ellauri006.html on line 1346: Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin.
ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri018.html on line 923: Tää on Pamela piukkapepunkin kanta teodikeaan. Ainoo toimiva. Kun ollaan rattaita ei tarte miettiä. Vaikka menis pää, ei peppu pala.
ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
ellauri025.html on line 343: Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.
ellauri043.html on line 5915: Tää on uskovien tavallinen vastaus teodikeaan: älä arvostele yxittäistä siirtoa, kun et tajua koko peliä.
ellauri046.html on line 737: Loppusaarna koskee teodikeaa. Se et jotkut historian kommelluxet olis jumalan rangaistusta tai edes kenenkään suunnitelmissa on toivottoman pöhkö ajatus. Alkeellista apinamorfiaa. Sillä se ei pääse puusta pitkään.
ellauri054.html on line 181: Voltairen Candide lähti liikenteeseen Lissabonin maanjärjestyxestä 1755. Sitä teodikeaa taas. Typerä apina ihmettelee kuka potkas sen pesän hajalle, turhan päiten hapuilee antenneilla taivaalle haavi auki kuin termiitti. Paras vaan lähtee juoxemaan ja kuskaamaan munat tuulensuojaan.
ellauri055.html on line 1271: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
ellauri153.html on line 317: Tässä paasauxessa esitellään Snellmanin Laren, Jakkoh-Hintikan nipo-nipo-nipoten peliteoreettista semantiikkaa (hyvä nimike sinänsä!) teodikeaan pirun näkökulmasta.
ellauri158.html on line 232: Jumala on vapaasti ja silti välttämättä tarkoittanut tätä kaikkea. Ei tässä mitään erehdystä ole tapahtunut. Ei tarvita mitään teodikeaa, hajaantukaa.
ellauri214.html on line 630: Miessääntökunnan nimi oli jumalan perämoottorit. Kaulaa myöden jumalan peräreiässä. Valkoisia joriineja sylissä. Saada lopullinen vastaus teodikeaan. Jumalisilla narsisteilla on pelko pinnassa. Jotain lopullista pitäis olla.
ellauri347.html on line 75: – Usko, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, lohduttaa tyhmää murheellista. Tätä lohdutuksen lähdettä ei pidä hylätä juoksemalla viisastelijoiden ansaan kuten teodikeaan. Ihmisen on mahdotonta ymmärtää Jumalan suuruuden ja kaikkivaltiuden logiikkaa. Pääasia on että se tuntuu hyvältä, kuten nainti eläimestä joka ei tajua mistä sille tulee poikaset.
xxx/ellauri056.html on line 670: Sitten tuli jumalan vasaran eka kumautus. Puhelin soi ja Osmolle ilmoitettiin että teidän poikanne on kuollut. Jäi rekan alle. Osmo tiesi miltä jehovasta on täytynyt tuntua pääsiäisenä. Vaik sehän kyllä tiesi koko jutun ennalta. Osasi valmistautua. Osmo ei. Kiersi kotipihan nurmikkoa ja huusi, tämä ei voi olla totta. On se, muistutti rakas jumala. Osmo kyseli jumalalta, mixi hulttionuoret saavat elää, mutta hänen erinomainen poikansa otettin pois. Just six, sanoi jumala arvoituxellisesti. Tää on sitä teodikeaa. No Osmo ajatteli kuin Job, että herra ottaa herra antaa, herra kanankakan kantaa. Osmo tilittää. Viiden vuoden kuluttua Osmo totesi töistä tultua että osa tavaroista oli tiessään ja vaimo lähtenyt. Vaimo läx. Eikä vaan kirkolle ostamaan lisää lammaskaalta. Nyt Osmo repi perseensä. Jollei jumala nyt heti ilmesty, hän lähtee kapakkaan ja jättää koko uskonelämän! Pelästynyt Herra ilmestyi hänelle Leo Niemelän hahmossa. Tuskat ja murheet jäivät siihen. On se Leo aika epeli!
