ellauri030.html on line 806: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.
ellauri063.html on line 204: Tämmöset salaliittoteoriat ja niiden varaan tehdyt leffat, kirjat ym fiktio on aivan käsittämättömän ikävystyttäviä. Tää voi kuumottaa vaan joitain paranoideja. Piki rakastas tätä jos ymmärtäs. Mä en JAXA näitä vitun kuolinsyyntutkijoita jotka laskee 2+2 ja saa jonkun vitun noin 4 kuin vanhanajan laskutikulla.
ellauri111.html on line 880: Salaliittoteoria on pyrkimys selittää haitallisia tai traagisia tapahtumia pienen, voimakkaan ryhmän toiminnan seurauksiksi. Monessa salaliittoteoriassa oletetaan salaliittolaisten olevan hyvin vaikutusvaltaisia ja kieroja sekä taitavia salaliiton toteuttamisessa ja sen salaamisessa. Salaliittoteoreetikot etsivät tapahtumasta ja sen raportoinnista poikkeavuuksia, jotka he näkevät todisteina salaliitosta siinä kun muut voivat nähdä niissä vain tavanomaisia inhimillisiä virheitä tai sattumaa. Salaliittoteoriat hylkäävät tapahtumien ympärille hyväksytyn kertomuksen ja saattavat nähdä virallisen versionkin todisteena salaliitosta.
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum.
ellauri160.html on line 305: Mitä jos kaikki mitä olet oppinut ihmis­kunnan historiasta on väärin? Uusi kirja kumoaa esimerkiksi Yuval Noah Hararin suositut teoriat
ellauri182.html on line 244: Kun lisääntymisen ja maantäytön harjoittelu kuumottavat mielessä, eia kannata lähteä ollenkaan sellaisiin jäätäviin aiheisiin kuten Ukrainan selkkaus, maailmansota, kulkutaudit, ilmastonmuutos tai salaliittoteoriat.
ellauri300.html on line 687: Sarjat on kivempiä kuin monoliitit. Monet ellei useimmat hyvät romaanitkin on ilmestyneet följetongeina. En kaipaa tarinoissa juonta enkä jännitettä. Kaikki noi plot-teoriat joissa pitää muka olla komplikaatio, ratkaisu ja paluu panopuun tai isän luo on aivan perseestä. Riittää seurata mitä tapahtuu erilaisille tyypeille eri aikoina, ei niistä tarvi rakentaa mitään temppeliä tai kehityskaaria, vain torvelot muka jännäävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin aina tapahtuu sitä samaa: EAT! FUCK! KILL! Sixi luenkin ensin kirjan lopusta miten jätkän käy. Hyvässä kirjassa se on ihan yx hailea. Niin on meidänkin elämässämme.
ellauri325.html on line 256: Veblen hylkäsi kaikki teoriat, jotka perustuvat yksilölliseen toimintaan tai kaikki teoriat, jotka korostavat mitään sisäisen henkilökohtaisen motivaation tekijää. Hänen mukaansa tällaiset teoriat olivat "epätieteellisiä". Kehitystä ohjasivat inhimilliset jäljittelyn, saalistuksen, työnteon, vanhempien taipumuksen ja tyhjän uteliaisuuden vaistot. Veblen halusi taloustieteilijöiden ymmärtävän sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten vaikutukset taloudellisiin muutoksiin. Vapaa-ajan teoriassa jäljittelyn ja saalistuksen vaistot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset, niin rikkaat kuin köyhätkin, yrittävät tehdä vaikutuksen muihin ja pyrkivät saamaan etua Veblenin "kerskakulutukseksi" kutsumalla keinolla ja kyvyllä harjoittaa "kerskavapaa-aikaa". Tässä työssä Veblen väitti, että kulutusta käytetään tapana saada ja signaloida reviiriä. "Kerskakulutuksen" kautta syntyi usein "kerskajätettä", jota Veblen inhosi. Hän puhui edelleen kulttuurin "saaliistamisvaiheesta" siinä mielessä, että saalistusasenteesta on tullut yksilön tavanomainen henkinen asenne.
ellauri330.html on line 88:

"Käymme läpitte neljä kyömynenäistä teoreettista lähestymistapaa tietoisuuteen: korkeamman asteen teoriat, globaalit työtilateoriat, palaamisen ja ennakoivan käsittelyn teoriat ja integroitu tietoteoria." Kaikki kuulostavat aivan höyrypäisiltä.

"On hyviä syitä ajatella, että tietoisuusteorioiden iteratiivinen kehittäminen, testaus ja vertailu johtavat tämän syvimmän mysteerin syvempään ymmärtämiseen." Vittu mikä mysteeri? Pelkkää termiittiapinoiden narsismia se on eikä muuta.
ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52.
ellauri330.html on line 233: Viime vuosina neurobiologiset tietoisuusteoriat ovat kuitenkin kukoistaneet. Tämä on merkki alan kasvavasta kypsyydestä, koska vain teorian muotoisesti muotoiltuina kokeelliset havainnot voivat tarjota tyydyttävän ymmärryksen tietoisuudesta.
ellauri330.html on line 237: Globaalit työtilateoriat (2) ehdottavat, että mielentilat ovat tietoisia, kun ne leviävät laajasti aivoissa, jotta niitä voidaan käyttää joustavasti ohjaamaan käyttäytymistä. Hyvä tapa ajatella globaalia työtilateoriaa on se, että tietoisuus riippuu "aivomaineesta" – tietoiset mielentilat on kuin aivojen julkkixia tai CIA-agentteja, joilla on pääsy monenlaisiin kognitiivisiin prosesseihin tavoilla, joilla tiedostamattomat tavis mielentilat eivät.
ellauri347.html on line 472: Fromm on jollain tapaa siirtymähahmo tai, jos haluat, a teoreetikko joka yhdistää muita teorioita (heimolaisiaan Freudia ja Marxia). Meille tärkeintä hän piirtää yhdessä freudilaiset ja uusfreudilaiset teoriat, joista olemme puhuneet noin (etenkin Adlerin ja Horneyn), humanistiset teoriat keskustellaan myöhemmin. Hän on itse asiassa niin lähellä eksistentialistia, että se melkeinpä sillä ei ole väliä! Uskon, että kiinnostus hänen ideoitaan kohtaan nousee kun eksistentiaalisen psykologian onni tekee paluuta.
ellauri348.html on line 1012: Hyveetiikka – Normatiiviset eettiset teoriat
ellauri349.html on line 396: Erottaakseen nämä kaksi teoriaa edelleen, Baumeister ja Leary teoriat, että jos suhde hajoaa, side voidaan usein korvata siteellä toiseen henkilöön, voi siirtyä vaikka Iisasta Liisaan ja Liisasta viixekkääseen Pipsaan.
ellauri351.html on line 219: Kaikki poliisi ja roisto sarjat on nykyään täynnä näitä traumavälähdyxiä. Niitä on Wantedin tytöillä, Bonesilla, Meganilla, kellä vielä. Donahuen kaltaisten päiväohjelmien vivahteiksi leikatut van der Kolkian teoriat traumaattisesta dissosiaatiosta olivat muuttuneet "palautuneen muistin" liikkeeksi, jossa massat ihmisiä hyvää tarkoittavista terapeuteista opportunistisiin griftereihin yhdistyivät ajatuksen ympärille, että väärinkäytösten muistot voivat nousta tukkumyyntiin monta vuotta myöhemmin.
ellauri351.html on line 235: Tulee aika, jolloin puoliveteiset järjestelmäsi pettää sinut, jolloin haluat tietää, mihin se kaikki ynnäytyy, jotta voit vihdoin saada selville, mikä sinua vaivaa. Tulee aika, jolloin elämisen tuska on niin suuri, että kaipaat epätoivoisesti konseptia. Konsepti on työkalu murtautua kaaokseen. Sitten pidetään kiinni. Toisin sanoen, van der Kolkian teoriat eivät ehkä kerro meille paljon enempää kuin sen, minkä jo tiesimme: että ulkoiset olosuhteet ja vuorovaikutukset muuttavat kehoamme, että on parempi, että yhteisö tukee sinua vaikeina aikoina, että vähemmän ihmisiä olisi onneton, jos he olisivat vähemmän alttiina köyhyydelle ja väkivallalle, ja että on parempi yrittää rentoutua kuin angstata.
ellauri351.html on line 248: Leon Festinger (8. toukokuuta 1919 – 11. helmikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka loi kognitiivisen dissonanssin ja sosiaalisen vertailun teoriat. Aiemmin hallitsevan biheivioristisen sosiaalipsykologian näkemyksen hylkääminen osoittamalla inhimillisen käyttäytymisen ärsyke-vasteen ehdollistamisen riittämättömyyttä johtuu suurelta osin hänen teorioistaan ja tutkimuksestaan.
ellauri359.html on line 100: Lady Chatterley taiskin olla loordi ja se kanankusettaja "Ralph". Billin runot "Miksi minun pitäisi olla sidottu sinuun, oi ihana myrttipuuni?" ja "Maa vastaa" näyttävät kannattavan useita seksikumppaneita. Gilchrist viittaa "myrskyisiin aikoihin" avioliiton alkuvuosina. Jotkut elämäkerran kirjoittajat ovat ehdottaneet, että Blake yritti tuoda jalkavaimon aviosänkyyn Swedenborgian Societyn radikaalimpien haarojen uskomusten mukaisesti, mutta muut tutkijat ovat hylänneet nämä teoriat pelkkinä olettamuksina. Tosin aikana, jolloin hänen avioliitonsa oli valtava jännitys, osittain Catherinen ilmeisen kyvyttömyyden synnyttämisen vuoksi, hän kannatti suoraan toisen vaimon tuomista taloon.
