ellauri004.html on line 1152: Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Joo ihan kohta, ensin pikku teologinen ekskursio:
ellauri004.html on line 1191: Mutta nyt seuraa vaikeampi teologinen pähkinä, voi paskha, varsinainen pääsiäsmuna.
ellauri017.html on line 612: Tämän ajatuksen teologinen tulkinta on suoraviivainen, vaikka kuulostaakin kompleksilta. Me ollaan täällä reaalisella akselilla, taivaan porukat on imaginaarisia.
ellauri025.html on line 75: Pariisissa Tuomas kävi lukuisia oppiriitoja toisaalta arabialaisia aristoteelikkoja ja toisaalta Platonin ja Augustinuksen oppeja kannattaneita vastaan. Arabialaiset aristoteelikot kannattivat kahden totuuden oppia, jonka mukaan teologinen ja filosofinen totuus voivat olla erilaisia. Alternatiivisia totuuxia siis. Tuomas vastusti tätä jyrkästi. Platonistit taas katsoivat Platonin tavoin, että ”sielu on kuin kalkkilaivan kapteeni”. Tuomas kannatti sen sijaan aristoteelista ajatusta siitä, että sielu on ruumiin muoto – latinaksi forma, eli sen kvidditeetti. Quid pro quo.
ellauri037.html on line 571: Weimarista se lähti opiskelee Göttingeniin 1809, 21-vuotiaana. Me pistäydyttiin Göttingenissä Johnin perheen kanssa kesällä 2017. Se oli vähemmän teologinen kuin kuuluisampi Jena, ehkä sinne pääskin helpommin. Sope aloitti lääketieteessä. Schulze (of Aenesidemus fame) opettti sille filosofiaa, sen neuvosta Sope keskittyi Platoon ja Kanttiin, joista se ei sit koskaan päässyt eroon. Se vaihtoi filosofiaan Berliiniin 1811 koska ei tykännyt prof. Bouterwekista (who dat?). Sielläkin se luki enemmän tieteitä kui filosofiaa. (Vrt. Seniiliä.) Se väitti että tieteitä tarvitaan filosofiaan. Oli sillä opiskelukavereitakin, tietenkin poikia.
ellauri092.html on line 206: Nää on tosi hämäriä, selityxen jälkeenkin. Pyhitys on se että apinoista ikäänkun tulee jotain pikku jumalolentoja. Uudelleensyntyminen on se hurahdus. Uskonvarmuus tarkoittaa että hurahtaneella on ikäänkuin pääsylippu taivaaseen. Hankittu vanhurskaus on jotain erityisen mefodistista. Täydellinen pyhitys meinaa että pääsee pulmusexi vielä elävänä. Hizi kyllä pitää olla joku tosi tarkka teologinen nitpickeri että saa näistä uskonkiistoista mitään selkoa. Tavallinen syntinen kyllä miettii että mitä eroa, ja sitäpaizi oikeastaan mitä väliä.
ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
ellauri096.html on line 370: Augustinuksen mukaan hyvä elämä tarkoittaa pyhitettyä elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä. Augustinuksen mukaan kaikki ihmiset tuntevat totuuden, joka on Kristus, Jumalan Sana. Kääntymällä ulkoisesta maailmasta askeettisen elämän kautta sielun sisälle ihminen löytää itsestään sisäisen opettajan, joka on Kristus-Logos (kr. logos = 'sana'), yksi Kolmiyhteisen Jumalan persoonista, joka jatkuvasti pitää maailman olemassa. Augustinuksen merkittävimpiä ja kiistellyimpiä oppeja onkin hänen teologinen tietoteoriansa, ns. illuminaatio-oppi, jonka mukaan kaikki tietäminen ja ajattelu perustuu näkymättömiin ideoihin, jotka voidaan tuntea vain Logokselta tulevan valaisun kautta. Myös pakanat pystyvät Augustinuksen mukaan tietämään mikä on hyvää ja tuntemaan Jumalan näkymättömän olemuksen, mutta heillä ei ole voimaa toimia sen mukaan. Vain kirkon opetuksen ja sakramenttien kautta ihminen voi tulla Jumalan armon piiriin, ja tämä armo antaa ihmiselle voimaa tehdä hyvää niin, että hän ei vain tiedä mikä on hyvää vaan myös kykenee tekemään sitä.
ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin.
ellauri151.html on line 455: Lauri Snellman: Pahan filosofia. teologinen tiedekunta phd thesis
ellauri151.html on line 696: Sitä mä en tajua mixnää jaxaa huutaa siitä ettei privaatti kieli ole mahdollista. Mitä väliä? Tää on samanlainen opinkappale kuin et ex nihilo nihil fit. Mixei muka? Onxniillä jokin salattu teologinen merkitys? Luultavasti, eine niistä muuten pitäisi niin paljon melua. Enkyllä tiedä mikä. Jotain skeptisismiä ja solipsismiä koskeva luultavasti, ettei me olla yxin täällä, vaan pörrätään pesän yhteispörinää. No ei siihen mitään argumenttia tarvita. Vaan pöljä voisi muuta ajatella. Eihän tältä somepöhinältä enää edes kuule omaa ääntänsä.
ellauri163.html on line 577: Mikähän teologinen kiista tässä lienee menossa? Jotain fin de sieclen kasvatustiedettä, mistä nähtävästi riippuu tarvitaanko motivaatiopuhujixi pappeja. Pappien selitysmalli on peliteoria, Peyotilla se on Comten positivismi ja spinozalainen deterministinen etiikka korvakarvoineen ilman esinahkoja. Mukana myös JS Mill ym liberaalibrittejä.
ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa.
ellauri216.html on line 251: Elinan ja Teron keskenmennyt sikiö pantiin kahvipurkkiin ja haudattiin koivuviitaan. Kaulapannassa luki sen yhteystiedot. Teron teologinen oivallus on et jumala on pimeys. Vittu ompa pimeetä. Eikä se ole metafora. Jumalan voi karkottaa taskulampulla. Kuulehan poikani, kaikki eivät ole yhtä fixuja kuin sä. Kaikki jumalat on samixia, mutta älä kerro toisille. Ja rakkauskin piilee siellä pimeässä paikassa. Herranen aika mitä potaskaa.
ellauri263.html on line 118: Sanan eḥad (yksi/yksin) kahteen eri merkitykseen liittyy syvällinen teologinen ero. Rukous voidaan kääntää kahdella tavalla, joista toinen antaa ymmärtää Herran olevan ainoa Jumala (monoteismi), toisessa Herra yksin on Israelin jumala, eli muitakin jumalia voi olla muilla (monolatria). Jotkut tutkijat ovat arvelleet israelilaisten omaksuneen monoteismin vasta verraten myöhään.
ellauri348.html on line 1016: Aquino´s Summa Theologica – Tuomas Akvinolaisen teologinen tutkielma
ellauri378.html on line 258: Vakavampi teologinen kysymys on kuitenkin, miten Kain oikein bylsi esiin Eenokin? Kenen perseestä se putkahti tänne nuoreen maailmaan, ei sunkaan isoäiti Eevan?
ellauri382.html on line 199: Siinä oli yksi asiaa koskeva teologinen hypoteesi. Onhan niitä minulla muitakin, jo tietääkseni melkomoinen määrä.
xxx/ellauri187.html on line 279: Joosefin elämällä on itse asiassa oma tutkimusalansa nimeltä Josephology. Pyhille Joosefeille suunnatut hartaustiedot juontavat juurensa vuoteen 800AD ja katolisen kirkon lääkäreihin sen jälkeen, kun juutalaistaustainen enkelitohtori Saint Thomas Aquinas oli kirjoittanut aiheesta. Mariologian kasvun myötä myös Pyhän Joosefin teologinen tutkimus kasvoi ja 1950-luvulla perustettiin useita tutkimuskeskuksia erityisesti Joosefin – Marian aviomiehen – tutkimista varten. Pyhän Joosefin teologian nykyaikainen tutkimus on yksi vihonviimeisistä teologisista tieteenaloista.
xxx/ellauri293.html on line 167: Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikaiset ilmoituxet on tulkittava uuden liittosopimuxen valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein (tietysti). Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Don't underestimate The Power of The dark side of The force. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa. Tää Didakhe on tullut ennenkin vastaan, albumeissa 216 ja 217.
20