Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.
ellauri008.html on line 1688: Huomaa yhteys genesiksen tematiikkaan.
ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
ellauri022.html on line 544: Aika hämärätä puppua. Se kai viittaa tän kirjan psykoanalyysitematiikkaan. Kun henkisiä pipejä laastaroidaan, tulee esiin kaikenlaista valaisevaa.
ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri034.html on line 325: Morbidia matematiikkaa laskeskelee Hoblan
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri058.html on line 950: Vuonna 1933 julaistussa Kirjassa Ecluse No 1 Megree on lähdössä varhaiseläkkeelle pöndelle. Slimenon oli vasta 30 vee! Olikohan sillä kolmenkympin kriisi. Kirjassa Maigret 1934 sama tematiikka jatkuu.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri077.html on line 103: V.1980, David Foster Wallace pääsi koulusta ja Amherstin Collegeen, jossa sillä oli 2 pääainetta, äidin äidinkieli ja isän filosofia. Se oli menestyvä opiskelija, luki modaalilogiikkaa ja matematiikkaa filosofiassa ja otti osaa laulukuorotoimintaan. Siitä tuli kaverien kesken tosi suosittu.
ellauri082.html on line 250: Epäilemättä Robert ja Emily Dickinson runoilevat kuolemasta, KILL! KILL! on FUCK! FUCK! in ohella keskeisin lyyrisistä aiheista. Tai mixei eeppisistäkin, mutta niissä on sentään aika lailla myös tota EAT! EAT! tematiikkaa. Netissä on runsaasti esimerkkiesseitä neuvottomille amerikkalaisille lukiolaisille joiden usein käsketään vertailla näitä runoja. Esim tällänen:
ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan.
ellauri151.html on line 1009: Okei, siis uudestisyntynyt on verbatim ylhäältä käsin ruikattu. Pantu takaisin ja nussittu uudelleen. No em. kiistelystä päätellen Jeesus oli enempi kahdenkeskinen terapeutti ja Puovo ryhmäterapeuttina on keskushallinnon kannalla. Jeshualla on enempi tollasta quid pro quo tematiikkaa, Pablo antaa alaisille tyhjän päältä rajatonta luottoa. Jeesus ei koita kexiä jotain uutta zydeemiä toisinkuin hierarkkisempi Peeveli. Jeshua oli juutalainen lahkolainen, apostata Patulla lähti suunnitelmat longixi.
ellauri153.html on line 870: Eli siis varmoja ei-sixi-vaan-sixi nakkeja olisivat kausaatio, deduktio, matematiikka ja praktinen syllogismi. Olipa omaperäistä.
ellauri158.html on line 148: Mitähän toi munkkiesimiehyys tässä oikein tarkottaa? Vaanko sitä ettei irvikissan irvistys voi esiintyä yxixeen ilman kissaa? Tai vaiko jopa ettei kaikkikaan sen irvistyxet määrittele irvikissayxilöä, pace Leibniz? Musta toi tematiikka on aina ollut aika joutavaa, nää Seppo Kivismäiset tämyydet.
ellauri161.html on line 334: – Kristus, joka myös kuoli brutaalisti, on yksi hahmo samaa tematiikkaa. Siitäkin tehdään joka vuosi klikkiozikoita. Hyvä uutinen! Osta iso numero! Hänen tapauksessaan taustalla on kuitenkin kivana yllärinä ylösnousemus. Iltapäivälehtien otsikoissa perhesurmat levitellään kaikkien ihailtaviksi, mutta mysteeri puuttuu, Nyölö analysoi. Jospa sanottaisiin että nekin ylösnousivat. Ja niinhän ne nousivatkin (nousevatkin?) jos vaan ehtivät katua, eli saada voitelun papin pullosta.
ellauri162.html on line 597: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
ellauri164.html on line 175: Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin.
