ellauri023.html on line 378: ovitehtaaseen, jossa asuu nyt Sirenin leski yxixeen. Sen pojalla on talo

ellauri029.html on line 245: Dokumentin alussa tehtaan uusi omistaja painotti vahvasti, että tehdas on amerikkalainen ja semmoiselta sen täytyi myös ulospäin näyttää. Sisutuksessa ei saisi näkyä kiinalaisia piirteitä vaan maassa maan tavalla, kuten johtaja itse totesi dokumentissa. Tehdasta uusittaessa uusiutui myös henkilökunta, sillä Kiinasta siirtyi alussa joitakin satoja työntekijöitä amerikkalaiseen tehtaaseen, niin sanotusti opettamaan amerikkalaisille tehdastyöntekijöille, miten työtä kuuluisi oikeasti tehdä.
ellauri052.html on line 651: Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.
ellauri073.html on line 310: Tuohon aikaan Immonen työskenteli vielä selluteollisuudessa. Se oli sitä, mihin Varkaudessa aina kannustettiin. Sinne tehtaaseen vaan tekemään jotain ja eläkkeelle asti. Kyllä täällä Suomessa hyvää puuta riittää.
ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun.
ellauri102.html on line 302: paikan suureen tehtaaseen
ellauri238.html on line 687: Nyt olen vihdoin vapaa Alma Materin isokainalon tunkkaisesta syleilystä, vapaa varsinkin sen onnettomista IT-ratkaisuista, jotka nekin olivat vain huonontuneet siitä lähin kuin nilkki ja sen turvelot johtoporukat oli myyneet koko roskan Aku Ankan tehtaaseen. Mutta enpä valita, niinkauan kun ne ei huomaa maxavansa vielä mun toisen puhelimen laskuja.
ellauri383.html on line 523: On yhä ilmeisempää että WW3 alkaa tänä tai ensi vuonna. Ja suomalaiset ääliöt on täysin rinnoin mukana länkkäreiden ihmiskilpenä. Kyllä sitten nauru maittaa kun putinistien taktinen ydinohjus osuu Häkkäsen TNT-tehtaaseen. Voi tulla urpo olo vähän kaikille. Suomi aikoo kiireesti rakentaa TNT: n tuotantolaitoksen, yleisradioyhtiö Yle uutisoi, tällainen halu johtuu räjähdysainepulasta Euroopassa. Haluan kysyä: "miksi?". Jos Suomi aikoo taistella Venäjän kanssa, Venäjän ilmailu-ja avaruusjoukot toimittavat tarvittavan määrän TNT: tä suoraan työpaikalle. Kukaan ei lähde loukkaantuneena. pannupäät vahvistavat. Suomi, ainoa limitrof, joka onnistui säilyttämään edes näennäisen valtiollisen itsemääräämisoikeutensa toisen maailmansodan jälkeen, astuu kahdeksankymmenen vuoden takaiseen haravaan ja lyö jälleen vetoa liittoutumisesta Venäjää vastaan.
ellauri429.html on line 319: Union Carbide India Limited, jonka omistavat Union Carbide (50,9 %) ja intialaiset sijoittajat (49,1 %), harjoitti torjunta-ainetehdasta Bhopalissa , Madhya Pradeshin pääkaupungissa. Tehdas avattiin vuonna 1969. Niiden tuottamat torjunta-aineet ja rikkakasvien torjunta-aineet valmistettiin hyönteismyrkystä karbaryylistä, joka valmistetaan tavallisesti käyttämällä peruskemikaalia, metyyli-isosyanaattia (MIC). Aluksi tämä tehdas toi maahan MIC:tä, mutta vuonna 1979 yritys päätti valmistaa ainesosat itse. He rakensivat MIC-yksikön Bhopalin tehtaaseen. Tehdas sijaitsi erittäin tiheästi asutun kaupunginosan ja vilkkaasti liikennöidyn rautatieaseman vieressä. Sen sijoittaminen lähelle tätä tiheästi asuttua aluetta oli suora vastoin vuoden 1975 Bhopalin kehityssuunnitelmaa. Tämä kehityssuunnitelma esitti, että vaaralliset teollisuudenalat, kuten MIC-tehdas, sijoitetaan eri kaupunginosaan, joka oli kauempana ja myötätuulessa tiheämmin asutuilta alueilta. Yhden Bhopalin kehityssuunnitelman kirjoittajan mukaan "Union Carbide India Limitedin" alkuperäinen lupahakemus hylättiin, mutta yritys pystyi kuitenkin