun muassa kognitiivis-analyyttinen terapia, skeematerapia, tietoisuustaidot (engl. mindfulness) eräät traumapsykoterapian menetelmät, dialektinen käyttäytymisterapia ja muitakin hoitomuotoja. Psykoedukatiivisessa terapiassa on paljon elementtejä kognitiivisesta psykoterapiasta. Eli tällästä mantrojen hokemista ja peptalkia. Sano valas, vedä 10 kertaa housut alas.
xxx/ellauri126.html on line 741: Psykodynaamisessa ja psykoanalyyttisessa terapiassa psykoterapeutti antaa tilaa asiakkaan omalle pohdinnalle. Hoidon keinona painottuu keskustelu ja terapeuttinen vuorovaikutus, eivät niinkään kotitehtävät tai harjoitukset. Elämänhistorian läpikäyminen ja sen vaikutuksen ymmärtäminen nykyhetkeen on keskeinen osa työskentelyä. Nää on just niitä pilakuvien sohvapotilaita jotka jaanaavat terapeutin nukkuessa tai ratkoessa ristisanoja.
xxx/ellauri129.html on line 128: Olin miettinyt pitkään eroa, hakenutkin sitä, mutta vetänyt hakemuksen takaisin. Kävn yxin pariterapiassa, mutta sekään ei auttanut, sillä hän ei vaan halunnut. Tai ei kyennyt.
xxx/ellauri129.html on line 153: Muutin eri paikkakunnalle, aloin käydä jumpissa ja lähdin mukaan eläkeyhdistyksen toimintaan. Juoruaminenkin on auttanut: kun juoruaa toisten ihmisten elämästä, omat surut ja murheet jäävät taka-alalle ja kevenevät. Käyn myös pariterapiassa, sillä masennuksen aallot ja tuska tulevat hyökyinä.
xxx/ellauri427.html on line 233: Elizabeth Jane Howard (26. maaliskuuta 1923 – 2. tammikuuta 2014) oli englantilainen kirjailija ja julkisuuden henkilö. Hänen tunnetuin teoksensa on osin omaelämäkerrallinen romaanisarja The Cazalet Chronicle (1990–2013). Howard kirjoitti myös käsikirjoituksia elokuviin ja televisioon, kuten TV-sarjaan Kahden kerroksen väkeä. Elizabeth Jane Howard syntyi maaliskuussa 1923. Perhe oli varakas ja Howard asui lapsuutensa yläkerrassa Notting Hillissä. Kesälomillaan hän vieraili usein isovanhempiensa luona Sussexissa. Perheellä oli lukuisia palvelijoita, ja ajalle tyypillisesti Howard sai kotiopetusta kun taas hänen veljensä kävivät koulussa. Muodollisen koulutuksen puute harmitti myöhemmin Howardia. Lisäksi hän epäili äitinsä inhonneen häntä ja kävi asian vuoksi pitkään psykoterapiassa.
15