ellauri164.html on line 191: Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Se ei ymmärtänyt sitä yhtään. Vaikka olis luullut että infinitesimaali olis ollut just idealistin cup of tea. Berkeleyn kritiikki ei johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, vaan differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiin täsmälliselle pohjalle 1800-luvulla Dedekindin toimesta.
ellauri183.html on line 613: Kaikki oli taas ennallaan, maailmassa oli 2 mezäkyyhkystä vähemmän ja 1 niiden kuoleman aiheuttanut ihmislapsi lisää. On helppo nähdä mihin tällänen matematiikka pitkän päälle johtaa.
ellauri185.html on line 426: Jotkut fyysikot koittaa lohdutella, ettei se tähän jää. lupasihan Einsteinkin (kolmas hörhö joka olisi ollut tukanleikkuun tarpeessa) ettei jumala pelaa nopilla. Toivottavasti ei ainakaan painotetuilla. Musta kvanttiteorian matematiikka (aaltoyhtälöt) oli aivan järkeenkäypiä. Se riittää mulle, mä on sen verran mielisokea. Ei voi tehdä munakasta särkemättä munia, sori vaan Edwin Laine.
ellauri196.html on line 302: Vuodesta 1812 Albert opiskeli Literarschulessa Bernissä ja muutti 1814 valmistavaan koulutukseen teologisessa korkeakoulussa. Opinnoistaan hän kirjoitti: Täällä opiskelin kolme vuotta, luin antiikin kieliä, matematiikkaa ja filosofiaa. Äidilleni sanottiin kerran: "Sanokaa pojallenne, että hänen pitäisi oppia kirjoittamaan kauniimmin, nyt hän kirjoittaa kuin emakko.” Vittu isä opetti.
ellauri207.html on line 314: Lyön muuten vetoa eze viirusilmä Mimi siepataan ja tapetaan "erehdyksessä" Pepin sijasta. Niin se aina käy kalpeanaamaviihteessä, värivammasia kaatuu kuin kauraa, palefacet jatkaa menoa. Ize asiassa Mimmi on välttämättä nirhattava jotta Peppi saa lisenssin nuijia pahan Zalatshenko-iskän oikein rumasti. Vai riittäisikö vanhat kaunat kuitenkin? Häntä hännästä, isojalka pikkujalasta. Aina tää sama tematiikka, sanoisi Jan Blomstedt. Huonotpa on geenit Pepillä.
ellauri213.html on line 367: Perseys pelasti Andromedan merikoiralta ja bylsi sitä. Mulanissa soltut marssivat ja laulelevat päästäkseen bylsimään siitä hyvästä. Aina sama tematiikka Jan Blomstedt sanoisi.
ellauri216.html on line 152: Proklos syntyi rikkaaseen lyykialaiseen perheeseen Konstantinopolissa noin vuosina 410–412. Marinos johti Prokloksen syntymäpäivän hänen horoskoopistaan, jonka vuoksi synnyinvuosia ei voida pitää täysin luotettavina. Prokloksen isä oli korkea-arvoinen virkamies Bysantissa. Hän varttui Ksanthoksessa ja opiskeli retoriikkaa, filosofiaa ja matematiikkaa Aleksandriassa Egyptissä, tarkoituksenaan tulla virkamieheksi kuten hänen isänsäkin. Hän palasi Konstantinopoliin opettajansa mukana, jolla oli asioita hoidettavana siellä. Proklos toimi jonkin aikaa menestyksekkäänä lakimiehenä.
ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
ellauri277.html on line 338: Eli siis Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – Qaimin tai Mahdin, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Siis tämmönen messias-tematiikka taas. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (Bab) šiialaisten kätkettyyn imaamiin. Tämän hän antoi ymmärtää myös ensimmäisessä kirjassaan Qayyum al-asma’, mistä baabilaisuus alkoi eriytyä vähitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa kätketyn imaamin paluuportti, mikä irrotti liikkeen lopullisesti šiialaisuuden valtavirrasta.
ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä.
ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
ellauri283.html on line 369: 1970-luvun alkuun asti Sudanin maataloustuotanto oli pääosin omistettu sisäiseen kulutukseen. Vuonna 1972 Sudanin hallituksesta tuli länsimielisempi ja se suunnitteli elintarvikkeiden ja käteissadon vientiä. Hyödykkeiden hinnat kuitenkin laskivat koko 1970-luvun, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia Sudanille. Samaan aikaan velanhoitokustannukset maatalouden koneistamiseen käytetyistä rahoista nousivat. Vuonna 1978 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvotteli rakennesopeutusohjelman hallituksen kanssa. Tämä edisti entisestään koneellista vientimaataloutta. Tämä aiheutti suuria taloudellisia ongelmia Sudanin laiduntajille (katso Nuba Peoples). No niinpä tietysti! Juuri tätä uumoilinkin. Piikkilankoja preerialla. Justiinsa sama tematiikka kuin Suomen kovan markan nälänhädässä 1868 ja holodomorissa 1920-30 luvuilla: cash crops temmataan nälkäisten pienokaisten suista, koska se on kokonaisedullisempaa. Köyhät lampaannussijat ja kamelinajajat kärmistyvät.
ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.
ellauri310.html on line 219: matematiikkaan ulottui huomattavaan aihetodisteeseen Pythagoraan lauseesta, jonka
ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
ellauri316.html on line 364: Vuonna 1959 menin kouluun.Olin hiljainen lapsi, jolla ei ollut paljon ystäviä.En nauttinut luokkatovereideni auktoriteettia tai rakkautta, opiskelin keskimääräistä enemmän.Vasiljevan oppilas sai kympit vain humanistisista aineista ja saksan kielestä.Matematiikka, fysiikka, kemia - kaikki tämä oli ymmärrykseni ulkopuolella. Matematiikassa olin yhtä tumpelo kuin Pirkko Zilles.
ellauri322.html on line 165: Calebin täytyy nyt elää elämää välttäen Falklandin yrityksiä vangita ja vaientaa hänet. Erämaassa rikollisjoukko ryöstää Calebin, erityisesti yksi hyökkää fyysisest sen kimppuun, ja sitten toinen mies pelastaa hänet, joka vie hänet saman varkaiden ryhmän päämajaan. Calebin pelastajaksi paljastuu heidän kapteeninsa. Kapteeni hyväksyy Calebin ja karkottaa nopeasti Calebin hyökkääjän, miehen nimeltä Jones (tai joissain versioissa Gines), ryhmästä. Caleb ja kapteeni keskustelevat myöhemmin varkaana olemisen ja lain sortavien rajoitusten ulkopuolella elämisen moraalista. Varmaan vähän samaa tematiikkaa kuin ruåzalaisissa ja amerikkalaisissa mafioso ym klaanikirjoissa. Pian tämän jälkeen Jonesin kannattaja yrittää tappaa Calebin ja paljastaa sitten hänen olinpaikkansa viranomaisille, mikä pakottaa Calebin pakenemaan jälleen.
ellauri325.html on line 653: Aarne Kuusi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1899 ja opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1907 ja sai maisterin arvon samana vuonna. Hän suomensi Lindelöfien oppikirjoja.
ellauri325.html on line 705: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri347.html on line 96: Laulun mielenkiintoinen teksti liittyy 1845 syntyneen Martti Rautasen elämäntyöhön. Hän oli ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä Ambomaalla. Kahden maan kansalaisuus liittyy paitsi hengellisen ja maallisen kodin tematiikkaan myös aivan maalliseen useassa kulttuurissa elämiseen. Rautanen oli taustaltaan inkeriläinen. Lähtiessään 1800-luvulla Namibiaan hän oli Venäjän kansalainen ja saksalaisen kanssa naimisissa. Rakkaudentunnustukset hän kirjoitti päiväkirjaansa venäjäksi, Löytty kertoo. Löyttykin on 2 maan kansalainen, Suomen ja Ambomaan. Sen molemmat tyttäret on naineet neekerit.
