ellauri014.html on line 207: Paitsi siinä se menee metsään et tää apina ois jotenkin luonnostaan hyvä. Se on luonnostaan vaan apina. Mut ehkä se tarkotti just sitä. Ei et apina on kiltimpi, vaan et sillon hyvä olla puussa. Se on sopeutunut puuhun. On sopivan kiltti apinaksi. Ei vieraannu tehtaassa.
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri029.html on line 257: Liiton merkityksettömyydestä kielii myös se, että Amerikan päädyssä tehtaan työntekijöitä ei kannustettu missään nimessä liittymään liittoon, vaan päinvastoin sitä katsottiin jopa pahalla. Kiinalaisessa tehtaassa työkulttuuri oli hyvin armeijamainen. Esimerkiksi työpäivät aloitettiin aina rivissä seisomalla ja laulamalla laulu armeijatyyliin. Työpäivät kestivät aina 12 tuntia vähintään ja vapaapäiviä oli maksimissaan kaksi päivää kuukaudessa. Ylityöt olivat pakollisia kaikille ja tehottomuudesta rankaistiin saman tien erottamalla. Jokaisen työntekijän täytyi siis todistaa tehokkuutensa ja tällä tavalla lunastaa paikkansa työyhteisöstä.
ellauri029.html on line 259: Työntekijöiden vapaata tahtoa ei kiinalaisessa tehtaassa juuri suosittu, vaan toiminta tehtaassa vaikutti vahvasti aivopesutoiminnalta. Työntekijöille uskoteltiin, että elämä on työtä ja ihminen ei tarvitse muuta kuin työtä. Kiinalaiset työntekijät vaikuttivat näin länsimaalaisen silmään tuotantoroboteilta, joilla ei ollut tunteita tai omaa tahtoa. Jokainen työntekijä kiinalaisessa tehtaassa vaikutti kuitenkin täysin tyytyväiseltä tilanteeseensa. Onko tämä oikeasti tyytyväisyyttä vai tehokkaan aivopesun ansiota?
ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun tuloksia ei alkanut näkyä vaan tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.
ellauri029.html on line 263: Liitto yritti saada tehtaan työntekijöitä puolelleen, jotta työolot tehtaassa paranisivat. Vastaiskuna tähän tehdas palkkasi konsultin puhumaan liittoon liittymistä vastaan työntekijöille. Konsultin tehtävänä oli ”pelotella” työntekijöitä mahdollisilla seurauksilla, mikäli he liittyvät liittoon. Työntekijöistä myös erotettiin kaikki liiton aktivistit vedoten tehottomuuteen ja korvattiin työntekijöillä, jotka eivät vaatineet parempia työoloja tai suurempaa palkkaa itselleen.
ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten työmoraaleissa olivat niin suuret, että yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin optimaaliset. Mikäli johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän työntekijöiden sopeutumiseen, olisi tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.
ellauri035.html on line 1196: Hiljaista kuin huopatossutehtaassa.

ellauri035.html on line 1215:
ellauri067.html on line 211: Tom Pynchon kävi koulut hampaat vinossa ja aloitti insinöörinopinnot Cornellin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken liittyäkseen Yhdysvaltain laivastoon. Mä veikkaan eze halus näyttää isälle. Parin vuoden kuluttua hän palasi Cornelliin, vaihtoi alaa ja suoritti kirjallisuuden loppututkinnon. Hän työskenteli myös salaisessa tehtävässä Boeingin lentokonetehtaassa. Oppilastiedot hänen käymästään korkeakoulusta puuttuvat ja hänen laivastopalvelunsa aikainen arkisto on tuhoutunut tulipalossa.
ellauri069.html on line 316: on myös roketin perässä. Aivastus on Katkeron puoliveli. Seuraavana päivänä Löperä menee Keskimaahan, missä roketit konstruoidaan maanalaistehtaassa, entinen suolakaivos. Orjatyöväki Dooran keskittymisleiristä rakensi tehtaan ja roketin. Isohko Mervi jahtaa Laiskiaisen Keski-Maasta.
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki…
ellauri162.html on line 667: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona .
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri271.html on line 70: Ranskan kommunistisissa piireissä levinneen tarinan mukaan kansainvälinen naistenpäivä olisi perustunut vuonna 1857 New Yorkissa tapahtuneeseen naisten tekstiilitehtaassa toteuttamaan lakkoon. Liliana Kandelin ja Françoise Picqin mukaan lakon liittyminen naistenpäivään olisi kuitenkin keksitty 1955, jotta päivän yhteys maailman kommunistiseen liikkeeseen ja Neuvostoliittoon voitiin irrottaa ja näin parantaa naisten tasa-arvoa Länsi-Euroopassa ilman siihen siellä liittyviä aatteellisia ennakkoluuloja.
ellauri275.html on line 788:

Vaadittava työn määrä, joka oli suoritettava esimerkiksi tehtaassa tai työpaikalla. Jos ylitti normin, saattoi saada joitakin etuuksia kuten bonuksia. Mahootointa!

