ellauri046.html on line 680: Vapaakaupasta tässäkin loppupeleissä oli kysymys. Saladin ja Riku oli molemmat huonossa hapessa. Jerusalem on kuin Rauhixen piha jossa eri muurahaislajit käy ikuista kärhämää. Nyt on kekomurkut joholla. Että ne jaxavat. Mitä tästä voimme oppia? Että muurahaiset on tyhmiä. Mennään kazomaan mitä tulee telkasta.
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri331.html on line 77: Pylkkästen kazoessa yläkerran mustavalkoisesta telkasta Bonanzaa tai High Chapparalia (Sakun pitäessä rikkinäistä on/of nappulaa on-asennossa sinipian varrella) Olavi valitti ettei ohjelmaa ollut helppo seurata kun hatun väristä ei voinut enää päätellä ketkä olivat hyvixiä (valkoiset stezonit) ja ketkä pahixia (mustat stezonit). Kun tässä albumissa tutustutaan uutiskanaviin, on kanavat tunnistamisen helpottamisexi koitettu merkitä valkoisilla stezoneilla (demokraattiset) ja mustilla (autoritaariset). Enää ei voi puhua vasemmasta eikä oikeasta, koska nämä nimityxet on koko maailman kapitalistien yhdyttyä vanhenneet. On vain demokraattiset, joissa oligarkit vetävät vaihtuvia hallituxia rahanuorista, ja autoritaariset, jossa joku oligarkki tai niiden olkiukko pysyy ilman varastettuja vaaleja pitkään vallankahvassa.
xxx/ellauri086.html on line 66: Wallu oli mömmöjen lisäxi riippuvainen telkasta. Se kazoi putkeen Beethoven koiraa jota sen omistajalapset usutti puremaan ilkiöpojan wienerin. Se tiesi mistä puhui. Vain merimies voi tietää kuin kalja kusettaa.
xxx/ellauri091.html on line 95: Nää tuloxet ei hämmästytä. Nuorten tulot ei voi enää mennä huonompaankaan suuntaan. Muutenkin nuoret on toiveikkaampia kuin vanhemmat, jotka näkevät lopun jo häämöttävän ja suunnilleen tietävät mihin asti pääsivät. Niinkauan kuin on elämää on toivoa. Yxi asia mikä on yhteistä nuorille ja vanhuxille on aikapula. Toisille on kiire päästä aloittamaan elämä, toisilla on loppu käsillä. Timo Airaxinen laskee huolissaan että korona-aika on ollut jo 20% sen vapaista päivistä. Nuorille tää on kuin joku sotakokemus. Oli meilläkin aika rankkaa, sanoi Seija, esim. se Vietnamin sota, sitä oli mustavalkoisesta telkasta raskasta seurata. Lapset nauroivat ja pilkkasivat. Ette tiedäkään kuinka tämä kuoleminen on vaikeaa, sanoi Lea Kivelän sängystä.
xxx/ellauri239.html on line 455: Mutta hetkinen pääseekö Selma sittenkään jouluxi Öky-Janin pukille? Ei hyvältä näytä, Selma ostaa murjuunsa Claes Ohlssonilta muovikuusen ja töllöttää Jania vaan telkasta. Jani ei ole vielä päättänyt: "Asiaa ratkomaan pitää asettaa ylimääräinen hiihtoneuvosto", Jani sanoo ruudussa päättäväisesti. Vaan eikö mitä kohta soi Selman murjun ovikello ja Jan työntyy sisälle kyrpä kitkerästi käryten! Väärin väärin. Eise tullut kuin vaan moikkaamaan. Selma viettää joulun spurgu-Einarin ja ananaspizzan seurassa.
7