ellauri348.html on line 393: Toipuessaan Vietnamin sodasta Forrest kehittää lahjakkuutta pingistä, lopulta hän pelaa turnauksessa Kiinassa ja pelastaa vahingossa Mao Tse-tungin hengen ja tapaa presidentti Lyndon Johnsonin . Hän saa yhteyden Jennyyn ja hänet pidätetään ja laitetaan laitokseen rauhanmielenosoituksen jälkeen. Kun lääkärit ymmärtävät, että hänen päässään on kyky tehdä matematiikkaa, hänet värvätään NASA:n astronautiksi. Kun 'Sue', lennon aikana oleva urosorangutanki , tuhoaa laivan, he syöksyvät maihin Uudessa-Guineassa ja päätyvät kannibaaliheimon vangiksi, jonka päällikkö opettaa Forrestin pelaamaan shakkia. Palattuaan Yhdysvaltoihin Forrest tapaa presidentti Richard Nixonin ja törmää Daniin, joka on nyt koditon. He matkustavat Indianapolisiin etsimään Jennyä ja löytävät tämän työskentelevän rengastehtaalla. Jne, jne. Miljonääri- ja maratoniosuus puuttuvat kirjasta.
ellauri352.html on line 156: Vaan entäs sitten tää oikeistolainen pyrkimys vapauteen? Vapaus ja vastuu, haha, tää voi olla käytännössä satraapixi kaipaamista jollekin pienemmälle lahkolle, suurvisiirixi välietappina ennen pyrkimistä kalifixi kalifin paikalle, pesän lisääntymislehtereille. Tää ei ole muuta kuin tota vanhaa EAT! FUCK! KILL! tematiikkaa eusosiaalisuuden vastapoolina. Darwin pelaa näitä kahta strategiaa vastakkain koko ajan.
ellauri364.html on line 299: Nietzschelle matematiikka oli taiteellista ja moraalista toimintaa, jolla on olennainen rooli homotieteessä. Nietzschen omien kirjoitusten huolellinen lukeminen matemaattisia huolenaiheita ajatellen paljastaa, että hän ei vältä eikä vihaa matematiikkaa. Nietzschen finitismi ja hänen teoriansa ikusesta paluusta ovat selvästi samaa mieltä intuitionististen matematiikan käsitysten kanssa. Lisäksi intuitionismi tukee Nietzschen matematiikan käsittelyä taiteellisena ja moraalisena toimintana.
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n. 1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri370.html on line 630: Vuonna 1453 Breslaussa tapahtui pienehkö pogrom. Langewiesestä Oelsin läheltä kotoisin oleva maanviljelijä oli syyttänyt juutalaisia isännän häpäisemisestä. Juutalaiset vanhimmat olivat ottaneet haltuunsa velkaisia isäntiä ja ruoskivat niitä kepeillä ja näin häväisivät heidät. Kuningas valtuutti Capistranon tutkimaan. Tämän seurauksena 2. toukokuuta 1453 kaikki 318 juutalaista Breslaussa ja lähiseudulla vangittiin Breslauhun ja tunnustukset hankittiin kidutuksen avulla. Capistrano poltti 41 juutalaista roviolla ja loput karkotettiin kaupungista, mutta lapset täytyi jättää taakse ja kastaa väkisin. Taskin tuttu tematiikka Al Holin leiriltä. Juutalaisten omaisuus takavarikoitiin, mikä Cohnin mukaan oli pogromin todellinen motiivi. Niin aina. Pelkästään arkistosta Cohn löysi yksitoista kirjasta velkakirjeitä, jotka olivat kuuluneet juutalaisille. Siellä oli myös suuria varastoja muista juutalaisten omistamista tavaroista. Vuonna 1455 Breslaun kaupunki sai kuningas Ladislaus Postumukselta peruskirjan Privilegium de non tolerandis Judaeis ("etuoikeus olla suvaitsematta juutalaisia"), joka oli voimassa de jure vuoteen 1744 saakka.