ellauri282.html on line 589: Runoilemaan Johnu innostui kanadalaisen Duncan Campbell Scottin runosta. Vuodesta 1895 vuoteen 1897 Masefield työskenteli valtavassa Alexander Smithin mattotehtaassa Yonkersissa, New Yorkissa, missä odotettiin pitkiä työpäiviä ja olosuhteet olivat kaukana ihanteellisista. Hän osti jopa 20 kirjaa viikossa ja söi sekä modernia että klassista kirjallisuutta. Vuonna 1897 Masefield palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla.
ellauri285.html on line 596: Brittiläinen The Times -lehti kertoi sunnuntainumeronsa etusivulla Israelin valmistaneen salaisessa tehtaassa 20 vuoden aikana noin sata ydinpommia. Lehti perusti uutisensa Mordechai Vanunun antamiin tietoihin. Israel kiisti tiedot.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri317.html on line 444: Hän työskenteli kirjansidontatehtaassa ja perusti laittoman painon. Suutarien lakon järjestäjänä Dzeržinski pidätettiin "rikollisesta kiihotuksesta Kaunasin työläisten keskuudessa"; Tältä ajalta peräisin olevissa poliisin asiakirjoissa sanotaan: "Feliks Dzeržinski on hänen näkemyksensä, vakaumustensa ja henkilökohtaisen luonteensa huomioon ottaen erittäin vaarallinen tulevaisuudessa, kykenevä mihin tahansa rikokseen."
ellauri317.html on line 667: Aleksandrovitsin claim to fame oli SR:n agraarisosialismin ja Chekan pettämisen lisäxi veto-oikeus 3 hengen lautamiesoikeuxissa jotka ammuttivat vastavallankumouxellisia. Keväällä 1915 Aleksandrovich pakeni maanpaosta maanpakoon ja muutti Norjaan. Asui Christianiassa (Oslossa), jossa hän työskenteli paikallisessa kalaöljytehtaassa. Ulkomailla Vjatšeslav Aleksandrovitš liittyi sosialistis-vallankumouksellisten internationalistien ryhmään, jonka keskus oli sanomalehti Mysl. Näinä vuosina hän julkaisi vallankumouksellisissa julkaisuissa salanimellä (puolueen lempinimi) "Pierre Orage". Pian Venäjän valtakunnasta pakenemisen jälkeen, syyskuussa 1915, Aleksandrovitš kääntyi sosialistisen vallankumouspuolueen (SRP) vasemmistolaisten puoleen vaatien autonomisen "populistisen" ryhmän luomista: hän näki pääsyyn erillisen puolueen luomiseen organisaation poikkeamisessa "oikeistolaisuuteen" keskuskomitean asenteessa hallitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.
ellauri325.html on line 335: Olavi Siippainen kirjoitti hupaisan kuvaelman Ihantalan tulimyrskystä. Siippainen oli työläisperäinen työläiskirjailija joka kävi kansakoulun jälkeen puolitoista vuotta Kuopion lyseota. Tämän jälkeen hän työskenteli eri ammateissa kuten äitinsä apulaisena tulitikkutehtaassa, juoksupoikana, rotaatioapulaisena, latomossa, postinkantajana, laudan lastaajana, asevarikolla, ammattikalastajana, puusepäntehtaassa ja vaneritehtaassa. Ei ihme että Olli haaveili kirjailijan urasta. 1940-luvun lopulla hän asui Helsingissä ja osallistui oikealle kallellaan olevan B-luokan kynäilijöiden uraniaanipiirin toimintaan.
ellauri325.html on line 707: Kesäyliopiston sylttytehtaassa kuhisi oikeistolaisia. Eino S Revolla oli häntä kainalossa ja se tiesi kenen pussiin pelata.
xxx/ellauri027.html on line 1315: Tai sit purukumitehtaaseen. USA:ssa purukumiteollisuudessa liikkuu isompi raha kuin humanistisessa tutkimuksessa. Timo ei päässyt sinnekään, mut se jauhaa tätä ihan omaa täysinpalvellutta jenkkipurkkaa pikku provinsiaalisessa aatetehtaassaan.
xxx/ellauri173.html on line 153: Berossos pomppaa esiin Akun tehtaassa. Saattoi hyvinkin olla Demis Roussoxen näköinen partapozo. Aku mustamaalaa sitäkin Thomas Alva Edisonin yhteydessä. Hänen löytönsä insinöörinä ja sähköasentajana, hänen kaikenlaiset keksinnönsä, joista tiedämme vain vähemmän outoja, antavat yleensä vaikutelmia arvoituksellisesta positivismista. Mitä ennen fyysikko perääntyisi uudesta yrityksestä? muiden olemassaolo? hänen? - Vai niin! Kuka tämän tittelin arvoinen tiedemies voisi hetkenkään ajatella ilman katumusta ja jopa häpeämättä tämän luokan huolenaiheita, kun on kysymys löydöstä? Edison, varmasti vähemmän kuin kukaan muu, luojan kiitos!
xxx/ellauri305.html on line 85: Hiäntä sanottiin Billyxi koska hiän piti tälläsistä kavereista ja tästä enteellisestä laulusta. Hiän allekirjoitti rakkauskirjeensä The Kid. Vuonna 1904, 18-vuotiaana, Brown muutti läheiseen Cortlandiin asumaan naimisissa olevan sisarensa Adan kanssa ja työskentelemään uudessa Gillette-hametehtaassa.
xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
xxx/ellauri366.html on line 258: "Sometähti" Viivi Kuuselan "raju" lakkokommentti räjäytti somen – ”Helppo huudella, kun on töissä Akun tehtaassa!"
29