ellauri364.html on line 62: Aikaisin dokumentoitu hysteria oli Egyptissä 1900-luvulla eaa. Egyptiläiset uskoivat, että hysteria johtuisi kohdun näivettymisestä tai liikkumisesta väärään asentoon. Hysterian saatettiin katsoa johtuvan myös liian ohuista hermoista tai mustasta sapesta. Sukupuolielimiin liittyvät teoriat hylättiin ja hysterialla alettiin tarkoittaa erilaisia ruumiillisia oireita, joille ei löytynyt selvää somaattista syytä. Tästä syystä niiden ajateltiin olevan psykiatrisen häiriön oireita. Vuonna 1859 Paul Briquet määritteli hysterian koomisena syndroomana, joka aiheuttaa useita selittämättömiä oireita ympäri vartaloa [lähde?] Ainakin epilepsiaa ja syfilistä pidettiin historiallisesti hysteriasta johtuvina sairauksina, koska niille ei kyetty löytämään muuta selitystä. Lääkärin kuppainen kyrpä ei kelvannut selityxexi.
ellauri371.html on line 61: Väkijoukko, anarkia. Voiko kuulostaa loogiselta mielen toivoa onnistuneesti johtaa väkijoukkoja, annettuaan järkevän kehotuksen hajaantua tai suostuttelun voimalla, jos mahdollista on ristiriidan mahdollisuus, vaikkakin järjetön, mutta silti vittu, joka saattaa tuntua pinnallisesti miellyttävämpää ihmisille? Päästä irti yksinomaan pienet intohimot, uskomukset, tavat, perinteet ja sentimentaaliset teoriat ihmisjoukossa, ja ihmisten väkijoukot antautuvat puolueen jakautumiseen, mikä häiritsee kaikkia joille olen samaa mieltä, jopa täysin järkevän perusteen kehotuksesta. Jokainen yleisön päätös riippuu sattumasta. Chicago tai väärennetty enemmistö, jonka mukaan tietämättömyys poliittisista salaisuuksista, ilmaisee järjettömyyttä - uusi päätös, joka kasvattaa anarkian idut hallitukseen laiskuudesta.
ellauri371.html on line 251:

Väärät teoriat. Olemme huijanneet, hämmentyneet ja tuhonneet, se käänsi goyim-nuoret takaisin koulutuksen kautta, ilmeisen väärässä meille, mutta meidän inspiroimamme, periaatteita ja teorioita.
ellauri377.html on line 171: Vaikka jotkut ovat pitäneet hänen kirjojaan epäselvinä, hänen oppilaansa Ellis Sandozin mukaan hän oli "ihanan selkeä luennoitsija, jolla oli lahja selittää täysin ymmärrettävästi hankalimmat teoriat oppilaidensa ymmärtämiseksi ja kiehtomiseksi".
xxx/ellauri139.html on line 265: Yx episodi sisältää vittuilua ajan aate-elämän konkreettisiin tapahtumiin. Toinen näistä episoodeista, "nykyajan kaikkein nuorimpien positivistien episoodi" on Burdovskin ja hänen ystäviensä ryhmän käynti tapaamassa Myshkiniä "Pavlitshevin äpäränä" . Dostojevski täyttää koko tämän episodin poleemisin heitoin 60-luvun vallankumouksellis-demokraattisen lehdistön ideoita vastaan, materialismia ja ateismia vastaan, "naisasialiikettä" vastaan, "järkevän egoismin" teoriaa vastaan jne. Mainittujen lukujen tekstiin sisältyy poleemisia heittoja Tshernyshevskin "Mitä on tehtävä?" ideaa vastaan, M. Е. Saltykov-Shtshedrinin Iskraa vastaan jne. Dostojevski pyrkii osoittamaan, että materialistiset teoriat, jotka olivat levinneet venäläisen yhteiskunnan demokraattiseen osaan, voisivat helposti olla käytettävissä rikosten puolustukseksi ja johtaisivat "ajatuksen horjahteluun" nuorison keskuudessa (tämän valheellisen idean Dostojevski pani liikkeelle vielä Rikoksessa ja rangaistuksessakin).