ellauri373.html on line 428: Seitsemäntoistavuotiaana hän meni naimisiin tyttärentyttärensä kanssa kuin Menachem Mendel, kuuluisa Lubovitzin rabbi. Vuonna 1878 hän vieraili Odessassa, missä oli kaikkea nähtävää mikä teki häneen suuren vaikutuksen. Hän innostui chattailuun. Hän päätti omistaa useita vuosia peukalokyydillä matkustamiseen ja eri tieteiden opiskeluun. Hän on - opiskeli erityisen ahkerasti latinan kieltä, matematiikkaa, kirjanpitoa, historiaa ja maantiedettä. Vuodesta 1882 vuoteen 1884 hän vieraili Wienissä, Berliinissä, Breslaussa; opiskeli ranskan, saksan ja englannin filosofeja. Englanti, venäjä ja varsinkin erityisen huolella Carpe Diem, nuo suuret ajattelijat - juutalaiset.
ellauri381.html on line 503: Mutta monet ihmiset, jotka olivat Solženitsynin kanssa sharashkassa, raportoivat muista versioista. Versioiden runsaus todistaa Aleksanteri Isajevitšin ja hänen tovereidensa halusta piilottaa todellinen syy hänen lähettämisellensä leirille. Tämän vahvistaa äskettäin julkaistu N.A. Reshetovskaya "Toisessa ympyrässä." Siinä lainatuista kirjeistä A.I. Solženitsynin vapautuxesta saamme tietää, että hänen lähtönsä Marfinosta oli hänelle odottamaton, hän ei halunnut lähteä sieltä, ja lähtiessään hän yritti päästä takaisin Rybinskin sharashkaan, missä häntä, kuten muistamme, käytettiin hänen erikoisalallansa - matematiikka.
ellauri384.html on line 178: Cantor tuli uskomuksiinsa äärettömyydestä johtuen siitä, että matematiikkaa ei ollut vielä kunnolla analysoitu kieliopillisesti. Kun substantiivit erotetaan selvästi adjektiiveista, monet hänen teknisesti oikeista todisteistaan tekemät päätelmät mitätöityvät, ja perinteinen ja intuitiivinen käsityksemme äärettömyydestä palautuu. Näet luokat ovat vain adjektiiveja, koirat koiria. Kuvauxia voi olla lukematon määrä, samoin mahdollisuuxia, muttei koiroja. Q.E.D.
ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
xxx/ellauri027.html on line 1000: Pafoxella ei paljon ajatella Kahnemannin systeemissä 2, Millerin 7:ää tietoisuuden palikkaa ilmassa heitellen, vaan enempi tossa systeemissä 1, rinnakkaisprosessoiden liskoaivoilla. Mikäs se oli miehiään tää Kahnemann? No sekin on pankkinobelisti, amerikanjutku, joka vanhemmiten pehmeni miettimään mikä kullekin on mukavaa. Ongelma tässä liskoaivoihin luottamisessa on et vaikka ne on hurjan nopeat ja niillä on oikotie kaikkiin ruumiin toimintoihin, niillä ei lopultakaan ole kauheen monta pyydystä vedessä, se on sitä EAT EAT, FUCK FUCK; KILL KILL tematiikkaa mitä ne tarkkailevat, tosi ovelasti tosin. (Tohon Kahnemanniin pitänee vielä palata.)
xxx/ellauri075.html on line 58: Sestofilt opiskeli lakia ja matematiikkaa Moskovassa ja Kiovassa. Hän ei kuitenkaan voinut väitellä tohtoriksi, koska hänen matematiikan väitöskirjassaan oli vallankumouksellisilta vaikuttavia tuloxia. Hän alkoi kirjoittaa filosofisia teoksia. Niissä vaikutteet on ihan paikallaan, eikä filosofiassa tuloxia kaivata, aatteet riittävät.