xxx/ellauri087.html on line 756: Tosin trokarigringopahis (joka ei edes osaa espanjaa, vittuako se tekee Sonorassa) kuoli myös, samoinkuin sen koomikkopari joka varmaankin oli mestizi ellei suorastaan zambo. Ne oli tehneet useampiakin virheitä. Hiekkaan tukehtuivat kun I'itoh vimmastui. Pani jauhot suuhun jauhonaamalle ja virnuilijalle. Wiixivallu Sancho Panza käveli vaan myräkkään ja katosi. Kiltit intiaanit pelastuivat, ja vingut samaten. Tää oli hyvä ohjelma, täst mie piän. Kunnossa oli I'itohin teodikeaa. Hyvixille kävi hyvin ja pahixille huonosti.
xxx/ellauri114.html on line 525: Tää on taas nyt tätä, tahdonvapauden onkelmaa ja teodikeaa, josta apina ei näytä pääsevän eroon enempää kuin kirpuistaan. Molemmat ovat aivan älyttömiä. Sama se onko maailman meno determinististä tai puolisatunnaista, tämmöstä se on kuitenkin, yrittänyttä ei laiteta eikä perixi antanutta panna. Jos tahdot varmistua miten huonosti on maailma suunniteltu ala kaikin mokomin marista ja juurittaa. Sekin oli sitten etukäteen tiedossa. Ja sit toi mixi mixi. Siihen oikea vastaus on ettei mixikään. Ei tällä kaikella ole tämän kummempaa tarkoitusta; kuten jo tuli sanotuxi, tämmöstä tää nyt on. Puuttuu vaan kysymys minne mä meen sitku mua ei enää ole. Tarvizeeko vastata?
xxx/ellauri139.html on line 1060: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri178.html on line 173: Voi ylipäänsä kysyä onko Phil edes apina vai vainko kylmä liskomatelija. Jälkimmäistä veikkaisin. Onkohan kukaan sanonut asiat halki että Roth oli psykopaatti? Uskomattomia meriselityxiä: Maybe the reason we protect Roth from final censure is that he is so obviously a man afraid. As afraid as we are, in the face of an inevitable void. Aargh. Kaikki kuolevat. Onko se joku syy olla täys kusipää? Rothin puolustelu kriitikoilla on samalla lailla hupaisaa luettavaa kuin teologia: tyypit kiemurtelee kuin mato koukussa selittääxeen kaikki sen teot ja sanomiset parhain päin. Se on kuin teodikeaa lukisi.
xxx/ellauri179.html on line 322: Ei huolta, lisää teodikeaa on tulossa.
xxx/ellauri229.html on line 174: Siksi emme pyydä Jumalalta palveluksia korvauxexi uskosta, joka meillä on, emme esitä Hänelle mitään vaatimuksia, sillä olemme lopen kypsyneet siihen teodikeaan, joka perustuu malliin kaupalliset liiketoimet ja luontoissuoritukset: minä annan sinulle olemassaolon edellytykset, sinä palvelet ja ylistät minua.
xxx/ellauri237.html on line 291: Sit tähän vähän teodikeaa Paulan kotoa. - Jumala taivaassa on järjestänyt niin, että ihmisillä maailmassa on monenlaisia hauskoja juttuja elettävänä. Siitä näkee selvästi hänen rakastavan ihmisiä. - Mutta minä ihmettelen hänen vanhempiaan, ynähti Anneli. Rakkaus lapseni, sanoi Paulan äiti tavattoman hiljaisesti ja lempeästi, se antaa anteexi kaiken, uskoo kaiken ja toivoo kaiken. Muistathan Kor. 13? Mixi Marquetan isän piti kaatua sodassa eikä Paulan juoppolallin isäpapan? No koska Marken isä meni hölmösti suoraselkäisenä ja pystypäisenä luotisateeseen; Paulan isä konttasi ja hoiperehti eikä siihen osunut. Joskus kannattaa jäädä tuleen makaamaan. Paulan äiti oli harmaa pikku hiiri jolle elämä teki pahaa, vähän kuin Milkan äiti joka joka päivä paarustaa Isoon Pajaan paiskimaan töitä lattiamanuna. Milkastakin muuten tuli lepakko. Pisisinkin elämä on vain kuin uni ja varjo ja häviää kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan.
22