xxx/ellauri157.html on line 164: Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä:
xxx/ellauri157.html on line 192: Itchele on auttamaton humanisti, sillä on huono laskupää. Tieteen metodista sillä ei ole mitään hajua. Siitä että tyynesti sihdataan evidenssiä ja tehdään hypoteeseja. Ei tarvi uskoa mihkään teoriaan, riittää arvioida millä hypoteesilla on eniten evidenssiä puolesta ja vähiten vasta-argumentteja ja tehdä experimenttejä. Teorioita voi olla useampia, ne voivat tulla kumotuxi ja vaihtua. Ei siinä mitään, ei teoriat muuta maailmaa, vasta niihin perustuvat kexinnöt ja teknologiat on tuhoisia.
xxx/ellauri167.html on line 636: Diskordianismin teologiaan ovat vaikuttaneet paljon mm. Timothy Learyn ihmismieltä käsittelevät teoriat. Learyn ns. kahdeksan piirin mallia ihmisen tietoisuudesta on hyödyntänyt myös Robert Anton Wilson, joka on tiettävästi tunnetuin Diskordianismin popularisoija. Erityisesti Wilsonin yhdessä Robert Shean kanssa kirjoittama Illuminatus!-trilogia on tehnyt diskordianismia tunnetuksi ympäri maailman.
xxx/ellauri176.html on line 462: Mutta selvitetäänpä ensin teoriataustoja.
xxx/ellauri208.html on line 432: Kärkkäisen magneettimedia peukuttaa distributismia, oik. korporatismia. Distributismia mukailevaa talouspolitiikkaa alettiin noudattamaan 30-luvulla niin fasistisessa Italiassa kuin kansallissosialistisessa Saksassakin. Lopputuloksena Saksassa koettiin ihmiskunnan merkittävin taloudellinen nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen uskomattoman lyhyessä ajassa. Tämän yksityispankkien kahleista irtautumisen seurauksena kansainvälinen juutalaisyhteisö julisti Saksalle sodan vuonna 1933, mikä lopulta johti myöhemmin toisen maailmansodan syttymiseen. Distributismin kohtalon koki myös englantilaisen insinöörin Clifford Hugh ”C. H.” Douglasin talousteoriat ja kansanluottomalli (Social Credit). Douglasin mallissa tyrmättiin yksityinen pankkitoiminta ja todettiin rahan olevan tuotantoa ohjaava informaation väline eikä pelkkä vaihdonväline. Sysmän Osuuspankki näkyy lopettelevan, tiesi Sysmän tyrnävä blondi kirjastonhoitaja kertoa. Social Credit –mallia muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Italiassa kamppanjoineet Douglas ja hänen yhteistyökumppaninsa runoilija ja filosofi Ezra Pound leimattiin sodan jälkeen antisemitisteiksi ja jopa mielenvikaisiksi.
xxx/ellauri296.html on line 526: Setämies Patti jatkaa juutalaisten puolustusta. Heprealaisiin sotilastyttöihin ihastuu kaikki. On piirteet nätit ranteessa meikkipussi ja kainalossa konepistooli, lippaassa kovat. Ne ei ole turhia tyttöjä! Timo Soini arvostelee Sanna Marinia abortin puolustuxesta. Ei mikään ylläri siltä löysäpussi reppumaha tekokatoliikki setämieheltä. Se oli ollut hiljaa 4v mutta nyt ryömii kaikki SSS-torakat taas esiin oven alta. Käytännöllisesti kazoen kaikki enemmän tai vähemmän perverssit sexuaaliteoriat ovat peräisin juutalaisilta. Lähes kaikki käytännöt on ainakin raportoitu Raamatussa. Sellaista chutzpahia! Henk.koht kyllä pidän eniten yxinkertaisesta penetraatiosta läh. saarnaaja-asennossa. Tai siis pidin.
xxx/ellauri385.html on line 494: Fish yhdistetään postmodernismiin, paizi hän pitää itseään sen sijaan antifundamentalistina. Fish on izekin iloxensa huomannut, että vastoin pelkoja antifoundationalismin emansipatiivisesta lopputuloksesta, antiessentialistiset teoriat, jotka peukuttavat jotain pelleä "transkontekstuaalisen vertailukohdan puuttumista", käytännössä tähtäävät konservatiivisiin ja uuskonservatiivisiin eikä progressiivisiin päämääriin. Näin ollen esimerkiksi John Searle on tarjonnut selvityksen sosiaalisen todellisuuden rakentamisesta, joka on täysin sopusoinnussa sen hyväksymisasenteen kanssa, joka on "miehellä, joka on kotonaan yhteiskunnassaan, miehellä, joka on chez lui yhteiskunnan sosiaalisissa instituutioissa, yhteiskunnassa ... yhtä mukavasti kuin kalat meressä."
33