xxx/ellauri086.html on line 921: Aika top-down prosessilta kuulostaa. Kaikki ohjelmoijat tietävät että softaa on paras kirjoittaa yhtä aikaa sekä top down että bottom up. Ei hyvässä kirjassa tarvii olla sen enempää juonta kuin huonossa elämässä, esim. sellaisessa kuin Edgarin. Eikä sen kummempaa tematiikkaakaan kuin naiset ja viina, nähtävästi. Konflikteja sillä kyllä piisasi.
xxx/ellauri104.html on line 1045: Kun Mikko meni teknilliseen korkeakouluun, Riitta kertoi sitä ihan pyydetyn mukaan laajennettuun matematiikkaan. Vähän pienempänä sitä pyydettiin laajentamaan Cantores Minores-kuoroa. Kummastakaan pestistä ei kai tullut pitkäaikaista kun ei niistä kuulunut sen enempää.
xxx/ellauri104.html on line 1143: On siis siirrytty pois perintökaaresta ajankohtaisempiin riidanaiheisiin. Onko Johnun laajennettu avioliittokäsitys yhtä fuulaa kuin teekkareiden laajennettu matematiikka, saat arvioida ize tästä.
xxx/ellauri104.html on line 1171: Olishan se toki parempi jos patriarkalismi säilyisi koko meiningissä, mutta kirkkohallituxessa ja saarnatuolissa ei siitä päästä päättämään, tehdään siis edes mitä voidaan. Tässä on Johnulla taas tämmönen sorites-argumentti, että kun et tätä klapia jaxanut, et jaxa tuotakaan, kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Mikä pannahisen vika muka on kaxinaismoraalissa, kun jumalakin on suorastaan kolminainen? Ei kai tässä mitään laajennettua matematiikkaa tarvita?
xxx/ellauri113.html on line 60: Löysää puhetta Erkki. Älkää löpiskö! huutaisi Omppu vihaisesti luokalle. Harva kunnon tieteellinen kysymys on edes mixi-kysymys, useammin ne on miten-kysymyxiä. Noi on ainaskin helppo vastata: 1) Ei se nouse se vaan näyttää siltä kun maapallo pyörähtää. 2) Kenen mielestä? Yhden pahuus on toiselle hyvä asia. 3) Koska se irtoaa ja maa vetää sitä puoleensa. 4) Koska mikään maan päällä ei ole ikuista. (Tän todisti Stephen Hawking Penrosen avulla 1965. Penrosen matematiikka oli vielä laajempi kuin Hawkingin.) 5) Sitä ei löydy minun pipliastani.
xxx/ellauri113.html on line 472: Pekka sanoo ettei Jeesus valinnut apostolixi kirjanoppineita. Paizi Paavalin, ton suuren juutalaisen konnamiehen, joka kyllä taisi ihan valita ize izensä. Se oli Pekankin ratkaisu, kun äänestäjät äänestivät jaloillaan. David Berlinski laski että matka virtahevosta behemotixi oli yhtä pitkä kuin kuplafolkkarista U-Bootixi. (VW valmisti sodan aikaan lentokonemoottoreita, muttei U-Booteja.) Mutta Berlinskin matematiikka oli lyhyempi vielä kuin Valtaojan, vajaan vuoden pituinen. Se suuttui varmaan biologeille kun ne heitti sen Columbiasta pihalle.
xxx/ellauri125.html on line 598: Walt oli ent. sotilas joka neekerinä taisteli integraation puolesta. Coleman piileskeli palefacena oma napa aina lähinnä. Se on individualismia. Kyllä tää on niin nähtävä et Pepun oma irtoaminen juutalaisuudesta on se mitä se tässä jaxaa märehtiä. Exiinä American Pastoralissa ole vähän sama tematiikka? Kaise sit oli jäänyt närästämään.