saamaan hyväksynnän keskitetyiltä hallintoviranomaisilta. Vuonna 1982 Carbiden tilintarkastajat olivat varoittaneet mahdollisesta "pakoreaktiosta". Keskiyön aikoihin 3. joulukuuta 1984 laitoksesta vapautui "vahingossa" kaasua, jolloin yli 500 000 ihmistä altistui MIC:lle ja muille kemikaaleille. Madhya Pradeshin hallitus vahvisti yhteensä 16 000 kaasun vapautumiseen liittyvää kuolemantapausta. Siitä aiheutui arviolta 40 000 pysyvästi vammautunutta, vammautunutta tai vakavasta sairaudesta kärsivää ihmistä, mikä teki siitä maailman pahimman teollisuuskatastrofin . Tapahtuman jälkeen uhreja Bhopalissa edustavat organisaatiot nostivat 10 miljardin dollarin vahingonkorvausvaatimuksen Union Carbidea vastaan. Lisäksi Intian hallitus nosti omat 3,3 miljardin dollarin vaatimuksensa yhtiötä vastaan. Union Carbiden vastaus oli 300–350 miljoonan dollarin tarjous. Vuonna 1989 yritys maksoi 470 miljoonaa dollaria Intian hallitukselle loppuratkaisuna.  Eriteltynä Union Carbiden kulujen sovittelun kokonaiskustannukset olivat 43 senttiä osakkeelta, jota jotkut kritisoivat sen vertailusta selvityksen jälkeiseen vuosikertomukseen, jossa ilmoitetaan osakekohtainen tulos. Tuossa vuoden 1988 raportissa Union Carbide väitti, että vuosi oli paras tähän mennessä, vedoten ennätykselliseen 4,88 dollarin osakekohtaiseen tulokseen (tämä luku sisälsi Bhopalin ratkaisun 43 sentin osakekohtaisen maksun).  Sovintoratkaisun jälkeen Union Carbiden emoyhtiö myi koko osuutensa UCIL:stä. Carbide väittää, että onnettomuus oli tehtaan työntekijän sabotaasi. Tehdasaluetta ei ole vielä siivottu. Nyt hylätyltä alueelta löytyy edelleen vaarallisia kemikaaleja. Warren Anderson , toimitusjohtaja katastrofin aikaan, kieltäytyi vastaamasta murhasyytteisiin ja pysyi pakenemassa Intian tuomioistuimista. Yhdysvallat on hylännyt useita luovutuspyyntöjä. Anderson kuoli 29. syyskuuta 2014 Floridassa. Seitsemän UCC:n työntekijää tuomittiin rikollisesta laiminlyönnistä vuonna 2010 ja kukin sai 2 000 dollarin sakon.
xxx/ellauri027.html on line 1315: Tai sit purukumitehtaaseen. USA:ssa purukumiteollisuudessa liikkuu isompi raha kuin humanistisessa tutkimuksessa. Timo ei päässyt sinnekään, mut se jauhaa tätä ihan omaa täysinpalvellutta jenkkipurkkaa pikku provinsiaalisessa aatetehtaassaan.
xxx/ellauri056.html on line 223: Dickens ize syntyi Landportissa lähellä Portsmouthia 1812. Se oli 2. 8 lapsesta. Sen isä John (joka siis muistutti Mr. Micawberia) oli laivaston palkkatoimistossa kirjurina. Dickensit ei olleet suorastaan köyhiä, mutta aina rahapulassa. Lapsuus meni Portmouthissa, Lontoossa ja Kentin Chathamissa, missä oli laivastolla iso telakka. 1823 rahat oli loppu ja perhe muutti Lontooseen. Isä oli joutunut velkavankeuteen ja perhe asettui posen naapuriin. (Tästä kertoo Pickwickin paperit.) 1824 Charles meni töihin kenkämustetehtaaseen liimaamaan etikettejä kiillokepulloihin.
xxx/ellauri235.html on line 462: Kirja kertoo rikkaasta ja omituisesta suklaatehtailijasta Villi Vonkasta, joka piilottaa suklaatehtaansa tuotteisiin viisi kultaista pääsylippua. Noilla pääsylipuilla viisi lasta ja heidän vanhempansa pääsevät tutustumaan hänen kauan ihmisiltä suljettuna olleeseen "suklaatehtaaseensa" yhdeksi päiväksi. Päivän aikana opitaan monenlaisia tärkeitä läksyjä, ja yksi toisensa jälkeen lapset putoavat pois pelistä. Jäljelle jäänyt kirjan päähenkilö, köyhä Jali-poika, voittaa lopulta satumaisen yllätyspalkinnon: Willy Wankerin jättisuklaapatukan!
12