xxx/ellauri127.html on line 510: Että ne ei ole lainkaan komplexeja vaan sitä samaa simppeliä EAT! FUCK! KILL! tematiikkaa. Että Amerikan eetos ei ole muuta kuin iänikuista American Dreamia. Myy vaikka isoäitisi kuha tulet kuuluisaxi miljonäärixi.
xxx/ellauri128.html on line 462: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri128.html on line 470: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri128.html on line 513: Bukowskin tarinat kertovat lähes aina elämän laitapuolesta ja niiden tematiikka liikkuu yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteissa. Hän kirjoitti paljon vaikeasta isäsuhteestaan, parhaana esimerkkinä omaelämäkerrallinen kasvuromaani Siinä sivussa (Ham on Rye, 1982). Tarinoiden päähenkilönä on usein Bukowskin alter ego, Henry Chinaski: naisiinmenevä mutta naimaton, rähjäinen ja vapaa mies. Kirjallisen tuotantonsa lisäksi Bukowski käsikirjoitti Mickey Rourken ja Faye Dunawayn tähdittämän elokuvan Baarikärpänen (1987). Bukowski kuoli leukemiaan vuonna 1994.
xxx/ellauri167.html on line 325: Lasket matematiikkaa päässäsi etkä turvaudu heti kännykän laskimeen. Totta helvetissä tomppeli. Etkö sinä? Kännykkä saa jäädä kotiin ulos mennessä.
xxx/ellauri201.html on line 167: Stig-Erlandin kirja sankarifriilänssäreineen on yhtä klisheinen kuin hinkuvaääninen Kurt Wallenberg. Ihan sama millaisia meemejä on ripoteltu ympärille, vaikka kuinka pelottavia uhkakuvia perseelleen menneestä kansankodista, tarinan ytimenä on aina sama tematiikka: EAT! FUCK! KILL!
xxx/ellauri228.html on line 237: Lem oli monikielinen: hän osasi puolaa, latinaa, saksaa, ranskaa, englantia, venäjää ja ukrainaa. Lem väitti, että hänen älykkyysosamääränsä testattiin lukiossa 180-vuotiaana. (LOL, siis se oli 180, mutta sitä Google-kääntäjän on vaikea uskoa.) Lem oli naimisissa Barbaran (o.s. Leśniak) Lemin kanssa kuolemaansa asti. Hiän kuoli 27. huhtikuuta 2016. Heidän ainoa poikansa Tomasz Lem [pl] syntyi vuonna 1968. Hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Wienin yliopistossa ja valmistui fysiikan tutkinnosta Princetonin yliopistosta. Tomasz kirjoitti muistelman isästään Awantury na tle powszechnego ciążenia (Tantrums on the Background of the Universal Gravitation), joka sisältää lukuisia henkilökohtaisia tietoja Stanisław Lemistä. Kirjatakissa sanotaan, että Tomasz työskentelee Google-kääntäjänä ja hänellä on tytär Anna.
xxx/ellauri229.html on line 45: Bošković syntyi Ragusassa Dalmatiassa 18. toukokuuta 1711. 15-vuotiaana, suoritettuaan tavanomaiset perus- ja aineopinnot, hän liittyi Jesuiittoihin. Kun hän oli suorittanut syventävät opinnot, jotka hän teki Itä-Saxan lukiossa, hän opiskeli Collegium Romanumissa laajennettua matematiikkaa ja fysiikkaa. Boškovićin edistyminen näissä tieteissä oli niin loistavaa, että hänet nimitettiin vuonna 1740 yliopiston matematiikan professoriksi. Bošković oli yksi varhaisimmista Fig Newtonin panovoimateorian omaksuneista eurooppalaisista tiedemiehistä.
xxx/ellauri229.html on line 566: Vähän samanlainen reiluustematiikka on Enid Blytonin Malory Towersissa. Tiimihenkiset brittitytöt on kuin muskettikoirat kaikki 1:n ja 1 kaikkien puolesta. Nazihenkisempi Gwen ja paha japsu Ms. Johnson rakentavat mielivaltaan ja vakoiluun perustuvaa fasistista diktatuuria kiltin Miss Graylingin selän takana. Arvaahan sen kumpi approach pääsee voitolle loppupeleissä. Kuten japsuilkiö leukavasti laukaisi, vapautta ei voi olla ilman luottoa, eikä rikkautta ilman lottokuponkia.
xxx/ellauri233.html on line 372: Michel Foucault kertoi uudelleen Adamsin tarinan The Discourse on Language -kirjassa. Foucault'n mukaan tarina ilmentää yhtä "eurooppalaisen kulttuurin suurista myyteistä", nimittäin ajatus siitä, että pelkkä merimies voisi opettaa matematiikkaa japanilaiselle shogunille, osoittaa eron avoimen tiedonvaihdon välillä Euroopassa ja sen vastakohtana tiedon salainen valvonta "itämaisen tyrannian" alla. Itse asiassa Adams ei kuitenkaan ollut pelkkä merimies, vaan laivaston päänavigaattori, ja hänen arvonsa Shogunille oli laivanrakennuksen käytännön linjoilla. Vittu mikä lännyrkäinen tääkin Foucaultin heiluri. Siitä on mainintoja siellä täällä mm. albumeissa 96 (kooma-malli) ja 194 (feminismin trendejä), mutta se ei ole ollut luupin alla kunnolla. Lukemattakin voi olla suhteellisen varma että se on totaalinen ääliö.
xxx/ellauri235.html on line 493: Brittijoukot ja emigranttiranskisten valkokenraalit laivataan giljotiineineen Ranskaan hommaammaan vastavallankumousta. Aikomus oli antaa anarkistien maistaa omaa lääkettään. Perseelleen meni sekin. Hizi nää jutut on sitten toisteisia. Ihan sama tematiikka on nähty Ukrainassa sadan vuoden väliajoin.
xxx/ellauri252.html on line 472: Varhain huhtikuun 9. päivän aamuna vuonna 1940 koitti Wesertag (”Weser-päivä”). Saksa valloitti Tanskan ja hyökkäsi Norjaan. Saksalaiset ilmoittivat maiden hallituksille, että Wehrmacht on saapunut ”suojelemaan maiden neutraaliutta ranskalais-brittiläistä aggressiota vastaan.” Huoh, aina tää sama tematiikka sodan alkupropagandassa.
xxx/ellauri296.html on line 622: Muut eläimet, nuo järjettömät luontokappaleet, havaitsevat maailmansa vaistojen ja suoran aistihavainnon avulla, kun taas ihmiset luovat symbolisia universumin merkityksiä. Cassirer on erityisen kiinnostunut luonnollisesta kielestä ja myytistä. Hän väittää, että tiede ja matematiikka kehittyivät luonnollisesta kielestä ja uskonto ja taide myytistä. Entäs urheilu?
xxx/ellauri304.html on line 352: Korean sodan veteraani Murphyn harrastuksia olivat golf, matematiikka, ooppera ja sijoittaminen. Hänellä oli viisi lasta aiemmista avioliitoista – Deirdre, Megan, Brian, Ardath ja Devin – ja kaksi muuta entisen vaimonsa Nancy Cartwrightin kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodesta 1988 vuoteen 2002.
xxx/ellauri329.html on line 178: Eilinen ranskalainen 50-luvun leffa Bretagnen ryöstökalastajista koski iänikuista tematiikkaa meemikäs typykkä ja geenikäs koirasmies. Geenikkään siittiössä oli riskialttiimpia geenejä kuin silkotukkaisen väpelön. Sitä meemikäs tipu tykkäs enemmän Tintin Alan kapteenin näköinen appiukkokin piti siitä: Sullon mun luonto. Mitäs läxit. Opetus: Ketkuilu kannattaa jos on onni myötä eikä jää kiinni. Yrittänyttä ei laiteta, vaan se pääsee panemaan.
79